Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Eläkelaitos pyysi Eläketurvakeskuksen päätöstä siitä, mitä työeläkelakia on sovellettava A:n 4.11.2020 alkaen B Oy:lle (Yhtiö) tekemään alustavälitteiseen ruoankuljetustyöhön. A katsoi työskennelleensä työsuhteessa. Yhtiö katsoi A toimineen yrittäjänä.
Kyse oli siitä, toimiko A yrittäjänä, jolloin hän vastaa itse yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesta työeläketurvastaan vai työskentelikö A työsuhteessa Yhtiöön, jolloin Yhtiön tulee järjestää A:lle työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työeläketurva.
Työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteen olemassaolo päätellään sen perusteella, ovatko työnsuorittajan tosiasiallisessa työskentelyssä täyttyneet samanaikaisesti kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 pykälän 1 momentissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkit. Työsuhteessa työntekijä sitoutuu sopimuksen perusteella henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo sekä rajanveto työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välillä arvioidaan kokonaisharkinnalla.
Työsuhteen tunnusmerkeistä
A ja Yhtiö ovat solmineet kirjallisen sopimuksen työn tekemisestä. Sopimustunnusmerkki täyttyy.
Sopimuksen nimi Lähettikumppanin palvelusopimus, sopimusosapuolesta käytetty nimitys Lähettikumppani ja muun muassa kirjaus, jonka mukaan Lähettikumppanin ja Yhtiön välillä ei ole työsuhdetta, viittaavat siihen, että sopimuksella on ollut tarkoitus sopia muusta kuin työsuhteessa tehtävästä työstä. Työlainsäädännön pakottavuudesta johtuen työntekosuhteen osapuolet eivät kuitenkaan voi laista poiketen pätevästi ja työeläkelaitosta sitovasti sopia siitä, katsotaanko työskentely työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteessa vai yrittäjänä tehdyksi työksi, ja mitä työeläkelakia työskentelyyn sovelletaan. Työeläkevakuuttamisratkaisu perustuu lakisääteisiin kriteereihin ja tosiasiallisen tilanteen arviointiin.
Työsuhteessa työntekijä, tietty luonnollinen henkilö, on sitoutunut sopimuksen perusteella tekemään työtä työnantajalle henkilökohtaisesti. Työsuhteeseen liittyvän pääsäännön mukaan työntekijä tekee työn itse, eikä hänellä ole oikeutta ilman työnantajan hyväksyntää asettaa toista sijaansa. Yrittäjän työhön liittyy lähtökohtaisesti mahdollisuus käyttää sopimusvelvoitteidensa täyttämiseen toista henkilöä työnteettäjää kuulematta, ja usein myös velvollisuus huolehtia tehtäväkseen ottamansa toimeksiannon suorittamisesta tarvittaessa sijaisjärjestelyin.
A:n mukaan sijaisen käyttö on edellyttänyt Yhtiön kuulemista. Yhtiön mukaan A ei ole sitoutunut suorittamaan työtä henkilökohtaisesti eikä sijaisen käyttö edellytä Yhtiön kuulemista. Yhtiön mukaan sijaisen käyttöön liittyy ilmoitusvelvollisuus, jotta Yhtiö voi varmistua myös sijaisten sitoutuneen muun muassa elintarvike- ja tietosuojalainsäädännön noudattamiseen.
A on solminut sopimuksen työstä omissa nimissään luonnollisena henkilönä. Työnsuorittajan luonnollisena henkilönä solmimaan sopimukseen liittyy se, että henkilö sitoutuu suorittamaan työn ensisijaisesti itse. A on tehnyt työn itse. Nämä seikat ja se, että A:lla ei ole ollut työtä varten omaa yritystä, jonka nimissä hän olisi sopimuksen solminut ja jonka puitteissa hän olisi teettänyt työtä omilla työntekijöillään tai alihankkijoillaan, tukevat päätelmää, että sopimukseen liittyy sitoutuminen henkilökohtaiseen työn suorittamiseen. Sillä, että A:lla halutessaan olisi mahdollisuus harjoittaa toimintaa yritysmuodossa ja solmia Yhtiön kanssa yritysten välinen sopimus, ei ole arvioinnissa merkitystä. Kyseessä ei ole yritysten välinen sopimus.
