Hae sanastosta
Hae sanastosta
123
Vuoden 2004 lopussa tuona ajankohtana jatkuvana olevasta työ-, yrittäjä- tai eläkesuhteesta 2004-säännösten mukaisesti laskettu karttuneen eläkkeen määrä.
5/15 sääntö on osa-aikaeläkkeen saamisen edellytys. Henkilöllä tulee osa-aikaeläkkeen alkamista välittömästi edeltäneiden 15 vuoden aikana olla työeläkelakien mukaan vakuutettua työskentelyä vähintään 5 vuoden ajalta. 5/15 sääntö oli myös työttömyyseläkkeen saamisen edellytys. Ennen vuotta 1945 syntyneillä oli 5/20 edellytys.
A
Julkisten alojen lisäeläketurvan ja yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan sisältämä 63 vuoden ikää alempi eläkeikä.
Ammatillinen eläkeikä julkisilla aloilla ja yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläketurvan tai vapaamuotoisen lisäeläkejärjestelyn sisältämä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alempi eläkeikä.
Kustannustenjaon kertoimien pyöristämisestä johtuva euromäärä, joka jää kustannustenjaossa Eläketurvakeskuksen siirtosaatavaksi kustannustenjakojärjestelmältä. Alite otetaan huomioon seuraavan vuoden kustannustenjaossa korkoutettuna.
Leskelle maksettava eläke. Työeläkelakien mukaista alkueläkettä maksetaan leskelle kuuden kuukauden ajan, jos hän on alle 65-vuotias, hänellä ei ole alle 18-vuotiasta lasta tai hän itse ei ole eläkkeellä. Alkueläkkeen jälkeen lesken omat tulot otetaan huomioon leskeneläkkeen määrää laskettaessa.
Julkisella alalla yleistä eläkeikää alempi ammatin perusteella määräytyvä eläkeikä, mikäli henkilö on sen valinnut. Eläkeiän valintaoikeus on ollut niillä, jotka ovat työskennelleet alemman eläkeiän ammateissa ennen 1.7.1989 ja työskentely jatkuu yhtäjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.
Jos hakija tulee työkyvyttömäksi julkisten alojen eläkelakien mukaisen palvelussuhteen kestäessä, hänen jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyään arvioidaan suhteessa hänen omaan työhönsä.
Tarkasteluhetkeen mennessä työansioista, eläkesuhteista ja palkattomien aikojen etuuksista karttuneen eläkkeen määrä (=karttunut eläke).
Se ansioperuste, jonka perusteella palkattomalta ajalta maksettu sosiaalietuus on määrätty ja jonka perusteella karttuu työeläkettä. Eri sosiaalietuuksien perusteena olevista etuusansioista eläkettä karttuu erisuuruisten osuuksien perusteella. Eräiltä palkattomilta ajoilta etuusansiona käytetään laissä säädettyä euromäärää. (ks. Etuusansio).
Julkisten alojen työeläkelakien mukaan vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuoden ansiona ei käytetä kyseisen vuoden todellisia ansioita, vaan ansioina käytetään (monistetaan) edeltävien vuosien ansioita.
Osa-aikaeläkkeen vakiintuneen ansion ja osa-aikatyön ansion erotus, jonka perusteella lasketaan osa-aikaeläkkeen määrä. Osa-aikaeläke on puolet ansion alenemasta.
Palkattomalta ajalta maksetun sosiaalietuuden tai eläkkeen perusteena oleva ansio, yleistermi.
Ansiotasoindeksi on suhdeluku, joka kuvaa keskiansioiden kehitystä jonkin perusjakson aikana. Yleensä perusjaksona on yksi vuosi.
Tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa apurahan turvin harjoittava henkilö. Tietyin edellytyksin apurahansaajan tulee ottaa itselleen MYEL:n mukainen vakuutus.
Asiakirjan alkuperäisyys tarkoittaa sitä, että asiakirjan lähettäjä on todella se taho tai henkilö, joka asiakirjaan on lähettäjäksi merkitty.
Eheydellä tarkoitetaan asiakirjan muuttumattomuutta lähetetystä muodosta.
Sosiaaliturva voi perustua maassa asumiseen (asumisperusteinen sosiaaliturva). Kela antaa päätöksen siitä, onko henkilöllä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin Suomessa asumisen perusteella. Päätöksen perustana on laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Laista käytetään myös nimeä soveltamisalalaki.
Automaattista katkaisua on sovellettu vuoden 2004 sääntöjen mukaista TEL:n, MEL:n ja julkisten alojen eläkelakien mukaista eläkepalkkaa laskettaessa. Se tarkoittaa sitä, että työsuhteen jatkuttua vähintään kymmenen vuotta, kuitenkin aikaisintaan työntekijän 54 vuoden iän täyttämisvuonna, työsuhde katkaistaan rekisteriteknisesti kyseisen vuoden lopussa ja eläke lasketaan kahdessa osassa, jos työsuhteen eläke näin laskettuna on suurempi.
E
Henkilö, jolle on karttunut työeläkettä ja jonka kuoleman jälkeen hänen edunsaajilleen maksetaan perhe-eläkettä tai hautausavustusta.
Perhe-eläkkeeseen tai hautausavustukseen oikeutettu henkilö.
Työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen sekä työuraeläkkeen aikana tapahtuva työskentely, joka kartuttaa uutta eläkettä 1,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan.
Vuosina 1996–2004 käytössä ollut indeksi, jolla tarkistettiin 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä, ja jossa hintojen muutoksen paino on 80 % ja palkkojen muutoksen paino 20 %. Vuoden 2005 alusta indeksin nimi muuttui työeläkeindeksiksi.
Työnantajan tai yrittäjän tekemä järjestely, jolla työnantaja järjestää työntekijöilleen ja yrittäjä itselleen lakisääteisen työeläketurvan.
Eläkekassa on vakuutuskassa, jonka voivat perustaa työnantaja, konserni tai samankaltaiseen toimialaan kuuluvat työnantajat tai yrittäjät. Eläkekassassa vakuutetaan eläkekassan osakkaiden työntekijöiden tai osakkaana olevien yrittäjien eläketurva.
Eläkelaitos hoitaa lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa. Eläkelaitos perii eläketurvan kustantamiseksi maksuja, myöntää ja maksaa eläkkeitä sekä harjoittaa kertyneillä varoilla sijoitustoimintaa. Yksityisten alojen eläketurvaa hoitavia eläkelaitoksia ovat työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat, Merimieseläkekassa sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Työeläkevakuutusyhtiöt, eläkekassat ja eläkesäätiöt hoitavat TyEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoa, työeläkevakuutusyhtiöt ja eläkekassat lisäksi YEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoa. Merimieseläkekassa hoitaa MEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoa ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos MYEL:n mukaisen eläketurvan toimeenpanoa. Julkisilla aloilla eläkelaitoksena toimii Keva, joka hoitaa KuEL:n, VaEL:n, KiEL:n sekä Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöiden eläketurvan toimeenpanoa. Sopimuksen perusteella Keva hoitaa myös OrtKL:n ja Ahvenanmaan maakunnan VaEL:n mukaan määräytyviä eläkkeitä.
Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista koskeva säännös sisältyi ennen vuotta 2005 voimassa olleisiin TEL:n, MEL:n ja julkisten alojen työeläkelakeihin. Säännöksen mukaan työsuhteen eläkepalkkaa voitiin harkinnanvaraisesti tarkistaa, jos eläkepalkka poikkeuksellisen syyn johdosta oli alempi/korkeampi kuin normaalisti laskettu eläkepalkka ja ennen poikkeuksellisen syyn ilmaantumista suuremman/pienemmän palkan voitiin katsoa vakiintuneen. Edellytyksenä oli, että poikkeuksellisella syyllä oli vähintään 20 %:n vaikutus kokonaiseläketurvaan (ennen v. 1996 vaikutuksen tuli olla merkittävä eli vähintään 7,5 %).
Ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan kustakin työsuhteesta karttunut eläke laskettiin kyseisen työsuhteen viimeisten vuosien ansioiden perusteella.
Eläkesäätiön voi yksi työnantaja tai konserni perustaa hoitamaan työntekijöidensä TyEL:n mukaista eläketurvaa.
Ennen vuotta 2007 käytössä ollut termi leskeneläkkeen vähentämiselle.
Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeissä eläketapahtumavuoden alun (2004 säännösten mukaan eläketapahtumapäivän) ja eläkkeen päättymisen välinen aika, jonka perusteella karttuu uutta eläkettä tulevan ajan ansiosta (2004 säännösten mukaan tulevan ajan eläkepalkasta).
