Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
X Oy haki muutosta Eläketurvakeskuksen antamaan päätökseen sovellettavasta eläkelaista. Päätöksen mukaan A:n työskentely X Oy:lle osapuolten välisen 20.8.2019 päivätyn sopimuksen perusteella 24.8.2019 alkaen on tapahtunut työsuhteessa X Oy:öön, ja työskentelyyn sovelletaan työntekijän eläkelakia.
X Oy vaati valituksenalaisen päätöksen kumoamista. A:n työskentelyä ei tule katsoa työsuhteessa tehdyksi työksi.
TELK hylkäsi valituksen. Ratkaisusta äänestettiin (5–1).
TELKin perustelut
Sovellettavista säännöksistä sekä työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajanvedosta käytännössä:
TyEL 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen TyEL:n mukaisen työeläketurvan, jos TyEL:n piiriin kuulumisen edellytykset täyttyvät.
TyEL 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työsuhteella tarkoitetaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:n mukaiseen työsopimukseen perustuvaa työsuhdetta.
YEL 1 §:n 2 momentissa säädetyn mukaan yrittäjä vastaa lakisääteisen työeläketurvan järjestämisestä itselleen.
YEL 3 §:n 1 momentissa säädetyn mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa.
TELK totesi, että työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteen ja yrittäjyyden välinen rajanveto tehdään työoikeudellisten periaatteiden mukaan arvioimalla työsopimuslain (TSL) 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisten työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä; työsuhteessa työnteon on perustuttava sopimukseen, työn tekemiseen henkilökohtaisen sitoumuksen perusteella työnantajan lukuun, vastiketta vastaan ja työnantajan johdon sekä valvonnan alaisena.
Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot ja olosuhteet, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat. Työnsuorittajan asemaa voidaan arvioida myös muiden oikeussuhteen luonnetta kuvaavien tosiseikkojen perusteella. Kokonaisarvioinnissa merkitystä on työlainsäädännössä omaksutulla työntekijän suojelutavoitteella, sekä olennaista se, tehdäänkö työtä epäitsenäisessä vai itsenäisessä asemassa suhteessa työn teettäjään.
Työnantajan työn johto- ja valvontaoikeus merkitsee, että työntekijä on alisteisessa ja epäitsenäisessä asemassa työtä koskevissa järjestelyissä suhteessa työnantajaan. Työsuhteessa on tunnusomaista, että työnantaja määrää, mitä työtä tehdään sekä missä, milloin ja miten työ tehdään. Työnantajalla on viimekätinen päätösvalta työtä koskevissa asioissa sekä oikeus valvoa, että työ tehdään määräysten mukaisesti. Käytännössä direktiotunnusmerkin olemassaolo päätellään erilaisista työn tekemiseen liittyvistä tekijöistä. Sillä, mitä välineitä käyttäen valvontaa tehdään, kuten algoritmeilla tai asiakaspalautteella, ei ole oikeussuhteen luonteen määrittelyssä merkitystä. Työsuhteisessa työssä ratkaisevaa ei ole tosiasiallisen valvonnan käyttö, vaan oikeus johtoon ja valvontaan riittää.
Yrittäjätoiminnalle tunnusomaista on itsenäisyys suhteessa työnteettäjään. Yrittäjä ei ole työsuhteessa tarkoitetuin tavoin työnantajan direktio-oikeuden alainen, vaikka työn johtamista ja valvontaa tapahtuu myös yrittäjäasemassa tehtävässä työssä. Lähtökohtaisesti yrittäjä voi määrittää itse työaikansa sekä päättää työn käytännön järjestämisestä sopimansa toimeksiannon tai muun sopimuksen rajoissa. Työnteettäjä voi antaa yrittäjälle määräyksiä tehtävästä työstä. Yrittäjyyteen viittaa itsenäisyyden lisäksi pääoman menettämisen riski, toiminnan julkisuus, yleisyys ja laajuus sekä työn suorittajan oikeus käyttää sopimusvelvoitteiden täyttämisessä apulaista tai sijaista työnteettäjää kuulematta. Yrittäjä tekee työtä omaan lukuunsa ja saa tavallisesti maksun työn valmiista tuloksesta tai toimeksiannon suorittamisesta.