Sopimukseen kirjattu mahdollisuus sijaisen/apulaisen käyttämiseen ei sellaisenaan merkitse, että sopimuksen tehnyt työnsuorittaja ei olisi sopimuksessa lähtökohtaisesti sitoutunut tekemään työtä itse. Työsuhteessa työntekijä saa ottaa työhön apulaisia, jos siitä on sovittu työnantajan kanssa tai sitä on katsottava edellytetyn. Työsuhteessa työntekijän on sopimus- ja suostumusperusteisesti mahdollista käyttää myös sijaista tai vastaavaa järjestelyä.
Yhtiö on sopimuksessa määritellyt, että sijaisen käyttö on sallittua työssä, jota se liiketoimintansa puitteissa teettää kyseisen sopimuksen perusteella. Yhtiö on määritellyt kriteerit sijaisen käytölle ja sijaisen käyttöön liittyvät menettelytavat, joita lähettikumppanin tulee noudattaa. Sopimuskirjausten ja sijaisen käyttöön liittyvästä menettelystä käytettävissä olevan selvityksen perusteella Eläketurvakeskus katsoo sijaisen tai alihankkijan käytön edellyttäneen Yhtiön suostumusta ja kuulemista. Eläketurvakeskus katsoo Yhtiön sopimuksessa ilmaisseen suostumuksensa siihen, että sopimuksessa määritellyin kriteerein ja menettelyin työsuorituksen voi tehdä joku muu kuin sopimusosapuolena oleva A. Sen, että lähettikumppani voi tarvittaessa sopia Yhtiön kanssa sijaisen tai alihankkijan käyttämisestä, ei voida katsoa merkitsevän, että työskentelyn henkilökohtaisuutta koskeva edellytys ei täyttyisikään.
Eläketurvakeskuksen mielestä sillä, että sijaisen käyttöön liittyvä ilmoitusvelvollisuus liittyy Yhtiön lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen ei ole ratkaisevaa merkitystä, kuten ei silläkään, että Yhtiö ei saa tietoa siitä, onko alustalle kirjautuneena lähettikumppani vai hänen sijaisensa ja kuka kuljetustehtävän tosiasiassa suorittaa. Lähettikumppanin/sijaisen tiedot kirjataan Yhtiön rekisteriin ja applikaatio on käyttäjäkohtainen. Yhtiö on määritellyt, miten Yhtiön applikaatiota voidaan käyttää Yhtiön teettämän työn suorittamiseen.
Eläketurvakeskus katsoo, että sitoutuminen työn henkilökohtaiseen suorittamiseen -tunnusmerkki täyttyy.
Työsuhteessa työntekijä on sitoutunut sopimuksen perusteella tekemään työtä toisen, työnantajan, lukuun. Työsuhteessa työstä koituva välitön hyöty (työn taloudelliset tulokset tai työn arvo) tulee työnantajan hyväksi. Työntekijän työstään saama palkka tai muu vastike on välillistä hyötyä. Yrittäjä tekee työtä omaan lukuunsa ja saa itselleen liiketaloudellisen hyödyn toiminnasta.
Asiassa ei ole pääteltävissä, että A kuuluisi omistuksen tai hallintaoikeuden perusteella Yhtiön kanssa samaan varallisuuspiiriin ja olisi tällä perusteella tehnyt työtä omaan lukuunsa. Yhtiön alustan kautta ruoka-annoksia tilanneet asiakkaat, joille A on ruoka-annoksia kuljettanut, ovat olleet Yhtiön asiakkaita. A:lla ei ole ollut omaa yritystä, jolle ja jota kautta hänelle itselleen olisi koitunut työstä välitön taloudellinen hyöty. Välitön taloudellinen hyöty A:n tekemästä ruoankuljetustyöstä on koitunut Yhtiön hyväksi. A on saanut työstä välillisen hyödyn palkkion muodossa.