Eläketapahtuma tarkoittaa vanhuus- ja osa-aikaeläkkeessä eläkkeen saamisen edellytysten täyttymistä, työkyvyttömyyseläkkeessä työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden alkamista ja perhe-eläkkeessä edunjättäjän kuolemaa.
Eläketapahtuma tarkoittaa vanhuuseläkkeessä ja osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä eläkkeen alkamista edeltävän kalenterikuukauden viimeistä päivää, osa-aikaeläkkeessä eläkkeen saamisen edellytysten täyttymistä, työkyvyttömyyseläkkeessä työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyden alkamista, työuraeläkkeessä eläkkeen saamisen edellytysten täyttymistä ja perhe-eläkkeessä edunjättäjän kuolemaa.
Päivä, josta alkaen eläkkeensaajalla on oikeus saada eläkettä. Pääsääntöisesti myös eläkkeen maksaminen alkaa samasta päivästä. Takautuvasti myönnettävissä eläkkeissä maksun alkaminen saattaa kuitenkin olla myöhäisempi kuin eläkkeen alkaminen.
Eläkkeen kertasuorituksella tarkoitetaan sitä, että eläkkeensaajalle maksetaan eläke kokonaisuudessaan yhdessä erässä elinajan arvioituun päättymiseen tai etuuden päättymiseen saakka. Kertasuorituksena voidaan maksaa vanhuuseläke, perhe-eläke ja täysi työkyvyttömyyseläke.
Työansio, jota on vakuutettava työeläkelakien mukaisesti ja joita karttuu eläkettä. Työansioita ovat palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Ks TyEL 70 §
Kerroin, jolla alkava eläke pyritään sopeuttamaan odotettavissa olevaan eliniän muutokseen. Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeeseen ja työkyvyttömyyseläkkeen ansaittuun eläkkeeseen (ei tulevan ajan eläkeosaan).
Sosiaalivakuutusetuudet, jotka ovat ensisijaisia työeläkkeeseen nähden. Jos työeläkettä ja ensisijaista etuutta on myönnetty samalle ajalle, ensisijainen etuus vähennetään työeläkkeestä. Ks TyEL 92 §
ESA-aika on sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan maksuaika, jona sairauspäiväraha on ensisijainen työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Kela määrittelee ESA-ajan sen jälkeen, kun sairauspäivärahan 150 suorituspäivää on tullut täyteen. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen alkaa yleensä ESA-ajan jälkeen.
Eläkkeen myöntäminen entisin perustein tarkoittaa sitä, että uusi eläke myönnetään muutoin saman suuruisena kuin aiemmin päättynyt eläke paitsi, että se tarkistetaan työeläkeindeksillä aiemman eläkkeen päättymisvuoden tasosta uuden eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta (644/2003).
Vanhuuseläkeikä, jolloin työntekijän työsuhde päättyy eikä hänellä ole subjektiivista oikeutta jatkaa työssä.
Sosiaalietuuden määrän laskemista varten käytettävä ansio, jonka määräytyminen riippuu sosiaalietuudesta. Etuuden peruste voi olla myös laskennallinen, jos etuudessa ei ole ansioperustetta.
Jos Suomen lainsäädännön mukaan sosiaaliturvaetuuksilla ja tuloilla on tiettyjä oikeusvaikutuksia, säännöksiä sovellettaessa on otettava huomioon toisen EU:n jäsenvaltion lainsäädännön perusteella saadut vastaavat etuudet tai tulot. Jos Suomen lainsäädännön mukaan tietyillä seikoilla ja tapahtumilla on oikeusvaikutuksia, toisessa jäsenvaltiossa tapahtuneet samankaltaiset seikat tai tapahtumat on otettava huomioon ikään kuin ne olisivat tapahtuneet Suomessa.
Etuusansio on sosiaalietuuksien perusteella laskettu ansio, jonka perusteella karttuu eläkettä. Eläkkeen perusteena oleva etuusansio saadaan, kun etuuden perusteena oleva päiväansio kerrotaan maksettujen etuuspäivien lukumäärällä. Etuusansio määritellään vuosikohtaisesti.
Etuuslajeja ovat vanhuuseläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, osa-aikaeläke, kuntoutusraha, työkyvyttömyyseläke, työuraeläke ja perhe-eläke.
Eläke on etuusperusteinen, jos etuuden taso on määrätty etukäteen tai se määräytyy ansiotason ja työhistorian pituuden perusteella.
Kun EU:n jäsenvaltion yhteyslaitos saa tiedon kaikista, eri jäsenvaltioiden laitosten tekemistä päätöksistä, yhteyslaitos tekee päätöksistä yhteenvedon ja lähettää sen hakijalle ja muille asianomaisille laitoksille.
F
Finanssivalvonta (Fiva) on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen. Valvottavia ovat mm. pankit, vakuutusyhtiöt, työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi.
H
Julkisella alalla 63 ja 65 ikävuosien välillä oleva eläkeikä, kun työskentely on alkanut ennen vuotta 1993 ja jatkuu yhtäjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Henkilökohtaisessa eläkeiässä on oikeus normeeraamattomaan peruseläkkeeseen ja lisäeläkeosuuteen.
Palveluyritys tai toinen eläkevakuuttaja, jonka kanssa eläkevakuuttaja on tehnyt sopimuksen eläke-, vakuuttamis- tai sosiaalietuusasioiden hoidosta.
I
Henkilön syntymävuoden mukaan määräytyvä alin vanhuuseläkeikä.
Eläkelaitos voi uuden selvityksen perusteella tutkia lainvoimaisen päätöksensä ja myöntää evätyn eläkkeen tai tarkistaa jo myönnetyn eläkkeen suuremmaksi. Eläkelaitos tai Eläketurvakeskus voi oikaista päätöksensä myös asiavirheen (varsinainen itseoikaisu) tai kirjoitus- tai laskuvirheen (teknisluonteinen itseoikaisu) vuoksi. Eläkelaitos ja Eläketurvakeskus voi oikaista päätöksensä myös valituksen seurauksena (lakisääteinen itseoikaisu).
Eläkelaitos ja Eläketurvakeskus voi oikaista päätöksensä valituksen seurauksena (lakisääteinen itseoikaisu). Eläkelaitos tai Eläketurvakeskus voi oikaista päätöksensä myös asiavirheen (varsinainen itseoikaisu) tai kirjoitus- tai laskuvirheen (teknisluonteinen itseoikaisu) vuoksi. Lisäksi eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen on tutkittava asia uudelleen, jos asiassa ilmenee uutta selvitystä päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Eläkelaitos voi myöntää evätyn eläkkeen tai tarkistaa jo myönnetyn eläkkeen suuremmaksi. Eläketurvakeskus voi vastaavasti ratkaista sen päätettäväksi säädetyn asian asianosaisen eduksi.
J
Jakojärjestelmä on eläkejärjestelmän rahoitustekniikan muoto, jossa vakuutusmaksuina kerätään kunakin vuonna se määrä, joka tarvitaan ko. vuonna maksettavien eläkkeiden maksamiseen ja järjestelmän hallintokuluihin.
Tilanteessa, jossa työnantaja lopetti rekisteröidyn lisäeläkevakuutuksen ennen työntekijän lisäeläkevakuutuksen mukaista eläkeikää, työntekijällä oli tietyin edellytyksin oikeus itse jatkaa lisäeläkevakuutusta jatkovakuutuksena.
Johtavassa asemassa olevalla henkilöllä tarkoitetaan esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajaa, hallituksen puheenjohtajaa ja jäsentä, hallintojohtajaa tai toimialajohtajaa tai henkilöä, joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräämisvaltaa. Myös nimenkirjoitusoikeus yhtiössä osoittaa johtavaa asemaa. Pienessä perheyrityksessä työskentelevien omistajaperheenjäsenten katsotaan yleensä olevan johtavassa asemassa. Hallituksen varajäsenten ei katsota tämän asemansa perusteella olevan osakeyhtiössä johtavassa asemassa.
YEL:n mukaan vakuutettuja yrittäjiä koskeva säännöstö, jonka mukaan yrittäjä voi maksaa vahvistetun työtulon perusteella määrätyn YEL-vakuutusmaksun suurempana tai pienempänä ja jolla yrittäjä voi korottaa tai alentaa eläkkeen perusteena olevaa työtuloa yksittäisen vuoden osalta.
