TyEL:n soveltamisalaan kuuluu
- työntekijä, joka työskentelee työsuhteessa yksityisen alan työantajan palveluksessa Suomessa tai lähetettynä työntekijänä ulkomailla; poikkeuksena MEL:n soveltamisalaan kuuluvat työntekijät
- osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa oleva henkilö, jolla ei ole omistukseen tai äänivaltaan perustuvaa määräävää asemaa yhteisössä
- kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies
- luottamustehtävässä toimiva henkilö tietyin edellytyksin.
Jos työskentely kuuluu TyEL:n soveltamisalaan ja täyttää TyEL:n piiriin kuulumisen edellytykset, on työnantajan vakuutettava työntekijä TyEL:n mukaisesti. Eläketurvakeskus voi antaa pyydettäessä soveltamisratkaisun siitä, sovelletaanko työskentelyyn TyEL:a. Työn teettäjä, työntekijä, työn suorittaja tai eläkelaitos voi pyytää Eläketurvakeskuksen soveltamisratkaisun.
Jos työnantaja on järjestänyt TyEL:n piiriin kuuluvan työntekijänsä eläketurvan virheellisesti MEL:n mukaisesti, on eläkejärjestely oikaistava siten, että työntekijän eläketurva määräytyy kokonaan oikean eläkelain mukaisesti. Väärän eläkelain mukaisesti maksettuja työeläkevakuutusmaksuja ei kuitenkaan palauteta työnantajalle eikä oikean eläkelain mukaisia työeläkevakuutusmaksuja peritä pidemmältä ajalta taannehtivasti kuin enintään kuluvalta vuodelta ja sitä välittömästi edeltäneeltä kalenterivuodelta. Oikaisun taannehtiva aika lasketaan siitä, kun työntekijälle on ilmoitettu, että työntekijän eläketurva on järjestetty väärän eläkelain mukaan.
Johtavassa asemassa työskentelevään henkilöön sovellettava eläkelaki
Osakeyhtiön tai osuuskunnan johtavassa asemassa työskentelevään henkilöön sovellettava eläkeki
Osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö rinnastetaan TyEL:a sovellettaessa työntekijään, vaikka henkilö ei ole työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa yhtiöön. TyEL:n soveltamisen kannalta on ratkaisevaa osakeomistus ja sen tuoma äänimäärä.
Osakeyhtiön tai osuuskunnan johtavassa asemassa työskentelevä henkilö kuuluu TyEL 7 §:n 1 momentin mukaisesti TyEL:n soveltamisalaan, jos hän omistaa yhtiön osakepääomasta
- yksin enintään 30 prosenttia
- yhdessä perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia, josta hänen oma omistusosuutensa on enintään 30 prosenttia.
TyEL 7 §:n 1 momentin soveltaminen ei edellytä sitä, että johtavassa asemassa oleva henkilö omistaa yhtään yhtiön osaketta.
Johtavassa asemassa olevana henkilönä pidetään esimerkiksi
- toimitusjohtajaa
- hallituksen jäsentä
- hallinto- tai toimialajohtajaa
- henkilöä, jolla on asemansa perusteella nimenkirjoitusoikeus
- henkilöä, joka omistaa kaikki yhtiön osakkeet tai käyttää vastaavaa tosiasiallista määräämisvaltaa yrityksessä
- hallituksen varajäsentä tilanteessa, jolloin varajäsen toimii yli vuoden ajan hallituksen varsinaisen jäsenen tilalla tai jos hänellä on muutoin johtava asema yhtiössä; lähtökohtaisesti hallituksen varajäsentä ei kuitenkaan pidetä johtavassa asemassa olevana henkilönä.
Perheenjäsenenä pidetään
- aviopuolisoa
- samassa taloudessa asuvaa avopuolisoa
- henkilöä, joka on sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu samassa taloudessa.
Osakkeiden tuoma äänimäärä rinnastetaan omistukseen ja myös välillinen omistus toisen yhtiön kautta otetaan huomioon määräämisvaltaa arvioitaessa.
Välillinen omistus voi muodostua osakeyhtiöiden lisäksi myös avointen yhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden ja osuuskuntien kautta.
Osakeyhtiön vähemmistöosakasta ei vakuuteta TyEL:n mukaisesti, jollei hän nosta yhtiöstä sellaista palkkaa, joka voidaan vakuuttaa TyEL:n mukaisesti.
Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin sovellettava eläkelaki
Avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen työskentely ei kuulu TyEL:n soveltamisalaan.