Tämän tapaisessa alustavälitteisessä työssä on tavanomaista, että tehtävä työ hyödyttää useaa eri tahoa. Se ei kuitenkaan johda siihen, että työn tekeminen toiselle -tunnusmerkki ei täyttyisikään. Sillä seikalla, että Yhtiön liiketoimintamallissa A:n tekemästä työstä ovat käytännössä hyötyneet myös Yhtiön kanssa sopimussuhteessa olevat ravintolat ja kauppiaat, ei ole arvioinnissa merkitystä.
Eläketurvakeskus katsoo, että työn tekeminen toisen lukuun -tunnusmerkki täyttyy.
Työsuhteessa työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työntekoa (direktio-oikeus). Työnantajalla on oikeus ennen työn aloittamista ja sen aikana määrätä, mitä työtä tehdään sekä missä, milloin ja miten työ tehdään, kuten myös oikeus valvoa, että työ tehdään annettujen määräysten mukaisesti. Direktio-tunnusmerkin täyttyminen ei edellytä työnantajan käytännössä konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti johtavan ja valvovan työntekijän työtä. Tunnusmerkin täyttyminen edellyttää, että osapuolten asema on sellainen, että työnantaja voi niin päättäessään ryhtyä konkreettisiin työn johto- ja valvontatoimiin. Vastaavasti työnsuorittajan aseman tulee olla työtä koskevissa asioissa siten epäitsenäinen, että hän on velvollinen noudattamaan työnantajan hänelle mahdollisesti antamia ohjeita ja määräyksiä, sekä sallimaan sen, että työn suorittamista valvotaan. Yrittäjätoiminnan keskeinen peruspiirre on itsenäisyys suhteessa työnteettäjään. Yrittäjä ei ole työsuhteessa tarkoitetulla tavalla työnantajan direktiovallan alainen.
A katsoo työskennelleensä Yhtiön johdon ja valvonnan alaisena. A:n mukaan Yhtiön tukihenkilöstö on alkuvaiheessa opastanut työhön ja valvonut työtä, ja A:n on tullut antaa tarvittaessa tietoja työskentelystään. Yhtiö katsoo, että A ei ole työskennellyt Yhtiön johdon ja valvonnan alaisena. Yhtiön mukaan sillä ei ole ollut oikeutta johtaa ja valvoa A:n työskentelyä, eikä A:lla ole ollut velvollisuutta noudattaa Yhtiön antamia ohjeita. Yhtiön mukaan se ei ole käyttänyt direktio-oikeutta A:han digitaalisen alustan kautta tai muullakaan tavoin. Yhtiön mukaan sillä ei ole tarvetta puuttua kuljetustoimeksiannon suorittamiseen, mutta joskus kuljetustoimeksiantoon liittyvää tietoa on tarpeen täydentää, korjata tai selventää. Yhtiö on maininnut, että lähettikumppanin sijainti on Yhtiön tiedossa vain sen vuoksi ja siinä määrin kuin se on välttämätöntä palvelun toteuttamiseksi. Yhtiö on viitannut A:n mahdollisuuteen vaikuttaa työskentelynsä määrään, paikkaan, aikaan ja tapaan. Yhtiön mukaan ainut hetki, kun sillä teoreettisestikaan olisi mahdollisuus direktio-oikeuden käyttöön on kunkin yksittäisen kuljetustoimeksiannon aikana, mutta koska A voi luopua toimeksiannosta, mahdollisuutta direktion käyttöön ei tosiasiassa tällöinkään ole. Yhtiö on maininnut, ettei sillä ole tietoa, kuka kuljetustoimeksiannon tosiasiassa suorittaa.
Kuljetusten määrään, sijaintiin ja ajankohtaan ovat vaikuttaneet alustaa käyttävät Yhtiön asiakkaat ja Yhtiön yhteistyökumppaneina olevien ravintoloiden ja kauppojen aikataulut. Yhtiö on ollut se taho, joka liiketoimintansa puitteissa on hankkinut ja järjestänyt kuljetustehtävät A:lle ja vaikuttanut siihen, millaisia kuljetustehtäviä A on voinut tehdä. A ei ole voinut vapaasti valita alustalta kuljetustehtäviä suorittaakseen, vaan Yhtiön alusta on tarjonnut tietyt alustan valikoimat tehtävät A:lle. Yhtiö on määritellyt liiketoiminnassaan käyttämänsä alustan ja sen toimintaa ohjaavan algoritmin kriteerit ja vaikuttanut siihen, millaisia kuljetustehtäviä A:lle on alustan kautta tarjottu. Yhtiöllä on ollut henkilöstöä, joka on voinut tarjota kuljetustehtäviä lähettikumppaneille. A:n suorittamien kuljetustehtävien sisältöön, määrään, ajankohtaan ja paikkaan on vaikuttanut se, millaisia kuljetustehtäviä Yhtiö on alustansa kautta tai muulla tavalla tarjonnut A:lle tehtäväksi.