YEL:n mukaan vakuutetun yrittäjän ilmoitus eläkelaitokselle halustaan käyttää ao. kalenterivuonna joustomahdollisuutta.
Eläkelaitoksen yrittäjälle antama valituskelpoinen päätös kokonaistyötulosta kalenterivuodelta, jona yrittäjä on joustanut vakuutusmaksuissaan.
Jos julkisen alan työeläkelain mukaista peruseläkettä on karttunut 2 % vuotta kohti ennen vuotta 1995 ja jos vanhuuseläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää tai jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole ennen 65 vuoden ikää, eläke muunnetaan 63 vuoden ikää vastaavaksi jakamalla eläkkeen määrä luvulla 1.106.
Jos julkisen alan työeläkelain mukaista peruseläkettä on karttunut 2 prosenttia vuotta kohti ennen vuotta 1995 ja jos vanhuuseläke tai osittainen varhennettu vanhuuseläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää tai jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole ennen 65 vuoden ikää, eläke muunnetaan jakamalla ennen vuotta 1995 karttunut eläke luvulla 1.106.
Julkisten alojen työeläkelakeja ovat kunnallinen eläkelaki (KuEL), valtion eläkelaki (VaEL) ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (KiEL). Lisäksi ortodoksisesta kirkosta annetussa laissa (OrtKL), Ahvenanmaan maakuntalaissa ja Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa olevien viittaussäännösten perusteella henkilöstön eläketurva määräytyy VaEL:n säännösten mukaan. Suomen Pankilla on oma eläkesääntö.
Julkisten alojen työeläkelakeja ovat julkisten alojen eläkelaki (JuEL), ortodoksisesta kirkosta annettu laki (OrtKL), Suomen Pankin eläkesääntö (SPELAS) ja eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS).
K
Ennen vuotta 2017 työansioiden tai kokonaistyötulon perusteella eläkettä karttui 4,5 prosentin vuotuisen karttuman mukaan 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun, jos työntekijä tai yrittäjä ei ollut vanhuuseläkkeellä.
Karttuneen eläkkeen kokonaismäärä prosenttina palkasta, esim. 60.
Prosenttimäärä, jonka mukaan eläkettä karttuu vuotta kohden ja jonka perusteella eläke lasketaan kyseiseltä vuodelta. Työansioiden perusteella karttuvan eläkkeen karttumisprosentti on korkeampi vanhemmalla iällä vuoden 2025 loppuun saakka. Etuusansioista ja eläkkeen rinnalla saaduista työansioista vuotuinen karttumisprosentti on 1,5. Vuoden 2025 loppuun saakka osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen rinnalla saaduista työansioista vuotuinen karttumisprosentti on kuitenkin 1,7 prosenttia 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun saakka. Työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan karttumisprosentti on 1,5.
Ks. ansaitun eläkkeen etuusansio
Työansioista ja etuusansioista karttuneen eläkkeen määrä (=ansaittu eläke).
Nuorena työkyvyttömiksi tulleiden henkilöiden työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävä korotus sen jälkeen, kun eläke on jatkunut viisi vuotta. Kertakorotuksen määrä riippuu eläkkeensaajan iästä korotushetkellä. Kertakorotus tehdään myös perhe-eläkkeen perusteena olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos edunjättäjä olisi siihen oikeutettu. Kertakorotus tehdään sinä ajankohtana, jona se olisi tehty edunjättäjän eläkkeeseen.
Rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan mukaisia määrällisiä lisäeläkkeitä vakuutettiin vuodesta 2005 vuoteen 2016 TEL-lisäeläketurvan vakuuttamisen lakkauttamiseen asti kiinnitettyinä euromäärinä. Tavoite-eläkkeen määrä kiinnitettiin 31.12.2004 tuolloin voimassa olevien säännösten, vakuutussopimuksen ja työsuhdetietojen perusteella laskettuna. Vuoden 2004 jälkeinen palkkakehitys ei vaikuttanut tavoite-eläkkeen määrään. Kiinnitetyn tavoite-eläkkeen määrä tarkistettiin vuosittain palkkakertoimella ja se voitiin ansaita täyteen määräänsä lisäeläketurvan vanhuuseläkeiässä, jos se työsuhde, johon lisäeläketurva liittyi, kesti vanhuuseläkeikään saakka.
Työntekijän työaika, joka on asianomaisella alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajan pituinen. Jos työntekijä on useammassa rinnakkaisessa ansiotyössä, työskentelyä pidetään kokoaikaisena, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 35 tuntia viikossa.
Yrittäjälle karttunut eläke lasketaan kultakin vuodelta kokonaistyötulon perusteella. Kokonaistyötulo on kalenterivuodelle vahvistettujen työtulojen vakuutusaikojen mukaan painotettu keskimäärä. Jos yrittäjällä on maksamattomia vakuutusmaksuja, jotka ovat vanhentuneet, kokonaistyötulo lasketaan maksettujen vakuutusmaksujen perusteella määrätyn työtulon perusteella. Sellaiselta kalenterivuodelta, jona YEL-yrittäjä on maksanut lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua (YEL-vakuutusmaksun jousto), kokonaistyötulo lasketaan yrittäjän maksamien YEL-vakuutusmaksujen perusteella.
Vuosina 2005–2016 karttumisprosentti työansioista oli 1,9 prosenttia vuodessa työntekijän tai yrittäjän 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Jos eläkkeenhakija on työskennellyt työntekijänä tai yrittäjänä muussa EU-maassa Suomen korotettuun karttumaan oikeuttavan ikäisenä, korotus lasketaan teoreettiseen eläkkeeseen, jonka perusteella lasketaan pro rata -etuus.
Työntekijän vuosien 1996–2016 eläkkeeseen oikeuttavista työansioista vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksua vastaava vähennys (PTEL-vähennys). 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosentti on korkeampi kuin sitä nuoremmilla ikäluokilla. Vastaavasti myös PTEL-vähennys on 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta suurempi.
Työntekijältä 53 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta perittävä työntekijän työeläkevakuutusmaksu on korkeampi eli 19/15-kertainen nuoremmilta ikäluokilta perittävään työeläkevakuutusmaksuun verrattuna.
Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen kuittaamalla sen vastaisista eläke-eristä. Yrittäjän eläkkeestä voidaan kuitata vanhentumaton, maksamatta oleva yrittäjän työeläkevakuutusmaksu.
Ennen työeläkekuntoutuksen käynnistymistä henkilöllä on oltava suunnitelma ammatillisesta kuntoutuksesta.
Kuolevuudella tarkoitetaan tietyn väestön tietyllä aikavälillä kuolleiden yksilöiden suhteellista osuutta väestöstä. Kuolevuutta tarkastellaan erityisesti iän mukaan.
Vuosi, jolta kustannustenjakoselvittely tehdään. Esimerkiksi kustannustenjakovuoden v lopulliset kustannustenjakoselvittelyt suoritetaan vuonna v+1.
L
Päätös tulee lainvoimaiseksi, jos päätöksen ei muutoksenhakuajan kuluessa ole haettu valittamalla muutosta. Ylimmän muutoksenhakuasteen päätös tulee heti lainvoimaiseksi. Lainvoimaiseen päätökseen ei voi hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin (esim. valituksella) vaan ainoastaan ylimääräisin muutoksenhakukeinoin.
Lainvoimainen päätös voidaan poistaa, jos päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lainvastainen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai eläkelaitoksen/Eläketurvakeskuksen vaatimuksesta poistaa eläkelaitoksen/Eläketurvakeskuksen ja vakuutusoikeus työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tai oman lainvoimaisen päätöksensä ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.
Korkein hallinto-oikeus voi purkaa vakuutusoikeuden päätöksen, jos asian käsittelyssä vakuutusoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
Tietyn eläkelain mukaan karttunut eläkkeen osa.
Alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika, joka vaikuttaa työeläkkeen laskentaan. Tulevan ajan ansioita laskettaessa lapsenhoitoaika jätetään pois tulevan ajan ansioista, jos hoitoajalla on merkittävä vaikutus (20%) eläketurvaan. Vuoden 2004 säännösten mukaan lapsen hoitoaika on voinut vaikuttaa eläkepalkan määräytymiseen.
