Hae sanastosta
Hae sanastosta
A
Julkisten alojen lisäeläketurvan ja yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan sisältämä 63 vuoden ikää alempi eläkeikä.
Ammatillinen eläkeikä julkisilla aloilla ja yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan tai vapaamuotoisen lisäeläkejärjestelyn sisältämä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alempi eläkeikä.
Leskelle maksettava eläke. Työeläkelakien mukaista alkueläkettä maksetaan leskelle kuuden kuukauden ajan, jos hän on alle 65-vuotias, hänellä ei ole alle 18-vuotiasta lasta tai hän itse ei ole eläkkeellä. Alkueläkkeen jälkeen lesken omat tulot otetaan huomioon leskeneläkkeen määrää laskettaessa.
Julkisella alalla yleistä eläkeikää alempi ammatin perusteella määräytyvä eläkeikä, mikäli henkilö on sen valinnut. Eläkeiän valintaoikeus on ollut niillä, jotka ovat työskennelleet alemman eläkeiän ammateissa ennen 1.7.1989 ja työskentely jatkuu yhtäjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.
Jos hakija tulee työkyvyttömäksi julkisten alojen eläkelakien mukaisen palvelussuhteen kestäessä, hänen jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyään arvioidaan suhteessa hänen omaan työhönsä.
Tarkasteluhetkeen mennessä työansioista, eläkesuhteista ja palkattomien aikojen etuuksista karttuneen eläkkeen määrä (=karttunut eläke).
Julkisten alojen työeläkelakien mukaan vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuoden ansiona ei käytetä kyseisen vuoden todellisia ansioita, vaan ansioina käytetään (monistetaan) edeltävien vuosien ansioita.
Palkattomalta ajalta maksetun sosiaalietuuden tai eläkkeen perusteena oleva ansio. (Katso myös etuuden peruste).
Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä. Ansiotasoindeksiä käytetään työeläkejärjestelmän indeksien laskennassa.
Tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa apurahan turvin harjoittava henkilö. Tietyin edellytyksin apurahansaajan tulee ottaa itselleen MYEL:n mukainen vakuutus.
Asiakirjan alkuperäisyys tarkoittaa sitä, että asiakirjan lähettäjä on todella se taho tai henkilö, joka asiakirjaan on lähettäjäksi merkitty.
Eheydellä tarkoitetaan asiakirjan muuttumattomuutta lähetetystä muodosta.
Oikeus sosiaaliturvaetuuksiin voi perustua Suomessa asumiseen. Kela arvioi etuutta haettaessa, onko henkilöllä oikeus etuuteen asumisen perusteella. Kela soveltaa etuusoikeutta ratkaistaessa lakia asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa sekä asumisperusteista etuuslainsäädäntöä.
Automaattista katkaisua on sovellettu vuoden 2004 sääntöjen mukaista TEL:n, MEL:n ja julkisten alojen eläkelakien mukaista eläkepalkkaa laskettaessa. Se tarkoittaa sitä, että työsuhteen jatkuttua vähintään kymmenen vuotta, kuitenkin aikaisintaan työntekijän 54 vuoden iän täyttämisvuonna, työsuhde katkaistaan rekisteriteknisesti kyseisen vuoden lopussa ja eläke lasketaan kahdessa osassa, jos työsuhteen eläke näin laskettuna on suurempi.
E
Henkilö, jolle on karttunut työeläkettä ja jonka kuoleman jälkeen hänen edunsaajilleen maksetaan perhe-eläkettä tai hautausavustusta.
Perhe-eläkkeeseen tai hautausavustukseen oikeutettu henkilö.
Työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen sekä työuraeläkkeen aikana tapahtuva työskentely, joka kartuttaa uutta eläkettä 1,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan.
Vuosina 1996–2004 käytössä ollut indeksi, jolla tarkistettiin 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä, ja jossa hintojen muutoksen paino on 80 % ja palkkojen muutoksen paino 20 %. Vuoden 2005 alusta indeksin nimi muuttui työeläkeindeksiksi.
Työnantajan tai yrittäjän tekemä järjestely, jolla työnantaja järjestää työntekijöilleen ja yrittäjä itselleen työeläketurvan.
Eläkekassat myöntävät työeläkkeitä kassan jäsenille ja muille kassassa vakuutettuina oleville. Eläkekassat eroavat suhteessa työeläkevakuutusyhtiöihin siinä, että ne ovat työnantaja- tai alakohtaisia.
Eläkekassaan kuuluvat yhden tai useamman työnantajan työntekijät, joilla on taloudellinen tai toiminnallinen yhteys. Myös samaan konserniin kuuluvien työnantajien työntekijät voivat kuulua yhteiseen eläkekassaan.
Eläkelaitos hoitaa lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa. Eläkelaitos perii eläketurvan kustantamiseksi maksuja, myöntää ja maksaa eläkkeitä sekä harjoittaa kertyneillä varoilla sijoitustoimintaa. Yksityisten alojen eläketurvaa hoitavia eläkelaitoksia ovat työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat, Merimieseläkekassa sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Työeläkevakuutusyhtiöt, eläkekassat ja eläkesäätiöt hoitavat TyEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoa, työeläkevakuutusyhtiöt ja eläkekassat lisäksi YEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoa. Merimieseläkekassa hoitaa MEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos MYEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoa. Julkisilla aloilla eläkelaitoksena toimii Keva, joka hoitaa KuEL:n, VaEL:n, KiEL:n sekä Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläketurvan toimeenpanoa. Sopimuksen perusteella Keva hoitaa myös OrtKL:n ja Ahvenanmaan maakunnan VaEL:n mukaan määräytyviä eläkkeitä.
Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskeva säännös sisältyi ennen vuotta 2005 voimassa olleisiin TEL:n, MEL:n ja julkisten alojen työeläkelakeihin.
Säännöksen mukaan työsuhteen eläkepalkkaa voitiin harkinnanvaraisesti tarkistaa, jos eläkepalkka poikkeuksellisen syyn johdosta oli alempi/korkeampi kuin normaalisti laskettu eläkepalkka ja ennen poikkeuksellisen syyn ilmaantumista suuremman/pienemmän palkan voitiin katsoa vakiintuneen. Edellytyksenä oli, että poikkeuksellisella syyllä oli vähintään 20 %:n vaikutus kokonaiseläketurvaan (ennen v. 1996 vaikutuksen tuli olla merkittävä eli vähintään 7,5 %).
Ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan kustakin työsuhteesta karttunut eläke laskettiin kyseisen työsuhteen viimeisten vuosien ansioiden perusteella.
Eläkesäätiö on yhden tai useamman työnantajan perustama säätiö, jonka tarkoituksena on eläkkeiden myöntäminen eläkesäätiössä vakuutetuille henkilöille. Eläkesäätiöt jaetaan A- ja B- sekä AB-säätiöihin sen mukaisesti, mitä turvaa ne vakuutetuilleen järjestävät.
Ennen vuotta 2007 käytössä ollut termi leskeneläkkeen vähentämiselle.
Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeissä eläketapahtumavuoden alun (2004 säännösten mukaan eläketapahtumapäivän) ja eläkkeen päättymisen välinen aika, jonka perusteella karttuu uutta eläkettä tulevan ajan ansiosta (2004 säännösten mukaan tulevan ajan eläkepalkasta).
Eläketapahtuma tarkoittaa vanhuuseläkkeessä ja osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä eläkkeen alkamista edeltävän kalenterikuukauden viimeistä päivää, työkyvyttömyyseläkkeessä työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden alkamista, työuraeläkkeessä eläkkeen saamisen edellytysten täyttymistä ja perhe-eläkkeessä edunjättäjän kuolemaa.
Päivä, josta alkaen eläkkeensaajalla on oikeus saada eläkettä. Pääsääntöisesti myös eläkkeen maksaminen alkaa samasta päivästä. Takautuvasti myönnettävissä eläkkeissä maksun alkaminen saattaa kuitenkin olla myöhäisempi kuin eläkkeen alkaminen.
Työansio, josta on maksettava työeläkelakien mukainen vakutuusmaksu, ja josta karttuu eläkettä. Työansioita ovat palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Ks TyEL 70 §.
Kerroin, jolla alkava eläke pyritään sopeuttamaan odotettavissa olevaan eliniän muutokseen. Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeeseen ja työkyvyttömyyseläkkeen ansaittuun eläkkeeseen (ei tulevan ajan eläkeosaan).
