Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kuollessaan saama eläke, johon lisätään mahdollinen eläkkeen tai kuntoutusrahan alkamisen jälkeen työansioista ja palkattomilta ajoilta karttunut eläke.
Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä tai edunjättäjä oli osittaisella vanhuuseläkkeellä, osa-aikaeläkkeellä tai luopumiseläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena on
- se työkyvyttömyyseläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos edunjättäjä olisi kuolinpäivänään tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi
- se vanhuuseläke, johon edunjättäjällä kuollessaan olisi ollut oikeus, jos edunjättäjä kuollessaan oli täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän.
Perhe-eläkkeen peruste määräytyy entisin perustein edunjättäjän saaman eläkkeen tai kuntoutusrahan perusteella, jos
- edunjättäjän kuollessa työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutustuen tai kuntoutusrahan päättymisestä on kulunut alle 2 vuotta ja
- perhe-eläkkeen peruste tulisi laskettavaksi työkyvyttömyyseläkkeenä.
Tämä 2 vuoden aika lasketaan kuolinpäivästä taaksepäin.
Kuntoutusavustus rinnastetaan kuntoutusrahaan perhe-eläkkeen perustetta määrättäessä.
Perhe-eläkkeen perusteessa ei oteta huomioon edunjättäjän Suomesta tai ulkomailta mahdollisesti saamaa ensisijaista etuutta.
Edunjättäjä vanhuuseläkkeellä
Perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän vanhuuseläke, johon lisätään eläke työstä, josta vanhuuseläkettä ei vielä ole myönnetty.
Edunjättäjän vanhuuseläke voi olla varhennettu tai lykätty. Perhe-eläkkeen peruste on tällöin varhennettu tai lykätty vanhuuseläke, johon lisätään mahdollinen vanhuuseläkkeen aikana karttunut eläke.
Edunjättäjä työkyvyttömyyseläkkeellä
Perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki, johon lisätään mahdollinen työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen alkamisen jälkeen karttunut eläke. Jos edunjättäjä oli osatyökyvyttömyyseläkkeellä, se muutetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruiseksi eläkkeeksi perhe-eläkettä laskettaessa.
Edunjättäjälle hänen eläessään myönnetty työkyvyttömyyseläke on perhe-eläkkeen perusteena, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen maksu ei olisi ehtinyt vielä alkaa. Tällainen eläke indeksoidaan työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden tasosta palkkakertoimella perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Myös mahdollinen työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus on mukana perhe-eläkkeen perusteessa.
Jos edunjättäjä sai kuollessaan kuntoutuskorotuksen sisältävää työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, siitä vähennetään kuntoutuskorotuksen osuus 33 prosenttia.
Edunjättäjä vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä
Jos edunjättäjä oli vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän kuollessaan saama vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke. Siihen lisätään mahdollinen eläkeaikaisesta työstä karttunut eläke.
Jos edunjättäjän eläke oli yhteensovitettu ensisijaisen etuuden kanssa, perhe-eläkkeen perustetta muodostettaessa eläkkeestä poistetaan ensisijaisen etuuden vaikutus (pohjaluku). Eläke yhteensovitetaan uudelleen vain työeläkkeiden kesken ilman ensisijaisen etuuden vaikutusta.
Pohjalukumenettely tuli voimaan kahdessa vaiheessa. Ensin pohjalukumenettelyä sovellettiin vain niihin 2004 sääntöjen mukaisten vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella laskettaviin perhe-eläkkeisiin, joiden eläketapahtuma oli 1.1.2012 tai sen jälkeen. Pohjalukumalli laajennettiin 1.1.2015 alkaen koskemaan myös 2004-säännösten mukaan määräytyvien perhe-eläkkeiden tarkistustilanteita.
Jos edunjättäjän vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke oli yhteensovitettu ensisijaisen etuuden kanssa, pohjaluku muodostetaan siten, että yhteensovitus tehdään uudelleen 2004 säännösten mukaisesti pelkästään työeläkkeiden kesken. Ensisijaista etuutta ei siis oteta huomioon yhteensovituksessa. Yhteensovitusrajasta poistetaan mahdollinen Kelan pohjaosaa vastaava vähennys. Näin yhteensovitettuun eläkkeeseen ei lisätä Kelan pohjaosan poistumista kompensoivaa korotusta (posa-korotusta). Jos edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen on tehty kertakorotus, pohjalukuun tehdään kertakorotus alkuperäisellä korotusprosentilla. Pohjalukuun lisätään mahdollinen eläkeaikainen karttuma.
Edunjättäjä työuraeläkkeellä
Perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän työuraeläke. Eläkkeeseen lisätään mahdollinen eläkeaikaisesta työstä karttunut eläke.
Edunjättäjä kuntoutusrahalla
Jos edunjättäjä sai kuollessaan kuntoutusrahaa, perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän kuntoutusraha, josta vähennetään 33 prosentin korotusosuus. Siihen lisätään mahdollinen kuntoutusrahan aikana karttunut eläke.
Jos kuntoutusrahan päättymisestä on edunjättäjän kuollessa kulunut alle 2 vuotta, perhe-eläkkeen peruste on kuntoutusraha, johon lisätään kuntoutusrahan aikana ja kuntoutusrahan päättymisen jälkeen karttunut eläke.
Edunjättäjä kuntoutusavustuksella
Jos edunjättäjä sai kuollessaan kuntoutusavustusta, perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän kuntoutusavustus, johon lisätään mahdollinen kuntoutusavustuksen aikana karttunut eläke.
Jos kuntoutusavustuksen päättymisestä on edunjättäjän kuollessa kulunut alle 2 vuotta, perhe-eläkkeen peruste on kuntoutusavustus, johon lisätään kuntoutusavustuksen aikana ja kuntoutusavustuksen päättymisen jälkeen karttunut eläke.
Edunjättäjä luopumistuella
Luopumistuella olleen edunjättäjän jälkeen perhe-eläkkeen peruste on luopumistuen perusmäärä. Määrään lisätään mahdolliset muiden eläkelakien mukaiset laskennalliset eläkkeet.
Edunjättäjä luopumiseläkkeellä
Luopumiseläke ei ole työeläke eikä sen perusteella ole perhe-eläkeoikeutta. Perhe-eläkkeen peruste on se vanhuuseläke, joka edunjättäjällä oli maksussa kuolinhetkellä.
Edunjättäjän eläke oli kertasuoritettu
Jos edunjättäjän eläke oli kertasuoritettu, perhe-eläkkeen peruste on kertasuoritetun eläkkeen pohjana oleva kuukausieläke, joka tarkistetaan työeläkeindeksillä edunjättäjän eläkkeen alkamisvuoden tasosta perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Siihen lisätään edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen aikana ansaitsema eläke.
Jos edunjättäjän vuoden 2004 säännösten mukainen eläke oli kertasuoritettu, kertasuoritetun eläkkeen perusteena olevat vapaakirjat tarkistetaan vuoden 2004 tasoon puoliväli-indeksillä ja siitä perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Siihen lisätään edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen aikana ansaitsema eläke.
Jos kertasuoritettu eläke sisälsi työeläkelisää, vuoden 2004 loppuun mennessä karttuneen työeläkelisän määrä lasketaan uudelleen.
Jos edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ennen vuotta 2005, vapaakirjoja tarkistetaan eläkeindeksillä vuoden 2004 tasoon ja sen jälkeen palkkakertoimella perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Edunjättäjä oli kuollessaan täyttänyt vanhuuseläkeiän, mutta ei ollut vanhuuseläkkeellä
Jos edunjättäjä kuollessaan oli täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, mutta ei ollut vielä vanhuuseläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste on vanhuuseläke, johon edunjättäjällä olisi ollutoikeus kuolinpäivänään tämän lain mukaan. Työ- ja etuusansiot otetaan huomioon edunjättäjän kuolinkuukauden loppuun.
Vaikka edunjättäjän kuollessa saamasta työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutustuen tai kuntoutusrahan päättymisestä olisi alle 2 vuotta, perhe-eläkkeen peruste lasketaan aina uusin perustein.
Edunjättäjä osittaisella vanhuuseläkkeellä
Jos edunjättäjä sai kuollessaan osittaista vanhuuseläkettä, mutta ei ollut vielä täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää, perhe-eläkkeen peruste on se täysi työkyvyttömyyseläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos edunjättäjä olisi tullut työkyvyttömäksi kuolinpäivänään. Tällöin perhe-eläkkeen peruste lasketaan seuraavista osista:
- maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
- säästöosuus eli osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu ja vielä myöntämättä oleva eläke
- osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke
- tulevan ajan eläkeosa.
Jos edunjättäjä sai kuollessaan osittaista vanhuuseläkettä ja oli täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, perhe-eläkkeen perusteeksi lasketaan se vanhuuseläke, johon edunjättäjällä kuolinhetkellään olisi ollut oikeus. Tällöin perhe-eläkkeen peruste lasketaan seuraavista osista:
- maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
- säästöosuus eli osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu ja vielä myöntämättä oleva eläke
- osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinkuukauden loppuun mennessä ansaittu eläke.
Eläkkeenosat huomioidaan mahdollisine varhennus- ja lykkäyskorotuksineen.
Edunjättäjä osa-aikaeläkkeellä
Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut täyttänyt vanhuuseläkeikäänsä ja oli osa-aikaeläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste on se täysi työkyvyttömyyseläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos edunjättäjä olisi tullut työkyvyttömäksi kuolinpäivänään.
Jos vanhuuseläkeikänsä täyttänyt edunjättäjä oli kuollessaan osa-aikaeläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste on se vanhuuseläke, johon edunjättäjällä olisi kuollessaan ollut oikeus.
Edunjättäjä osa-aikaeläkkeen suuruisella vanhuuseläkkeellä (syntynyt vuosina 1949-1955)
Jos yli 68-vuotiaana kuolleen edunjättäjän osa-aikaeläke on 68 vuoden iässä muuttunut osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, perhe-eläkkeen peruste on lykätyn vanhuuseläkkeen suuruinen. Siihen lisätään osa-aikatyöstä karttunut eläke. 1.1.2017 alkaen osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä työstä ikävälillä 53 – 63 eläkettä karttuu 1,7 %.
Lykkäyskorotus lasketaan koko karttuneen eläkkeen määrään alimmasta vanhuuseläkeiästä 68 vuoden iän täyttämiseen asti. Jos edunjättäjä on täyttänyt 63 vuotta ennen 1.1.2017, lykkäyskorotus lasketaan 1.1.2017 alkaen.