A on velvollinen noudattamaan sopimukseen kirjattuja kuljetuspalveluihin, käyttäjätileihin, alustaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä menettelyjä. A on sitoutunut noudattamaan Yhtiön Lähettikumppanin elintarviketurvallisuusohjeita, muun muassa ruuan säilymiseen liittyviä elintarvikekuljetusten keston aikarajoja. On pääteltävissä, että A on myös sitoutunut käyttämään työssä Yhtiön lämpölaukkua, vaikka Yhtiön mukaan muunkin lämpölaukun käyttö olisi mahdollista. Yhtiön mukaan asiakkaalle ei tule luovuttaa ruoka-annoksia, jotka ovat olleet yli tunnin kuljetettavana. Käytännössä tämä on yksittäisen ruoka-annoksen kuljetuksen enimmäiskesto. Kyseessä ovat Yhtiön antamat työvälineisiin ja työn suorittamiseen liittyvät velvoittavat ohjeet siitä huolimatta, että ohjeet liittyvät osittain Yhtiön lakisääteiseen omavalvontasuunnitelmaan ja joidenkin ohjeiden taustalla ovat viranomaismääräykset. Direktio-oikeuden arvioinnin kannalta ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, että Yhtiön antama ohjeistus on voinut liittyä sen omien velvoitteiden täyttämiseen. Selvityksen perusteella A:n tulee noudattaa Yhtiön antamaa ohjeistusta kuljetustyötä tehdessään ja Yhtiöllä on oikeus ja mahdollisuus valvoa, että A suorittaa kuljetustoimeksiannot ohjeiden mukaisesti.
A ja Yhtiö ovat kumpikin maininneet, että A:lle on annettu työhön liittyviä ohjeita. Selvityksen perusteella Yhtiö on ohjeistanut sovelluksen toiminnallisuutta ja antanut työskentelyyn liittyviä ohjeita sekä tarjonnut mahdollisuuden tutustua lähettikumppanin tietopakettiin ja osallistua kumppaniperehdytykseen. Yhtiön tarjoaman kuljetustehtävän luonne ja Yhtiön antama ohjeistus ovat vaikuttaneet siihen, miten A:n on tullut tehdä työ.
Selvityksen perusteella Yhtiöllä on tieto lähettikumppanin sijainnista silloin, kun tämä on alustalla kirjautuneena valmiina ottamaan kuljetustoimeksiantoja vastaan sekä tämän suorittaessa kuljetustoimeksiantoa. Yhtiöllä on tiedot kuljetustoimeksiannon toteuttamisen vaiheista. Lähettikumppanin sijaintitietoja tarvitaan kuljetustehtävän hallinnointiin ja kuljetuksenaikaisten ongelmatilanteiden selvittämiseen. Kyseessä ovat tiedot, joita Yhtiö liiketoiminnassaan kerää ja käyttää teettääkseen alustavälitteistä ruoankuljetustyötä ja toteuttaakseen alustansa kautta tarjoamansa palvelun.
Yhtiön mukaan asiakaspalautteessa ei arvioida lähettikumppanin työsuoritusta vaan tilauskokemusta kokonaisuutena. A:n työsuoritus on käytännössä olennainen osa Yhtiön asiakkailleen tarjoamaa palvelukokonaisuutta. Asiakaspalautteen lisäksi Yhtiö saa tietoja A:n työsuorituksesta ja siihen liittyvistä seikoista A:lta ja tukihenkilöstönsä kautta. Yhtiö käyttää tietoja liiketoiminnassaan. Yhtiö on määritellyt, miten ja millaista palautetta se kerää palvelustaan ja siihen vaikuttavista seikoista.