Työnantajan on vakuutettava työntekijä TyEL:n mukaan kyseisen lain soveltamisalasäännösten perusteella ja yrittäjän on otettava YEL:n mukainen vakuutus yrittäjän toiminnan täyttäessä kyseisen lain vakuuttamisedellytykset.
Osapuolten sopimusta ja A:n työskentelyä koskevia tietoja:
A on työskennellyt X Oy:lle elokuusta 2019 alkaen tulkkina. A on tehnyt puhelintulkkausta kotonaan omilla työvälineillään, joita ovat olleet muun muassa oma puhelin ja -liittymä. A:n työskentely X Oy:lle on perustunut osapuolten väliseen 20.8.2019 päivättyyn toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen, joka on nimetty ”Sopimukseksi tulkkaustoimeksiantojen välittämisestä” (palvelunvälityssopimus). Sopimuksen allekirjoittamista on edeltänyt X Oy:n rekrytointiprosessi, joka on käynnistynyt A:n jätettyä hakemuksen X Oy:n verkkosivujen kautta. Rekrytointiprosessiin on sisältynyt muun muassa tulkin toimittamien todistusten tarkastelu ja puhelinhaastattelu. A:lla ei ole ollut työtä varten omaa yritystä. A on saanut työskennellä samanaikaisesti muille työnteettäjille.
A on katsonut olleensa tässä toiminnassaan työsuhteessa X Oy:hyn, kun taas X Oy:n mielestä kyse ei ole ollut työsuhteesta vaan heidän välisestään yrittäjäsopimuksesta, eikä työsopimus ole ollut vaihtoehtona mahdollinen.
X Oy:n ja A:n välisen 20.8.2019 päivätyn sopimuksen otsikossa, sisältökuvauksessa ja eräissä sopimuskirjauksissa mainitaan tulkkaustoimeksiantojen välittämisestä ja X Oy:stä tulkkaustoimeksiantojen välittäjänä sekä A tulkkauksen myyjänä. Sopimuksesta ilmenee myös, että tulkilla on välitön henkilökohtainen työnsuorittamisvelvollisuus, kun hän on ottanut vastaan asiakkaalta välitetyn toimeksiannon. Tulkki sitoutuu X Oy:n tulkkauspalvelun yleisiin ehtoihin ja toimimaan siten, että palvelukuvaus asiakkaalle toteutuu mahdollisimman hyvin eikä palvelun maine vaarannu. X Oy:llä on sopimuksen mukaan myös oikeus muuttaa tulkkauspalvelun yleisiä ehtoja, palvelukuvaustaan ja hinnastojaan ilmoittamalla siitä etukäteen tulkille. Lisäksi erillisen X Oy:n tulkkausohjeen mukaan tulkkien tulee aina esittäytyä X-tulkiksi.