Liikenne- ja tapaturmavakuutusten ansionmenetyskorvaukset, jotka ovat ensisijaisia työeläkkeeseen nähden. Jos työeläkettä ja ensisijaista etuutta on myönnetty samalle ajalle, ensisijainen etuus vähennetään työeläkkeestä. Ks TyEL 92 §.
ESA-aika on sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan maksuaika, jona sairauspäiväraha on ensisijainen työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Kela määrittelee ESA-ajan sen jälkeen, kun sairauspäivärahan 150 suorituspäivää on tullut täyteen. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa yleensä ESA-ajan jälkeen.
Eläkkeen myöntäminen entisin perustein tarkoittaa sitä, että uusi eläke myönnetään muutoin saman suuruisena kuin aiemmin päättynyt eläke paitsi, että se tarkistetaan työeläkeindeksillä aiemman eläkkeen päättymisvuoden tasosta uuden eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (644/2003).
Ikä, jonka täyttämiskuukauden lopussa työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta.
Sosiaalietuuden määrän laskemista varten käytettävä ansio, jonka määräytyminen riippuu sosiaalietuudesta. Etuuden peruste voi olla myös laskennallinen, jos etuudessa ei ole ansioperustetta.
Jos Suomen lainsäädännön mukaan sosiaaliturvaetuuksilla ja tuloilla on tiettyjä oikeusvaikutuksia, säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon toisen EU:n jäsenvaltion lainsäädännön perusteella saadut vastaavat etuudet tai tulot. Jos Suomen lainsäädännön mukaan tietyillä seikoilla ja tapahtumilla on oikeusvaikutuksia, toisessa jäsenvaltiossa tapahtuneet samankaltaiset seikat tai tapahtumat on otettava huomioon ikään kuin ne olisivat tapahtuneet Suomessa.
Etuusansion perusteella karttuu sosiaalietuuksien ajalta eläkettä. Eläkkeen perusteena oleva etuusansio saadaan, kun etuuden perusteena oleva päiväansio kerrotaan maksettujen etuuspäivien lukumäärällä. Etuusansio määritellään vuosikohtaisesti.
Etuuslajeja ovat vanhuuseläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, kuntoutusraha, työkyvyttömyyseläke, työuraeläke ja perhe-eläke.
Eläkejärjestelmä on etuusperusteinen, jos etuuden taso on määrätty etukäteen tai se määräytyy ansiotason ja työhistorian pituuden perusteella. Etuuden rahoittamiseksi tarvittavat maksut joustavat tarpeen mukaan. Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Katso myös maksuperusteinen.
Kun EU:n jäsenvaltion yhteyslaitos saa tiedon kaikista, eri jäsenvaltioiden laitosten tekemistä päätöksistä, yhteyslaitos tekee päätöksistä yhteenvedon ja lähettää sen hakijalle ja muille asianomaisille laitoksille.
F
Finanssivalvonta (Fiva) on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen. Valvottavia ovat mm. pankit, vakuutusyhtiöt, työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi.
H
Julkisella alalla 63 ja 65 ikävuosien välillä oleva eläkeikä, kun työskentely on alkanut ennen vuotta 1993 ja jatkuu yhtäjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Henkilökohtaisessa eläkeiässä on oikeus normeeraamattomaan peruseläkkeeseen ja lisäeläkeosuuteen.
Palveluyritys tai toinen eläkevakuuttaja, jonka kanssa eläkevakuuttaja on tehnyt sopimuksen eläke-, vakuuttamis- tai sosiaalietuusasioiden hoidosta.
I
Henkilön syntymävuoden mukaan määräytyvä alin vanhuuseläkeikä.
Eläkelaitos ja Eläketurvakeskus voi oikaista päätöksensä valituksen seurauksena (lakisääteinen itseoikaisu). Eläkelaitos tai Eläketurvakeskus voi oikaista päätöksensä myös asiavirheen (varsinainen itseoikaisu) tai kirjoitus- tai laskuvirheen (teknisluonteinen itseoikaisu) vuoksi. Lisäksi eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen on tutkittava asia uudelleen, jos asiassa ilmenee uutta selvitystä päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Eläkelaitos voi myöntää evätyn eläkkeen tai tarkistaa jo myönnetyn eläkkeen suuremmaksi. Eläketurvakeskus voi vastaavasti ratkaista sen päätettäväksi säädetyn asian asianosaisen eduksi.
J
Jakojärjestelmä on eläkejärjestelmän rahoitustekniikan muoto, jossa vakuutusmaksuina kerätään kunakin vuonna se määrä, joka tarvitaan ko. vuonna maksettavien eläkkeiden maksamiseen ja järjestelmän hallintokuluihin.
Tilanteessa, jossa työnantaja lopetti rekisteröidyn lisäeläkevakuutuksen ennen työntekijän lisäeläkevakuutuksen mukaista eläkeikää, työntekijällä oli tietyin edellytyksin oikeus itse jatkaa lisäeläkevakuutusta jatkovakuutuksena.
Johtavassa asemassa olevalla henkilöllä tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajaa, hallituksen puheenjohtajaa ja jäsentä, hallintojohtajaa tai toimialajohtajaa tai henkilöä, joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräämisvaltaa. Riippuen johtavassa asemassa olevan henkilön omistusosuudesta osakeyhtiössä tai määräysvallasta muussa yhteisössä yhdessä perheenjäsenen kanssa, henkilö tulee vakuuttaa YEL:n tai TyEL:n mukaan
Ennen vuotta 1960 syntynyt henkilö, joka on aloittanut palveluksensa julkisella työnantajalla ennen vuotta 1993, on kartuttanut työssään peruseläkettä 2% / vuosi ajalla ennen vuotta 1995. Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, tai jos sellaista ei ole, ennen 65 vuoden ikää, eläkkeeseen tehdään muuntovähennys. Muunto koskee myös OVEa siltä osin kuin sen ottaa maksuun (25% tai 50%). Eläkkeen muunto tehdään jakamalla ennen vuotta 1995 karttunut peruseläke luvulla 1,106.
Käytännössä muunto pienentää peruseläkkeen karttumisprosentin 2 prosentista 1,8 prosenttiin ajalta ennen vuotta 1995. Muuntoa kutsutaan myös normeeraukseksi.
Julkisten alojen työeläkelakeja ovat julkisten alojen eläkelaki (JuEL), ortodoksisesta kirkosta annettu laki (OrtKL) sekä eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta ja Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS).
K
Ennen vuotta 2017 työansioiden tai kokonaistyötulon perusteella eläkettä karttui 4,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun, jos työntekijä tai yrittäjä ei ollut vanhuuseläkkeellä.
Karttuneen eläkkeen kokonaismäärä prosenttina palkasta, esim. 60.
Prosenttimäärä, jonka mukaan eläkettä karttuu vuotta kohden ja jonka perusteella eläke lasketaan kyseiseltä vuodelta. Työansioiden perusteella karttuvan eläkkeen karttumisprosentti on korkeampi vanhemmalla iällä vuoden 2025 loppuun saakka. Etuusansioista ja eläkkeen rinnalla saaduista työansioista vuotuinen karttumisprosentti on 1,5. Vuoden 2025 loppuun saakka osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen rinnalla saaduista työansioista vuotuinen karttumisprosentti on kuitenkin 1,7 prosenttia 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun saakka. Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan karttumisprosentti on 1,5.
Työansioista ja etuusansioista karttuneen eläkkeen määrä (=ansaittu eläke).
Nuorena työkyvyttömiksi tulleiden henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävä korotus sen jälkeen, kun eläke on jatkunut viisi vuotta. Kertakorotuksen määrä riippuu eläkkeensaajan iästä korotushetkellä. Kertakorotus tehdään myös perhe-eläkkeen perusteena olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos edunjättäjä olisi siihen oikeutettu. Kertakorotus tehdään sinä ajankohtana, jona se olisi tehty edunjättäjän eläkkeeseen.
Eläkkeen kertasuorituksella tarkoitetaan sitä, että eläkkeensaajalle maksetaan eläke kokonaisuudessaan yhdessä erässä elinajan arvioituun päättymiseen tai etuuden päättymiseen saakka. Kertasuorituksena voidaan maksaa vanhuuseläke, perhe-eläke ja täysi työkyvyttömyyseläke. Eläke maksetaan kertasuorituksena, jos sen määrä on pieni.
Rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan mukaisia määrällisiä lisäeläkkeitä vakuutettiin vuodesta 2005 vuoteen 2016 TEL-lisäeläketurvan vakuuttamisen lakkauttamiseen asti kiinnitettyinä euromäärinä. Tavoite-eläkkeen määrä kiinnitettiin 31.12.2004 tuolloin voimassa olevien säännösten, vakuutussopimuksen ja työsuhdetietojen perusteella laskettuna. Vuoden 2004 jälkeinen palkkakehitys ei vaikuttanut tavoite-eläkkeen määrään. Kiinnitetyn tavoite-eläkkeen määrä tarkistettiin vuosittain palkkakertoimella ja se voitiin ansaita täyteen määräänsä lisäeläketurvan vanhuuseläkeiässä, jos se työsuhde, johon lisäeläketurva liittyi, kesti vanhuuseläkeikään saakka.
Yrittäjälle karttunut eläke lasketaan kultakin vuodelta kokonaistyötulon perusteella. Kokonaistyötulo on kalenterivuodelle vahvistettujen työtulojen vakuutusaikojen mukaan painotettu keskimäärä. Jos yrittäjällä on maksamattomia vakuutusmaksuja, jotka ovat vanhentuneet, kokonaistyötulo lasketaan maksettujen vakuutusmaksujen perusteella määrätyn työtulon perusteella. Sellaiselta kalenterivuodelta, jona YEL-yrittäjä on maksanut lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua (YEL-vakuutusmaksun jousto), kokonaistyötulo lasketaan yrittäjän maksamien YEL-vakuutusmaksujen perusteella.
Vuosina 2005–2016 karttumisprosentti työansioista oli 1,9 prosenttia vuodessa työntekijän tai yrittäjän 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Vuosina 2017–2025 korotettu karttumisprosentti on 1,7. Jos eläkkeenhakija on työskennellyt työntekijänä tai yrittäjänä muussa EU-maassa Suomen korotettuun karttumaan oikeuttavan ikäisenä, korotus lasketaan teoreettiseen eläkkeeseen, jonka perusteella lasketaan pro rata -etuus.
Työntekijän vuosien 1996–2016 eläkkeeseen oikeuttavista työansioista vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksua vastaava vähennys (PTEL-vähennys). 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosentti on korkeampi kuin sitä nuoremmilla ikäluokilla. Vastaavasti myös PTEL-vähennys on 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta suurempi.
53 vuotta täyttäneet työntekijät ja yrittäjät maksavat korkeampaa työeläkevakuutusmaksua kuin nuoremmat. Eläkeuudistuksen siirtymäkaudella (1.1.2017–31.12.2025) 53–62-vuotiaiden työntekijän työeläkevakuutusmaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin työntekijän työeläkevakuutusmaksu muutoin. Korotetun työeläkevakuutusmaksun periminen päättyy vuoden 2025 loppuun.
Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen kuittaamalla sen vastaisista eläke-eristä. Yrittäjän eläkkeestä voidaan kuitata vanhentumaton, maksamatta oleva yrittäjän työeläkevakuutusmaksu.
Ennen työeläkekuntoutuksen käynnistymistä henkilöllä on oltava suunnitelma ammatillisesta kuntoutuksesta.
Kuolevuudella tarkoitetaan tietyn väestön tietyllä aikavälillä kuolleiden yksilöiden suhteellista osuutta väestöstä. Kuolevuutta tarkastellaan erityisesti iän mukaan.
Vuosi, jolta kustannustenjakoselvittely tehdään. Esimerkiksi kustannustenjakovuoden v lopulliset kustannustenjakoselvittelyt suoritetaan vuonna v+1.
L
Päätös tulee lainvoimaiseksi, jos päätöksen ei muutoksenhakuajan kuluessa ole haettu valittamalla muutosta. Ylimmän muutoksenhakuasteen päätös tulee heti lainvoimaiseksi. Lainvoimaiseen päätökseen ei voi hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin (esim. valituksella) vaan ainoastaan ylimääräisin muutoksenhakukeinoin.
Lainvoimainen päätös voidaan poistaa, jos päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lainvastainen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai eläkelaitoksen/Eläketurvakeskuksen vaatimuksesta poistaa eläkelaitoksen/Eläketurvakeskuksen ja vakuutusoikeus työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tai oman lainvoimaisen päätöksensä ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.
Korkein hallinto-oikeus voi purkaa vakuutusoikeuden päätöksen, jos asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
Tietyn eläkelain mukaan karttunut eläkkeen osa.
Alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika, joka vaikuttaa työeläkkeen laskentaan. Tulevan ajan ansioita laskettaessa lapsenhoitoaika jätetään pois tulevan ajan ansioista, jos hoitoajalla on merkittävä vaikutus (20%) eläketurvaan. Vuoden 2004 säännösten mukaan lapsen hoitoaika on voinut vaikuttaa eläkepalkan määräytymiseen.
EU-tilanteessa lastenhoitokaudella tarkoitetaan kautta, joka hyvitetään jonkin jäsenvaltion eläkelainsäädännössä tai jonka perusteella eläkkeeseen tulee lisäosa nimenomaan siitä syystä, että henkilö on hoitanut lasta. Lapsenhoitoajan määrittely on EU:n sosiaaliturva-asetuksen täytäntöönpanoasetuksen 44 artiklassa.
Laskuperusteet määrittelevät muun muassa, miten eläkelaitokset laskevat vakuutusmaksun, vastuuvelan ja eläkevastuun määrän. Työeläkevakuutusyhtiöillä, eläkesäätiöillä ja -kassoilla sekä erityiseläkelaitoksilla on omat laskuperusteensa. Peruseläketurvaa ja lisäeläketurvaa koskevat erilliset laskuperusteet. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa laskuperusteet asetuksella tai vahvistaa ne hakemuksesta.
Työkyvyttömyyseläke, jonka maksaminen on keskeytetty määräajaksi sen vuoksi, että eläkkeensaaja on ansiotyössä ja työansiot ylittävät ansiorajat.
Lesken oma työeläke tai hänen laskennallinen työeläkkeensä voi vaikuttaa vähentävästi leskeneläkkeeseen. Jos lesken oma eläke ylittää vähennyksen perusteen, puolet erotuksesta vähennetään täydestä leskeneläkkeestä. (Ennen vuotta 2007 käytettiin termiä eläkesovitus.)
Lisäeläketurva on lakisääteistä eläkettä täydentävä vapaaehtoinen eläkevakuutus. Lisäeläketurva voi olla työnantajan työntekijöilleen tai yrittäjän tai yksityishenkilön itselleen ottamaa. (ks myös rekisteröity lisäeläketurva)
Työeläkkeeseen nähden ensisijainen tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukainen etuus.
Työeläkkeestä vähennetään eläkkeensaajan saama ensisijainen etuus, joita ovat tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset. Ennen vuotta 2007 käytettiin termiä LITA-yhteensovitus.
Tehtävä, johon henkilö on valittu määräajaksi tai toistaiseksi edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöjoukkoa tai asiantuntemusta ja jossa hän ei ole työ- tai virkasuhteessa eikä toimi yrittäjän eläkelaissa tarkoitettuna yrittäjänä. Luottamustehtävää hoitava henkilö on luottamushenkilö.
Karttuneeseen eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotus, jos eläkettä ei ota maksuun heti alimmassa vanhuuseläkeiässä. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä eläkekuukaudelta eli 4,8 prosenttia vuodessa. Lykkäyskorotusprosentilla korotetaan eläkettä, joka on ansaittu vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä.
M
Rekisteröidyn lisäeläketurvan sisältämä etuus, jossa vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen täysi lisäeläke yhdessä peruseläkkeiden kanssa on 60 - 66 % eläkepalkasta. Myös eläkkeen karttumisaika voi olla lyhyempi siten, että täysi eläke ansaitaan lyhyemmän palvelusajan (täysinä vuosina 25 - 40 vuoden välillä) perusteella. Myös perhe-eläkettä on ollut mahdollista täydentää määrällisellä lisäeläkkeellä vastaavasti kuin työntekijän tai yrittäjän omaa eläkettä.
Maanviljelijät, metsänomistajat, kalastajat ja poronhoitajat. Maatalousyrittäjät ja heidän perheenjäsenensä on tiettyjen edellytysten täyttyessä otettava MYEL: mukainen vakuutus. Vrt. Yrittäjä.
Etuus (eläke) on maksuperusteinen silloin, kun se määräytyy maksettujen vakuutusmaksujen ja niille saatujen sijoitustuottojen perusteella. Yksilöllisiin tileihin perustuva järjestelmä on esimerkkinä täysin rahastoivasta maksuperusteisesta järjestelmästä.
MEL-eläkkeen TyEL:n eläketurvaa vastaava osa.