Edunjättäjä osa-aikaeläkkeen suuruisella vanhuuseläkkeellä (syntynyt vuonna 1947 tai 1948)
Jos yli 68-vuotiaana kuolleen edunjättäjän osa-aikaeläke oli 68 vuoden iässä muuttunut osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, perhe-eläkkeen peruste on lykätyn vanhuuseläkkeen suuruinen. Osa-aikaeläkkeen suuruisen vanhuuseläkkeen ja 68 vuoden ikään mennessä karttuneen vanhuuseläkkeen erotukseen lasketaan lykkäyskorotus 68 vuoden iän täyttämisestä perhe-eläkkeen alkamiseen saakka. Lykkäyskorotus lasketaan kuitenkin enintään 31.12.2016 asti.
Edunjättäjä osa-aikaeläkkeen suuruisella vanhuuseläkkeellä (syntynyt ennen vuotta 1947)
Jos yli 65-vuotiaana kuolleen edunjättäjän osa-aikaeläke oli 65 vuoden iässä muuttunut osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, perhe-eläkkeen peruste on 65 vuoden ikään mennessä työstä ja ansion alenemasta karttunut eläke. Siihen lisätään 65 vuoden iästä 68 vuoden iän täyttämiseen asti osa-aikatyöstä karttunut eläke.
Osa-aikaeläkkeen suuruisena maksettavan vanhuuseläkkeen ja 68 vuoden ikään mennessä karttuneen vanhuuseläkkeen erotukseen lasketaan lykkäyskorotus 68 vuoden iän täyttämisestä perhe-eläkkeen alkamiseen.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu, milloin pitkäaikaisesti työkyvyttömällä lapsella on oikeus lesken laskennalliseen osaan. Lisäksi on tarkennettu kertakorotuksen ja LITA-vähentämisen järjestystä, kun lapseneläkkeeseen tulee lesken laskennallinen osa.
Perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajina olevien lapsien ja lesken/leskien kesken. Kun edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan.
Perhe-eläke, eli lapseneläkkeet ja leskeneläkkeet yhteensä, voi olla enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen.
Lapseneläkkeen määrä riippuu edunsaajina olevien lasten lukumäärästä.
Lesken- ja lapseneläkkeiden yhteismäärä perhe-eläkkeen perusteesta:
| Lasten lukumäärä |
0 |
1 |
2 |
3 |
4 tai useampia |
| Leskeneläke |
6/12 |
6/12 |
5/12 |
3/12 |
2/12 |
| Lapseneläkkeet |
– |
4/12 |
7/12 |
9/12 |
10/12 |
| Yhteensä |
6/12 |
10/12 |
12/12 |
12/12 |
12/12 |
Yhteismäärä jaetaan tasan edunsaajina olevien lasten kesken.
Lesken laskennallinen osuus lapseneläkkeeseen
Lapseneläkkeeseen lisätään laskennallinen osuus lesken perhe-eläkkeestä, jos
- perhe-eläkkeeseen oikeutettua leskeä ei ole
- perhe-eläkkeeseen oikeutettua entistä puolisoa ei ole
- leskeneläkkeeseen oikeutettu leski kuolee ennen kuin leskeneläkeoikeus päättyi tai
- leskeneläkkeeseen oikeutettu leski solmii avioliiton alle 50-vuotiaana ennen kuin leskeneläkeoikeus päättyi.
Jos lesken oikeus leskeneläkkeeseen on päättynyt nuorimman lapseneläkkeeseen oikeutetun lapsen täytettyä 18 vuotta tai lesken 10 vuoden leskeneläkeoikeuden päätyttyä, lapsi ei voi saada laskennallista osuutta.
Jos leskeneläke on myönnetty toistaiseksi ja leski kuolee 1.1.2022 jälkeen, lapsella on oikeus saada lesken laskennallinen osuus.
Jos leski kuolee määräajaksi myönnetyn leskeneläkkeen aikana 1.1.2022 jälkeen, lesken laskennallinen osuus lisätään lapselle lesken kuolinkuukautta seuraavan kuukauden alusta.
Laskennallinen osuus jaetaan tasan edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edunjättäjällä on lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi aiemmasta suhteesta, on hänellä oikeus saada osa laskennallisesta osuudesta edunjättäjän jälkeen samoin kuin muillakin edunjättäjän jälkeen laskennalliseen osuuteen oikeutetuilla lapsilla.
Laskennallinen osuus perustuu vähentämättömään leskeneläkkeeseen. Se on lesken laskennallinen osuus edunjättäjän eläkkeestä.
Laskennallinen osuus on osa lapseneläkettä. Se lasketaan uudelleen, kun kahden tai useamman lapsen tilanteessa yksi lapsista täyttää 20 vuoden iän tai jostain muusta syystä edunsaajien määrä muuttuu.
Jos lapselle on myönnetty lesken laskennallinen osuus ja leski saakin perhe-eläkkeen maksuun, tilanne rinnastetaan edunsaajamuutokseen ja laskennallinen osuus poistetaan lapselta. Lapsi ja leski eivät voi saada yhtä aikaa samaa osuutta perhe-eläkkeestä. Tämä muutos voidaan tehdä ilman edunsaajien suostumusta.
Jos eläketapahtuma, jonka perusteella leskeneläkettä maksetaan, on sattunut ennen 1.1.2022 tai jos leski on syntynyt ennen vuotta 1975, leskellä voi olla oikeus saada kertasuoritus ennen 1.1.2022 voimassa olleiden säännösten mukaan, vaikka hän solmisi uuden avioliiton 1.1.2022 jälkeen. Lapsella voi olla oikeus laskennalliseen osuuteen lesken perhe-eläkkeestä, vaikka leski olisi saanut kertasuorituksen uuden avioliiton vuoksi.
Kertakorotus ja LITA-vähentäminen kun lapseneläkkeeseen lesken laskennallinen osuus
Kertakorotus lisätään maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen, jossa on otettu huomioon ensisijaisten etuuksien vaikutus.
Kertakorotus lisätään perhe-eläkkeeseen sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä
- perhe-eläke on jatkunut viisi kalenterivuotta, jos perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän laskennallinen työkyvyttömyyseläke
- edunjättäjän työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke yhteensä ovat jatkuneet viisi kalenterivuotta.
Jos edunjättäjä oli jo eläkkeellä ja edunjättäjän eläkkeeseen on lisätty kertakorotus, perhe-eläke lasketaan kertakorotetusta perhe-eläkkeen perusteesta. Lapselle maksettava lesken laskennallinen osuus lasketaan silloin kertakorotetusta perhe-eläkkeen perusteesta. LITA-vähentäminen tehdään lopuksi.
Pitkäaikaisesti työkyvytön lapsi
Ennen 1 päivää heinäkuuta vuonna 1990 kuolleen edunjättäjän jälkeen perhe-eläkettä saavalla pitkäaikaisesti työkyvyttömällä lapsella on oikeus saada perhe-eläkettä niin kauan kuin työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu. Pitkäaikaisesti työkyvyttömällä, nyt jo aikuisella lapsella, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä niin kauan kuin työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisesti, voi olla oikeus lesken laskennalliseen osuuteen 1.1.2022 alkaen. Tämä edellyttää, että tällaisella lapsella on
- 1.1.2022 perhe-eläke maksussa toistaiseksi ja
- leskeneläkkeeseen oikeutettua leskeä tai perhe-eläkkeeseen oikeutettua entistä puolisoa ei ole tai
- leski on mennyt naimisiin ja menettänyt oikeuden perhe-eläkkeeseen tai
- leski on kuollut ennen 1.1.2022.
Jos leskeneläke on myönnetty toistaiseksi ja leski kuolee 1.1.2022 jälkeen, lapsella on oikeus saada lesken laskennallinen osuus lesken kuolemaa seuraavan kuukauden alusta.
Pitkäaikaisesti työkyvyttömälle lapselle maksettava lesken laskennallinen osuus määräytyy sen mukaan, kuinka monelle edunsaajalle perhe-eläkettä on maksussa 1.1.2022.
1.1.1967-30.6.1990 oli lesken- ja lapseneläkkeiden yhteismäärä perhe-eläkkeen perusteesta eri kuin nykyisin.
Perhe-eläkkeen suuruus riippui edunsaajien lukumäärästä. Jos edunsaajia oli
- yksi, eläke oli 50 % edunjättäjän eläkkeen määrästä
- kaksi, eläke oli 75 % edunjättäjän eläkkeestä
- kolme tai useampia, eläke oli edunjättäjän oman eläkkeen suuruinen.
Jos esimerkiksi edunsaajana on 1.1.2022 enää yksi pitkäaikaisesti työkyvytön lapsi, hänen tulee saada 75 prosenttia alkuperäisestä perhe-eläkkeen perusteesta, koska tämä määrä maksettaisiin, jos perhe-eläkettä maksettaisiin myös leskelle. Käytännössä oikeaan lopputulokseen pääsee, kun jaetaan ensin maksussa oleva lapseneläke kahdella ja lisätään tämä lapseneläkkeen puolikas maksussa olevaan lapseneläkkeeseen.
Esimerkki: Leskeneläkkeen laskennallinen osuus jaetaan kahdelle lapselle
Perustiedot
- Edunjättäjä oli syntynyt vuonna 1976
- Edunjättäjä kuolee työsuhteessa ollessaan 46-vuotiaana kesäkuussa 2022
- Edunjättäjältä jää avoleski (synt. 1978), jolla ei ole leskeneläkeoikeutta, sillä avoliitto on kestänyt alle 5 vuotta
- Edunsaajina on 2 lasta
- Lapsista toinen on edunjättäjän ja lesken yhteinen, joka asui lesken ja edunjättäjän kanssa samassa taloudessa. Toinen lapsista on edunjättäjän lapsi aiemmasta liitosta, joka asuu muualla.
Lesken laskennallinen osuus perhe-eläkkeestä jaetaan tasan kahdelle lapselle, joilla on lapseneläkeoikeus edunjättäjän jälkeen.
Edunjättäjä ei ollut eläkkeellä, joten perhe-eläkkeen peruste on työkyvyttömyyseläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos olisi kuolinpäivänään tullut työkyvyttömäksi.
Perhe-eläkkeen peruste on 2 191,00 e/kk, josta ansaittua eläkettä on 1 200,00 euroa, tulevan ajan osuus on 991,00 euroa/kk. Elinaikakerroin vuodelle 2022 on 0,94659.