Yhtiön alusta ja sen toimintaa ohjaava algoritmi ovat olennainen osa yhtiön toimintaa, ja Yhtiö hallinnoi alustaa ja algoritmia. Kuljetustehtävän hallinnointi, tehtävän tarjoaminen ja vastaanottaminen, tehtävään liittyvä yhteydenpito tarvittaessa sekä tehtävän kuittaaminen suoritetuksi ovat pääsääntöisesti tapahtuneet alustan kautta. Myös asiakaspalautteen kerääminen ja antaminen on tapahtunut alustan kautta.
Eläketurvakeskus katsoo, että Yhtiöllä on ollut oikeus työn johtoon ja valvontaan. Se, että Yhtiö on käyttänyt oikeuttaan työn johtoon ja valvontaan digitaalista alustaansa (sovellusta) ei ole ratkaisevaa. Selvityksen perusteella Yhtiöllä on ollut henkilöstöä, joka on voinut vaikuttaa A:n työntekoon ja valvoa Yhtiön antaman ohjeistuksen noudattamista. Direktio-oikeuden olemassaoloa arvioitaessa työn johto- ja valvontaoikeuden käyttämisen välineillä tai tavoilla ei ole merkitystä. Ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, minkä asteista työn johto ja valvonta käytännössä ovat olleet. Yhtiön toiminnassa on kyse pitkälle automatisoidusta alustavälitteisestä toiminnasta. Yhtiön toimintamallista käytettävissä olevan selvityksen perusteella Yhtiön toiminta on luonteeltaan sellaista, ja työn suorittaminen siten järjestetty, että tarvetta konkreettisille työn johto- tai valvontatoimille ei välttämättä ole tai tarve on vähäinen. Työnantaja päättää, miten, millä välineillä ja missä laajuudessa direktio-oikeuttaan käyttää.
A:n työssä ei ole ollut ennalta sovittuja työaikoja, kuljetusmääriä tai työskentelyalueita. A on voinut päättää, milloin hän on ollut kirjautuneena Yhtiön alustalle ja ollut käytettävissä hoitamaan kuljetuksia. A on voinut valita, ottaako Yhtiön tarjoaman kuljetustehtävän vastaan sekä päättää kuljetukseen käyttämänsä kulkuneuvon ja reitin, mitä pitkin toimittaa kuljetuksen noutopaikasta perille. Kyse on lähinnä sellaisista työhön ryhtymistä, työaikaa ja työn käytännön järjestelyä koskevista sopimuksenvaraisista ehdoista, joilla ei ole ratkaisevaa merkitystä direktio-oikeuden arvioinnissa. A:n edellä kuvattu vapaus päättää työskentelystään ja sen käytännön järjestelyistä ei osoita yrittäjän itsenäisyyttä suhteessa työnteettäjään. Direktio-tunnusmerkin kannalta merkityksellistä ei ole se, että Yhtiö ei ole voinut velvoittaa A:ta suorittamaan kuljetustehtäviä.
Direktio-oikeuden puuttumista ei merkitse se, että Yhtiöllä ei ole tiedossa, onko alustalle kirjautuneena lähettikumppani vai tämän sijainen, ja kuka kuljetustehtävän tosiasiassa suorittaa. Direktio-oikeuden olemassaoloa ei poista se, että A:lla on sopimuksen mukaan mahdollisuus luopua vastaanottamastaan kuljetustehtävästä. A on velvollinen noudattamaan kuljetustehtävien vastaanottamisessa, suorittamisessa ja tehtävistä luopuessaan Yhtiön antamia määräyksiä ja Yhtiöllä on oikeus valvoa ohjeiden noudattamista.
Eläketurvakeskus katsoo, että direktio-tunnusmerkki täyttyy.
Yhtiö on sopimukseen perustuen maksanut työstä A:lle kuljetuskohtaisia rahapalkkioita. Vastike-tunnusmerkki täyttyy.
Suoriteperusteinen vastike on työsuhteessa mahdollinen. Suoriteperusteisen palkkion perusteella ei sellaisenaan voida tehdä päätelmiä sitä, onko kyseessä työsuhde vai yrittäjätoiminta.