Sen sijaan kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies kuuluu TyEL:n soveltamisalaan. Kommandiittiyhtiön äänettömän yjtiömiehen työskentely tulee vakuuttaa TyEL:n mukaisesti, jos yhtiö maksaa äänettömälle yhtiömiehelle sellaista vastiketta, joka tulee vakuuttaa TyEL:n mukaisesti. Äänettömään yhtiömieheen ei sovelleta mitään työeläkelakia, jos hän saa yhtiöstä ainoastaan voitto-osuutta tai korkoa.
Toimitusjohtajaan ja isännöitsijään sovellettava eläkelaki
Toimitusjohtajaan sovellettava eläkelaki
Osakeyhtiön tai osuuskunnan toimistusjohtaja on yhteisön lakisääteinen toimielin, joten osakeyhtiön tai osuuskunnan toimitusjohtaja ei ole työoikeudellisesti työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa yhteisöön.
Vaikka osakeyhtiön tai osuuskunnan toimitusjohtaja ei ole työoikeudellisesti työsuhteessa osakeyhtiöön tai osuuskuntaan, voi toimitusjohtajan työskentely kuulua TyEL:n soveltamisalaan. Edellytyksenä TyEL:n soveltamiselle osakeyhtiön toimitusjohtajaan on se, että osakeyhtiön toimitusjohtajalla ei ole TyEL 7 §:n 1 momentissa määriteltyä omistukseen tai äänimäärään perustuvaa määräämisvaltaa yhtiössä. Osuuskunnan toimitusjohtajan osalta TyEL:n soveltamisen edellytyksenä on se, että toimitusjohtajalla ei ole vastaavanlaista määräämisvaltaa osuuskunnassa.
Myös muissa yhteisöissä kuin osakeyhtiöissä tai osuuskunnissa voi olla toimitusjohtaja. Jos tällaisia yhteisöjä koskevassa lainsäädännössä ei ole säännöksiä toimitusjohtajan asemasta, ei toimistujohtajaa pidetä tällöin työoikeudellisesti yhteisön toimielimenä. Toimitusjohtajan työoikeudellinen asema on arvioitava tällöin työsuhteen tunnusmerkistön perusteella ja toimitusjohtaja voi olla työoikeudellisesti työsuhteessa yhteisöön.
Toimitusjohtajat, jotka voivat olla työoikeudellisessa työsuhteessa
Yhdistyslaissa ei ole sellaisia säännöksiä, joiden perusteella rekisteröidyn yhdistyksen toimitusjohtaja tulisi katsoa yhdistyksen toimielimeksi. Rekisteröidyn yhdistyksen toimitusjohtajan työoikeudellinen asema on arvioitava tällöin työsuhteen tunnusmerkistön perusteella, joten rekisteröidyn yhdistyksen toimitusjohtaja voi olla työsuhteessa yhdistykseen.
Aatteellisessa yhdstyksessä on yleensä toiminnanjohtaja, joka vastaa yhdistyksen juoksevasta hallinnosta. Yhdistyslaissa ei ole säännöksiä toiminnanjohtajasta, joten hänen työoikeudellinen asemansa yhdistyksessä on arvioitava työsuhteen tunnusmerkistön perusteella. Toiminnanjohtaja voi siten olla työsuhteessa yhdistykseen.
Isännöitsijään sovellettava eläkelaki
Isännöitsijä vastaa asunto-osakeyhtiössä toimitusjohtajaa. Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön lakisääteinen toimielin, joten isännöitsijä ei ole työoikeudellisessa työsuhteessa asunto-osakeyhtiöön. Isännöitsijän työskentely kuuluu kuitenkin TyEL:n soveltamisalaan, jos hänellä ei ole omistukseen tai äänivaltaan perustuvaa määräämisvaltaa yhtiössä.
Isännöitsijätoimiston palveluksessa työskentelevä isännöitsijä voi olla työoikeudellisessa työsuhteessa isännöitsijätoimistoon, jolloin hän kuuluu TyEL:n soveltamisalaan.
Luottamustehtävässä toimivaan henkilöön sovellettava eläkelaki
Luottamustehtävässä toimivan henkilön työeläkevakuuttaminen on yksityisellä alalla vapaaehtoista, jos luottamustehtävää hoitava henkilö ei ole työsuhteessa palkkion maksajaan.
Luottamustehtävän vakuuttaminen TyEL:n mukaisesti on pakollista, jos luottamustehtävässä toimiva henkilö on työsuhteessa siihen työnantajaan, jonka luottamustehtävässä hän toimii. Työnantajan tulee tällöin vakuuttaa luottamustehtävästä maksamansa palkkiot samalla kuin työntekijän varsinainen työsuhde.