Sopimusehtojen mukaan X Oy ei ole vastuussa tulkille välitettävien tulkkaustehtävien määrästä tai laadusta eikä asiakkaan menettelystä tai laiminlyönnistä taikka tulkkauksen palvelun laadusta tai mahdollisista virheistä. X Oy:n vastuu tulkkiin nähden rajoittuu asiakasmaksun tilittämiseen, sekä tulkki vastaa asiakasmaksuista menevistä lakisääteisistä velvoitteista, joina mainitaan muun ohella eläkemaksut. Lisäksi mainitaan tulkin hyväksyvän, että asiakkaat arvioivat tulkkeja ja tämän voivan vaikuttaa toimeksiantojen välittämiseen. Sopimuksen liitteessä mainitaan X-palvelun ilmoittavan tulkille mahdollisesta toimeksiannosta vain tämän ollessa kirjautunut sovellukseen ja laittanut itsensä Olen saatavilla -tilaan. Tällöin tulkin on 1 minuutin aikana vastattava, ottaako tarjotun toimeksiannon vastaan vai ei. Toimeksiannon hyväksyttyään ja saatuaan tulkin on soitettava asiakkaalle mahdollisimman pian, kuitenkin 5 minuutin sisällä. Suoritetun tulkkauksen jälkeen tulkki on velvollinen raportoimaan tulkkauksen kestosta sekä antamaan palautetta. Liitteen peruutuksiin liittyvien ehtojen mukaan alle 24 tuntia ennen tulkkauksen alkamista perutusta tulkkauksesta tulkille maksetaan korvaus varatun ajan mukaan. Tulkin peruessa tulkkauksen alle 24 tuntia ennen tulkkauksen alkamisajankohtaa tulkin on lähetettävä X Oy:lle kirjallinen selvitys peruutuksen syystä.
Sopimusehdoissa on myös määritelty, että X Oy perii tilausjärjestelmänsä kautta tai laskuttaen asiakkaalta tulkin lukuun X Oy:n hinnaston mukaisen tulkkausveloituksen, perii asiakkaalta vastaanottamista varoista hinnastonsa mukaisen tulkin maksettavan välityspalkkion ja muut kulut sekä X Oy säilyttää tulkille kuuluvat maksut erillään muista varoistaan ja tilittää välityspalkkion ylittävät varat tulkille. Sopimuksen liitteessä 2 on määritelty tulkille välitettävästä minuuttiperusteisesta asiakasmaksusta 1 euro per hyväksytty tulkkauskutsu ja 1 euro per alkava minuutti sekä varausperusteisesta tuntipalkkiosta 40 euroa. Lisäksi on mahdollisuus sopia tulkin kanssa muun hintaisista tulkkaustöistä.
X Oy:n mukaan A (palveluntarjoaja) on myynyt omia etätulkkauspalveluitaan X Oy:n kehittämän järjestelmän (markkinaalusta) välittämille tulkkauspalveluja järjestelmän kautta hankkiville asiakkaille. Markkina-alustalla kolmansina ulkopuolisina palveluntarjoajina toimivat tulkit myyvät, markkinoivat ja tuottavat omaa tulkkauspalveluaan. X Oy on todennut, ettei se itse tarjoa ammattitulkkauspalveluja eikä toimi tulkkaajana. X Oy on toisaalta ilmoittanut palkanneensa vuosina 2022–2023 yhteensä kuusi kuukausipalkkaista tulkkia / kääntäjää kiireavuksi sitä tilannetta varten, että palveluntarjoajat eivät ehdi hoitaa tulkkauksia. X Oy:n mukaan sopimustulkkien ja työsuhteisten tulkkien työskentely ja työskentelyn ehdot ovat erilaiset, ja esimerkiksi työsuhteiset tulkit eivät voi kieltäytyä työnantajan osoittamista työtehtävistä ja nämä saavat palkan tosiasiallisen työajan perusteella.
X Oy on katsonut, että välityssopimuksen kautta asiakkaat ovat myös palveluntarjoajan (tulkin) asiakkaita, missä tulkki sopii toimeksiannosta asiakkaan kanssa hyväksymällä X-sovelluksessa avoinna olevan toimeksiannon. X Oy:n automaattinen algoritmi välittää työtarjouksen tulkkaustoimeksiannosta tavallisesti useammalle tulkille kerrallaan. Ensimmäisenä työtarjouksen hyväksynyt tulkki saa toimeksiannon. Hyväksymästään toimeksiannosta tulkilla on henkilökohtainen työnsuorittamisvelvollisuus.