Yhtiö on määritellyt A:lle työstä maksettavien palkkioiden määräytymisperusteet. Yhtiöllä on oikeus yksipuolisesti muuttaa sopimusta ja palkkioperusteita. A ei ole voinut vaikuttaa palkkion määräytymisen perusteisiin eikä itsenäisesti hinnoitella työtään. A:lla vaikuttaa olleen mahdollisuus jossain määrin neuvotella palkkion suuruudesta tilanteissa, joissa Yhtiö on harkintansa mukaan tarjonnut kiireisinä aikoina lisäpalkkiota. Tällöinkin Yhtiö on määritellyt palkkion perusteet. Edellä mainitut seikat viittaavat siihen, että kyseessä on ollut työsuhteen perusteella tehdystä työstä maksettu vastike eikä yrittäjälle yrittäjätyöstä maksettu korvaus. Yrittäjä määrittelee lähtökohtaisesti itsenäisesti työnsä hinnan ja hinnoitteluperusteet.
Eläketurvakeskuksen mielestä A:n työskentelyssä Yhtiölle ovat täyttyneet kaikki työsopimuslain 1 luvun 1 pykälässä tarkoitetut työsuhteen yksittäiset tunnusmerkit.
Yrittäjyyteen viittaavista piirteistä
Sopimuksessa on palkkion määräytymisestä, vastuista ja korvauksen maksutavasta kirjauksia, jotka ovat työsuhteelle epätyypillisiä ja voivat viitata yrittäjätoimintaan ja yrittäjän riskiin.
A vastaa lämpölaukkua lukuun ottamatta kaikista kuljetuspalvelun suorittamisesta aiheutuvista kustannuksista, kuten työvälineiden hankinnasta ja niihin liittyvistä kuluista sekä työeläkevakuutuksen hankkimisesta. A:lla tulee olla käytössään kulkuneuvo kuljetustehtävien hoitamiseen. Omien työvälineiden käyttö korvauksetta työhön ei ole työsuhteessa tavanomainen järjestely, mutta se ei sellaisenaan osoita, että kyseessä on yrittäjänä tehty työ.
A on kertonut hankkineensa auton Yhtiölle tehtävää työtä varten. Oman auton lisäksi A on käyttänyt työhön omaa puhelinta ja nettiliittymää sekä vastannut niiden hankinnasta ja kuluista. Selvitystä ei ole A:lle aiheutuneiden kustannusten määrästä. A on maininnut, että hän ei käytä autoa tai muitakaan välineitä minkään itsenäisen ammatinharjoittamisen tarkoituksiin. Autosta tai muistakaan A:n omista työvälineistä ei ole selvitystä, joka osoittaisi, että kyseessä ovat yrittäjätoiminnan investoinnit. Asiassa ei ole sellaista selvitystä, jonka perusteella A:lle aiheutuneiden kulujen voitaisiin arvioida olleen siinä määrin merkittävien, että ne olisivat synnyttäneet A:lle taloudellisen riskin tehtävästä työstä. Olennainen ja välttämätön työssä käytettävä väline on ollut Yhtiön omistama alusta/applikaatio, josta Yhtiö on vastannut. Yhtiö on myös vastannut lämpölaukusta, jonka se on panttia vastaan luovuttanut A:lle. Panttimaksu ei rinnastu työvälineiden vuokraan eikä sellaisenaan merkitse yrittäjätoiminnan investointia.
Työstä maksettavan korvauksen suuruus ei sellaisenaan merkitse, että kyseessä olisi yrittäjätyöstä maksettu korvaus. Yrittäjätoimintaan voi viitata se, että maksettavaan korvaukseen on nimenomaisesti, ja jollain tapaa laskennallisesti sisällytetty yrittäjätoiminnan kuluja, joiden määrän yrittäjä on ottanut huomioon työnsä hinnoittelussa. Selvityksen perusteella A ei ole itse hinnoitellut työtään. Yhtiö on yksipuolisesti määritellyt palkkion määräytymisperusteet ja peruskorvausten suuruuden vakiosopimustyyppisessä sopimuksessaan. Selvitystä ei ole siitä, onko ja miten A:lle maksetussa palkkiossa ja sen hinnoitteluperusteissa otettu huomioon työsuorituksesta maksettavan korvauksen lisäksi A:n toimintaan liittyviä kuluja ja työeläkevakuutusmaksuja.