MEL-eläkkeen TyEL:n eläketurvan ylittävä osa.
Julkisten alojen työeläkelakien mukaisilla, 31.12.2004 mennessä karttuneilla eläkkeillä on enimmäismäärä, ja nämä eläkkeet yhteensovitetaan vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneiden muiden työeläkkeiden kanssa. Yhteensovitusraja on suhteutettu henkilön ikään. Raja määräytyy kertomalla julkisen puolen 2004 säännösten mukainen yhteensovitusraja henkilön 23 vuoden iän ja vuoden 2004 lopun välisen ajan suhteella 40 vuoteen (esim. 60% x 30/40 = 45%). Mahdollinen ylite vähennetään kokonaan julkisten alojen eläkkeestä. Modifioidun yhteensovituksen tarkoituksena on ehkäistä säädettyjen tavoitetasojen ylitykset, koska julkisella puolella on aikanaan ollut yksityistä korkeammat eläkkeen karttumaprosentit. Modifioitu vapaakirja on julkisten alojen työeläkelakien mukaisten, 31.12.2004 mennessä karttuneiden eläkkeiden yhteensovitettu loppuvapaakirja. Vuoden 2005 alusta alkaen karttuvaa julkisen puolen eläkettä ei enää rajata.
Eläkkeen muuntaminen vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää.
Asianosainen (luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö), joka hakee muutosta eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen tai työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan antamaan päätökseen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen osalta muutoksenhakijana voi olla myös Eläketurvakesksus tai eläkelaitos.
Aika, jona asianosainen voi hakea valittamalla muutosta eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen tai työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen. Työeläkeasioissa muutoksenhakuaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.
N
Jos julkisen alan työeläkelain mukaista peruseläkettä on karttunut 2 prosenttia vuotta kohti ennen vuotta 1995 ja jos vanhuuseläke tai osittainen varhennettu vanhuuseläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää tai jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole ennen 65 vuoden ikää, eläke muunnetaan jakamalla ennen vuotta 1995 karttunut eläke luvulla 1.106.
O
Jos työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutushakemus hylätään, työeläkelaitoksen tulee antaa hakijalle neuvontaa muista kuntoutusmahdollisuuksista ja ohjata hakija kuntoutustarvetta vastaavaan muuhun kuntoutukseen tai muihin palveluihin. Neuvonnassa ja ohjauksessa on tehtävä yhteistyötä muita palveluja järjestävien tahojen kanssa.
Osaketuottokerroin määräytyy TyEL- ja MEL-eläkelaitosten noteerattujen osakesijoitusten painotetun keskimääräisen tuoton perusteella. Osaketuottokerroin lasketaan kuukausittain Eläketurvakeskuksessa eläkelaitosten antamien toteutuneiden osaketuottotietojen perusteella. Osaketuottokerroin kalenterivuodelta saadaan seuraavan vuoden alussa, kun kaikkien kuukausien tiedot on saatavilla. Osaketuottokertoimen viidesosaa vastaava vanhuus-, työkyvyttömyys- ja tasausvastuun määrä siirretään vuosittain osaketuottosidonnaiseen lisävakuutusvastuuseen.
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu on TyEL- ja MEL-eläkejärjestelmän kollektiivinen puskurirahasto, jolla varaudutaan lisääntyneeseen sijoitusriskiin. Eläkelaitokset siirtävät osaketuottosidonnaiseen lisävakuutusvastuuseen vuosittain osakertoimen viidesosaa vastaavan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja tasausvastuun määrän. Sovitun ylärajan ylittävä osa osaketuottosidonnaisesta lisävakuutusvastuusta siirretään vanhuuseläkevastuisiin.
Osittain rahastoiva järjestelmä on eläkejärjestelmän rahoitustekniikan muoto, joka on sekoitus rahastoivasta ja jakojärjestelmästä. TyEL- ja MEL-eläkkeiden osittain rahastoiva järjestelmä on toteutettu siten, että jokainen yksittäinen eläke voidaan jakaa ennakkoon rahastoituun osaan, jonka kustantamiseen eläkettä maksettaessa varat purkautuvat ennakkorahastoinnin tehneen eläkelaitoksen rahastosta sekä tasausosaan, jonka maksaminen kustannetaan eläkkeen maksuvuoden vakuutusmaksulla.(Kts. myös jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä)
Osittaisella vanhuuseläkkeellä tarkoitetaan osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.
P
Pääoma-arvo on kuolevuus-, korko- ja muut tekijät huomioiden määritetty vastaisuudessa odotettavissa olevien menojen keskimääräinen laskennallinen summa.
Jos työnantaja tai yrittäjä on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, eikä Eläketurvakeskuksen kehotuksen saatuaan ota työeläkevakuutusta, ottaa Eläketurvakeskus työnantajan tai yrittäjän kustannuksella pakkovakuutuksen valitsemastaan eläkelaitoksesta.
Aika, jolta henkilö saa työeläkettä kartuttavaa sosiaalietuutta. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet.
Kerroin, jolla työansiot ja etuusansiot tarkistetaan eläkkeen myöntövuoden tasoon. Myös laissa säädettyjen raha- ja rajamäärien tarkistamisessa käytetään palkkakerrointa. Palkkakerroin on ollut laissa vuodesta 2005 alkaen ja siinä ansioiden muutoksen painoarvo on 80 % ja hintojen muutoksen painoarvo 20 %.
Pankkipäivällä tarkoitetaan päivää, joka on pankkipäivä sekä maksajan pankissa, välittäjäpankissa että saajan pankissa. Suomessa pankkipäivällä tarkoitetaan viikonpäiviä maanantaista perjantaihin pois lukien suomalaiset pyhäpäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- ja juhannusaatto ja päivä, jota muutoin ei ole pidettävä pankkipäivänä.
Perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän kuolinhetkellään saama vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työuraeläke, johon lisätään eläkekarttuma edunjättäjän eläkkeellä ollessaan tekemästä työstä. Jos edunjättäjä kuolinhetkellään ei saanut eläkettä tai hän sai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, perhe-eläkkeen peruste on se työkyvyttömyyseläke, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi tai se vanhuuseläke, johon hän kuolinhetkellään olisi oikeutettu.
Perustekorko on 18 prosenttia TyEL- ja MEL-eläkelaitosten tietyin rajoituksin lasketusta ja eläkevastuilla painotetusta keskimääräisestä vakavaraisuudesta. Perustekoron arvo lasketaan Eläketurvakeskuksessa eläkelaitoksilta saatujen vakavaraisuustietojen perusteella kahdesti vuodessa. Perustekorko on tasausvastuun sekä lisäturvan vastuiden tuottovaatimus. Ennen vuotta 2016 perustekorkoa käytettiin myös vakuutusmaksujen ja kustannustenjaon erien korkoutukseen, mutta nämä korkoutetaan nykyisin vakuutusmaksukorolla.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista edeltäneen kalenterivuoden loppuun mennessä työeläkelakien mukaan ansaittu eläke, johon osittainen varhennettu vanhuuseläke perustuu. Pohjaeläkkeestä lasketaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen 25 tai 50 prosentin eläkeosuus.
Pohjaluvulla tarkoitetaan työeläkkeiden kesken yhteensovitetun eläkkeen määrää. Jos työeläkettä ei ole yhteensovitettu LITA-etuuden kanssa, pohjaluku on maksussa olevan eläkkeen määrä.
Työeläkkeeseen lisätty korotus kansaneläkkeen pohjaosan poistuttua vuoden 1996 alusta. Ennen vuotta 1996 voimassa olleen lain mukaan kaikille eläkkeensaajille maksettiin kansaneläkkeen pohjaosaa. Kansaneläkkeen pohjaosa otettiin työeläkkeessä huomioon siten, että se pienensi yhteensovitusrajaa. Vuoden 1996 alusta lakia muutettiin siten, että kansaneläke tuli työeläkevähenteiseksi ja pohjaosan maksaminen poistui asteittain niiltä eläkkeensaajilta, joilla työeläkkeen määrä oli niin suuri, että heillä ei enää olisi oikeutta kansaneläkkeeseen. Kansaneläkkeen pohjaosan poistuminen kompensoitiin näille eläkkeensaajille siten, että työeläkkeiden yhteensovitus tehtiin uudelleen ja uudessa yhteensovituksessa yhteensovitusrajasta poistettiin pohjaosan vähentävä vaikutus. Tarkistuksen seurauksena eläkkeensaajien työeläkkeitä korotettiin vähintään viidellä eurolla ja enintään 50 eurolla kuukaudessa (POSA-korotus). Tarkistusta koskeva laki tuli voimaan 1.1.2003 ja tarkistuksen perusteella korotettuja työeläkkeitä alettiin maksaa 1.10.2003 alkaen.