Luottamustehtävän TyEL-vakuuttaminen edellyttää, että TyEL:n mukaiset ikä- ja ansiorajat täyttyvät.
Luottamustehtävästä maksetut palkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, jos palkkion maksaja vakuuttaa luottamustehtävän TyEL:n mukaisesti.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu työsuhteen kestoa koskeva vuoden rajoitus, jonka mukaan työntekijä kuului TyEL:n soveltamisalaan, jos työsuhde kesti alle vuoden ja työntekijä toimii muusikkona, näyttelijänä, tanssijana tai muuna esiintyvänä taiteilijana. Vuoden 2017 alusta alkaen kyseisten ammattiryhmien työntekijät kuuluvat TyEL:n soveltamisalaan työskentelyjakson pituudesta riippumatta.
Työntekijä, johon sovelletaan MEL:a
MEL:a sovelletaan työntekijään, joka tekee merityösopimuslaissa (756/2011) tarkoitettua työtä
- ulkomaanliikenteeseen käytettävässä suomalaisessa kauppa-aluksessa
- merellä ansiotarkoituksessa toimivassa suomalaisessa pelastus- tai kalastusaluksessa
- muunlaisessa suomalaisessa jäänmurtaja-aluksessa kuin satamajäänmurtajassa
- sellaisessa pääasiassa kotimaan meriliikenteessä olevassa suomalaisessa lastialuksessa, hinaajassa tai työntäjässä, joka on merkitty meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) 4 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdan perusteella kauppa-alusluetteloon
- ulkomaanliikenteeseen käytettävässä suomalaisessa kauppa-aluksessa, joka on pääasiassa ilman miehistöä vuokrattu ulkomaiselle laivanvarustajalle edellyttäen, että työntekijä on työsuhteessa laivan omistajaan tai tämän käyttämään työnantajaan
- työnantajan määräyksestä väliaikaisesti muualla kuin edellä mainituissa kohdissa tarkoitetussa aluksessa esimerkiksi uudisrakennusvalvojana.
MEL:a sovelletaan myös työntekijään, joka tekee merityösopimuslaissa tarkoitettua työtä vastaavaa työtä
- ulkomaanliikenteeseen käytettävässä ulkomaisessa kauppa-aluksessa, jonka suomalainen laivanvarustaja on vuokrannut pääasiassa ilman miehistöä edellyttäen, että työntekijä on työsuhteessa laivanvarustajaan tai sen käyttämään muuhun työnantajaan
- ulkomaanliikenteeseen käytettävässä ulkomaisessa kauppa-aluksessa, kun työntekijään sovelletaan Suomen lainsäädäntöä EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen (883/2004) tai sosiaaliturvasopimuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien määräysten perusteella
- ulkomaanliikenteeseen käytettävässä ulkomaisessa kauppa-aluksessa edellyttäen, että työntekijä on lähetettynä työntekijänä työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan
- suomalaisen yhtiön ulkomaisen tytäryhtiön omistamassa ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä aluksessa edellyttäen, että työntekijä on Suomen kansalainen tai asuu Suomessa ja että suomalainen emoyhtiö on antanut Merimieseläkekassalle sitoumuksen tai sen hyväksymän vakuuden eläkevakuutusmaksun suorittamisesta; eläkekassan hallitus voi hakemuksesta hyväksyä MEL:n piiriin samoilla edellytyksillä myös muun ulkomaisen yhtiön palveluksessa olevan edellä tarkoitetun työntekijän edellyttäen, että suomalaisilla yhtiöillä on ehdoton määräämisvalta sanotussa yhtiössä.
Milloin alus on suomalainen
Alus on suomalainen ja oikeutettu käyttämään Suomen lippua, jos
- Suomen kansalainen tai suomalainen yhteisö omistaa enemmän kuin 6/10 aluksesta
- Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen tai tällaisen valtion lainsäädännön mukaan perustettu oikeushenkilö omistaa aluksesta enemmän kuin 6/10; tällaisessa tilanteessa merenkulkuasioista vastaavan ministeriön on hyväksyttävä asetuksella säädetyin edellytyksin hakijan pyynnöstä muu alus suomalaiseksi.
Jos työntekijä työskentelee saman työsuhteen aikana sekä kotimaan että ulkomaan liikenteessä olevalla aluksella, tulee työnantajan tällöin vakuuttaa koko työskentely sen eläkelain mukaan, jonka soveltamisalaan pääasiallinen työ kuuluu.