Osoituksena yrittäjänä tehdystä työstä ei voida pitää pelkästään keskimääräistä palkkatasoa korkeampaa ansiotasoa. A:n ruokalähettityöstä saama suoriteperusteinen ansiotaso ei ole suoraan verrattavissa työehtosopimusten mukaisiin vähimmäistuntipalkkoihin. A on voinut vaikuttaa alustan kautta tekemänsä työn, ja tätä kautta ansion määrään niissä rajoissa kuin se Yhtiön tarjoamien kuljetustehtävien ja Yhtiön määrittelemien palkkioperusteiden puitteissa on ollut mahdollista. Se, että A:n ansiotaso näin on mahdollisesti muodostunut korkeammaksi kuin Yhtiön mainitsemien työehtosopimusten mukainen keskimääräinen vähimmäispalkkataso, ei merkitse, että A olisi tehnyt työtä työeläkelaeissa tarkoitettuna itsenäisenä yrittäjänä omaan lukuunsa omalla yrittäjän riskillään. Pelkästään A:n kerryttämän kokonaisansion perusteella ei voida myöskään todeta, että palkkion määräytymisessä olisi otettu huomioon yrittäjätoiminnan kuluja.
Korvaus työstä on Yhtiön toimintamallin mukaisesti laskutettu ja maksettu laskutuspalveluyrityksen kautta. Laskutuspalveluyrityksen käyttäminen työstä saadun korvauksen laskuttamiseen ja maksamiseen ei automaattisesti merkitse, että työeläkelakeja sovellettaessa työskentelyä pidettäisiin yrittäjänä tehtynä työnä ja maksettua suoritusta yrittäjätyöstä maksettuna korvauksena. Laskutuspalveluyrityksen käytön perusteella ei ole pääteltävissä, että A:n työskentelyssä olisi kyse yrittäjätoiminnasta.
A:n mahdollisuutta työskennellä muille ei ole rajoitettu. Tämä ei ole sellainen osoitus työnsuorittajan aseman itsenäisyydestä suhteessa työnteettäjään, että sen perusteella kyse olisi yrittäjätoiminnasta. Työsuhteessa oleva työntekijä voi solmia työtä koskevia sopimuksia myös muiden kuin oman työnantajansa kanssa, ja tehdä samaakin työtä eri työnteettäjille.
Eläketurvakeskuksen mielestä edellä esille tuodut seikat eivät ole sellaisia, joiden johdosta A:n ja Yhtiön välistä, työsuhteen yksittäiset tunnusmerkit täyttävää oikeussuhdetta ei olisi perusteltua pitää työsuhteena. Mainitut seikat eivät anna aihetta oikeussuhteen kokonaisharkintaan.
Asiassa on tullut esille taloudellista vastuuta koskevia seikkoja, jotka viittaavat siinä määrin yrittäjätyöhön, että Eläketurvakeskus on A:n tilannetta kokonaisuutena harkiten arvioinut, onko A:lla ollut sellainen taloudellinen riski, joka osoittaa hänen tehneen työtä työeläkelaeissa tarkoitettuna itsenäisenä yrittäjänä omaan lukuunsa omalla yrittäjän riskillään.
Selvityksen perusteella Yhtiö on vastannut kuljetuksista, myös virheellisistä kuljetuksista ja niiden korjaamisesta, loppuasiakkaisiin päin. Yhtiö voi vähentää lähettikumppanille maksettavaa palkkiota lähettikumppanin virheen vuoksi. Selvitystä ei ole siitä, miten mahdollisen vähennyksen määrä määräytyy eikä siitä, onko A:lla vastuuta Yhtiölle virhetilanteen korjaamisesta aiheutuvien toimenpiteiden ja kustannusten korvaamisesta. Eläketurvakeskuksen mielestä asiassa ei ole sellaista selvitystä, jonka perusteella A:lla voitaisiin yksiselitteisesti todeta olleen yrittäjätoimintaan liittyvä riski siitä, että joutuu omalla kustannuksellaan korvaamaan virheellisen työsuorituksen tai sen korjaamisesta aiheutuvat kustannukset, ainakaan täysimääräisesti.