Pro rata -eläke määräytyy siten, että ensin lasketaan Suomen työeläkelakien mukainen eläke ikään kuin hakijan koko työhistoria olisi tapahtunut Suomessa (teoreettinen eläkkeen määrä). Tästä teoreettisesta määrästä lasketaan Suomen eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa vastaava osuus siten, että teoreettinen eläke jaetaan kaikkien EU-maiden laskennassa huomioon otettavilla vakuutuskausilla ja kerrotaan Suomen vakuutuskausilla.
Vuosien 1996–2016 työansiosta vähennettävä työntekijän työeläkevakuutusmaksua vastaava määrä.
TEL-indeksi, jossa sekä ansioiden että hintojen muutosten paino on 50 %. Se otettiin käyttöön vuonna 1977, jolloin sitä käytettiin työansioiden ja eläkkeiden tarkistamiseen. Vuonna 1996 nimi muuttui työikäisen indeksiksi, jolloin indeksiä käytettiin työansioiden ja alle 65-vuotiaiden eläkkeiden tarkistamiseen.
R
Se osa TyEL- tai MEL-eläkkeestä, joka kustannetaan rahastoivalla tekniikalla.
Rahastoiva järjestelmä on eläkejärjestelmän rahoitustekniikan muoto, jossa kunakin vuonna karttuva eläkeoikeus rahastoidaan kyseisen vuoden vakuutusmaksullla. Vakuutusmaksusta rahastoidaan määrä, joka korko, kuolevuus ja muut vastaavat tekijät huomioiden riittää ko. eläkeoikeudesta aiheutuviin suorituksiin koko siltä ajalta, jolta eläkettä maksetaan.
Rahastokorko (3 prosenttia) on eläkkeen vastuuvelan/eläkevastuun laskennassa käytettävä tekninen korko. TyEL-eläkelaitokset ja Merimieseläkekassa ovat velvollisia vuosittain hyvittämään vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkerahastoja rahastokoron verran.
Eläkelaitosten tuottovaatimusta sijoituksilleen kutsutaan rahastoonsiirtovelvoitteeksi ja se muodostuu täydennyskertoimesta, osaketuottokertoimesta ja rahastokorosta.
Kielto muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan vahingoksi, jos vain eläkkeensaaja tai vakuutettu on hakenut muutosta eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen antamaan päätökseen.
Regressillä tarkoitetaan etuuden takaisinperintää, jonka etuuden maksaja kohdistaa etuuden saajan sijasta toiseen etuuden maksajaan. Jos henkilölle myönnetään ensisijainen etuus takautuvasti samalle ajalle, jolta hänelle jo on maksettu toissijaista etuutta, voi toissijaista etuutta maksaneelle syntyä regressi- eli takautumisoikeus myöhemmin myönnettyyn ensisijaiseen etuuteen. Regressioikeus koskee aina sellaista eläkettä, jota maksetaan ennen kuin eläkkeen säännöllinen maksu alkaa. Ks. myös Takautumisoikeus.
EL-lisäeläkevakuuttaminen päättyi 31.12.2016 ja YEL-lisäeläkevakuuttaminen päättyi jo 31.12.2006.
Pieni osa työnantajista järjesti vapaaehtoisesti työntekijöilleen niin sanotun rekisteröidyn TEL-lisäeläkkeen. TEL-lisäeläkkeen vakuuttamisen piiriin ei ole voinut enää liittyä vuoden 2000 jälkeen. Kts. TEL-lisäeläketurva ja YEL-lisäeläketurva.
Työsuhteen olemassa olosta ja työsuhteen ansioista saatu selvitys, jonka perusteella ansiot voidaan ottaa eläkettä määrättäessä huomioon. Jos kyse on TEL:n mukaisista ansioista, jotka on ansaittu ennen vuotta 2005, riidaton näyttö edellyttää selvitystä myös työsuhteen alkamis- ja päättymispäivistä. Vastaavanlaisen selvityksen työntekijä ja yrittäjä voi esittää palkattomilta ajoilta saamiensa etuuksien perusteena olevista tuloista sekä tutkinnon suorittamisesta ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitoajasta. Riidatonta näyttöä edellytetään, kun henkilölle on lähetetty työeläkelakien mukainen työeläkeote ja hän vaatii työsuhdetietojen tai palkattomien aikojen rekisteröimistä ajalta, jolta hänellä itsellään on selvitysvelvollisuus. Henkilöllä itsellään on selvitysvelvollisuus silloin, kun vaatimus koskee vanhempaa aikaa kuin työeläkeotteen lähettämisvuotta ja sitä edeltävää kuutta vuotta. Katso SITO-päätös.
Työsuhteen olemassa olosta ja työsuhteen ansioista sekä palkattomasta ajasta saatu selvitys, jonka perusteella ansiot voidaan ottaa eläkettä määrättäessä huomioon. Riittävää selvitystä edellytetään silloin, jos työntekijälle ei ole missään vaiheessa annettu työeläkelakien mukaista työeläkeotetta ja työsuhde tai palkaton aika koskee aikaa, jolta hänellä itsellään on selvitysvelvollisuus. Henkilöllä itsellään on selvitysvelvollisuus silloin, kun selvityspyyntö koskee vanhempaa aikaa kuin selvityspyyntövuotta edeltänyttä 6 kalenterivuotta aiempaa aikaa. Riittävä selvitys on riidatonta näyttöä lievempi vaatimus. Katso SITO-päätös.
S
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä ansaittu osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen myöntämisen jälkeen pohjaeläkkeestä vielä myöntämättä oleva eläkeosuus. Säästöosuus on mukana osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävän eläkkeen määrässä.
Enimmäissuoritusaika tarkoittaa sairausvakuutuslain (SVL) mukaisen päivärahan 300 päivän maksuaikaa. SVL:n mukaista päivärahaa maksetaan vain arkipäiviltä ja enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien luku nousisi 300 päivään. Tätä enimmäissuoritusaikaa laskettaessa otetaan huomioon päivärahat, jotka on maksettu kahden viimeisen vuoden aikana, riippumatta siitä, minkä sairauden perusteella päiväraha on myönnetty. Ks myös Ensisijaisuusaika.
Vilmatilanteet: Muu päätöksen antavat eläkelaitoks kuin vilmalaitos (vilman ulkopuolinen eläkelaitos). Ei-vilmatilanteet: Muu eläkelaitos kuin pääasiallinen laitos.
Henkilön tietoja voidaan siirtää henkilötunnukselta toiselle (=siirtoperuutus) tilanteissa, joilla henkilöllä on esimerkiksi useampi kuin yksi Digi- ja väestötietoviraston (DVV) henkilötunnus tai Eläketurvakeskuksen antama tunnus. Syntymäaika ja sukupuoli voivat muuttua tunnuksen muuttuessa.
Vuoden 2017 alusta vuoden 2025 loppuun saakka työansioiden perusteella eläkettä karttuu korkeamman karttumisprosentin mukaan. Karttumisprosentti on 1,7 prosenttia vuodessa työntekijän tai yrittäjän 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Siirtymäajan karttumaan ei ole oikeutta työkyvyttömyys- tai työuraeläkkeen rinnalla tehdystä työstä. Jos eläkkeenhakija on tämän ikäisenä työskennellyt työntekijänä tai yrittäjänä muussa EU-maassa, korotus lasketaan teoreettiseen eläkkeeseen, jonka perusteella lasketaan pro rata -etuus.
Muutettaessa valtion virastoja, laitoksia ja liikelaitoksia osakeyhtiöiksi tai siirrettäessä niiden toimintaa jo olemassa oleville osakeyhtiöille työntekijät siirretään valtion eläkejärjestelmästä yksityisen eläkejärjestelmän piiriin. Tällöin valtionyhtiön vakuuttanut eläkelaitos maksaa valtiolle siirtymämaksua kymmenen vuoden ajan. Siirtymämaksun suuruus on 80 prosenttia siirtyneiden työntekijöiden ansioista perittävästä vakuutusmaksun tasausosasta.
Eläkelaitoksen valituskelpoinen päätös, jolla vahvistetaan työntekijän eläkkeeseen oikeuttavat työansiot ja työntekijän tai yrittäjän palkattomilta ajoilta maksettujen etuuksien perusteena olevat tulot, alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika tai opiskeluaika. Tietyissä tilanteissa Eläketurvakeskus antaa valituskelpoisen päätöksen palkattomilta ajoilta maksettujen etuuksien perusteena olevista tuloista, alle kolmivuotiaan lapsen hoitoajasta tai opiskeluajasta.