EU-tilanteessa lastenhoitokaudella tarkoitetaan kautta, joka hyvitetään jonkin jäsenvaltion eläkelainsäädännössä tai jonka perusteella eläkkeeseen tulee lisäosa nimenomaan siitä syystä, että henkilö on hoitanut lasta. Lapsenhoitoajan määrittely on EU:n sosiaaliturva-asetuksen täytäntöönpanoasetuksen 44 artiklassa.
Laskuperusteet määrittelevät muun muassa, miten eläkelaitokset laskevat vakuutusmaksun, vastuuvelan ja eläkevastuun määrän. Työeläkevakuutusyhtiöillä, eläkesäätiöillä ja -kassoilla sekä erityiseläkelaitoksilla on omat laskuperusteensa. Peruseläketurvaa ja lisäeläketurvaa koskevat erilliset laskuperusteet. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa laskuperusteet asetuksella tai vahvistaa ne hakemuksesta.
Työkyvyttömyyseläke, jonka maksaminen on keskeytetty määräajaksi sen vuoksi, että eläkkeensaaja on ansiotyössä ja työansiot ylittävät ansiorajat.
Lesken oma työeläke tai hänen laskennallinen työeläkkeensä voi vaikuttaa vähentävästi leskeneläkkeeseen. Jos lesken oma eläke ylittää vähennyksen perusteen, puolet erotuksesta vähennetään täydestä leskeneläkkeestä. (Ennen vuotta 2007 käytettiin termiä eläkesovitus.)
Lisäeläketurva on lakisääteistä eläkettä täydentävä vapaaehtoinen eläkevakuutus. Lisäeläketurva voi olla työnantajan työntekijöilleen tai yrittäjän tai yksityishenkilön itselleen ottamaa. (ks myös rekisteröity lisäeläketurva)
YEL-vakuutusmaksun osa, jolla yrittäjän maksama maksu ylittää vahvistetun työtulon mukaisen vakuutusmaksun. (ks. Myös joustava työtulo/maksu)
Työeläkkeeseen nähden ensisijainen tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukainen etuus.
Työeläkkeestä vähennetään eläkkeensaajan saama ensisijainen etuus, joita ovat tapaturma- tai liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset. Ennen vuotta 2007 käytettiin termiä LITA-yhteensovitus.
Tehtävä, johon henkilö on valittu määräajaksi tai toistaiseksi edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöjoukkoa tai asiantuntemusta ja jossa hän ei ole työ- tai virkasuhteessa eikä toimi yrittäjän eläkelaissa tarkoitettuna yrittäjänä. Luottamustehtävää hoitava henkilö on luottamushenkilö.
M
Rekisteröidyn lisäeläketurvan sisältämä etuus, jossa vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen täysi lisäeläke yhdessä peruseläkkeiden kanssa on 60 - 66 % eläkepalkasta. Myös eläkkeen karttumisaika voi olla lyhyempi siten, että täysi eläke ansaitaan lyhyemmän palvelusajan (täysinä vuosina 25 - 40 vuoden välillä) perusteella. Myös perhe-eläkettä on ollut mahdollista täydentää määrällisellä lisäeläkkeellä vastaavasti kuin työntekijän tai yrittäjän omaa eläkettä.
Etuus (eläke) on maksuperusteinen silloin, kun se määräytyy maksettujen vakuutusmaksujen ja niille saatujen sijoitustuottojen perusteella. Yksilöllisiin tileihin perustuva järjestelmä on esimerkkinä täysin rahastoivasta maksuperusteisesta järjestelmästä.
MEL-eläkkeen TyEL:n eläketurvaa vastaava osa.
MEL-eläkkeen TyEL:n eläketurvan ylittävä osa.
Julkisten alojen työeläkelakien mukainen, 31.12.2004 laskettu ja siihen mennessä karttuneen eläkkeen yhteensovitettu loppuvapaakirja. Julkisten alojen työeläkelakien mukainen eläke on yhteensovitettu muiden työeläkkeiden kanssa siten, että yhteensovitusraja on suhteutettu laskemalla henkilön 23 vuoden iän ja vuoden 2004 lopun välisen ajan suhde 40 vuoteen (esim. 30/40 x 60 % = 45 %). Mahdollinen ylite on vähennetty kokonaan julkisten alojen eläkkeestä. Modifioidun yhteensovituksen tarkoituksena on ehkäistä vanhan palveluhistorian nopeiden karttumien (2,2 ja 2,0 %/v.) aiheuttamat tavoitetasojen ylitykset.
Eläkkeen muuntaminen vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää.
Asianosainen henkilö tai organisaatio, joka hakee valittamalla muutosta eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen päätökseen. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä muutoksenhakijana voi olla myös Eläketurvakesksus tai eläkelaitos.
Aika, jona asianosainen voi hakea valittamalla muutosta eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen tai työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen. Työeläkejärjestelmässä muutoksenhakuaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.
N
Jos julkisen alan työeläkelain mukaista peruseläkettä on karttunut 2 prosenttia vuotta kohti ennen vuotta 1995 ja jos vanhuuseläke tai osittainen varhennettu vanhuuseläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää tai jos henkilökohtaista eläkeikää ei ole ennen 65 vuoden ikää, eläke muunnetaan jakamalla ennen vuotta 1995 karttunut eläke luvulla 1.106.
O
Jos työkyvyttömyyseläke- tai kuntoutushakemus hylätään, työeläkelaitoksen tulee antaa hakijalle neuvontaa muista kuntoutusmahdollisuuksista ja ohjata hakija kuntoutustarvetta vastaavaan muuhun kuntoutukseen tai muihin palveluihin. Neuvonnassa ja ohjauksessa on tehtävä yhteistyötä muita palveluja järjestävien tahojen kanssa.
Osaketuottokerroin määräytyy TyEL- ja MEL-eläkelaitosten noteerattujen osakesijoitusten painotetun keskimääräisen tuoton perusteella. Osaketuottokerroin lasketaan kvartaaleittain Eläketurvakeskuksessa eläkelaitosten antamien toteutuneiden osaketuottotietojen perusteella. Osaketuottokerroin kalenterivuodelta saadaan seuraavan vuoden alussa, kun kaikkien kvartaalien tiedot on saatavilla. Osaketuottokerrointa vastaava vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja tasausvastuun määrä siirretään vuosittain osaketuottosidonnaiseen lisävakuutusvastuuseen.
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu on TyEL- ja MEL-eläkejärjestelmän kollektiivinen puskurirahasto, jolla varaudutaan lisääntyneeseen sijoitusriskiin. Eläkelaitokset siirtävät osaketuottosidonnaiseen lisävakuutusvastuuseen vuosittain osaketuottokerrointa vastaavan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja tasausvastuun määrän. Sovitun ylärajan ylittävä osa osaketuottosidonnaisesta lisävakuutusvastuusta siirretään vanhuuseläkevastuisiin.
Osittain rahastoiva järjestelmä on eläkejärjestelmän rahoitustekniikan muoto, joka on sekoitus rahastoivasta ja jakojärjestelmästä. TyEL- ja MEL-eläkkeiden osittain rahastoiva järjestelmä on toteutettu siten, että jokainen yksittäinen eläke voidaan jakaa ennakkoon rahastoituun osaan, jonka kustantamiseen eläkettä maksettaessa varat purkautuvat ennakkorahastoinnin tehneen eläkelaitoksen rahastosta sekä tasausosaan, jonka maksaminen kustannetaan eläkkeen maksuvuoden vakuutusmaksulla.(Kts. myös jakojärjestelmä ja rahastoiva järjestelmä)
Osittaisella vanhuuseläkkeellä tarkoitetaan osittaista varhennettua vanhuuseläkettä.
P
Pääoma-arvo on kuolevuus-, korko- ja muut tekijät huomioiden määritetty vastaisuudessa odotettavissa olevien menojen keskimääräinen laskennallinen summa.
Jos työnantaja tai yrittäjä on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, eikä Eläketurvakeskuksen kehotuksen saatuaan ota työeläkevakuutusta, ottaa Eläketurvakeskus työnantajan tai yrittäjän kustannuksella pakkovakuutuksen valitsemastaan eläkelaitoksesta.
Aika, jolta henkilö saa työeläkettä kartuttavaa sosiaalietuutta. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet.
Kerroin, jolla työansiot ja etuusansiot tarkistetaan eläkkeen myöntövuoden tasoon. Myös laissa säädettyjen raha- ja rajamäärien tarkistamisessa käytetään palkkakerrointa. Palkkakerroin on ollut laissa vuodesta 2005 alkaen ja siinä ansioiden muutoksen painoarvo on 80 % ja hintojen muutoksen painoarvo 20 %.