MEL:n soveltamisen rajoitukset
MEL:a ei sovelleta työskentelyyn, jos
- työsuhde on ajalla ennen sitä seuraavaa kalenterikuukautta, jona työntekijä täyttää 17 vuotta
- työsuhde on vuonna 1957 tai sitä ennen syntyneellä työntekijällä 68 vuoden iän täyttämiskuukauden jälkeen, vuosina 1958 – 1961 syntyneellä työntekijällä 69 vuoden iän täyttämiskuukauden jälkeen ja vuonna 1962 tai sen jälkeen syntyneellä työntekijällä 70 vuoden iän täyttämiskuukauden jälkeen
- työntekijä toimii muusikkona, näyttelijänä, tanssijana tai muuna esiintyvänä taiteilijana. Tällöin työskentelyyn sovelletaan TyEL:a.
MEL ei koske myöskään sellaista työntekijää,
- johon ei sovelleta Suomen lainsäädäntöä EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien määräysten perusteella
- joka on työssä meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain mukaiseen kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa, jollei hän ole Suomen kansalainen tai vakituisesti Suomessa asuva, eikä EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien määräysten perusteella muuta seuraa
- joka on työssä kalastusaluksessa, jonka toiminta-alue ei ulotu Itämeren ulkopuolelle.
Merimieseläkekassan hallitus ratkaisee epäselvissä soveltamistilanteissa valituskelpoisella päätöksellä, sovelletaanko MEL:a tiettyyn työntekijään tai tietyssä aluksessa palveleviin työntekijöihin.
MEL:n ja YEL:n soveltamisalan välinen rajanveto
MEL:n ja YEL:n välinen soveltamisalan rajanveto määräytyy samalla tavoin kuin TyEL:n ja YEL:n välinen rajanveto.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tehty tarkennuksia kohtaa 1.3 JuEL:n ja vapaaehtoisen YEL- ja MYEL-vakuutuksen osalta. Jos henkilöllä on YEL:n tai MYEL:n mukainen vapaaehtoinen vakuutus, hänen julkisen toimeksiantosuhteensa tai vastaavan järjestelyn perusteella tekemäänsä työtä ei vakuuteta JuEL:n mukaan.
Yrittäjänä tehty ansiotyö kuuluu joko yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) soveltamisalaan.
YEL-yrittäjät
YEL:n mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa.
Ansiotyö
YEL:n piiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö tekee ansiotyötä. Vaatimuksena siten on, että
- asianomainen henkilö itse osallistuu työntekoon, ja
- hän tekee työtä ansion saamisen tarkoituksessa.
Pelkkä yrityksen omistaminen tai osakkuus yrityksessä ei tee asianomaisesta henkilöstä YEL:n tarkoittamaa yrittäjää, vaan hänen tulee työskennellä yrityksessä esimerkiksi suunnittelemalla ja johtamalla yrityksen toimintaa. Yleensä lähdetään siitä, että asianomaisen ilmoitusta työhön osallistumisesta pidetään riittävänä selvityksenä.
Koska työtä tulee tehdä ansion saamisen tarkoituksessa, jää YEL:n ulkopuolelle esimerkiksi tavanomainen harrastustoiminta ja kotona palkatta tehty kotitaloustyö.
Niin ikään tämä vaatimus sulkee YEL:n piiristä erilaisissa luottamustoimissa tehdyt työt. Esimerkiksi johtokuntien, komiteoiden ja lautakuntien jäsenet eivät yleensä tämän työnsä perusteella ole YEL:n tarkoittamia yrittäjiä. Aivan poikkeuksettomana tätä sääntöä ei kuitenkaan voida pitää. Jos asianomainen henkilö harjoittaa muutoinkin yrittäjätoimintaa ja hänet on asiantuntemuksensa vuoksi kutsuttu esimerkiksi johtokunnan jäseneksi, saatetaan hänen työskentelynsä johtokunnan jäsenenä katsoa kuuluvaksi osaksi hänen yrittäjätoimintaansa.
Ansiotarkoitukseen on kiinnitettävä huomiota myös harkittaessa, onko päätoimen ohella harjoitettua luovaa toimintaa, esimerkiksi taidemaalausta, pidettävä ansiotyönä. Jos tällaisen toiminnan tuloksia myydään tai niistä saadaan rahallista korvausta, on kysymyksessä yrittäjätoiminta. Tappiollinenkin toiminta voi kuitenkin täyttää YEL:n mukaisen vakuuttamisen edellytykset, jos yrittäjän työpanos on merkittävä (eli yli YEL:n vakuuttamisen alarajan).