Työnantaja, jolla on vakituisesti palveluksessaan vähintään yksi työntekijä tai jonka maksamat palkat kuuden kuukauden aikana ovat vähintään 9 822 euroa (vuonna 2024). Työnantaja on velvollinen tekemään vakuutushakemuksen valitsemaansa työeläkevakuutusyhtiöön. Hakemuksen hyväksymisellä syntyy vakuutussopimus eläkelaitoksen ja työnantajan välillä. Tällainen vakuutussopimuksen tehnyt työnantaja on TyEL:ssä tarkoitettu sopimustyönantaja.
Suure on jokin asia, joka on mitattavissa tai jonka suuruus on määriteltävissä. Kustannustenjaon suureita ovat esimerkiksi eläkemeno ja palkkasumma.
T
Takautumis- eli regressioikeus tarkoittaa sitä, että takautuvasti myönnetty eläke tai osa siitä maksetaan muulle saajataholle kuin eläkkeensaajalle itselleen. Ks. myös Regressi.
Kalenterivuoden tasausmaksutulo on työeläkemaksun tasausosasta kertynyt rahamäärä, jolla katetaan kyseisen vuoden TyEL:n ja MEL:n mukainen yhteisesti kustannettava eli jakojärjestemän mukainen eläkemeno.
TyEL- tai MEL-eläkkeen rahastoidun osan ylittävä osa. Käytetään myös termiä yhteisesti kustannettava osa.
Tasausvastuu on TyEL- ja MEL-eläkkeiden yhteisesti kustannettavien eläkeosien eli jakojärjestelmän mukaisesti kustannettavien eläkkeiden puskurirahasto.
TyEL-yhtöillä ja -kassoilla oli ns. tasoitusmäärä, jolla varauduttiin vakuutusliikkeen tuloksen heilahteluihin. Tasoitusmäärä koostui vanhuus-, työkyvyttömyys-, ja maksutappio-osista. Aiemmin käytettiin myös termiä tasoitusvastuu. Vuoden 2013 alusta tasoitusmäärä ja toimintapääoma yhdistettiin vakavaraisuuspääomaksi. Tasoitusmäärä yhdistettiin vuoden 2017 alusta osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen, joka on vakavaraisuuspääoman osa.
Ikäluokan laskennallinen ikä, jossa työntekijän ja yrittäjän alimmasta vanhuuseläkeiästä lasketun lykkäyskorotuksen vaikutus eläkkeeseen on yhtä suuri kuin elinaikakertoimesta aiheutuva vähennys eläkkeeseen.
Täydennyskerroin määräytyy eläkelaitosten keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella. Kertoimessa huomioidaan myös osaketuottosidonnaisuuden aste. Keskimääräisen vakavaraisuuden ollessa poikkeuksellisen alhainen täydennyskerroin voi saada myös negatiivisia arvoja. Täydennyskertoimen laskentakaava on ilmoitettu laskuperusteissa. Eläketurvakeskus laskee täydennyskertoimen eläkelaitoksilta saatujen vakavaraisuustietojen perusteella kuukausittain.
TyEL- ja MEL-eläkelaitokset vahvistavat vanhuuseläkevastuitaan vuosittain täydennyskerrointa vastaavalla vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkevastuiden tuotolla. Täydennys kohdistetaan 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden vanhuuseläkevastuisiin.
Täytäntöönpano tarkoittaa päätöksessä määritellyn asiantilan tosiasiallista toteuttamista. Työeläkeasioissa päätökset voidaan yleensä heti panna täytäntöön, vaikka päätökseen olisi haettu muutosta. Työeläkevakuutusmaksun maksuunpano on suoraan täytäntöönpanokelpoinen eikä täytäntöönpanoa estä se, että maksusta on valitettu.
Ennen vuotta 2005 voimassa ollut eläkkeiden ja eläkepalkkojen tarkistamisessa käytetty indeksi, joka vuosina 1996–2004 oli erilainen alle 65-vuotiaille kuin yli 65-vuotiaille.
Työnantaja on ennen vuotta 2001 voinut järjestää työntekijöilleen TEL:n etuja paremman eläketurvan ja rekisteröidä sen Eläketurvakeskuksessa (rekisteröity TEL-lisäeläketurva), jonka jälkeen rekisteröityyn TEL-lisäeläketurvaan sovellettiin TEL:n säännöksiä. Lisäeläketurvalla on parannettu työeläkejärjestelmän voimaantulovaiheessa vähäiseksi jäävää perusturvaa (määrällistä lisäeläkettä voi olla vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeessä) sekä vakuutettu eläketurvan parannuksia kuten alennettuja eläkeikiä, perhe-eläkkeen saamisen ehtojen laajennuksia ja hautausavustuksia. Järjestelmä suljettiin 31.12.2000, jonka jälkeen uusia vakuutuksia ei voinut enää ottaa, jatkuviin vakuutuksiin ei voinut sisällyttää uusia vakuutettuja eikä eläketurvan sisältöä voinut muuttaa. TEL-lisäeläkevakuuttaminen päättyi 31.12.2016.
TEL-indeksi, jossa sekä ansioiden että hintojen muutosten paino oli 50 %. Se otettiin käyttöön vuonna 1977, jolloin sitä käytettiin työansioiden ja eläkkeiden tarkistamiseen. Vuonna 1996 nimi muuttui työikäisen indeksiksi, jolloin indeksiä käytettiin työansioiden ja alle 65-vuotiaiden eläkkeiden tarkistamiseen. Indeksiä käytettiin vuoteen 2005 asti, jonka jälkeen sitä käytettiin vuoteen 2013 asti ainoastaan TEL-suojaosuuden tarkistamista varten.
Se määrä, jolla suojatusta TEL-työsuhteesta vuoden 2004 säännösten mukaan lasketun eläkkeen määrä ylittää kyseisestä työsuhteesta vuoden 2005 säännösten mukaan lasketun eläkkeen määrän. Suojaosuus laskettiin jos eläketapahtuma oli ennen vuotta 2012.
Laskennallinen eläkkeen määrä, jossa otetaan huomioon Suomen työeläkelakien mukaisen työskentelyajan lisäksi työskentelyaika EU-/ETA maassa. Teoreettisen eläkkeen määrä lasketaan ikään kuin hakijan koko työhistoria olisi tapahtunut Suomessa
Työnantaja, jonka palveluksessa ei ole jatkuvasti työntekijää ja jonka määräaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille maksetut palkat kuuden kuukauden ajalta ovat yhteensä alle 9 822 euroa (vuonna 2024) voi järjestää työntekijöidensä eläketurvan tekemättä vakuutussopimusta. Tilapäinen työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöidensä eläketurvan myös tekemällä vakuutussopimuksen, jonka jälkeen työnantaja on sopimustyönantaja.
Tuleva aika tarkoittaa aikaa työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta tulevan ajan pääteikään. Jos eläketapahtuma on ollut viimeistään 31.12.2005, tulevan ajan pääteikä on 65 vuotta. Jos eläketapahtuma oli ajalla 1.1.2006–31.12.2016, tulevan ajan pääteikä on 63 vuotta. Jos eläketapahtuma on 1.1.2017 tai sen jälkeen, tulevan ajan pääteikä on ikäluokan alin vanhuuseläkeikä. Jos omalla ikäluokalle ei ole vahvistettu alinta vahuuseläkeikää, tulevan ajan eläkeosa lasketaan eläketapahtumavuonna omaa ikäluokkaa lähimmälle ikäluokalle vahvistetun alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun.
Pääsääntöisesti viiden eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden työ- ja etuusansioiden keskimäärä.
Työkyvyttömyyseläkkeen osa, joka määräytyy tulevan ajan ansion ja tulevan ajan karttumisprosenttien perusteella eläketapahtumavuoden alusta tulevan ajan pääteikään. Katso tuleva aika.
Jos myös toinen EU-maa myöntää työkyvyttömyyseläkkeen, jossa on tulevan ajan eläkeosa, Suomen työ-kyvyttömyyseläkkeessä tulevan ajan eläkeosa määräytyy Suomen ja toisen EU-maan vakuutuskausien suhteessa.
Pääsääntöisesti tulevan ajan tarkasteluaika on viisi eläketapahtumavuotta edeltävää kalenterivuotta.