X Oy ei katso sopivansa toimeksiantoja tulkin puolesta. X Oy on todennut kuitenkin, että se sopii asiakkaiden kanssa hinnat, jonka jälkeen toimeksiantoja tarjotaan alustalla. X Oy:n sovellus näyttää tulkille asiakkaan tarjoaman työn kuvauksen ja tarjotun hinnan järjestelmässä, jonka jälkeen tulkki hyväksyy tai hylkää toimeksiannon ja tarjotun hinnan. Jos hinta on tulkille sopiva, hän hyväksyy ja suorittaa toimeksiannon ja laskuttaa sovitun hinnan mukaan X Oy:ltä. A on X Oy:n mukaan voinut hylätä työtarjouksen ilman erillistä syytä tai perua vastaanotetun tulkkaustehtävän ilman seuraamuksia.
X Oy on viitannut työstä maksettavasta korvauksesta sen ja A:n väliseen palvelunvälityssopimukseen. X Oy:n mukaan A:n kanssa on 14.7.2022 sovittu suullisesti varausperusteisen tuntipalkkion muuttamisesta kiinteäksi 35 euroa/tunti. X Oy:n ja A:n yhteisen käsityksen mukaan tämä tapahtui A:n aloitteesta, kuitenkin X Oy:n mukaan A esitti hinnankorotusta ja A:n mukaan hän pyysi palkankorotusta. X Oy:n mukaan heti alkavien pikatulkkausten minuuttihinnaksi on A:n kanssa sovittu 1 euro alkavalta minuutilta, sekä X Oy maksaa pikatulkkauspyyntöjen vastaanottamisesta, mutta sen toteutumisesta riippumatta, 1 euron hyväksymiskorvauksen kannustaakseen tulkkeja vastaamaan nopeammin. X Oy:n mukaan hinta voidaan myös sopia tulkin kanssa. X Oy on todennut vielä, että matka-, puhelin- tai muita korvauksia A:lle ei makseta.
X Oy ei katso valvoneensa A:n toimittaman palvelun sisältöä tai laatua. Sen mukaan tulkki vastaa myös itse toiminnastaan ja palvelun mahdollisista virheistä ja viiveistä sekä näihin liittyvien vaatimusten kohdistuvan vain kyseiseen tulkkiin. Toimeksiannon suorittamisen jälkeen tulkki raportoi suorituksesta X Oy:n järjestelmässä sekä asiakkaat voivat antaa tulkille arvostelun. X Oy:n mukaan heikommissa arvosteluissa se on jälkikäteen yhteydessä tulkkiin ongelmien ratkomiseksi ja palvelun laadun parantamiseksi. Arvioinnit vaikuttavat töiden tarjoamiseen siten, että työtarjous välitetään vain tietylle tulkille tai se estetään näkymästä tulkille, jos asiakaspalautteessa on näin ilmoitettu.
A:n palkkiot X Oy:lle tehdyistä tulkkaustöistä on laskutettu ja maksettu X Oy:n yhteistyökumppanina toimivan laskutuspalveluyrityksen kautta X Oy:n järjestelmään tallennettujen raporttien mukaisesti, jotka tiedot on välitetty laskutuspalveluyritykselle sen ja X Oy:n välisen rajapinnan kautta. A:lle on välitetty laskutuspalveluyrityksen kautta arvonlisäverollinen summa. Asiakkaille X Oy on lähettänyt laskut omissa nimissään. X Oy:n mukaan tulkeilta peritään X Oy:n palveluveloitus, jolla katetaan muun muassa sovellus, asiakaspalvelu, reklamaatioiden käsittely, vuosittaiset koulutukset ja raportoinnit.
Arviointia ja johtopäätökset:
Asiassa saadun selvityksen mukaan A on hakeutunut X-tulkiksi avoimen rekrytointiprosessin kautta sekä hänen työskentelynsä etätulkkina X Oy:n alustan kautta on perustunut osapuolten kirjalliseen sopimukseen, joka muotoilultaan ja eräiltä ehdoiltaan tukee sitä näkökohtaa, että sillä on sovittu muusta kuin työsuhteessa tehtävästä työstä.