Perhe-eläkkeen peruste on (1 200,00 x 0,94659) + 991,00 = 2 126,91 euroa/kk.
Lesken laskennallinen osuus 5/12 x 2 126,91 = 886,21 euroa/kk.
Lapseneläke 7/12 x 2 126,91 = 1 240,70 euroa/kk.
Kummankin lapsen oma osuus lapseneläkkeestä ilman lesken laskennallista osuutta on 1 240,70 / 2 = 620,35 euroa/kk.
Lesken laskennallinen osuus maksetaan lapsille, sillä avoleskellä ei ole leskeneläkeoikeutta. Laskennallinen osuus jaetaan tasan kaikkien lapseneläkkeeseen oikeutettujen lasten kesken 886,21 / 2 = 443,11 euroa/kk.
Kummankin lapsen oma osuus lapseneläkkeestä ja laskennallisesta osuudesta yhteensä on 620,35 + 443,11 = 1 063,46 euroa/kk.
Perhe-eläke, eli leskeneläke tai lesken laskennallinen osuus ja lapseneläkkeet yhteensä, voi olla enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen. Edunsaajien eläkkeiden laskennan jälkeen täsmäytetään keskenään laskettu perhe-eläke ja edunsaajien eläkkeet. Jos kokonaisuuteen tulee ylimääräistä, vähennetään se leskeneläkkeestä. Jos leskeä ei ole, vähennys tehdään nuorimmalta lapselta.
Perhe-eläke yhteensä on 1 063,46 + 1 063,46 = 2 126,92 euroa/kk.
2 126,92-2 126,91 = 0,01 euroa/kk
Perhe-eläke yhteensä on edunjättäjän lapsille maksettava määrä 1 063,46 + 1 063,45 = 2 126,91 euroa/kk.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty 1.1.2022 leskeneläkkeeseen tulevat muutokset.
Perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajina olevien leskien ja lasten kesken. Kun edunsaajien määrä muuttuu, perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan.
Kaikissa erilaisissa perhetilanteissa perhe-eläkkeiden yhteismäärä eli lesken ja entisten puolisoiden sekä lasten eläkkeiden enimmäismäärä voi olla enintään perhe-eläkkeen perusteen suuruinen.
Lesken oma ansiotyöhön perustuva eläke voi vaikuttaa vähentävästi leskeneläkkeen määrään. Siten leskelle maksettava leskeneläke voi olla pienempi kuin se eläke, joka on lesken osuus edunjättäjän eläkkeen perusteella lasketusta perhe-eläkkeestä.
Leskeneläkkeen enimmäismäärä perhe-eläkkeen perusteesta
Täysi leskeneläke on puolet edunjättäjän eläkkeestä, kun edunsaajana on pelkästään leski tai leski ja yksi lapsi. Kun edunsaajina on useampia lapsia, leskeneläkkeen määrä on sitä pienempi, mitä suurempi on lapseneläkkeen saajien lukumäärä.
Jos perhe-eläkkeen saajana on rekisteröidyn parisuhteen leski, hänen osuutensa perhe-eläkkeestä määräytyy samoin kuin aviolesken osuus perhe-eläkkeestä.
Jos edunsaajana on lisäksi edunjättäjän entinen puoliso, entisen puolison perhe-eläke pienentää leskeneläkettä. Näissä tilanteissa leskelle maksettavan eläkkeen määrä on kuitenkin vähintään puolet koko leskeneläkkeestä.
Lesken- ja lapseneläkkeiden yhteismäärä perhe-eläkkeen perusteesta:
| Lasten lukumäärä |
0 |
1 |
2 |
3 |
4 tai useampia |
| Leskeneläke |
6/12 |
6/12 |
5/12 |
3/12 |
2/12 |
| Lapseneläkkeet |
– |
4/12 |
7/12 |
9/12 |
10/12 |
| Yhteensä |
6/12 |
10/12 |
12/12 |
12/12 |
12/12 |
Entisen puolison eläkkeen määrä
Edunjättäjän entisen puolison eläkkeen määrään vaikuttaa entiselle puolisolle maksetun elatusavun suuruus. Entisen puolison eläkkeen osuus leskeneläkkeestä on sama kuin mitä 60 prosenttia edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta kuukausittaisesta elatusavusta on edunjättäjän koko eläkkeestä. Entiselle puolisolle maksettavan perhe-eläkkeen määrä vähennetään leskelle maksettavasta eläkkeestä.
Entisen puolison elatusapua korotetaan elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Entisen puolison perhe-eläkkeen määrä lasketaan elinkustannusindeksillä korotetusta elatusavusta. Elinkustannusindeksi löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta.
Entisen puolison tulee liittää perhe-eläkehakemukseensa päätös tai sopimus elatusavusta. Entisen puolison tulisi ilmoittaa myös elatusavun indeksikorotettu määrä. Jos indeksikorotettua määrää ei saada hakijalta, eläkelaitos laskee korotetun määrän.
Elatusapu x 0,6 / edunjättäjän kokonaiseläke x leskeneläke (ennen ensisijaisten etuuksien vähentämistä)
Jos edunsaajana ei ole leskeä, entisen puolison eläke voi olla enintään leskeneläkkeen suuruinen.
Jos elatusapua saavia entisiä puolisoita on useampia, entisten puolisoiden perhe-eläkkeen yhteismäärä jaetaan entisten puolisoiden kesken elatusapujen suhteessa. Jos edunsaajana on myös leski, entisille puolisoille maksettavien perhe-eläkkeiden yhteismäärä on enintään puolet leskeneläkkeestä.
Jos rekisteröidyn parisuhteen osapuoli oli osapuolten erottua velvollinen maksamaan toiselle osapuolelle elatusapua, parisuhteen eloonjääneellä osapuolella on oikeus samalla tavoin laskettuun perhe-eläkkeeseen kuin edunjättäjän entisellä puolisolla.
Entisen puolison omien työeläkkeiden määrä voi pienentää entiselle puolisolle maksettavan perhe-eläkkeen määrää.
Esimerkki: Entisen puolison eläkkeen määrä
- Edunjättäjä oli tuomittu maksamaan entiselle puolisolleen elatusapua 100 euroa/kk
- Edunjättäjän työeläke oli 1 000 euroa/kk
- Täysi leskeneläke on 500 euroa/kk
60 % elatusavusta on 60 euroa.
Entisen puolison eläke ennen entisen puolison omien työeläkkeiden vähentävää vaikutusta ja ennen ensisijaisten etuuksien vähentämistä on
60 / 1 000 x 500 = 30 euroa/kk.
Jos leskeneläkkeen edunsaajina on useampi kuin yksi leski, leskeneläkkeen enimmäismäärästä vähennetään entisen puolison osuus ja jäljelle jäävä osuus jaetaan tasan leskeneläkkeen edunsaajina olevien leskien kesken.
Esimerkki: Yksi entinen puoliso ja kolme yhteistaloudessa asuvaa leskeä sekä kolme lapseneläkkeeseen oikeutettua lasta
- Perhe eläkkeen peruste (edunjättäjän eläke) 2 000,00 euroa/kk
- Leskeneläke 3/12 x 2 000,00 = 500,00 euroa/kk
- Entinen puoliso: Elatusapu 200,00 e/kk, josta entisen puolison leskeneläke 200,00 x 0,6 / 2 000,00 x 500,00 = 30,00 euroa/kk
- Leskeneläke yhteistaloudessa asuville leskille: 500,00 – 30,00 = 470,00 euroa/kk, joka jaetaan tasan 470 / 3= 156,67 euroa per leski.
- Leskeneläkkeen yhteismäärä jaettuna edunsaajina olevien leskien ja entisten puolisoiden määrällä: 500 / 4 = 125 e/kk. (entisen puolison eläke ei ylitä tätä määrää).
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen rahamäärät on päivitetty vuoden 2024 tasoon.
Milloin lesken oma työeläke vähentää leskeneläkettä?
Lesken oma ansiotyöhön perustuva eläke voi vaikuttaa vähentävästi leskeneläkkeeseen. Leskelle maksettava leskeneläke voi olla pienempi kuin se eläke, joka on lesken osuus edunjättäjän eläkkeen perusteella lasketusta perhe-eläkkeestä.
Leskeneläkettä vähennetään, jos lesken omat ansiotyöhön perustuvat eläkkeet ylittävät eläkkeen vähennyksen perusteen. Leskeneläkkeestä vähennetään puolet siitä määrästä, jolla lesken omat työeläkkeet ylittävät eläkkeen vähennyksen perusteen. Eläkkeen vähennyksen peruste on 818,50 euroa (vuoden 2024 tasossa).
Leskeneläkettä vähennetään joko
- heti leskeneläkkeen alkaessa
- 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen
- nuorimman vähennyksen estävän lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta
- sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona viimeinen vähennyksen estävä lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi on annettu adoptiolapseksi perheen ulkopuolelle tai
- sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona viimeinen vähennyksen estävä lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi on kuollut.
Myös edunjättäjän entisen puolison ja rekisteröidyn parisuhteen lesken oma työeläke vaikuttaa vähentävästi perhe-eläkkeeseen.
Avoleskelle ei tehdä leskeneläkkeen vähennystä.
Leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettavat lesken omat työeläkkeet
Leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona otetaan huomioon
- lesken oma eläke, jos leski vähentämishetkellä saa työkyvyttömyys-, työura- tai vanhuuseläkettä tai kuntoutustukea
- se täysi työkyvyttömyyseläke, joka leskelle olisi myönnetty, jos leski olisi tullut työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä ellei leski tuolloin ole täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää eikä leski saa toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä, työuraeläkettä tai kuntoutustukea
- vähentämisajankohtaa (edunjättäjän kuolinpäivä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivä) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos leski tänä ajankohtana on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä
- maksussa olevan työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen lisäksi edunjättäjän kuolinpäivää tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivää edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty
- maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen lisäksi säästöosuus, osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke sekä tulevan ajan eläkeosa, jos leski ei ole täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä
- maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen lisäksi säästöosuus sekä osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä
- maksussa olevan luopumistuen perusmäärän lisäksi muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet joko laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä riippuen siitä, onko leski vähentämishetkellä täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän vai ei tai
- 60 prosenttia lesken todellisista ansioista ja lesken saamat, ansioihin perustuvat etuudet (erityistilanteiden mukainen vähentäminen).