Eläkettä kartuttava palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä tai yrittäjän työtulo. Eläkettä laskettaessa työntekijän vuosien 1996–2016 työansiosta tehtiin PTEL-vähennys.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste työeläkeasioissa.
Vuodesta 2005 alkaen käytössä oleva indeksi, jolla tarkistetaan kaikkia maksussa olevia eläkkeitä, ja jossa hintojen muutoksen paino on 80 % ja palkkojen 20 %.
Oikeudesta työeläkekuntoutukseen annettu päätös, joka on voimassa 9 kuukautta päätöksen lainvoimai-seksi tulosta. Ennakkopäätöksen voimassaoloaikana valmistellaan kuntoutussuunnitelma, jos kuntoutus-suunnitelma ei ole valmistunut jo työeläkekuntoutuksen ennakkopäätöstä haettaessa.
Työeläkelakien perusteella myönnettävä ammatillinen kuntoutus.
Vuoden 2007 alusta voimaan tullut uudistus, jossa yksityisten alojen palkansaajien työeläkettä koskeva lainsäädäntö (TEL, LEL ja TaEL) on yhdistetty yhteen lakiin, työntekijän eläkelakiin.
Työn suorittajan työskentelyyn sovellettava työeläkelaki. Eläketurvakeskus ratkaisee työn teettäjän, työn suorittajan tai eläkelaitoksen hakemuksesta sen, mitä työeläkelakia työskentelyyn sovelletaan.
Eläkelaitos antaa Suomessa asuvalle työntekijälle tai yrittäjälle hänen vakuutetuista ansioistaan työeläkeotteen. Työeläkeote annetaan joko kirjallisena tai sähköisenä.
Vuosina 1996–2004 käytössä ollut indeksi, jolla tarkistettiin alle 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä ja eläkepalkkoja sekä laeissa olevia raha- ja rajamääriä, ja jossa hintojen muutoksen paino oli 50 % ja palkkojen muutoksen paino 50 %.
Nuorena työkyvyttömäksi tulleiden työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään korotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta on kulunut viisi kalenterivuotta. Korotuksen määrä riippuu eläkkeensaajan iästä korotushetkellä.
Työeläkelaitoksen ja Kelan välinen ennakkoilmoitus ja neuvottelumenettely, joka koskee eläkkeenhakijan oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Menettelyn tarkoituksena on varmistua yhtenäisestä ratkaisusta ratkaistaessa oikeutta työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. (huom. Kansaneläkejärjestelmässä ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä)
Työsopimuksen osapuoli.Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen TyEL:n mukaisen eläketurvan Suomessa tehdystä työstä.
Työnantajan osuus työeläkevakuutusmaksusta.
Ennen YEL:n voimaantuloa 1.1.1970 työnantajalla oli oikeus sisällyttää itsensä työntekijöitä varten järjestämäänsä TEL-eläketurvaan.
Työsopimuksen osapuoli. Henkilö, joka on sopimuksen perusteella sitoutunut henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen kustantama henkivakuutus. Se perustuu työmarkkinajärjestöjen keskinäiseen sopimukseen ja vakuutettuina ovat eräin poikkeuksin kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksut maksaa työnantaja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä vahinkovakuutusyhtiön kautta. Vakuutuksen perusteella maksetaan kuolemantapauskorvaus työntekijän kuoleman jälkeen, jos työntekijältä jää vakuutuksen ehdoissa mainittuja edunsaajia.
Työntekijän osuus työeläkevakuutusmaksusta, jonka työnantaja pidättää työeläkelakien piiriin kuuluvassa työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelussuhteessa työskentelevältä henkilöltä hänen palkastaan.
Eläkealan yhteinen YEL-työtulosuosituksen laskentapalvelu. Apuväline YEL-työtulon määrittelyssä. Työtulolaskuri antaa yrittäjälle YEL-työtulosuosituksen, joka pyrkii vastaamaan tilastollisen tiedon ja soveltamiskäytännön pohjalta tehdyn mallin perusteella arviota yrittäjän työpanoksensa arvosta. Ks. YEL-työtulo.
U
Ulosotto tarkoittaa ulosottoviranomaisen suorittamaa laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpanoa. Yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellisen saatava, kuten vero ja työeläkevakuutusmaksu, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista. Ulosmitata voidaan esim. eläke suojaosuudet huomioon ottaen.
V
Vakavaraisuusaste lasketaan 31.12.2012 asti jakamalla toimintapääoma vakavaraisuuden laskennassa käytetyllä vastuuvelalla. Vuoden 2013 alusta lähtien vakavaraisuusaste lasketaan vakavaraisuuspääoman suhteena vakavaraisuuslaskennassa käytettävään vastuuvelkaan.
Vakavaraisuuspääomalla tarkoitetaan vakavaraisuuslaskennassa käytettyjen käypiin arvoihin arvostettujen varojen ja vastuiden erotusta, jolla varaudutaan sijoitustoiminnan ja vakuutusliikkeen riskeihin. Ennen vuotta 2013 vakavaraisuutta kuvaava tunnusluku oli toimintapääoma. Vuodesta 2013 alkaen toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdistettiin vakavaraisuuspääomaksi. Vuoden 2017 alusta tasoitusmäärä yhdistettiin osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen, joka on vakavaraisuuspääoman osa.
Eläketurvakeskus ja eläkelaitos valvovat, että yksityisen alan työnantajat hoitavat TyEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa ja yrittäjät YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa. Keva valvoo julkisen alan työnantajia. Kevan jäsenyhteisö, kirkkotyönantaja ja Kela ovat velvollisia ilmoittamaan Kevalle henkilöiden eläkeoikeuteen liittyvät tiedot. Valtiokonttorin on annettava pyynnöstä eläketurvan järjestämiseksi ja eläkeasian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Keva tarkastaa em. ilmoitusten oikeellisuuden.
Työntekijän työansioiden tai yrittäjän yritystoiminnan vakuuttamisvelvollisuus päättyy vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja seuraa ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää siten, että näiden ikärajojen ero säilyy viitenä vuotena, kuitenkin täysinä vuosina. Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneellä 68 vuotta, vuosina 1958 – 1961 syntyneellä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneellä 70 vuotta.
Ennen vuotta 2002 voimassa olleen yrittäjien eläkelain mukaan yrittäjällä oli mahdollisuus saada tiettyjen edellytysten täyttyessä vapautus YEL-vakuuttamisvelvollisuudestaan. Vuoden 2007 alusta nämä vapautukset päättyivät vuonna 1961 ja sitä ennen syntyneiltä. Tätä vanhemmille ikäluokille ennen vuotta 2002 myönnetyt vapautukset jatkuvat niin kauan kun vapautuksen edellytykset säilyvät.
Tarkempia määräyksiä TyEL-vakuutuksen, YEL-vakuutuksen sekä rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen toimeenpanosta annetaan vakuutusehdoissa. Vakuutusehdoissa määrätään mm. vakuutuksen piiriin kuulumisesta, vakuutuksen voimassaolosta ja päättymisestä, ennakkovakuutusmaksun ja lopullisen työeläkevakuutusmaksun erääntymisestä sekä viivästymisen seuraamuksistaVakuutusehdot vahvistaa eläkelaitosten hakemuksesta sosiaali- ja terveysministeriö
Vakuutuskannalla tarkoitetaan sitä osaa eläkelaitoksen varoista ja sitoumuksista, joka on tarkoitettu jo alkaneiden tai tulevaisuudessa alkavien eläkkeiden kustantamiseen. Vakuutuskanta voidaan jakaa osiin siten, että tiettyä vakuutuskannan osaa vastaa tietyt eläkelaitoksen varat ja sitoumukset. Vakuutuskannasta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös kappalemääräisesti laskettua vakuutusten yhteislukumäärää.
Vakuutuskausi-termi liittyy EU-eläkkeen laskentaan. Vakuutuskaudella tarkoitetaan eläkkeen maksukausia sekä työskentelykausia ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia, jotka on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet tai katsotaan täyttyneiksi. Lisäksi vakuutuskausi tarkoittaa kaikkia sellaisena käsiteltäviä kausia, jos ne kyseisen maan lainsäädännössä vastaavat vakuutuskausia.
Vakuutusmaksukorko perustuu Garantiassa noteerattuun TyEL:n 12 kuukauden viitekorkoon. Vakuutusmaksukoron arvo määräytyy viitekoron arvoista hetkellä 1.11. kevään osalta ja hetkellä 2.5. syksyn osalta. Vakuutusmaksukorko on vähintään 2 prosenttia. Vakuutusmaksukorkoa käytetään kustannustenjaon erien ja TyEL-maksujen korkouttamiseen vuodesta 2016 alkaen. Vakuutusmaksukorkoa sovelletaan myös YEL-maksuihin. YEL-maksussa käytettävä korko on sama koko vuoden.