TELK totesi, että työoikeudellisten säännösten pakottavuuden vuoksi sopimusmuotoilu ei kuitenkaan ole yksin ratkaisevaa oikeussuhteen luonteen määrittämisessä, vaan sille on saatava kokonaisarviossa tukea työn tekemisen ehdoista ja tosiasiallisista työskentelyolosuhteista, jotka tässä tapauksessa osoittaisivat A:n itsenäistä asemaa oikeussuhteessa.
A:n työskentelyn tosiasialliset olosuhteet kuvautuvat olleen sellaiset, että työn tekemisestä ovat nimenomaan sopineet A ja X Oy, sekä A:n työtehtävät ovat olleet X Oy:n liiketoiminnassaan hankkimat ja järjestämät. Tässä suhteessa X Oy:n asema A:han nähden ei kuvaudu X Oy:n esittämällä tavalla tulkkauspalvelujen työnvälitysalustan tarjoajana, jossa tilanteessa työntekoa koskeva sopimussuhde olisi muodostunut A:n ja alustan/sovelluksen kautta tulkkauksen tilanneen tahon tai tulkkauksen varsinaisen kohteen välille.
Työsuhteen tunnusmerkkeihin kuuluu henkilökohtainen työntekovelvoite, mikä A:n kohdalla täyttyy. A on sopimuksen perusteella sitoutunut tekemään ja käytännössä myös tehnyt tulkkaustyötä henkilökohtaisesti. Lisäksi korvaavan tulkin järjestäminen on kuulunut X Oy:lle, ja A on tehnyt sopimuksen omissa nimissään luonnollisena henkilönä. Asiassa ei ole ilmennyt, että A olisi samanaikaisesti työskennellyt tulkkina muutoin kuin X Oy:n alustan kautta taikka tarjonneen työpanostaan tulkkina muille toimijoille.
Työsuhteessa työtä tehdään vastiketta vastaan siten, että työsuorituksen välitön taloudellinen hyöty koituu työnantajan hyväksi. Vastikkeesta käytetyllä nimikkeellä ei sinänsä ole ratkaisevaa merkitystä. Työstä maksettavan vastikkeen peruste ja suuruus suhteessa muille työnteettäjän palveluksessa oleville voi yleensä osoittaa sitä tarkoitusta, että työnsuorittaja hoitaa itse vakuuttamisvelvollisuutensa.
Yrittäjätoiminnassa on tunnusomaista, että yrittäjä määrittelee työnsä hinnan ja hinnoitteluperusteet, joskin tämä mahdollisuus voi erityisesti yksinyrittäjällä olla tosiasiassa hyvin rajallinen. A:n ja X Oy:n välisessä oikeussuhteessa kuvautuu, että tulkkauksen hinnan ja hinnoitteluperusteet on tosiasiassa määritellyt X Oy. Sen sijaan A:lle tulkkaustyöstä maksettu korvaus näyttäisi mitoitetun yrittäjätyöhön viittaavasti korkeammalle tasolle kuin muuten.
Laskutuspalveluyrityksen käyttämisestä työsuorituksesta saadun korvauksen maksamiseen tai laskuttamiseen ei voi tehdä suoraa päätelmää sovellettavasta työeläkelaista. Laskutuspalvelun käyttäminen edellä sanotulla tavalla on mahdollista sekä työsuhteessa että yrittäjätoiminnassa.