Pankkipäivällä tarkoitetaan päivää, joka on pankkipäivä sekä maksajan pankissa, välittäjäpankissa että saajan pankissa. Suomessa pankkipäivällä tarkoitetaan viikonpäiviä maanantaista perjantaihin pois lukien suomalaiset pyhäpäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- ja juhannusaatto ja päivä, jota muutoin ei ole pidettävä pankkipäivänä.
Perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän kuolinhetkellään saama vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työuraeläke, johon lisätään eläkekarttuma edunjättäjän eläkkeellä ollessaan tekemästä työstä. Jos edunjättäjä kuolinhetkellään ei saanut eläkettä tai hän sai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, perhe-eläkkeen peruste on se työkyvyttömyyseläke, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi tai se vanhuuseläke, johon hän kuolinhetkellään olisi oikeutettu.
Perustekorko on 20 prosenttia TyEL- ja MEL-eläkelaitosten tietyin rajoituksin lasketusta ja eläkevastuilla painotetusta keskimääräisestä vakavaraisuudesta. Perustekoron arvo lasketaan Eläketurvakeskuksessa eläkelaitoksilta saatujen vakavaraisuustietojen perusteella kahdesti vuodessa ja arvon muuttuessa uudelle arvolle haetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus. Perustekorkoa käytetään vakuutusmaksujen sekä kustannustenjaon erien korkoutukseen. Perustekorko on myös tasausvastuun, tasoitusvastuun sekä lisäturvan vastuiden tuottovaatimus.
Säännöllisin väliajoin, ilman ehtoja tai tarveharkintaa maksettava yksilöllinen etuus kaikille kansalaisille tai jollekin rajatulle ryhmälle. Puhutaan myös kansalaispalkasta. Suomessa toteutetaan perustulokokeilu vuosina 2017-2018 satunnaisesti valituille 2000:lle työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavalle 25-58-vuotiaalle henkilölle.
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista edeltäneen kalenterivuoden loppuun mennessä työeläkelakien mukaan ansaittu eläke, johon osittainen varhennettu vanhuuseläke perustuu. Pohjaeläkkeestä lasketaan osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen 25 tai 50 prosentin eläkeosuus.
Edunjättäjän vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetty eläke, jonka perusteella määrätään perhe-eläke.
Työeläkkeeseen lisättävä korotus kansaneläkkeen pohjaosan poistuttua vuoden 1996 alusta. Ennen vuotta 1996 voimassa olleen lain mukaan kaikille eläkkeensaajille maksettiin kansaneläkkeen pohjaosaa. Kansaneläkkeen pohjaosa otettiin työeläkkeessä huomioon siten, että se pienensi yhteensovitusrajaa. Vuoden 1996 alusta lakia muutettiin siten, että kansaneläke tuli työeläkevähenteiseksi ja pohjaosan maksaminen poistui asteittain niiltä eläkkeensaajilta, joilla työeläkkeen määrä oli niin suuri, että heillä ei enää olisi oikeutta kansaneläkkeeseen. Kansaneläkkeen pohjaosan poistuminen kompensoitiin näille eläkkeensaajille siten, että työeläkkeiden yhteensovitus tehtiin uudelleen ja uudessa yhteensovituksessa yhteensovitusrajasta poistettiin pohjaosan vähentävä vaikutus. Tarkistuksen seurauksena eläkkeensaajien työeläkkeitä korotettiin vähintään viidellä eurolla ja enintään 50 eurolla kuukaudessa (POSA-korotus). Tarkistusta koskeva laki tuli voimaan 1.1.2003 ja tarkistuksen perusteella korotettuja työeläkkeitä alettiin maksaa 1.10.2003 alkaen.
Pro rata -eläke määräytyy siten, että ensin lasketaan Suomen työeläkelakien mukainen eläke ikään kuin hakijan koko työhistoria olisi tapahtunut Suomessa (teoreettinen eläkkeen määrä). Tästä teoreettisesta määrästä lasketaan Suomen eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa vastaava osuus siten, että teoreettinen eläke jaetaan kaikkien EU-maiden laskennassa huomioon otettavilla vakuutuskausilla ja kerrotaan Suomen vakuutuskausilla.
Vuosien 1996–2016 työansiosta vähennettävä työntekijän työeläkevakuutusmaksua vastaava määrä.
TEL-indeksi, jossa sekä ansioiden että hintojen muutosten paino on 50 %. Se otettiin käyttöön vuonna 1977, jolloin sitä käytettiin työansioiden ja eläkkeiden tarkistamiseen. Vuonna 1996 nimi muuttui työikäisen indeksiksi, jolloin indeksiä käytettiin työansioiden ja alle 65-vuotiaiden eläkkeiden tarkistamiseen.
R
Se osa TyEL- tai MEL-eläkkeestä, joka kustannetaan rahastoivalla tekniikalla.
Rahastoiva järjestelmä on eläkejärjestelmän rahoitustekniikan muoto, jossa kunakin vuonna karttuva eläkeoikeus rahastoidaan kyseisen vuoden vakuutusmaksullla. Vakuutusmaksusta rahastoidaan määrä, joka korko, kuolevuus ja muut vastaavat tekijät huomioiden riittää ko. eläkeoikeudesta aiheutuviin suorituksiin koko siltä ajalta, jolta eläkettä maksetaan.
Rahastokorko (3 prosenttia) on eläkkeen vastuuvelan/eläkevastuun laskennassa käytettävä tekninen korko. TyEL-eläkelaitokset ja Merimieseläkekassa ovat velvollisia vuosittain hyvittämään vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkerahastoja rahastokoron verran.
Eläkelaitosten tuottovaatimusta sijoituksilleen kutsutaan rahastoonsiirtovelvoitteeksi ja se muodostuu täydennyskertoimesta, osaketuottokertoimesta ja rahastokorosta.
Työeläkeindeksi ja palkkakerroin kompensoivat täysimääräisesti kuluttajahintatason muutoksen ja sen lisäksi osan palkansaajien reaaliansion muutoksesta, jonka määrää indeksin muutoksessa kuvataan reaaliosakertoimella.
Kielto muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan vahingoksi, jos vain eläkkeensaaja tai vakuutettu on hakenut muutosta eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen antamaan päätökseen.
Regressi tarkoittaa sitä, että takautuvasti myönnetty eläke tai osa siitä maksetaan muulle saajataholle kuin eläkkeensaajalle itselleen. Jos henkilölle myönnetään ensisijainen etuus takautuvasti samalle ajalle, jolta hänelle jo on maksettu toissijaista etuutta, voi toissijaista etuutta maksaneelle syntyä regressi- eli takautumisoikeus myöhemmin myönnettyyn ensisijaiseen etuuteen. Regressioikeus koskee aina sellaista eläkettä, jota maksetaan ennen kuin eläkkeen säännöllinen maksu alkaa. Ks. myös Takautumisoikeus.
Kts. TEL-lisäeläketurva ja YEL-lisäeläketurva
Työsuhteen olemassa olosta ja työsuhteen ansioista saatu selvitys, jonka perusteella ansiot voidaan ottaa eläkettä määrättäessä huomioon. Jos kyse on TEL:n mukaisista ansioista, jotka on ansaittu ennen vuotta 2005, riidaton näyttö edellyttää selvitystä myös työsuhteen alkamis- ja päättymispäivistä. Vastaavanlaisen selvityksen työntekijä ja yrittäjä voi esittää palkattomilta ajoilta saamiensa etuuksien perusteena olevista tuloista sekä tutkinnon suorittamisesta ja alle kolmivuotiaan lapsen hoitoajasta. Riidatonta näyttöä edellytetään, kun henkilölle on lähetetty työeläkelakien mukainen työeläkeote ja hän vaatii työsuhdetietojen tai palkattomien aikojen rekisteröimistä ajalta, jolta hänellä itsellään on selvitysvelvollisuus. Henkilöllä itsellään on selvitysvelvollisuus silloin, kun vaatimus koskee vanhempaa aikaa kuin työeläkeotteen lähettämisvuotta ja sitä edeltävää kuutta vuotta.
Työsuhteen olemassa olosta ja työsuhteen ansioista sekä palkattomasta ajasta saatu selvitys, jonka perusteella ansiot voidaan ottaa eläkettä määrättäessä huomioon. Riittävää selvitystä edellytetään silloin, jos työntekijälle ei ole missään vaiheessa annettu työeläkelakien mukaista työeläkeotetta ja työsuhde tai palkaton aika koskee aikaa, jolta hänellä itsellään on selvitysvelvollisuus. Riittävä selvitys on riidatonta näyttöä lievempi vaatimus.