Se, että suorittamatta jääneestä kuljetustoimeksiannosta ei saa palkkiota liittyy suoriteperusteiseen vastikkeeseen eikä sitä voida pitää osoituksena yrittäjän riskistä. Panttimaksun mahdollinen menettäminen tilanteessa, jossa panttia vastaan saatu tavara katoaa tai rikkoutuu lähettikumppanin syystä, ei sellaisenaan kuvasta yrittäjätoiminnan taloudellista riskiä. Palautettava panttimaksu ei ole rinnastettavissa työvälineen vuokraan eikä sellaisenaan ole osoitus yrittäjätoiminnan investoinnista.
Yhtiön mukaan A:lla on vastuu kuljetuksia suorittaessaan kolmannelle osapuolelle aiheuttamistaan vahingoista ja itselleen kuljetustyössä sattuneista vahingoista. Työsuhteessa työnantaja yleensä vastaa työntekijän työssään kolmannelle osapuolelle aiheuttamista vahingoista ja työnantajan vakuutus kattaa työntekijälle työssä sattuneet vahingot. Yhtiö on ilmoittanut ottaneensa lähettikumppaneille tapaturmavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen kolmansille osapuolille tapahtuvien henkilö- ja omaisuusvahinkojen varalta.
Eläketurvakeskuksen mielestä A:n vastuista saadun selvityksen perusteella ei ole osoitettu, että A:lla olisi ollut suoritettavasta työstä tai sen laadusta sellainen taloudellinen riski, joka osoittaisi hänen tehneen työtä työeläkelaeissa tarkoitettuna itsenäisenä yrittäjänä omaan lukuunsa omalla yrittäjän riskillään. Eläketurvakeskuksen mielestä A:lla ei ole asiaa kokonaisuutena arvioiden osoitettu olleen työssään itsenäiselle yrittäjälle tyypillistä taloudellista riskiä.
Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella A:n voitaisiin päätellä yrittäjämäisesti tarjonneen työpanostaan tai myyneen kuljetuspalveluaan Yhtiölle tai Yhtiön alustan kautta muille tahoille. Selvityksestä ei ilmene, että A olisi omissa nimissään yrittäjänä markkinoinut omaa kuljetuspalveluaan ja hankkinut itselleen asiakkaita. A:n toiminnan ei ole osoitettu olleen yrittäjätoiminnalle tunnusomaiseen tapaan yleistä, laajaa ja julkista. A:lla ei ole ollut työskentelyä varten omaa yritystä, toiminimeä tai y-tunnusta eikä hän ole ilmoittautunut ennakkoperintä- tai alv-rekisteriin. Eläketurvakeskuksen mielestä A:n toiminnassa ei ole osoitettu olleen kyse omaan lukuun omalla yrittäjän riskillä harjoitetusta yrittäjätoiminnasta.
A:n työn tekemisen tosiasiallisista olosuhteista käytettävissä olevan selvityksen perusteella A on Yhtiölle työtä tehdessään ollut työsuhteessa tarkoitetulla tavalla epäitsenäisessä asemassa suhteessa Yhtiöön ja työskennellyt Yhtiön työn johto- ja valvontaoikeuden alaisena.
Eläketurvakeskus on käytettävissä olevan selvityksen perusteella asiaa kokonaisuutena arvioiden sitä mieltä, että A:n työskentely Yhtiölle 4.11.2020 alkaen on tapahtunut työsuhteessa Yhtiöön ja työskentelyyn sovelletaan työntekijän eläkelakia (395/2006, TyEL). Näin ollen Yhtiön tulee järjestää A:lle TyEL:n mukainen työeläketurva A:lle laskutuspalveluyrityksen kautta maksamastaan TyEL:n alaisesta ansiosta.
Lainkohdat
Työntekijän eläkelaki (TyEL) 1 §, 2 §, 4 §, 10 § Yrittäjän eläkelaki (YEL) 1 §, 3 §, 4 §, 7 §
Lisää tietoa aiheesta
Eläketurvakeskuksen päätös ei ole lainvoimainen