Leskellä on oikeus saada valituskelpoinen päätös siitä laskennallisen eläkkeensä määrästä, jota leskeneläkettä vähennettäessä käytetään lesken tulona.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on täsmennetty, että leskeneläkkeen vähentäminen tehdään, kun nuorin lapsista täyttää 18 vuotta, ja jos leski täytti 65 vuotta edunjättäjän kuolinpäivänä, leskeneläkettä vähennetään heti sen alkaessa.
Vähentäminen heti leskeneläkkeen alkaessa
Leskeneläkettä vähennetään heti sen alkaessa, jos edunjättäjän ja lesken yhteisessä kodissa ei edunjättäjän kuollessa asunut lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia ja edunjättäjän kuollessa
- leski on täyttänyt 65 vuotta tai
- leski saa omaa työeläkettä, joka on muu kuin osittainen vanhuuseläke, osa-aikaeläke tai luopumiseläke tai
- luopumistuki, joka ei ole maksussa.
Jos leski täytti 65 vuotta edunjättäjän kuolinpäivänä, katsotaan hänen silloin olevan 65-vuotias edunjättäjän kuollessa ja leskeneläkettä vähennetään heti sen alkaessa.
Lesken katsotaan saavan omaa työeläkettä myös silloin, kun
- leski saa eläkettä vain osasta ansiotyötään
- lesken työkyvyttömyyseläke on lepäävänä tai keskeytettynä
- oikeus edunjättäjän kuoleman jälkeen myönnettyyn työeläkkeeseen alkaa ennen edunjättäjän kuolemaa
- eläkettä ei yhteensovituksen tai ensisijaisen etuuden vähentämisen jälkeen ole jäänyt maksettavaksi
- leski saa edunjättäjän kuollessa ulkomailta tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella maksettavaa eläkettä tai vastaavaa etuutta
- lesken oma määräaikainen kuntoutustuki on maksettu kertasuorituksena.
Edunjättäjän entisen puolison ja rekisteröidyn parisuhteen eloonjääneen puolison perhe-eläkettä vähennetään heti eläkkeen alkaessa samoin edellytyksin kuin leskeneläkettä.
Vähentäminen 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen
Leskeneläkettä vähennetään 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, jos edunjättäjän ja lesken yhteisessä kodissa ei edunjättäjän kuollessa asunut lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia ja edunjättäjän kuollessa
- leski on alle 65-vuotias
- leski ei saa omaa työeläkettä, joka on muu kuin osittainen vanhuuseläke, osa-aikaeläke tai luopumiseläke tai
- luopumistuki, joka ei ole maksussa.
Lähtökohtaisesti, jos edunjättäjällä ja leskellä on lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, mutta edunjättäjä ja leski asuivat eri osoitteissa edunjättäjän kuollessa, leskeneläkettä vähennetään 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen.
Leskellä on oikeus 6 kuukauden alkueläkkeeseen, jos lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi täyttää 18 vuotta 6 kuukauden alkueläkkeen aikana.
Leskeneläkettä vähennetään edunjättäjän kuolinpäivää seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta.
Vähentäminen, kun nuorin lapsista täyttää 18 vuotta tai lapseneläke päättyy
Leskeneläkettä vähennetään, kun nuorin lapsista täyttää 18 vuotta tai lapseneläke päättyy.
Leskeneläkettä vähennetään, kun
- nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18 vuotta
- lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi kuolee
- lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi annetaan adoptiolapseksi muulle kuin leskelle tai lesken puolisolle.
Edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyvä lapsi estää leskeneläkkeen vähentämisen myös edunjättäjän kuoleman ja lapsen syntymän väliseltä ajalta.
Leskeneläkettä vähennetään muutosta seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan edunjättäjän kuolinpäivää seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta.
Lapseneläkettä saavan alaikäisen lapsen muutto kotoa ei aiheuta leskeneläkkeen vähentämistä. Vähennys tehdään vasta lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Leskeneläkkeen vähentämistä ei myöskään tehdä tilanteessa, jossa lapsi avioituu alle 18-vuotiaana, jolloin lesken huoltovelvollisuus lapsen osalta päättyy.
Entisen puolison perhe-eläkkeen vähentäminen
Entisen puolison perhe-eläkettä vähennetään kuten leskeneläkettä joko
- heti eläkkeen alkaessa tai
- edunjättäjän kuolinpäivää seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta.
Jos edunjättäjä ja edunjättäjän entinen puoliso olivat palanneet yhteen asumaan ja edunjättäjän ja edunjättäjän entisen puolison kanssa edunjättäjän kuollessa asuivat myös yhteiset alle 18-vuotiaat lapset, entisen puolison perhe-eläkettä vähennetään, kun entisen puolison huollettavana ei enää ole lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia siitä syystä, että
- nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18 vuotta
- lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi kuolee
- lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi annetaan adoptiolapseksi.
Rekisteröidyn parisuhteen puolison perhe-eläkkeen vähentäminen
Jos parisuhteen toisen osapuolen lapsi on asunut osapuolten yhteisessä kodissa edunjättäjän kuollessa, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen perhe-eläkettä vähennetään, kun parisuhteen osapuolen huollettavana ei enää ole lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia siitä syystä, että
- nuorin lapseneläkkeeseen oikeutetuista lapsista täyttää 18 vuotta
- lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi kuolee
- lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi annetaan adoptiolapseksi.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty rahamäärät vuoden 2024 tasoon.
Leskeneläkkeen vähennyksen peruste on 818,50 euroa (vuoden 2024 tasossa). Määrä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.
Vähennyksen peruste määräytyy pääsääntöisesti leskeneläkkeen alkamisvuoden mukaan. Jos edunjättäjä kuolee joulukuussa ja leskeneläke alkaa tammikuussa, vähennyksen peruste on tammikuun palkkakertoimen tasossa.
Jos leskellä on huollettavana lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, vähennyksen peruste määräytyy sen vuoden mukaan, jona leskeneläkkeen vähentäminen ensimmäisen kerran tehdään.
Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, on vähennyksen peruste perhe-eläkkeen alkamisvuoden mukainen. Se tarkistetaan tarvittaessa työeläkeindeksillä vähentämishetken tasoon.
Kun leskeneläkkeen vähentäminen tehdään uudelleen esimerkiksi lesken omassa eläkkeessä tapahtuneen muutoksen vuoksi, tarkistetaan vähennyksen peruste työeläkeindeksillä leskeneläkkeen tarkistushetken tasoon.
Tarkemmat tiedot
Yhteenveto eri tilanteista ja vähennyksen perusteesta
Tilanne: Edunjättäjä kuolee marraskuussa 2020, leskeneläkettä vähennetään alkueläkkeen jälkeen 1.6.2021 alkaen (myös lapsi täyttää 18 vuotta toukokuussa 2021).
Vähennyksen peruste: Perhe-eläkkeen alkamisvuoden taso (vuoden 2020 palkkakertoimen taso).
Tilanne: Edunjättäjä kuolee joulukuussa 2014, leskeneläkettä vähennetään heti eläkkeen alkaessa tammikuussa 2015.
Vähennyksen peruste: Perhe-eläkkeen alkamisvuoden taso (vuoden 2015 palkkakertoimen taso).
Tilanne: Edunjättäjä kuolee syyskuussa 2015, leskeneläkettä vähennetään alkueläkkeen jälkeen 1.4.2016 alkaen.
Vähennyksen peruste: Perhe-eläkkeen alkamisvuoden taso (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2015 palkkakertoimen tasosta vuoden 2016 tasoon).
Tilanne: Edunjättäjä kuolee kesäkuussa 2013, leskellä huollettavana lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, leskeneläkettä vähennetään 1.10.2015 alkaen nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta syyskuussa 2015.
Vähennyksen peruste: Perhe-eläkkeen vähentämishetken taso (vuoden 2015 palkkakertoimen taso).
Tilanne: Edunjättäjä kuolee kesäkuussa 2013, leskellä huollettavana lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, leskeneläkettä vähennetään 1.1.2017 alkaen nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta joulukuussa 2016.
Vähennyksen peruste: Perhe-eläkkeen vähentämishetken taso (vuoden 2017 palkkakertoimen taso).
Tilanne: Edunjättäjä kuolee tammikuussa 2012, hakemus tehdään vasta syyskuussa 2015, leskeneläkettä olisi pitänyt vähentää heti eläkeoikeuden alkaessa 1.2.2012 tai vasta alkueläkkeen jälkeen 1.8.2012.
Vähennyksen peruste: Perhe-eläkeoikeuden alkamisvuoden taso (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2012 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon).
Tilanne: Edunjättäjä kuolee tammikuussa 2008, jolloin ei ollut kiinteää vähennyksen perustetta, hakemus tehdään vasta syyskuussa 2015, leskeneläkettä olisi pitänyt vähentää heti eläkeoikeuden alkaessa 1.2.2008 tai vasta alkueläkkeen jälkeen 1.8.2008.
Vähennyksen peruste: Vuoden 2010 vähennyksen peruste (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2010 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon).
Tilanne: Edunjättäjä kuolee tammikuussa 2012, hakemukset tehdään vasta syyskuussa 2015, leskeneläkettä olisi pitänyt vähentää 1.10.2014 alkaen nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta syyskuussa 2014
Vähennyksen peruste: Perhe-eläkkeen vähentämishetken taso (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2014 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon).
Tilanne: Edunjättäjä kuolee tammikuussa 2008, jolloin ei ollut kiinteää vähennyksen perustetta, hakemus tehdään vasta syyskuussa 2015, leskeneläkettä olisi pitänyt vähentää 1.10.2009 alkaen nuorimman lapsen täytettyä 18 vuotta syyskuussa 2009
Vähennyksen peruste: Vuoden 2010 vähennyksen peruste (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2010 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon).
Tilanne: Leskeneläkettä vähennetty ensimmäisen kerran vuonna 2014, leski jää omalle työeläkkeelle vuonna 2015.
Vähennyksen peruste: Perhe-eläkkeen ensimmäisen vähentämishetken taso (tarkistetaan työeläkeindeksillä vuoden 2014 palkkakertoimen tasosta vuoden 2015 tasoon).
Ennen vuotta 2010 vähennyksen peruste määräytyi tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaan.
Tarkemmat tiedot
Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehtiin ennen vuotta 2010, vähentämisessä vaikutti lesken omien työeläkkeiden lisäksi myös edunjättäjän työeläkkeiden yhteismäärä. Tämän yhteismäärän perusteella määräytyi leskeneläkkeen vähennyksen peruste. Vähennyksen peruste määräytyi edunjättäjän kuolinvuoden tasossa.