Ei työ- tai virkasuhteessa
YEL:n mukaan yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa.
Määritelmän tarkoituksena on sulkea YEL:n ulkopuolelle sellainen ansiotoiminta, jota suoritetaan toisen palveluksessa. Tarkoituksena ei ole sulkea YEL:n piiristä sellaisia henkilöitä, jotka samanaikaisesti ovat työ- tai virkasuhteessa ja toimivat yrittäjinä. Yrittäjä voi samanaikaisesti toimia YEL:n alaisena yrittäjänä ja olla työ- tai virkasuhteessa. Jos kuitenkin henkilö tekee työtä samalle työnteettäjälle, voidaan soveltaa eri työeläkelakeja kuitenkin vain, jos kysymyksessä on selvästi eroteltavat työtehtävät (erilliset toiminnot ja erilliset sopimukset).
Työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välinen rajanveto tehdään työoikeudellisten periaatteiden mukaan arvioimalla työsuhteen tunnusmerkistön täyttymistä.
Julkisen alan toimeksianto- ja konsulttisopimukset
Julkisten alojen eläkelain mukaan vakuutetaan sellainen luonnollinen henkilö, joka toimimatta yrittäjänä tekee työtä kunnalle, valtiolle tai kirkolle toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella eikä harjoita toimintaansa yhtiön tai muun yhteisön nimissä.
Lähtökohtaisesti tällainen esim. toiminimen omaava henkilö vakuutetaan JuEL:n mukaan, jos
- hän ei ole velvollinen ottamaan itselleen YEL- tai MYEL-vakuutusta tai
- hän ei ole järjestänyt itselleen YEL:n tai MYEL:n mukaista vapaaehtoista vakuutusta.
Jos henkilön toiminta myöhemmin esimerkiksi laajenee niin, että hän kuuluu YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuuden piiriin, ei hänen YEL- tai MYEL-vakuutuksessaan oteta huomioon samanaikaista JuEL:n mukaan vakuutettua työskentelyä.
MYEL-yrittäjät
Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan vakuutetaan maanviljelijät, metsänomistajat, kalastajat ja poronhoitajat sekä heidän perheenjäsenenstä. Myös apurahansaajat kuuluvat MYEL:n mukaisen työeläketurvan piiriin.
Luopumistukea saavan henkilön vakuuttaminen
Luopumistukea eli LUTU:a saava henkilö voi ansiorajojen puitteissa tehdä töitä perheenjäsenenä. Tällaisessa tilanteessa MYEL:n tunnusmerkistö yleensä täyttyy, mutta LUTU:a saavaa ei voida maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain 41 §:n 1 momentin takia vakuuttaa MYEL:n mukaan. Jos työskentely täyttää MYEL:n edellytykset muutoin kuin työskentelyajan pituuden takia, ko. työskentely ei voi olla työsuhteessa tehtyä työtä. MYEL:n soveltamisalaan kuuluvaa LUTU-laista ei siten tule vakuuttaa TyEL:n mukaan miltään ajalta.
Rajanveto yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain välillä
MYEL:ä ei sovelleta maatalouden, kalastuksen tai poronhoidon yhteydessä harjoitettuun toimintaan, jota on pidettävä eri yrityksenä. Eri yrityksenä harjoitettava toiminta kuuluu YEL:n soveltamisalaan ja sitä varten on otettava YEL-vakuutus, jos YEL:n vakuuttamisedellytykset täyttyvät.
Maatilatalouden ja siitä erillisen yrityksen välinen rajanveto tehdään käytännössä verotuksen mukaan. Jos maatilataloudesta erillistä toimintaa on verotettu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) mukaan, vakuuttaminen määräytyy YEL:n mukaan.
Maatalouden harjoittaja
Jos verotus on toimitettu maatilatalouden tuloverolain (MVL) mukaan, vakuuttamiseen sovelletaan MYEL:ä. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi
- viljelmän koneilla tilan ulkopuolella tehty koneurakointi, kuten lumenauraus, viljan puinti, paalaus, metsäkonetyöt
- viljelmällä tapahtuva muu ansiotoiminta, kuten tilan tuotteiden jalostus, maatilamatkailu, kasvihuoneviljelu, koneiden korjaus
- viljelmän tuotteiden myynti, kuten torimyynti, suoramyynti, klapien myynti, soran ja muun maa-aineksen myynti.