S
Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä ansaittu osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen myöntämisen jälkeen pohjaeläkkeestä vielä myöntämättä oleva eläkeosuus. Säästöosuus on mukana osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävän eläkkeen määrässä.
Enimmäissuoritusaika tarkoittaa sairausvakuutuslain (SVL) mukaisen päivärahan 300 päivän maksuaikaa. SVL:n mukaista päivärahaa maksetaan vain arkipäiviltä ja enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien luku nousisi 300 päivään. Tätä enimmäissuoritusaikaa laskettaessa otetaan huomioon päivärahat, jotka on maksettu kahden viimeisen vuoden aikana, riippumatta siitä, minkä sairauden perusteella päiväraha on myönnetty. Ks myös Ensisijaisuusaika.
Vilmatilanteet: Muu päätöksen antavat eläkelaitoks kuin vilmalaitos (vilman ulkopuolinen eläkelaitos). Ei-vilmatilanteet: Muu eläkelaitos kuin pääasiallinen laitos.
Henkilön tietoja voidaan siirtää henkilötunnukselta toiselle (=siirtoperuutus) tilanteissa, joilla henkilöllä on esimerkiksi useampi kuin yksi Väestörekisterikeskuksen (VRK) henkilötunnus tai Eläketurvakeskuksen antama tunnus. Syntymäaika ja sukupuoli voivat muuttua tunnuksen muuttuessa.
Vuoden 2017 alusta vuoden 2025 loppuun saakka työansioiden perusteella eläkettä karttuu korkeamman karttumisprosentin mukaan. Karttumisprosentti on 1,7 prosenttia vuodessa työntekijän tai yrittäjän 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Siirtymäajan karttumaan ei ole oikeutta työkyvyttömyys- tai työuraeläkkeen rinnalla tehdystä työstä. Jos eläkkeenhakija on tämän ikäisenä työskennellyt työntekijänä tai yrittäjänä muussa EU-maassa, korotus lasketaan teoreettiseen eläkkeeseen, jonka perusteella lasketaan pro rata -etuus.
Muutettaessa valtion virastoja, laitoksia ja liikelaitoksia osakeyhtiöiksi tai siirrettäessä niiden toimintaa jo olemassa oleville osakeyhtiöille työntekijät siirretään valtion eläkejärjestelmästä yksityisen eläkejärjestelmän piiriin. Tällöin valtionyhtiön vakuuttanut eläkelaitos maksaa valtiolle siirtymämaksua kymmenen vuoden ajan. Siirtymämaksun suuruus on 80 prosenttia siirtyneiden työntekijöiden ansioista perittävästä vakuutusmaksun tasausosasta.
Eläkelaitoksen valituskelpoinen päätös, jolla vahvistetaan työntekijän eläkkeeseen oikeuttavat työansiot ja työntekijän tai yrittäjän palkattomilta ajoilta maksettujen etuuksien perusteena olevat tulot, alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaika tai opiskeluaika. Tietyissä tilanteissa Eläketurvakeskus antaa valituskelpoisen päätöksen palkattomilta ajoilta maksettujen etuuksien perusteena olevista tuloista, alle kolmivuotiaan lapsen hoitoajasta tai opiskeluajasta.
Työnantaja, jolla on vakituisesti palveluksessaan vähintään yksi työntekijä tai jonka maksamat palkat kuuden kuukauden aikana ovat vähintään 7 518 euroa (vuonna 2011). Työnantaja on velvollinen tekemään vakuutushakemuksen valitsemaansa työeläkevakuutusyhtiöön. Hakemuksen hyväksymisellä syntyy vakuutussopimus eläkelaitoksen ja työnantajan välillä. Tällainen vakuutussopimuksen tehnyt työnantaja on TyEL:ssä tarkoitettu sopimustyönantaja.
Sosiaalietuus, joka kartuttaa työeläkettä.
Suure on jokin asia, joka on mitattavissa tai jonka suuruus on määriteltävissä. Kustannustenjaon suureita ovat esimerkiksi eläkemeno ja palkkasumma.
T
Takautumis- eli regressioikeus tarkoittaa sitä, että takautuvasti myönnetty eläke tai osa siitä maksetaan muulle saajataholle kuin eläkkeensaajalle itselleen. Ks. myös Regressi.
Kalenterivuoden tasausmaksutulo on työeläkemaksun tasausosasta kertynyt rahamäärä, jolla katetaan kyseisen vuoden TyEL:n ja MEL:n mukainen yhteisesti kustannettava eli jakojärjestemän mukainen eläkemeno.
TyEL- tai MEL-eläkkeen rahastoidun osan ylittävä osa. Käytetään myös termiä yhteisesti kustannettava osa.
Tasausvastuu on TyEL- ja MEL-eläkkeiden yhteisesti kustannettavien eläkeosien eli jakojärjestelmän mukaisesti kustannettavien eläkkeiden puskurirahasto.
Tasoitusvastuu on työeläkevakuutusyhtiöiden ja eläkekassojen korvausvastuuseen sisältyvä, vakuutusliikkeen tuloksista kertynyt puskurirahasto, jolla varaudutaan vakuutusliikkeen tappioihin eli mm. niihin vuosiin, jolloin myönnetään keskimääräistä enemmän uusia eläkkeitä.
Ikäluokan laskennallinen ikä, jossa työntekijän ja yrittäjän alimmasta vanhuuseläkeiästä lasketun lykkäyskorotuksen vaikutus eläkkeeseen on yhtä suuri kuin elinaikakertoimesta aiheutuva vähennys eläkkeeseen.
Täydennyskerroin määräytyy eläkelaitosten keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella ja on 18 prosent-tia TyEL- ja MEL-eläkelaitosten tietyin rajoituksin lasketusta ja eläkevastuilla painotetusta keskimääräisestä vakavaraisuudesta vähennettynä rahastokorolla. Kertoimen arvo lasketaan Eläketurvakeskuksessa eläkelaitoksilta saatujen vakavaraisuustietojen perusteella kahdesti vuodessa ja arvon muuttuessa uudelle arvolle haetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus. TyEL- ja MEL-eläkelaitokset vahvistavat vanhuuseläkevastuitaan vuosittain täydennyskerrointa vastaavalla vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyys-eläkevastuiden tuotolla. Täydennys kohdistetaan 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden vanhuuseläkevastuisiin.
Täytäntöönpano tarkoittaa päätöksessä määritellyn asiantilan tosiasiallista toteuttamista. Työeläkeasioissa päätökset voidaan yleensä heti panna täytäntöön, vaikka päätökseen olisi haettu muutosta. Työeläkevakuutusmaksun maksuunpano on suoraan täytäntöönpanokelpoinen eikä täytäntöönpanoa estä se, että maksusta on valitettu.
Tekninen käyttöyhteys rekisteritietoihin.
Ennen vuotta 2005 voimassa ollut eläkkeiden ja eläkepalkkojen tarkistamisessa käytetty indeksi, joka on vuodesta 1996 alkaen ollut erilainen alle 65-vuotiaille kuin yli 65-vuotiaille.
Työnantaja on ennen vuotta 2001 voinut järjestää työntekijöilleen TEL:n etuja paremman eläketurvan ja rekisteröidä sen Eläketurvakeskuksessa (rekisteröity TEL-lisäeläketurva), jonka jälkeen rekisteröityyn TEL-lisäeläketurvaan sovellettiin TEL:n säännöksiä. Lisäeläketurvalla on parannettu työeläkejärjestelmän voimaantulovaiheessa vähäiseksi jäävää perusturvaa (määrällistä lisäeläkettä voi olla vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeessä) sekä vakuutettu eläketurvan parannuksia kuten alennettuja eläkeikiä, perhe-eläkkeen saamisen ehtojen laajennuksia ja hautausavustuksia. Järjestelmä suljettiin 31.12.2000, jonka jälkeen uusia vakuutuksia ei voinut enää ottaa, jatkuviin vakuutuksiin ei voinut sisällyttää uusia vakuutettuja eikä eläketurvan sisältöä voinut muuttaa. TEL-lisäeläkevakuuttaminen päättyi 31.12.2016.