Leskeneläkkeen vähennyksen peruste määräytyi edunjättäjän eläkkeen perusteella seuraavasti
- jos edunjättäjän eläke oli enintään 324,77 euroa kuukaudessa (vuoden 2004 tasossa), vähennyksen peruste oli 324,77 euroa
- jos edunjättäjän eläke oli yli 649,69 euroa, peruste oli 649,69 euroa (vuoden 2004 tasossa)
- jos edunjättäjän eläke oli suuruudeltaan näiden määrien välillä, perusteena käytettiin edunjättäjän eläkkeen määrää.
Vähennyksen perustetta määriteltäessä otettiin huomioon myös työeläkettä vastaava ulkomailta tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella maksettava etuus sen suuruisena kuin etuutta maksettiin. Jos ulkomaisesta eläketurvasta ei ollut saatavissa riittävää tietoa, eläketurva määriteltiin teoreettisen eläkkeen suuruisena.
Jos leskeneläkkeen ensimmäinen vähentäminen on tehty ennen vuotta 2010 voimassa olleen säännön mukaisesti ja sen jälkeen on tehtävä uusi vähentäminen, tarkistetaan tuolloin vähennyksen perusteena käytetty määrä työeläkeindeksillä leskeneläkkeen tarkistushetken tasoon.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty rahamäärät vuoden 2024 tasoon.
Mitkä tulot huomioidaan leskeneläkkeen vähentämisessä?
Jos leski on jo eläkkeellä, leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona otetaan huomioon lesken omaan ansiotyöhön perustuvat työeläkkeet. Työeläkkeet otetaan huomioon ilman ensisijaisen etuuden vähennystä. Jos lesken oma eläke on tarkistettu elinaikakertoimella, eläke otetaan vähennyksessä huomioon elinaikakertoimella tarkistettuna.
Tarkemmat tiedot
Leskeneläkkeen vähentämisessä ei oteta huomion lesken saamaa muuhun kuin työeläkelakeihin tai niihin rinnastettaviin lakeihin perustuvia eläkkeitä, kuten esimerkiksi sellaista harkinnanvaraista, Kevan maksupalveluna maksamaa ns. ylimääräistä eläkettä, joka perustuu vuonna 1959 annettuun valtioneuvoston päätökseen ylimääräisistä eläkkeistä.
Aiemmin voimassa olleen kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain(KVTEL) voimaantullessa annettiin henkilöille, jotka olivat jäsenyhteisön palveluksessa 1.7.1964 oikeus valita KVTEL:n mukaisen eläketurvan ja oman jäsenyhteisön eläkesäännön mukaisen eläketurvan välillä (KVTEL 16 §). Ne, jotka valitsivat säilyttää kunnan oman eläkesäännön mukaisen eläketurvan, tuli ilmoittaa siitä omalle työnantajalleen 31.12.1966 mennessä ja ilmoituksen tehneen työntekijän eläketurvasta vastaa työnantajana toimiva jäsenyhteisö. Tämänkaltainen lesken saama (esimerkiksi Helsingin kaupungin maksama) oma eläke otetaan huomioon lesken tulona leskeneläkkeen vähentämisessä, mutta esimerkiksi kaupungin leskelle maksamaa perhe-eläkettä, ei huomioida perhe-eläkkeen vähentämisessä, koska yhteensovitus on aikoinaan jo tehty työeläkkeen ja kaupungin eläkkeen kesken.
Jos vähentäminen tehdään heti leskeneläkkeen alkaessa tai 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, lesken omat työeläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin niitä maksettiin edunjättäjän kuolinkuukautena.
Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta, lesken omat eläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne ovat nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämiskuukautena. Lesken omat työeläkkeet otetaan huo-mioon ilman mahdollista lapsikorotusta.
Jos leski on vanhuuseläkkeellä, vanhuuseläkkeen lisäksi vähentämisessä otetaan huomioon vähentämisajankohtaa edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta vanhuuseläkettä ei ole vielä myönnetty. Lesken maksussa oleva vanhuuseläke ja edellisen vuoden loppuun mennessä ansaittu uusi eläke otetaan huomioon elinaikakertoimella tarkistettuna.
Jos leski on vanhuuseläkkeellä, ja hakee eläkkeen rinnalla karttunutta eläkettä maksuun samasta ajankohdasta kuin perhe-eläke alkaa, otetaan leskeneläkkeen vähentämisessä lesken tuloina huomioon maksussa olevan vanhuuseläkkeen lisäksi samasta ajankohdasta myönnettävät lisäkarttumat eläkkeen aikaisesta työskentelystä. Vanhuuseläke katsotaan myönnetyksi leskeneläkettä vähennettäessä, jos se alkaa samasta ajankohdasta kuin leskeneläkkeen vähentäminen tehdään.
Tarkemmat tiedot
Jos leskelle myönnetty työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke tai työuraeläke on edunjättäjän kuolinkuukautena jo muuttunut vanhuuseläkkeeksi, maksussa olevan vanhuuseläkkeen lisäksi vähentämisessä otetaan huomioon vähentämisajankohtaa edeltävän vuoden loppuun mennessä elinaikakertoimella tarkistettu ansaittu eläke siitä työstä, josta vanhuuseläkettä ei ole vielä myönnetty.
Jos leski täyttää vanhuuseläkeiän samassa kuussa kuin edunjättäjä kuolee, lesken oman työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke alkaa samaan aikaan leskeneläkkeen kanssa. Lesken oma eläke leskeneläkkeen vähentämisessä on se työkyvyttömyyseläkeläke, joka oli maksussa edunjättäjän kuolinkuukautena.
Leskelle on myönnetty eläke, mutta leskeneläkettä vähennettäessä leskeä ei katsota eläkkeellä olevaksi
Leskeä ei pidetä eläkkeellä olevana, jos leski vähentämiskuukautena on
- osittaisella vanhuuseläkkeellä
- osa-aikaeläkkeellä
- luopumistuella, joka ei edunjättäjän kuolinhetkellä ollut maksussa
- luopumiseläkkeellä.
Tarkemmat tiedot
Luopumistukea ei oteta huomioon leskeneläkkeen vähennyksessä, jos leskelle myönnetyn luopumistuen maksaminen ei ollut edunjättäjän kuollessa vielä alkanut sen vuoksi, että
- luopumisikä ei ollut täyttynyt
- ansiot olivat jatkuvasti ylittäneet luopumistuen ansiotulorajan.
Luopumiseläke ei ole varsinainen eläke, joten luopumiseläkettä ei oteta huomioon leskeneläkkeen vähennyksessä. Jos luopumiseläkettä saava leski saa lisäksi omaan ansiotyöhön perustuvaa työeläkettä, otetaan leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona huomioon vain lesken omaan ansiotyöhön perustuva eläke.
Myöskään taiteilijaeläkettä tai kansanedustajan eläkelain mukaista eläkettä ei oteta huomioon leskeneläkkeen vähennyksessä.
Leski osatyökyvyttömyyseläkkeellä
Jos leski vähentämiskuukautena on osatyökyvyttömyyseläkkeellä, leskeneläkkeen vähentämisessä eläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena.
Jos osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva leski hakee leskeneläkkeen vähentämistä todellisten tulojensa perusteella (erityistilanteiden mukainen vähentäminen), myös osatyökyvyttömyyseläke lasketaan tuloksi.
Leski luopumistuella
Jos leski vähentämiskuukautena on luopumistuella, leskeneläkkeen vähentämisessä MYEL:n mukainen eläke otetaan huomioon perusmäärän mukaisena.
Muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet otetaan huomioon joko laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä riippuen siitä, onko leski vähentämiskuukautena täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän vai ei.
Lisäeläkkeiden huomioiminen vähentämisessä
Vähentämisessä ei lesken tulona oteta huomioon lesken saamaa
- rekisteröityä lisäeläkettä
- rekisteröimätöntä lisäeläkettä.
Julkisten alojen eläkkeet otetaan huomioon sen tasoisina kuin niitä maksetaan vähentämisajankohtana eli joko perus- tai lisäeläketurvan mukaisina.
Lesken ulkomailta saamat eläkkeet
Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon lesken saama
- työeläkettä vastaava ulkomailta maksettava etuus
- Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella maksettava etuus.
Etuus otetaan huomioon sen suuruisena kuin sitä maksetaan vähentämiskuukautena. Jos ulkomaisesta etuudesta ei ole saatavissa riittävää tietoa, etuus otetaan huomioon teoreettisen eläkkeen suuruisena.
Lesken oma eläke kertasuoritettu
Jos leskelle myönnetty oma eläke on kertasuoritettu ennen leskeneläkkeen vähentämiskuukautta, kertasuoritettua eläkettä ei oteta huomioon leskeneläkettä vähennettäessä. Tämä koskee sekä
- alle 32,74 euron (vuoden 2024 tasossa) kuukausieläkettä, jonka eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena ilman eläkkeensaajan suostumusta että
- 31,16– 81,85 euron (vuoden 2024 tasossa) kuukausieläkettä, jonka eläkelaitos voi maksaa kertasuorituksena, jollei eläkkeensaaja vastusta sitä.
Leskeneläkkeen vähentämisessä ei oteta huomioon myöskään sitä ansaittua eläkettä, joka leskelle mahdollisesti syntyy kertasuorituksen jälkeisestä saman työeläkelain piirissä tehdystä työstä. Tästä työstä ansaittua eläkettä ei oteta vähentämisessä huomioon myöskään silloin, kun leskelle sen perusteella myönnetään aikanaan vanhuuseläke.
Tarkemmat tiedot
Eläkelaitoksen tulee informoida leskeä siitä, että jos leski ei anna suostumustaan 32,74-81,85 euron (vuoden 2024 tasossa) suuruisen kuukausieläkkeen maksamiselle kertasuorituksena, maksussa oleva eläke vähentää leskeneläkettä.
Vuosina 1954–1972 syntynyttä leskeä informoidaan samassa yhteydessä myös siitä, että lesken kertasuoritetun työkyvyttömyys-, työura- ja vanhuuseläkkeen aikana tekemästä työstä karttuu eläkettä 1,7 prosentin mukaan. Myös palkattomista ajoista karttuu eläkettä.
Kertasuoritus heti lesken oman eläkkeen alkaessa, tieto leskeneläkettä myöntävälle eläkelaitokselle myöhemmin
Leskeneläkkeen vähentämistä tehtäessä eläkelaitoksella ei aina ole tietoa lesken oman eläkkeen kertasuorituksesta. Leskeneläkkeen vähentäminen on voitu tehdä myönnetyn eläkkeen perusteella olettaen, että eläke on jatkuva.