Työnantajien ja työntekijöiden tai yrittäjien maksamat työeläkevakuutusmaksut (kannatusmaksut).
Ulkomaantyössä käytettävä eläkkeen perusteena oleva työansio.Ulkomaantyössä työntekijän eläkkeen perusteena olevana työansiona pidetään sitä palkkaa, joka vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava. Jos vastaavaa työtä ei Suomessa ole, työansiona pidetään palkkaa, jonka muuten voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. (JuEL ja TyEL) MEL:ssa ei ole vastaavaa säännöstä vakuutuspalkan määräytymisestä.
Valituskelpoisen päätöksen liite, joka sisältää valituksen tekemistä koskevat ohjeet.
Ennen vuotta 2005 voimassa olleessa laissa ollut termi, joka tarkoitti työsuhteesta karttunutta eläkettä. Vapaakirjaoikeus tarkoittaa oikeutta vastaiseen eläkkeeseen vapaakirjan perusteella. Vapaakirjaeläke tarkoittaa työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä, johon ei sisälly tulevan ajan eläkeosaa. Lisäeläketurvassa vapaakirjaeläke tarkoittaa sellaista eläkettä, jota ei myönnetä lisäeläketurvan vakuutussopimuksen mukaisena.
Vuoden 2004 lopussa tuona ajankohtana jatkuvana olevasta työ-, yrittäjä- tai eläkesuhteesta 2004-säännösten mukaisesti laskettu karttuneen eläkkeen määrä.
Suojatun lisäeläkejärjestelyn piiriin kuuluvalla työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan vanhuuseläke 63 vuoden iässä ennen oman ikäluokkansa alinta vanhuuseläkeikää, jos työntekijä suojatun lisäeläkejärjestelyn alemmasta eläkeiästä 63 vuoden ikään saa eläkkeensä lisäeläkejärjestelyn mukaisena ja 63 vuoden iässä lisäeläkkeestä vähennetään 63 vuoden iässä myönnetty TyEL:n mukainen eläke.
Peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke myönnetään varhennettuna hakemuksesta samanaikaisesti vapaamuotoisen suojatun lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen kanssa lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä.
Eläkkeen vastuueläkelaitos on eläkkeen tai eläkeosan kustannuksista vastuussa oleva eläkelaitos.
Eläketapahtumaa edeltävät kaksi kalenterivuotta. Käytetään määritettäessä työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitua osaa ja eläkelaitosta, jonka vastuulla eläke on.
Vakuutustekninen vastuuvelka/eläkevastuu on tilinpäätökseen kirjattu arvio eläkelaitokselle tulevaisuudessa aiheutuvista eläkemenoista siltä osin kuin ne on rahastoitu.
Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai tutkintoon johtaneen opiskelun ajalta karttuva työeläkkeeseen verrattava etuus, joka on valtion kustantama.
Viimeisenä eläkelaitoksena toimiessaan Kevan on ennen päätöstään pyydettävä yksityisten alojen ratkaisevan eläkelaitoksen arvio työntekijän työkyvystä, jos:
1) Keva ratkaisee työntekijän oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen julkisten alojen palvelussuhteen jatkuessa alkaneen työkyvyttömyyden perusteella julkisten alojen eläkelain 33 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla;
2) työntekijällä on eläketapahtumahetkellä yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutettu työsuhde rinnakkain julkisten alojen eläkelain mukaisen virka- tai työsuhteen kanssa; ja
3) työntekijällä on yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 20 571,69 euroa (vuoden 2024 tasossa) 76 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarkasteluajan kahden viimeisen kalenterivuoden aikana.
Eläkehakemuksen käsittely ja päätöksen antaminen tilanteessa, jossa eläkkeenhakijalla on yksityisen ja julkisen alan työskentelyä ja hän saa yhden eläkepäätöksen.
Viimeisen eläkelaitoksen periaate, jonka mukaan eläkkeensaajalle maksaa koko eläkkeen se eläkelaitos, jossa työansioita on vakuutettu eniten kahden vuoden tarkasteluajalla.
LITA-vahinkotapahtuman jälkeinen työansioista karttunut eläke. VTJ-karttuma on LITA-vähennyksessä suojattu osa, eli eläkkeensaaja saa aina vähintään sen suuruisen eläkkeen.
Ennen vuotta 2005 voimassa olleet työeläkelakien säännökset.
Vuodesta 2005 alkaen vuoden 2016 loppuun saakka voimassa olleet työeläkelakien säännökset.
Y
Yrittäjä on ennen vuotta 2001 voinut järjestää itselleen YEL:n etuja paremman eläketurvan ja rekisteröidä sen Eläketurvakeskuksessa (rekisteröity YEL-lisäeläketurva), jonka jälkeen rekisteröityyn YEL-lisäeläkkeeseen sovellettiin YEL:n säännöksiä. Lisäeläketurvalla on parannettu eläkejärjestelmän voimaantulovaiheessa vähäiseksi jäävää perusturvaa (määrällistä lisäeläkettä voi olla vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeessä) sekä vakuutettu eläketurvan parannuksia kuten alennettuja eläkeikiä ja hautausavustuksia. Järjestelmä suljettiin 1.1.2001, jonka jälkeen uusia vakuutuksia ei voinut enää ottaa eikä jatkuvien vakuutusten eläketurvan sisältöä voinut muuttaa. Rekisteröity YEL-lisäeläkejärjestelmä lopetettiin tietyin siirtymäsäännöksin 31.12.2006.
Yrittäjän eläkkeen ja vakuutusmaksun perusteena oleva ansio, yrittäjän työpanoksen arvo rahassa mitattuna. Yrittäjän työtulo tulisi vastata palkkaa, jonka yrittäjä maksaisi saman ammattitaidon omaavalle sijaiselleen. Eläkelaitos vahvistaa päätöksellä YEL-työtulon kokonaisarvion perusteella. Ks. YEL-vakuutusmaksu.
Yrittäjällä on tietyin edellytyksin mahdollisuus joustaa YEL-vakuutusmaksuissaan siten, että hän maksaa työeläkevakuutusmaksua enemmän kuin vahvistettu työtulo edellyttää (lisätyöeläkevakuutusmaksu) tai vähemmän kuin vahvistettu työtulo edellyttää (pienennetty työeläkevakuutusmaksu). Lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty työeläkevakuutusmaksu (joustomaksut) koskee tietyn kalenterivuoden koko työeläkevakuutusmaksua. Yrittäjän on ilmoitettava kirjallisesti eläkelaitokselle halustaan joustaa työeläkevakuutusmaksuissaan (joustoilmoitus). Eläkelaitos antaa yrittäjälle valituskelpoisen päätöksen sen kalenterivuoden kokonaistyötulosta, jona yrittäjä on joustanut YEL-vakuutusmaksuissa (joustopäätös).
Yhteensovitus-termiä käytettiin ennen vuotta 2007 voimassa olleessa laissa. Vuoden 2004 säännösten mukaan yhteensovituksessa työeläkkeen ja mahdollisen ensisijaisen etuuden määrä rajattiin 60 %:iin korkeimmasta eläkepalkasta. Vuoden 2005 säännösten mukaan yhteensovituksessa työeläkkeestä vähennettiin eläkkeensaajan saama ensisijainen etuus, joita ovat tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleessa laissa käytetään termiä ensisijaisen etuuden vähentäminen. Säännös on pääosin samansisältöinen kuin 2005 laissa ollut säännös.
Yksityisen alan eläkejärjestelmässä eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos.
Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyttä arvioitaessa arvioidaan henkilön kykyä hankkia ansiotuloja sellaisessa saatavilla olevalla työllä, jota voidaan kohtuudella edellyttää, kun otetaan huomioon hakijan aiempi koulutus, työkokemus, aiempi toiminta, ikä ja asuinpaikka sekä muut sosiaalis- taloudelliset tekijät. Myös julkisella alalla työkyvyttömyyttä arvioidaan yleisen työkyvyttömyyden perusteella tilanteissa, joissa työkyvyttömyys ei ole alkanut julkisen työ- tai virkasuhteen kestäessä.
Henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Yrittäjän on tiettyjen edellytysten täyttyessä otettava itselleen yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutus. Vrt. maatalousyrittäjä.