Luonteeltaan kiinteästi varsinaiseen maataloustoimintaan kuuluvaa toimintaa verotetaan yleensä MVL:n mukaan. Jos henkilöllä ei ole hallinnassaan maatilaa, kyse ei voi olla MVL:n mukaan verotettavasta toiminnasta.
Maatilatalouden yhteydessä harjoitetutut konetyöt voidaan ottaa huomioon MYEL-vakuutuksessa, jos niitä verotetaan MVL:n mukaan. MVL:n mukaan verotetaan yleensä kevyillä kaivinkoneilla ja maataloustraktoreilla tehdyt työt. Kun kone (esim. raivaustraktori, kaivinkone) on hankittu tai tarkoitettu pääasiassa muuta kuin maataloustyötä varten, maataloustoiminnan lisäksi tehdyt konetyöt verotetaan yleensä EVL:n mukaan, eikä niitä tällöin voida ottaa huomioon MYEL-vakuutuksessa.
MVL:n 2 §:n mukaan maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta ja maa- tai metsätalouteen liittyvää muuta toimintaa, jota ei ole pidettävä eri liikkeenä.
EVL:n 1 §:n mukaan elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Veronalaisia elinkeinotuloja ovat elinkeinotoiminnasta saadut tulot (EVL 4 §).
Kalastaja
Ammattimainen kalastustoiminta itsessään vakuutetaan MYEL:n mukaan, mutta siitä saadut tulot verotetaan elinkeinotoiminnan tuloina. Kalastustoiminnan ja siitä erillisten liiketoimintojen välistä rajanvetoa MYEL- ja YEL-vakuutuksen soveltamisalaan kuuluvien toimintojen välillä ei voida tehdä verotuksen perusteella, koska niitä kaikkia verotetaan EVL:n mukaan. Rajanveto yrittäjäeläkevakuutusten soveltamisalojen välillä on ratkaistava muulla tavoin, lähinnä toimintojen erillisyyden perusteella.
Yrittäjänä harjoitettu ammattimainen kalastus kuuluu MYEL:n soveltamisalaan. Varsinaisen kalanpyynnin lisäksi kalastukseen katsotaan kuuluvaksi muun muassa sellaiset kalan käsittelyyn ja myyntiin liittyvät oheistoiminnot, jotka eivät ole eri liiketoimintaa.
Myös kalastajan muista toiminnoista saatuja tuloja voidaan tietyin edellytyksin ottaa huomioon MYEL:n kalastajavakuutuksessa. Kalastajalla voi olla MYEL-vakuutukseen liitettäviä tuloja esimerkiksi kalastusmatkailupalveluista tai moottorivenekuljetuksista. Edellytyksenä on, että tulot eivät ole peräisin eri liiketoiminnasta. Toiminnoilla tulee myös olla jonkinlainen toiminnallinen yhteys kalastustoimintaan.
Poronhoitaja
MYEL-vakuutuksessa vakuutetaan omaan ja paliskunnan lukuun tehtävä työ. YEL:n ja MYEL:n rajanvedossa kiinnitetään huomiota toimintojen erillisyyteen.
Eri liiketoiminnan määrittelyyn liittyvästä kokonaisarvioinnista
Jos rajanvetoa ei voida tehdä verotuksen mukaan, kiinnitetään huomiota muun liiketoiminnan luonteeseen ja siihen, miten se liittyy varsinaiseen yritystoimintaan:
- Miten laajaa muu toiminta on varsinaiseen toimintaan verrattuna?
- Millainen tulo eri toiminnoista saadaan?
- Miten paljon omaa työpanosta eri toimintoihin tarvitaan?
- Käytetäänkö joissakin toiminnoissa palkattua työvoimaa?
- Mitkä ovat eri toimintoihin tehtävät rahalliset investoinnit ja kone- ja laitehankinnat?
- Miten toiminnot on organisoitu ja rahoitettu?
Kokonaisuutta tarkasteltaessa arvioidaan millainen toiminnallinen yhteys eri toiminnoilla on. Pelkästään se seikka, että toimintoja harjoitetaan samalta tilalta tai samasta toimipisteestä käsin ei sellaisenaan muodosta toiminnallista yhteyttä tai ole peruste liittää eri toimintoja samaan vakuutukseen.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty tekstiä.
Kunnalliset luottamushenkilöt ovat kuuluneet kunnallisen eläkelain (KuEL) piiriin 1.1.1993 alkaen. Kunnallisia luottamushenkilöitä ovat esimerkiksi kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien jäsenet. Myös vaalilautakuntien ja -toimikuntien jäsenet ovat kunnallisia luottamushenkilöitä.