Jos lesken oma eläke on maksettu kertasuorituksena heti sen alkaessa, leskeneläkkeen määrä korjataan oman eläkkeen alkamisesta lukien. Näin tehdään, vaikka tieto kertasuorituksesta tulisi eläkelaitokselle myöhemmin.
Vähentämiskuukautena jatkuva lesken oma eläke maksetaan myöhemmin kertasuorituksena
Jos lesken oma eläke on vähentämiskuukautena
jatkuvana, se otetaan huomioon leskeneläkkeen vähentämisessä.
Leskeneläkettä ei tarkisteta, jos vähentämisessä huomioon otettu eläke myöhemmin maksetaan kertasuorituksena. Myöhemmästä kertasuorituksesta huolimatta tällainen eläke vaikuttaa leskeneläkettä vähentävästi.
Leski työkyvyttömyyseläkkeellä tai työuraeläkkeellä ja leskellä on jatkuva työsuhde vähentämiskuukautena
Jos leski saa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä leskeneläkkeen vähentämiskuukautena
ja leski on työskennellyt eläkkeen rinnalla, vähentämisessä otetaan huomioon vain lesken saama eläke. Osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden eläkkeen suuruisena.
Vähentämisessä ei siis oteta huomioon jatkuvan työsuhteen ansaittua eläkettä. Näin menetellään siitä riippumatta, onko kyseessä saman tai eri alojen työeläkelakien mukainen työ kuin mistä lesken oma eläke on myönnetty.
Leski saa osa-aikaeläkkeen suuruista vanhuuseläkettä
Lesken osa-aikaeläke muuttuu 68 vuoden iässä osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Jos leski ei vähentämiskuukautena ole vielä hakenut työskentelystään karttunutta vanhuuseläkettä, leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke. Ansaittua eläkettä korotetaan mahdollisella lykkäyskorotuksella edeltävän vuoden loppuun asti.
Tarkemmat tiedot
Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä henkilöillä osa-aikaeläke on muuttunut osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä. Lykkäyskorotus lasketaan lesken täytettyä 68 vuotta.
Leski vanhuuseläkkeellä ja leski työskentelee vanhuuseläkkeen aikana
Jos leski on vanhuuseläkkeellä ja leski työskentelee vanhuuseläkkeen aikana, vähennyksessä otetaan huomioon maksussa olevan eläkkeen lisäksi vähentämiskuukautta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty.
Eläkettä määrättäessä yksityisten alojen työeläkelakien mukaiset eläkkeet otetaan huomioon peruseläketurvan tasoisina ja julkisten alojen eläkelain mukainen eläke lisäeläketurvan mukaisena, jos eläke tulisi sellaisena myönnettäväksi.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on täsmennetty koskien tilannetta, jossa leski on vanhuuseläkeiässä, mutta ei vielä vanhuuseläkkeellä.
Jos leski ei saa vähentämisajankohtana vielä omaa eläkettä, leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona käytetään lesken ansiotyöhön perustuvaa laskennallista työeläkettä.
Laskennallinen eläke tarkistetaan elinaikakertoimella.
Leskeneläkettä vähennetään laskennallisen työeläkkeen perusteella myös silloin, kun leski saa
- osittaista vanhuuseläkettä
- osa-aikaeläkettä
- luopumiseläkettä.
Myös silloin, kun leski saa kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustusta, vähennetään leskeneläkettä laskennallisen työeläkkeen perusteella. Kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustusta ei pidetä omaan ansiotyöhön perustuvana työeläkkeenä.
Leski ei ole vielä vanhuuseläkeiässä
Lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista työkyvyttömyyseläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos leski olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä.
Jos perheen nuorin lapsi täyttää 18 vuotta lesken 6 kuukauden alkueläkkeen aikana, lesken omat eläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne olisivat lapsen 18 vuoden iän täyttämispäivänä, vaikka leskeneläkettä vähennetään vasta 7. kuukauden alusta. Samoin menetellään, jos lesken alkueläkkeen aikana lapseneläkeoikeus päättyy adoption tai lapsen kuoleman johdosta.
Leski on vanhuuseläkeiässä, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä
Leskeneläkkeen vähentämisessä lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos
- leski on viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän ja
- leski ei ole vielä vanhuuseläkkeellä.
Vanhuuseläkeiällä tarkoitetaan tässä myös rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaista alennettua eläkeikää tai julkisten alojen työeläkelakien mukaista alempaa eläkeikää.
Ansaittu eläke tarkistetaan elinaikakertoimella.
Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään edunjättäjän kuolinpäivää seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta, lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke. Jos vähentämisen ajankohta on alkueläkkeen alkamisajankohtaa seuraavan vuoden puolella, lesken laskennallinen eläke tarkistetaan työeläkeindeksillä seuraavan vuoden tasoon.
Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lapseneläkeoikeuden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon lapseneläkeoikeuden päättymistä edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke.
Leski täyttää vanhuuseläkeiän alkueläkkeen aikana
Jos leski 6 kuukauden kuluessa edunjättäjän kuolemasta täyttää jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän ja jää vanhuuseläkkeelle, leskeneläkettä vähennettäessä 7. kalenterikuukauden alusta otetaan huomioon myönnetyn vanhuuseläkkeen lisäksi mahdollisesti vielä myöntämättömän, edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitun eläkkeen määrä.
Jos leskellä on 6 kuukauden kuluessa edunjättäjän kuolemasta oikeus omaan vanhuuseläkkeeseen, mutta hän ei tänä aikana vielä hae eläkettä, leskeneläkettä vähennettäessä edunjättäjän kuolemaa seuraavan 7. kalenterikuukauden alusta käytetään lesken laskennallista työkyvyttömyyseläkettä sen suuruisena kuin se olisi edunjättäjän kuolinpäivänä.
Leski on täyttänyt julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaissa mainittujen lakien mukaisen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alemman eläkeiän tai henkilökohtaisen eläkeiän, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä
Lesken omana eläkkeenä otetaan vähentämisessä huomioon edunjättäjän kuolinvuotta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämisvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos
- leski on täyttänyt vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan julkisten alojen alemman eläkeiän tai henkilökohtaisen eläkeiän (63–65) ja
- julkinen palvelus on jatkunut yhdenjaksoisena eläkeiän täyttämiseen.
Lesken omana eläkkeenä otetaan vähentämisessä huomioon edellisen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jos
- leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, mutta ei henkilökohtaista eläke-ikää ja
- lesken palvelussuhde on ollut yhdenjaksoinen edunjättäjän kuolinpäivään tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämispäivään.
Vähentämisessä käytettävä lesken oma eläke sisältää lisäeläkeosuuden. Normeerausvähennystä ei tehdä, jos julkinen palvelus on jatkunut yhdenjaksoisena vähentämisajankohtaan asti. Jos palvelus ei ole ollut yhdenjaksoinen vähentämisajankohtaan asti, lesken ansaittuun eläkkeeseen tehdään normeerausvähennys.
Eläkelaitokset saavat tiedon mahdollisesta julkisen tai yksityisen alan alennetusta vanhuuseläkeiästä työsuhdeotteelta.
Laskennallisen eläkkeen lykkäyskorotus
Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lesken täytettyä ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän, eikä leski tuolloin ole vielä vanhuuseläkkeellä, laskennalliseen vanhuuseläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotus. Lykkäysaika lasketaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta vähentämisajankohtaan. Jos leski on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, lykkäyskorotukseen ei ole oikeutta samalta ajalta.
Jos leski on syntynyt vuosina 1940–1948, mutta vähentämisajankohtana leski ei ole vanhuuseläkkeellä, yksityisten alojen työeläkelakien mukaiseen laskennalliseen vanhuuseläkkeeseen lasketaan vuoden 2016 säännösten mukainen lykkäyskorotus 68 vuoden iän täyttämisestä vähentämisajankohtaan.
Vuonna 1939 ja sitä ennen syntyneiden leskien mahdollista laskennallista vanhuuseläkettä lykättäessä lykkäyskorotus lasketaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti 65 vuoden iän täyttämisestä vähentämisajankohtaan.
Leski saa osittaista vanhuuseläkettä
Osittaista vanhuuseläkettä saavan lesken työeläkkeenä pidetään laskennallista työkyvyttömyyseläkettä, jos leski ei ollut täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää edunjättäjän kuolinpäivänä. Laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan seuraavista osista:
- maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
- säästöosuus eli osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu ja vielä myöntämättä oleva eläke
- osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke
- tulevan ajan eläkeosa.
Jos osittaista vanhuuseläkettä saava leski oli täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän edunjättäjän kuolinpäivänä, leskeneläkkeen vähentämisessä lesken omana eläkkeenä pidetään laskennallista vanhuuseläkettä. Laskennallisen vanhuuseläkkeen määrä lasketaan seuraavista osista:
- maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
- säästöosuus eli osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu ja vielä myöntämättä oleva eläke
- osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke.
Leski saa kuntoutusrahaa
Kuntoutusrahaa saavan lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään kuntoutusrahaa, josta on vähennetty 33 prosentin korotusosa.
Leski on työskennellyt ulkomailla
Jos leski on ollut työssä ulkomailla tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, mutta leski ei vielä saa ulkomaantyön perusteella eläkettä, vähentämisessä lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon ulkomailla tehdyn työn osalta laskennallinen eläke.
Lesken työskentely myös muussa kuin EU-maassa otetaan vähentämisessä huomioon. Eläketurvakeskus selvittää, minkä suuruisena eläke huomioidaan.
Päätös lesken laskennallisesta eläkkeestä
Leskellä on pyynnöstä oikeus saada valituskelpoinen päätös laskennallisen eläkkeensä määrästä silloin, kun
- perhe-eläke myönnetään julkisten alojen eläkelain mukaan ja
- leski on työskennellyt yksityisen alan työsuhteessa.
Sama koskee tilannetta, jossa perhe-eläkkeen myöntää yksityisen alan eläkelaitos ja leski on työskennellyt julkisen alan palvelussuhteessa.
Jos perhe-eläke on myönnetty saman järjestelmän piiristä, jossa myös lesken työskentely on vakuutettu, leskelle annetaan pyynnöstä laskelma lesken laskennallisesta eläkkeestä, jollei laskelma sisälly eläkepäätösasiakirjoihin. Näin leski pääsee tarkistamaan, miten vähentämisessä käytetty laskennallinen eläke on laskettu.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty toimintaohje tilanteeseen, jossa leski saa työuraeläkettä tai osittaista vanhuuseläkettä.
Leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettava lesken oma eläke ja laskennallinen eläke, kun leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran
| Lesken tilanne vähennyshetkellä | Vähentämisessä otetaan huomioon | Vähentämisessä ei oteta huomioon |
| Leski ei ole omalla eläkkeellä, eikä ole täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää | Laskennallinen työkyvyttömyyseläke | – |
| Leski täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä | Edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke | – |
| Leski on omalla eläkkeellä, ei työskentelyä eläkkeen rinnalla |
Maksussa oleva eläke tai eläkkeet
Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä |
Kertasuoritettua eläkettä, jos kertasuoritus ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä |
| Leski on luopumistuella |
Maksussa oleva luopumistuen perusmäärä
Lisäksi muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä |
– |
| Leski on osittaisella vanhuuseläkkeellä, ei ole täyttänyt minkään työeläkelain mukaista vanhuuseläkeikää |
Maksussa oleva eläke, säästöosuus, edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke niistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista eläkettä ei ole vielä myönnetty ja tulevan ajan eläkeosa
Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä |
– |
| Leski osittaisella vanhuuseläkkeellä, on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän |
Maksussa oleva eläke, säästöosuus ja edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke niistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista eläkettä ei ole vielä myönnetty
Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä |
– |
| Leski on työkyvyttömyyseläkkeellä tai työuraeläkkeellä, työskentelee eläkkeen rinnalla |
Maksussa oleva eläke tai eläkkeet
Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä |
Laskennallista eläkettä eläkeaikaisesta työstä
Kertasuoritettua työkyvyttömyyseläkettä, jos kertasuoritus ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä |
| Lesken osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi. Leski ei vielä hae työskentelystään karttunutta vanhuuseläkettä | Edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, jota korotetaan mahdollisella lykkäyskorotuksella edeltävän vuoden loppuun asti | – |
| Leski on vanhuuseläkkeellä, työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla |
Maksussa oleva eläke tai eläkkeet. Lisäksi edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke niistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta, joista eläkettä ei ole vielä myönnetty
Jos eläke LITA-vähennetty, ilman vähennystä |
Kertasuoritettua eläkettä, jos kertasuoritus ennen leskeneläkkeen vähentämishetkeä |
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen esimerkki on päivitetty vuoden 2024 tasoon.
Miten leskeneläkkeen vähentäminen tehdään?
Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään seuraavasti:
- Vähennyksen perusteen suuruinen määrä vähennetään lesken omasta työeläkkeestä.
- Jos lesken oma eläke ylittää vähennyksen perusteen, puolet ylitteestä vähennetään leskeneläkkeestä.
LITA-vähennys tehdään leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen.
Esimerkki: Leskeneläkkeen vähentäminen
- Leskeneläkkeen täysi määrä on 450,50 euroa/kk.
- Vähennyksen peruste on 818,50 euroa (vuoden 2024 tasossa).
- Lesken oman työeläkkeen määrä on 873,40 euroa/kk.
Leskeneläkkeen vähentäminen:
| Lesken oma eläke | 873,40 euroa/kk |
| – Vähennyksen peruste | 818,50 |
| Ylite | 54,9 |
| Puolet ylitteestä | 27,45 euroa/kk |
Maksettava leskeneläke on 450,50 – 27,45 = 423,05 euroa/kk.
Suhteellinen vähentäminen
Jos leskellä on oikeus saada useamman työeläkelain mukaista leskeneläkettä, tehdään suhteellinen leskeneläkkeen vähentäminen.
Kunkin työeläkelain mukaisesta leskeneläkkeestä vähennetään se osuus ylitteen puolikkaasta, mitä kyseisen työeläkelain mukainen leskeneläke on kaikista työeläkelakien mukaisista leskeneläkkeistä. Toisen EU-maan leskeneläke rinnastetaan työeläkelakien mukaisiin leskeneläkkeisiin.
Miten lasketaan?
Suhteellinen leskeneläkkeen vähentäminen tarkoittaa, että kunkin työeläkelain mukaisesta leskeneläkkeestä vähennetään suhteellinen osuus ylitteen puolikkaasta. Vähennettävä suhteellinen osuus ylitteen puolikkaasta saadaan, kun
- jaetaan kyseisen työeläkelain mukaisen leskeneläkkeen määrä kaikkien työeläkelakien mukaisella leskeneläkkeen määrällä
- kerrotaan osamäärällä ylitteen puolikas.
Tarkemmat tiedot
Vaikka toinen työeläkelaki olisi kertasuorittanut edunjättäjän oman eläkkeen huomioidaan se suhteellisessa vähentämisessä.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty, että leskeneläkkeen tarkistamisesta ei tarvitse antaa päätöstä, jos eläkkeen määrä ei muutu.
Leskeneläkkeen määrä tarkistetaan
Leskeneläkkeen määrä tarkistetaan ja vähentäminen tehdään uudelleen, jos
- ensimmäinen vähentäminen on tehty laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella tai
- erityistilanteiden mukaisena vähentämisenä lesken todellisten tulojen perusteella ja
- leskelle myöhemmin myönnetään työkyvyttömyyseläke, työuraeläke, ensimmäinen vanhuuseläke tai luopumistuki.
Leskeneläkkeen tarkistamisesta ei tarvitse antaa asiakkaalle uutta päätöstä, jos eläkkeen määrä ei muutu tai eläkettä ei edelleenkään jää maksettavaksi.
Jos leskelle myöhemmin myönnetään osittainen vanhuuseläke, ei leskeneläkkeen määrää tarkisteta eikä uutta vähentämistä tehdä.
Leskeneläke tarkistetaan lesken oman eläkkeen alkamisesta lukien.
Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon
- leskelle myönnetty eläke sekä
- eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole vielä myönnetty eläkettä.
Osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena.
Jos leskelle on myönnetty julkisten alojen eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ammatillisen työkyvyttömyyden perusteella, mutta yksityisten alojen eläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty, otetaan vähennyksessä huomioon julkisten alojen työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä yksityisten alojen eläkelakien mukaan ansaittu eläke.
Tarkistus tehdään siitä syystä, että laskennallinen työkyvyttömyyseläke voi poiketa huomattavasti leskelle myönnetyn lopullisen eläkkeen määrästä.
Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä. Peruste tarkistetaan työeläkeindeksillä tarkistushetken tasoon.
Leskelle myönnetään luopumistuki
Jos leskelle myönnetään luopumistuki, leskeneläke tarkistetaan. Vähentäminen tehdään luopumistuen osalta sen todellisen määrän perusteella. Vähentämisessä huomioidaan lisäksi muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä.
Leskeneläkkeen määrää ei tarkisteta
Leskeneläkkeen määrää ei tarkisteta eikä uutta vähentämistä tehdä, jos
- vähentäminen on tehty lesken laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella ja leskelle myöhemmin myönnetään vanhuuseläke
- vähentämisessä on otettu huomioon jonkin työeläkelain mukainen vanhuuseläke ja leskelle myöhemmin myönnetään uutta vanhuuseläkettä
- vähentämisessä on otettu huomioon luopumistuen perusmäärä ja mahdolliset muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet laskennallisina
- osa-aikaeläkkeellä olevan lesken leskeneläkkeen vähentäminen on tehty laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella ja leskelle myöhemmin myönnetään vanhuuseläke
Vanhuuseläketilanteissa leskeneläkkeen vähentäminen tehdään vain kerran. Vähentämistä ei tarvitse tehdä uudelleen, kun laskennallisena vanhuuseläkkeenä aiemmin huomioon otetusta työskentelystä myöhemmin myönnetään eläke.
Lesken täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi
Leskeneläkkeen vähentämistä ei tehdä uudelleen, jos lesken täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi.
Leskelle myönnetään kuntoutusraha
Jos leskeneläkettä on vähennetty lesken laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, vähentämistä ei tehdä uudelleen, kun leskelle myönnetään kuntoutusraha.
Lesken työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
Kun lesken oma työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, leskeneläkkeen vähentämistä ei tehdä uudelleen.
Leskeneläkkeen vähentämistä ei tehdä uudelleen siinäkään tapauksessa, että eläkkeeseen lisätään eläkkeen rinnalla tehdystä työstä ansaittu uusi eläke.
Kertakorotus ei aiheuta leskeneläkkeen tarkistamista
Kertakorotuksen liittäminen lesken omaan työkyvyttömyyseläkkeeseen ei aiheuta leskeneläkkeen tarkistamista.
Yhteenvetotaulukko
Lesken omat eläkkeet ja ansiotyö leskeneläkkeen vähentämisessä
Uudelleen vähentäminen
|
Lesken tilanne |
Tehdäänkö uusi vähentäminen? |
Vähentämisessä ei oteta huomioon |
|
Vähennys tehty laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella Myönnetään oma työkyvyttömyyseläke tai ensimmäinen vanhuuseläke |
Uusi vähentäminen Myönnetty eläke ja eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta eläkettä ei vielä myönnetä. |
Lesken oman työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotusta |
|
Vähennys tehty luopumistuen perusteella (vähentämisessä huomioitu lisäksi muiden eläkelakien mukaiset eläkkeet joko laskennallisena työkyvyttömyyseläkkeenä tai vanhuuseläkkeenä) Myönnetään oma työkyvyttömyyseläke tai ensimmäinen vanhuuseläke |
Ei uutta vähentämistä | – |
|
Vähennys tehty laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella Myönnetään vanhuuseläke |
Ei uutta vähentämistä |
– |
|
Vähennys tehty työkyvyttömyyseläkkeen perusteella Eläke muuttuu osaeläkkeeksi |
Ei uutta vähentämistä |
– |
|
Vähennys tehty laskennallisen eläkkeen perusteella Myönnetään kuntoutusraha |
Ei uutta vähentämistä |
– |
|
Vähennys tehty työkyvyttömyyseläkkeen tai työuraeläkkeen perusteella Eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi |
Ei uutta vähentämistä |
Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertynyttä karttumaa
|
|
Vähennys tehty vanhuuseläkkeen perusteella, leskellä ollut vanhuuseläkeaikaista työskentelyä ensimmäisen vähentämisen jälkeen Vanhuuseläkeaikainen karttuma lisätään vanhuuseläkkeeseen |
Ei uutta vähentämistä |
– |
|
Vähennys tehty laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, koska leski osa-aikaeläkkeellä Osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi Leski hakee työskentelystä karttuneen vanhuuseläkkeen |
Ei uutta vähentämistä
Uusi vähentäminen |
– |
|
Vähennys tehty laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella, koska leski osa-aikaeläkkeellä Osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi Leski hakee työskentelystä karttuneen vanhuuseläkkeen |
Ei uutta vähentämistä
Ei uutta vähentämistä |
– |
Lesken oman eläkkeen yhteensovitusmuutokset tai LITA-vähennysmuutokset
Jos lesken oman eläkkeen määrä muuttuu sen vuoksi, että eläkkeeseen tehdään uusi LITA-yhteensovitus tai LITA-vähennys, ei leskeneläkkeen määrää tarkisteta. Leskeneläkettä ei tarkisteta, koska leskeneläkkeen vähentämisessä lesken oma työeläke otetaan huomioon ilman ensisijaisen etuuden vaikutusta.