TEL-indeksi, jossa sekä ansioiden että hintojen muutosten paino on 50 %. Se otettiin käyttöön vuonna 1977, jolloin sitä käytettiin työansioiden ja eläkkeiden tarkistamiseen. Vuonna 1996 nimi muuttui työikäisen indeksiksi, jolloin indeksiä käytettiin työansioiden ja alle 65-vuotiaiden eläkkeiden tarkistamiseen.
Se määrä, jolla suojatusta TEL-työsuhteesta vuoden 2004 säännösten mukaan lasketun eläkkeen määrä ylittää kyseisestä työsuhteesta vuoden 2005 säännösten mukaan lasketun eläkkeen määrän.
Laskennallinen eläkkeen määrä, jossa otetaan huomioon Suomen työeläkelakien mukaisen työskentelyajan lisäksi työskentelyaika EU-/ETA maassa. Teoreettisen eläkkeen määrä lasketaan ikään kuin hakijan koko työhistoria olisi tapahtunut Suomessa
Työnantaja, jonka palveluksessa ei ole jatkuvasti työntekijää ja jonka määräaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille maksetut palkat kuuden kuukauden ajalta ovat yhteensä alle 7 xxx euroa (vuonna 2014)voi järjestää työntekijöidensä eläketurvan tekemättä vakuutussopimusta. Tilapäinen työnantaja voi halutessaan järjestää työntekijöidensä eläketurvan myös tekemällä vakuutussopimuksen, jonka jälkeen työnantaja on sopimustyönantaja.
Toimintapääomalla tarkoitetaan sitä määrää, jolla vakuutusyhtiön varat ylittävät yhtiön velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset. Toimintapääoma on tarkoitettu sijoitustoiminnan riskien tasaamiseen.
Aika työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun. Ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan tuleva aika oli työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumasta vanhuuseläkeiän täyttämispäivään.
Pääsääntöisesti viiden eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden työ- ja etuusansioiden keskimäärä.
Työkyvyttömyyseläkkeen osa, joka määräytyy tulevan ajan ansion ja tulevan ajan karttumisprosenttien perusteella eläketapahtumavuoden alusta 63 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.
Työkyvyttömyyseläkkeen osa, joka määräytyy tulevan ajan ansion ja tulevan ajan karttumisprosenttien perusteella eläketapahtumavuoden alusta henkilön oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun. Jos omalle ikäluokalle ei ole vahvistettu alinta vanhuuseläkeikää, tulevan ajan eläkeosa lasketaan eläketapahtumavuonna omaa ikäluokkaa lähimmälle ikäluokalle vahvistetun alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun.
Jos myös toinen EU-maa myöntää työkyvyttömyyseläkkeen, jossa on tulevan ajan eläkeosa, Suomen työ-kyvyttömyyseläkkeessä tulevan ajan eläkeosa määräytyy Suomen ja toisen EU-maan vakuutuskausien suhteessa.
Sosiaalietuuden perusteena oleva ansio, joka otetaan huomioon laskettaessa tulevan ajan ansiota.
Pääsääntöisesti tulevan ajan tarkasteluaika on viisi eläketapahtumavuotta edeltävää kalenterivuotta.
Eläkettä kartuttava palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä tai yrittäjän työtulo. Eläkettä laskettaessa työntekijän vuosien 1996–2016 työansiosta tehdään PTEL-vähennys.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on eläkelaitoksista riippumaton ensimmäinen muutoksenhakuaste työeläkeasioissa.
Vuodesta 2005 alkaen käytössä oleva indeksi, jolla tarkistetaan kaikkia maksussa olevia eläkkeitä, ja jossa hintojen muutoksen paino on 80 % ja palkkojen 20 %.
Oikeudesta työeläkekuntoutukseen annettu päätös, joka on voimassa 9 kuukautta päätöksen lainvoimai-seksi tulosta. Ennakkopäätöksen voimassaoloaikana valmistellaan kuntoutussuunnitelma, jos kuntoutus-suunnitelma ei ole valmistunut jo työeläkekuntoutuksen ennakkopäätöstä haettaessa.
Työeläkelakien perusteella myönnettävä ammatillinen kuntoutus työssäjatkamisen tai työhönpaluun tukemiseksi.
Vuoden 2007 alusta voimaan tullut uudistus, jossa yksityisten alojen palkansaajien työeläkettä koskeva lainsäädäntö (TEL, LEL ja TaEL) on yhdistetty yhteen lakiin, työntekijän eläkelakiin.
Työn suorittajan työskentelyyn sovellettava työeläkelaki. Eläketurvakeskus ratkaisee työn teettäjän, työn suorittajan tai eläkelaitoksen hakemuksesta sen, mitä työeläkelakia työskentelyyn sovelletaan.
Eläkelaitos antaa Suomessa asuvalle työntekijälle tai yrittäjälle hänen vakuutetuista ansioistaan työeläkeotteen. Työeläkeote annetaan joko kirjallisena tai sähköisenä. Työeläkeote on vuoden 2012 alusta alkaen laeissa käytetty termi. Ennen sitä käytettiin termiä eläkeote.
Vuosina 1996–2004 käytössä ollut indeksi, jolla tarkistettiin alle 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä ja eläkepalkkoja sekä laeissa olevia raha- ja rajamääriä, ja jossa hintojen muutoksen paino on 50 % ja palkkojen muutoksen paino 50 %.
Nuorena työkyvyttömäksi tulleiden työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään korotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta on kulunut viisi kalenterivuotta. Korotuksen määrä riippuu eläkkeensaajan iästä korotushetkellä.
Työeläkelaitoksen ja Kelan välinen ennakkoilmoitus ja neuvottelumenettely, joka koskee eläkkeenhakijan oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Menettelyn tarkoituksena on varmistua yhtenäisestä ratkaisusta ratkaistaessa oikeutta työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen. (huom. Kansaneläkejärjestelmässä ei ole osatyökyvyttömyyseläkettä)
Ennen YEL:n voimaantuloa 1.1.1970 työnantajalla oli oikeus sisällyttää itsensä työntekijöitä varten järjestämäänsä TEL-eläketurvaan.
Työntekijän osuus työeläkevakuutusmaksusta, jonka työnantaja pidättää työeläkelakien piiriin kuuluvassa työ- tai virkasuhteessa tai muussa palvelussuhteessa työskentelevältä henkilöltä hänen palkastaan.
Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen kustantama henkivakuutus. Se perustuu työmarkkinajärjestöjen keskinäiseen sopimukseen ja vakuutettuina ovat eräin poikkeuksin kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Vakuutuksen ottaa ja vakuutusmaksut maksaa työnantaja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä vahinkovakuutusyhtiön kautta. Vakuutuksen perusteella maksetaan kuolemantapauskorvaus työntekijän kuoleman jälkeen, jos työntekijältä jää vakuutuksen ehdoissa mainittuja edunsaajia.
U
Ulosotto tarkoittaa viranomaisen suorittamaa laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpanoa. Yksityisoikeudellisen velvoitteen täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen tuomiota, mutta julkisoikeudellisen saatava, kuten vero ja työeläkevakuutusmaksu, voidaan ulosmitata ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista.
V
Eläkelaitoksen päätöksellä vahvistettu yrittäjän työtulo. Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta yrittäjätoiminnassa. Eläketurvakeskus on antanut ohjeet yrittäjän työtulon määräämiseksi ja ne on laadittu yhteistyössä yrittäjien toimialajärjestöjen kanssa.
Vakavaraisuusasteella mitataan vakuutusyhtiön kykyä selviytyä yhtiötä uhkaavista erilaisista riskeistä. Vakavaraisuusaste lasketaan jakamalla toimintapääoma vakavaraisuuden laskennassa käytetyllä vastuuvelalla.
Osa-aikaeläkkeen määräämisessä tarvittava ansio, joka määräytyy pääsääntöisesti samalla tavalla kuin tulevan ajan ansio.
Eläketurvakeskus ja eläkelaitos valvovat, että yksityisen alan työnantajat hoitavat TyEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa ja yrittäjät YEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuutensa. Keva valvoo julkisen alan työnantajia. Kevan jäsenyhteisö, kirkkotyönantaja ja Kela ovat velvollisia ilmoittamaan Kevalle henkilöiden eläkeoikeuteen liittyvät tiedot. Valtiokonttorin on annettava pyynnöstä eläketurvan järjestämiseksi ja eläkeasian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Keva tarkastaa em. Ilmoitusten oikeellisuuden.