1.1.2017 alkaen kunnalliset luottamushenkilöt kuuluvat julkisten alojen eläkelain (JuEL) piiriin.
Vaaliavustajat, -toimitsijat ja vaalilautakuntien sihteerit eivät ole luottamushenkilöitä. Jos kunta maksaa heille palkkiota, he kuuluvat julkisten alojen eläkelain piiriin.
Kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki (578/77) oli voimassa 1.1.1978 – 31.12.1992. Tämän lain perusteella karttuneet eläkkeet maksettu kertasuorituksena vuonna 1996 eikä näitä tietoja enää jälkikäteen selvitetä.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty tekstiä.
Ennen vuotta 2008 myönnettyihin vähintään 5-vuotisiin taiteilija-apurahoihin, joihin liittyy oikeus vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeeseen, sovelletaan edelleen lakia taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista (28.11.1969/734) sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2008. Eläkeoikeus määräytyi soveltuvin osin valtion eläkelain mukaisesti. 1.1.2017 alkaen eläkeoikeus määräytyy soveltuvin osin julkisten alojen eläkelain mukaisesti.
Vuonna 2008 ja sen jälkeen myönnetyt apurahat vakuutetaan MYEL:n mukaan.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty tekstiä, lisätty Suomen Pankki 1.1.2021 alkaen.
Julkisten alojen työntekijöihin sovellettava eläkelaki
Kunnan työntekijät
Kuntatyönantajien palveluksessa oleviin henkilöihin sekä Kevan muiden jäsenyhteisöjen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan julkisten alojen eläkelakia.
Yhdistykset, osakeyhtiöt ja säätiöt
Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä yhdistys, osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta lain Kevasta (66/2016) 3§:ssä määritellyin edellytyksin.
Valtion työntekijät
Valtion palveluksessa oleviin henkilöihin (ml. sotilaat) sovelletaan julkisten alojen eläkelakia.
Seurakuntien työntekijät
Evankelis-luterilaisten seurakuntien palveluksessa oleviin sovelletaan julkisten alojen eläkelakia.
Kansaneläkelaitoksen työntekijät
Kansaneläkelaitoksen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan julkisten alojen eläkelakia.
Suomen Pankin työntekijät
Suomen Pankin palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan julkisten alojen eläkelakia 1.1.2021 alkaen.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen palvelukseen 1.1.2008 alkaen tulleet työntekijät on vakuutettu TyEL:n mukaan.
Jos palvelussuhde on alkanut ennen vuotta 2008, eläketurvasta huolehtii Ahvenanmaan maakuntahallitus ja eläketurva vastaa julkisen sektorin eläketurvaa. Maakuntahallituksen eläkkeet lasketaan Kevassa. Päätöksen eläkkeestä antaa kuitenkin maakuntahallitus, joka myös maksaa eläkkeen.
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen palveluksessa olevien eläketurva määräytyy seuraavan lain mukaan: Landskapslag (2016:76) om tillämpning i landskapet Åland av vissa riksförfattningar om pension för den offentliga sektorn.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty tekstiä.
Kansanedustajalla ja valtioneuvoston jäsenellä on oikeus saada valtion varoista eläkettä siten kuin laissa kansanedustajan eläkkeestä ja sopeutumisrahasta (329/1967) säädetään. Kansanedustajan ja ministerin toimesta on oikeus saada vain yksi eläke. Erillinen ministerieläkelaki kumottiin 1.1.2005 alkaen.
Perhe-eläkkeestä on säädetty oma erillinen lakinsa, Laki kansanedustajan perhe-eläkkeestä (107/1990).
Keva huolehtii kansanedustajan ja ministerin eläketurvasta.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty, että Suomen Pankin henkilöstön eläketurvasta säädetään 1.1.2021 alkaen JuEL:ssa.
Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan sisällöstä säädetään 1.1.2021 alkaen Julkisten alojen eläkelaissa (JuEL).
Vuoden 2020 loppuun saakka Suomen Pankin palveluksessa olevat henkilöt kuuluivat Suomen Pankin eläkesäännön soveltamisalaan.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty tekstiä.
Valtion eläkelain valinneet
Määrättyjen kunnalliseen omistukseen siirtyneiden valtion ja yksityisten laitosten henkilökunnan eläke-edut on järjestetty erityislaeilla. Siirtymähetkellä palveluksessa olleet saivat valita eläketurvansa joko valtion tai kunnan eläkesäädösten mukaan. Näiden henkilöiden eläketurva määräytyy 1.1.2017 lukien julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukaan.