A on tehnyt tulkkaustyötä X Oy:n liiketoimintaan kuuluvan alustan (sovelluksen) kautta, jossa tulkkaustehtävän hallinnointi, tarjoaminen, vastaanottaminen ja raportointi ovat pääosin toteutuneet. A on voinut itse päättää käytettävissä olostaan tulkkaustehtäviin ja alustalla tarjottavien tehtävien vastaanottamisesta, joten A:n voidaan katsoa sopineen työn tekemisestä tarpeen mukaan. Tämänkaltainen vapaus valita työtehtävät ei merkitse direktio-oikeuden puuttumista. X Oy on sen sijaan määritellyt alustan toimintaa ohjaavan algoritmin ja palautejärjestelmän, ja näin voinut vaikuttaa A:lle tarjottujen tulkkaustehtävien määrään, sisältöön ja ajankohtaan. Tulkkausraporttien ja asiakaspalautteiden avulla X Oy on kerännyt tietoa A:n työsuoriutumisesta. A:n on tullut noudattaa tulkkaustehtäviä hoitaessaan myös X Oy:n antamaa ohjeistusta, ja muun muassa tulkkaustehtävää suorittaessa esittäytyä aina X-tulkiksi. X Oy on järjestänyt vapaaehtoisia koulutuksia tulkeille asiakaspalautteiden kautta kerätyistä tiedoista. X Oy:llä kokonaisuutena arvioiden kuvautuu olleen oikeus ja mahdollisuus johtaa ja valvoa A:n työtä.
TELK totesi vielä työntekemisen ehtoihin liittyen, että A on työssään käyttänyt omia työvälineitään eikä X Oy:llä näytä olleen velvollisuutta korvata omien työvälineiden käytöstä aiheutuneita kuluja. Menettely omien välineiden ja niistä aiheutuneiden kustannusten suhteen on ollut epätyypillinen työsuhteelle, mutta ei sellaisenaan osoita toiminnan olevan yrittäjätoimintaa. X Oy:ltä A:lla on ollut käytössään välttämättömänä työvälineenä X Oy:n alusta/sovellus. 20.8.2019 päivättyyn sopimukseen on sisällytetty yrittäjätyöhön viittaavia vastuuehtoja, kuten että tulkki vastaa palvelunsa laadusta asiakkaalle ja X Oy:n mahdollisuus pidättää asiakasmaksu reklamaation käsittelyn ajaksi. Asiassa ei ole ilmennyt, että vastuuehdot olisivat konkretisoituneet A:n omalla kustannuksella tapahtuvana virheellisen työsuorituksen korjaamisena. X Oy on kuitenkin A:n työssä sattuneen virhetilanteen vuoksi estänyt tulkkaustehtävien näkymisen A:lle määräajaksi, joten tulkkaustehtävien saamatta jäämisen myötä ansiota ei ole tullut. Tapahtumaan liittyen varsinaista korvausvastuuta ei kuvaudu. A on sinänsä voinut perua vastaanottamansa tulkkaustehtävän ilman taloudellista korvausvastuuta ja ilman velvollisuutta järjestää sijaista omalla kustannuksellaan.
TELK arvioi edellä esitettyjen seikkojen perusteella työsuhteen tunnusmerkkien täyttyvän A:n ja X Oy:n välisessä oikeussuhteessa. A on osapuolten välisen sopimuksen perusteella tehnyt puhelintulkkausta X Oy:n asiakkaille sen alustan välityksellä X Oy:n lukuun henkilökohtaisesti ja vastiketta vastaan. Kun vielä huomioidaan työn tekemiset ehdot, työskentelyolosuhteet ja muut sopijapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena, TELK arvioi A:n työskentelyn X Oy:lle 24.8.2019 alkaen tapahtuneen työsuhteessa X Oy:öön, joten työskentelyyn sovelletaan työntekijän eläkelakia.
Eriävä mielipide
Jäsen Y: Hyväksyn valituksen, joten valituksenalainen päätös olisi kumottava.
Perustelut: Katson asiassa esitetyn selvityksen perusteella ja asiaa kokonaisuutena arvioiden, että A:n X Oy:lle elokuusta 2019 alkaen tekemään työhön ei voida soveltaa työntekijän eläkelakia. A ei ole tässä toiminnassaan ollut työsuhteessa vaan yrittäjäasemassa.
Lainkohdat
TyEL 1 § ja 2 §, YEL 1 § ja 3 §, Työsopimuslain 1 luvun 1 §