Työntekijän työansioiden tai yrittäjän yritystoiminnan vakuuttamisvelvollisuus päättyy vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja seuraa ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää siten, että näiden ikärajojen ero säilyy viitenä vuotena, kuitenkin täysinä vuosina. Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneellä 68 vuotta, vuosina 1958 – 1961 syntyneellä 69 vuotta ja vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneellä 70 vuotta.
Ennen vuotta 2002 voimassa olleen yrittäjien eläkelain mukaan yrittäjällä oli mahdollisuus saada tiettyjen edellytysten täyttyessä vapautus YEL-vakuuttamisvelvollisuudestaan. Vuoden 2007 alusta nämä vapautukset päättyivät vuonna 1961 ja sitä ennen syntyneiltä. Tätä vanhemmille ikäluokille ennen vuotta 2002 myönnetyt vapautukset jatkuvat niin kauan kun vapautuksen edellytykset säilyvät.
Tarkempia määräyksiä TyEL-vakuutuksen, YEL-vakuutuksen sekä rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen toimeenpanosta annetaan vakuutusehdoissa. Vakuutusehdoissa määrätään mm. va-kuutuksen piiriin kuulumisesta, vakuutuksen voimassaolosta ja päättymisestä, ennakkovakuutusmaksun ja lopullisen työeläkevakuutusmaksun erääntymisestä sekä viivästymisen seuraamuksistaVakuutusehdot vahvistaa eläkelaitosten hakemuksesta sosiaali- ja terveysministeriö
Vakuutuskannalla tarkoitetaan sitä osaa eläkelaitoksen varoista ja sitoumuksista, joka on tarkoitettu jo alkaneiden tai tulevaisuudessa alkavien eläkkeiden kustantamiseen. Vakuutuskanta voidaan jakaa osiin siten, että tiettyä vakuutuskannan osaa vastaa tietyt eläkelaitoksen varat ja sitoumukset. Vakuutuskannasta puhuttaessa voidaan tarkoittaa myös kappalemääräisesti laskettua vakuutusten yhteislukumäärää.
Vakuutuskausi-termi liittyy EU-eläkkeen laskentaan. Vakuutuskaudella tarkoitetaan eläkkeen maksukausia sekä työskentelykausia ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia, jotka on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet tai katsotaan täyttyneiksi. Lisäksi vakuutuskausi tarkoittaa kaikkia sellaisena käsiteltäviä kausia, jos ne kyseisen maan lainsäädännössä vastaavat vakuutuskausia.
Työnantajien ja työntekijöiden maksamat työeläkevakuutusmaksut (kannatusmaksut).
Ulkomaantyössä käytettävä eläkkeen perusteena oleva työansio.
Valituskelpoisen päätöksen liite, joka sisältää valituksen tekemistä koskevat ohjeet.
Alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai tutkintoon johtaneen opiskelun ajalta karttuva työeläkkeeseen verrattava etuus.
Ennen vuotta 2005 voimassa olleessa laissa ollut termi, joka tarkoitti työsuhteesta karttunutta eläkettä. Vapaakirjaoikeus tarkoittaa oikeutta vastaiseen eläkkeeseen vapaakirjan perusteella. Vapaakirjaeläke tarkoittaa työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä, johon ei sisälly tulevan ajan eläkeosaa. Lisäeläketurvassa vapaakirjaeläke tarkoittaa sellaista eläkettä, jota ei myönnetä lisäeläketurvan vakuutussopimuksen mukaisena.
Suojatun lisäeläkejärjestelyn piiriin kuuluvalla työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan vanhuuseläke 63 vuoden iässä ennen oman ikäluokkansa alinta vanhuuseläkeikää, jos työntekijä suojatun lisäeläkejärjestelyn alemmasta eläkeiästä 63 vuoden ikään saa eläkkeensä lisäeläkejärjestelyn mukaisena ja 63 vuoden iässä lisäeläkkeestä vähennetään 63 vuoden iässä myönnetty TyEL:n mukainen eläke.
Peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke myönnetään hakemuksesta samanaikaisesti lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen kanssa lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä.
Eläkkeen vastuueläkelaitos on eläkkeen tai eläkeosan kustannuksista vastuussa oleva eläkelaitos.
Eläketapahtumaa edeltävät kaksi kalenterivuotta. Käytetään määritettäessä työkyvyttömyyseläkkeen rahastoitua osaa ja eläkelaitosta, jonka vastuulla eläke on.
Vakuutustekninen vastuuvelka/eläkevastuu on tilinpäätökseen kirjattu arvio eläkelaitokselle tulevaisuudessa aiheutuvista eläkemenoista siltä osin kuin ne on rahastoitu.
Julkisen alan vilmalaitoksen ja yksityisen alan viimeisen eläkelaitoksen kesken käytävä neuvottelu työkyvyttömyyseläkeoikeudesta tilanteissa, joissa vilmalaitos soveltaa ammatillista työkyvyttömyyden määrittelyä ja yksityisen alan karttunut eläke on vähintään x euroa (vuoden 2014 tasossa).
Eläkehakemuksen käsittely ja päätöksen antaminen tilanteessa, jossa eläkkeenhakija on työskennellyt vähintään kahden eri vilmamenettelyyn kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä
Viimeisen eläkelaitoksen periaate, jonka mukaan eläkkeensaajalle maksaa koko eläkkeen se eläkelaitos, jossa työansioita on vakuutettu eniten kahden vuoden tarkasteluajalla.
LITA-vahinkotapahtuman jälkeinen työansioista karttunut eläke. VTJ- karttuma on LITA-vähennyksessä suojattu osa, eli eläkkeensaaja saa aina vähintään sen suuruisen eläkkeen.
Ennen vuotta 2005 voimassa olleet työeläkelakien säännökset.
Vuodesta 2005 alkaen vuoden 2016 loppuun saakka voimassa olleet työeläkelakien säännökset.
Y
Yrittäjä on ennen vuotta 2001 voinut järjestää itselleen YEL:n etuja paremman eläketurvan ja rekisteröidä sen Eläketurvakeskuksessa (rekisteröity YEL-lisäeläketurva), jonka jälkeen rekisteröityyn YEL-lisäeläkkeeseen sovellettiin YEL:n säännöksiä. Lisäeläketurvalla on parannettu eläkejärjestelmän voimaantulovaiheessa vähäiseksi jäävää perusturvaa (määrällistä lisäeläkettä voi olla vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeessä) sekä vakuutettu eläketurvan parannuksia kuten alennettuja eläkeikiä ja hautausavustuksia. Järjestelmä suljettiin 1.1.2001, jonka jälkeen uusia vakuutuksia ei voinut enää ottaa eikä jatkuvien vakuutusten eläketurvan sisältöä voinut muuttaa. Rekisteröity YEL-lisäeläkejärjestelmä lopetettiin tietyin siirtymäsäännöksin 31.12.2006.
Yhteensovitus-termiä käytettiin ennen vuotta 2007 voimassa olleessa laissa. Vuoden 2004 säännösten mukaan yhteensovituksessa työeläkkeen ja mahdollisen ensisijaisen etuuden määrä rajattiin 60 %:iin korkeimmasta eläkepalkasta. Vuoden 2005 säännösten mukaan yhteensovituksessa työeläkkeestä vähennettiin eläkkeensaajan saama ensisijainen etuus, joita ovat tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset. Vuoden 2007 alusta voimaan tulleessa laissa käytetään termiä ensisijaisen etuuden vähentäminen. Säännös on pääosin samansisältöinen kuin 2005 laissa ollut säännös.
Yksityisen alan eläkejärjestelmässä eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos.
Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyttä arvioitaessa arvioidaan henkilön kykyä hankkia ansiotuloja sellaisessa saatavilla olevalla työllä, jota voidaan kohtuudella edellyttää, kun otetaan huomioon hakijan aiempi koulutus, työkokemus, aiempi toiminta, ikä ja asuinpaikka sekä muut sosiaalis- taloudelliset tekijät. Myös julkisella alalla työkyvyttömyyttä arvioidaan yleisen työkyvyttömyyden perusteella tilanteissa, joissa työkyvyttömyys ei ole alkanut julkisen työ- tai virkasuhteen kestäessä.
Kustannustenjaon kertoimien pyöristämisestä johtuva euromäärä, joka jää kustannustenjaossa Eläketurvakeskuksen siirtovelaksi kustannustenjakojärjestelmälle. Alite otetaan huomioon seuraavan vuoden kustannustenjaossa korkoutettuna.