Valintaoikeus oli seuraavien laitosten henkilökunnalla:
- kansanterveyslain voimaantullessa palveluksessa olleet kunnan terveyssisaret ja kätilöt (kansanterveyslain voimaanpanolaki 67/1972)
- kunnalliseen omistukseen siirtyneiden valtion huoltolaitosten henkilökunta (1060/1975)
- eräiden kunnalliseen omistukseen siirtyneiden yksityisten laitosten henkilökunta (988/1972)
- kuntainliiton omistukseen luovutetun Etelä-Hämeen keskusammattikoulun henkilökunta (18/1972)
- kansanterveyslaitoksen aluelaitosten henkilökunta (1142/1983)
- Helsingin kaupungille luovutetun Kätilöopiston sairaalan henkilökunta (1056/1985)
- valtion haltuun siirrettyjen maistraattien, järjestysoikeuksien ja kaupunkien ulosottolaitosten henkilökunta (344/1976)
- valtion palvelukseen siirrettyjen lakkautettujen kaupunginvankiloiden henkilöku (346/1976)
- valtion haltuun siirrettyjen raastuvanoikeuksien ja kaupungin syyttäjälaitosten henkilökunta (353/1976).
Toimeksianto- ja konsulttisopimukset
Henkilö, joka ei ole työsuhteessa julkiseen työnantajaan, mutta jolle julkinen työnantaja maksaa palkkiota toimeksiantosopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella, kuuluu julkisten alojen eläkelain piiriin, jos henkilöllä ei ole YEL-vakuutusta ko. työtä varten.
Jos henkilöllä ei ole YEL-vakuutusta siksi, että toiminta on vähäistä tai hän saa jo eläkettä, niin toimeksiantosuhde kuuluu myös näissä tilanteissa JuEL:n piiriin. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi:
- tukihenkilö
- tutkinnon arvioija
- pianonvirittäjä
- erotuomari
- luennoitsija
- työnohjaaja
- terapeutti.
Henkilökohtainen avustaja
Vammaispalvelulaissa tarkoitettu henkilökohtainen avustaja on työsuhteessa avustettavaan.
Avustaja ei kuulu julkisten alojen eläkelain piiriin, vaikka kunta toimisi palkkion sijaismaksajana.
Työtoiminta
Sosiaalihuoltolain 27 e §:n mukaisen vammaisten työtoimintaan osallistuva henkilö ei kuulu julkisten alojen eläkelain piiriin, vaikka hänelle maksettaisiin kannusterahaa, aktivointirahaa tai motivointipalkkaa. Kyse on määrältään vähäisestä tulosta, josta ei käytännössä suoriteta ennakonpidätystä.
Palomiehet
Julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvat kunnan vakinaisen ja puolivakinaisen palokunnan palveluksessa olevat.
Vapaapalokuntaan kuuluvat ovat työntekijän eläkelain piirissä, vaikka kunta toimisi palkkioiden sijaismaksajana.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty tektiä, lisätty Suomen Pankki.
Julkisten alojen eläkelaki koskee kunnan, valtion ja evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen Pankin luottamustehtävissä toimivia henkilöitä.
Kunnallisia luottamushenkilöitä ovat esimerkiksi kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien jäsenet sekä vaalilautakuntien ja -toimikuntien jäsenet.
Valtion luottamushenkilöitä ovat esimerkiksi käräjäoikeuksien lautamiehet.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty viittaus perhehoitolakiin (263/2015). Perhehoitaja, joka on tehnyt Kevan jäsenyhteisön kanssa perhehoitolain 3 §:ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen, kuuluu JuEL:n piiriin. Toimeksiantosopimus perustui 31.3.2015 saakka perhehoitajalakiin (312/1992).
Omaishoitaja
Omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 2 §:n mukainen omaishoitaja kuuluu julkisten alojen eläkelain piiriin 1.7.1993 alkaen.
Hoitosopimuksen tuli 31.12.2005 saakka olla sosiaalihuoltolain 27 §:n mukainen.
Perhehoitaja
Perhehoitaja, joka on tehnyt Kevan jäsenyhteisön kanssa perhehoitolain (263/2015) 3 §:ssä tarkoitetun toimeksiantosopimuksen, kuuluu julkisten alojen eläkelain piiriin 1.7.1992 lähtien.
Toimeksiantosopimus perustui 31.3.2015 saakka perhehoitajalain (312/1992) 1 §:ään.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tarkennus, joka koskee osakeyhtiön toimitusjohtajan vakuuttamista.