Lesken oman eläkkeen päättyminen
Lesken työkyvyttömyyseläkkeen lakkaaminen ei eläkkeen päättymisvaiheessa aiheuta leskeneläkkeen tarkistamista.
Jos vähentämisessä huomioitu lesken saama työkyvyttömyyseläke lakkaa ja leskelle myöhemmin myönnetään osittainen vanhuuseläke, leskeneläkkeen määrää ei tarkisteta.
Tarkistusta ei tehdä myöskään silloin, jos päättyneen eläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke entisin perustein.
Jos työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke myönnetään myöhemmin uusin perustein, leskeneläke tarkistetaan ja vähentämisessä otetaan huomioon myös edellisen eläkkeen aikainen ja sen jälkeen ansaittu uusi eläke.
Yhteenvetotaulukko
Lesken oman eläkkeen yhteensovitusmuutokset ja eläkkeen päättyminen
|
Lesken tilanne |
Tehdäänkö uusi vähentäminen? |
|
Lesken oman eläkkeen yhteensovitus/LITA-vähennys muuttuu LITA-etuuden muutoksen vuoksi |
Ei uutta vähentämistä |
|
Lesken työkyvyttömyyseläke päättyy |
Ei uutta vähentämistä päättymisvaiheessa |
| Lesken työkyvyttömyyseläke päätyy ja leskelle myöhemmin myönnetään osittainen vanhuuseläke | Ei uutta vähentämistä |
|
Lesken päättyneen eläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke entisin perustein |
Ei uutta vähentämistä |
|
Lesken päättyneen eläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke uusin perustein |
Uusi vähentäminen Vähentämisessä huomioon myös edellisen eläkkeen aikainen ja sen jälkeen karttunut uusi eläke |
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Ohjeeseen on myös lisätty tieto, että elinkustannusindeksi löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta.
Edunjättäjän entisen puolison eläkkeen määrään vaikuttaa entiselle puolisolle maksetun elatusavun suuruus. Entisen puolison eläkkeen osuus leskeneläkkeestä on sama kuin mitä 60 prosenttia edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta kuukausittaisesta elatusavusta on edunjättäjän koko eläkkeestä. Entiselle puolisolle maksettavan perhe-eläkkeen määrä vähennetään leskelle maksettavasta eläkkeestä.
Entisen puolison elatusapua korotetaan elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Entisen puolison perhe-eläkkeen määrä lasketaan elinkustannusindeksillä korotetusta elatusavusta. Elinkustannusindeksi löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta.
Entisen puolison tulee liittää perhe-eläkehakemukseensa päätös tai sopimus elatusavusta. Entisen puolison tulisi ilmoittaa myös elatusavun indeksikorotettu määrä. Jos indeksikorotettua määrää ei saada hakijalta, eläkelaitos laskee korotetun määrän.
Elatusapu x 0,6 / edunjättäjän kokonaiseläke x leskeneläke (ennen ensisijaisten etuuksien vähentämistä)
Jos edunsaajana ei ole leskeä, entisen puolison eläke voi olla enintään leskeneläkkeen suuruinen.
Jos elatusapua saavia entisiä puolisoita on useampia, entisten puolisoiden perhe-eläkkeen yhteismäärä jaetaan entisten puolisoiden kesken elatusapujen suhteessa. Jos edunsaajana on myös leski, entisille puolisoille maksettavien perhe-eläkkeiden yhteismäärä on enintään puolet leskeneläkkeestä.
Jos rekisteröidyn parisuhteen osapuoli oli osapuolten erottua velvollinen maksamaan toiselle osapuolelle elatusapua, parisuhteen eloonjääneellä osapuolella on oikeus samalla tavoin laskettuun perhe-eläkkeeseen kuin edunjättäjän entisellä puolisolla.
Entisen puolison omien työeläkkeiden määrä voi pienentää entiselle puolisolle maksettavan perhe-eläkkeen määrää.
Esimerkki: Entisen puolison eläkkeen määrä
- Edunjättäjä oli tuomittu maksamaan entiselle puolisolleen elatusapua 100 euroa/kk
- Edunjättäjän työeläke oli 1 000 euroa/kk
- Täysi leskeneläke on 500 euroa/kk
60 % elatusavusta on 60 euroa.
Entisen puolison eläke ennen entisen puolison omien työeläkkeiden vähentävää vaikutusta ja ennen ensisijaisten etuuksien vähentämistä on
60 / 1 000 x 500 = 30 euroa/kk.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Milloin on kyse erityistilanteiden mukaisesta leskeneläkkeen vähentämisestä?
Erityistilanteiden mukaisesta leskeneläkkeen vähentämisestä on kysymys silloin, kun vähentäminen tehdään lesken todellisten tulojen perusteella.
Erityistilanne on esimerkiksi silloin, kun leskelle on karttunut huomattava eläke aikaisemman työnteon perusteella, mutta leskeneläkkeen vähentämistä ensimmäistä kertaa tehtäessä leski ei enää ole työssä tai leski jää myöhemmin työttömäksi. Lesken laskennallinen eläke voi tällöin olla oleellisesti suurempi kuin lesken todelliset tulot leskeneläkkeen vähentämisen ajankohtana. Jotta leskeneläke mitoitettaisiin näissä tilanteissa oikean suuruiseksi, leski voi hakea leskeneläkkeen vähentämistä todellisten tulojensa perusteella.
Erityistilanteiden mukaista leskeneläkkeen vähentämistä on haettava
Leskeneläkkeen vähentäminen lesken todellisten tulojen perusteella edellyttää lesken hakemusta. Hakemuksessa leski ilmoittaa ne tulot, joiden perusteella hän haluaa vähentämisen tehtäväksi.
Vähentämisessä käytetään hekemusta edeltävän kuuden kuukauden ajalta
- lesken keskimääräisiä ansiotuloja
- ansiotuloihin perustuvia etuuksia.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty osittainen varhennetu vanhuuseläke edellytysten listaan.
Edellytykset erityistilanteiden mukaiseksi leskeneläkkeen vähentämiseksi
Lesken tulona leskeneläkettä vähennettäessä voidaan käyttää lesken keskimääräisiä ansiotuloja ja niihin perustuvia etuuksia, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- leski ei vielä saa omaa työeläkettä tai leski saa osatyökyvyttömyyseläkettä tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä
- leski on tehnyt erityistilanteiden mukaista vähentämistä koskevan hakemuksen 5 vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta tai myöhemmin, jos leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran vasta nuorimman perhe-eläkkeeseen oikeutetun lapsen täyttäessä 18 vuotta
- 60 prosenttia lesken ansiotuloista, ansiotuloihin perustuvat etuudet sellaisenaan sekä osatyökyvyttömyyseläke tai osittainen varhennettu vanhuuseläke ovat yhteensä vähintään 25 prosenttia pienemmät kuin lesken laskennallinen työeläke.
Leskeneläkettä voidaan vähentää erityistilanteiden mukaisesti myös silloin, kun leski saa kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustusta. Kuntoutusrahaa tai kuntoutusavustusta ei pidetä omaan ansiotyöhön perustuvana työeläkkeenä.
Lesken katsotaan saavan eläkettä, vaikka eläkettä ei LITA-yhteensovituksen tai LITA-vähennyksen jälkeen ole jäänyt maksettavaksi. Näissä tapauksissa erityistilanteiden mukainen vähentäminen ei siis ole mahdollista.
Erityistilanteiden mukainen vähentäminen lesken ilmoituksen tai hakemuksen perusteella
Leski voi perhe-eläkehakemuksessaan ilmoittaa ansiotasonsa huomattavasta alentumisesta aikaisemmasta tasosta esimerkiksi työstä poisjäännin takia. Tällöin eläkelaitos selvittää, täyttyvätkö erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset.
Eläkelaitos selvittää leskeltä
- millä tavoin lesken tulot ovat muuttuneet aikaisemmasta
- minkä suuruiset lesken tulot muutoksen jälkeen ovat.
Leski voi osoittaa ansiotulojensa alentumisen työnantajan palkkatodistuksella. Yrittäjänä toimiva leski osoittaa ansioidensa alentumisen sillä, että työtuloa on alennettu. Tarvittaessa eläkelaitos hankkii selvityksen lesken työttömyys- tai sairauspäivärahan suuruudesta.
Lesken ei tarvitse tehdä erillistä hakemusta, jos erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset täyttyvät tämän selvityksen perusteella.
Kun leski hakee erityistilanteiden mukaista vähentämistä myöhemmin kuin perhe-eläkettä hakiessaan, hakemukseksi riittää kirje ja edellä kerrottu selvitys muuttuneista tuloista.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Milloin leskeneläkkeen vähentäminen voidaan tehdä lesken todellisten tulojen perusteella?
Leskeneläkkeen vähentäminen voidaan tehdä lesken todellisten tulojen perusteella silloin, kun leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran.
Leski voi hakea todellisten tulojen mukaista vähentämistä myös myöhemmin, jos lesken olosuhteet muuttuvat oleellisesti siitä, mitä ne olivat leskeneläkettä ensimmäistä kertaa vähennettäessä. Hakemus on kuitenkin tehtävä viimeistään 5 vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta.
Jos perheessä on alle 18-vuotiaita lapseneläkkeeseen oikeutettuja lapsia, leskeneläkettä vähennetään ensimmäisen kerran nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta tai viimeisen vähentämisen estävän lapsen perhe-eläkeoikeuden päättyessä adoption tai lapsen kuoleman vuoksi. Tällöin vähentäminen voidaan tehdä lesken todellisten tulojen mukaan, vaikka edunjättäjän kuolemasta on jo kulunut yli 5 vuotta.
Vähentäminen tehdään takautuvasti hakemusta edeltävän 6 kuukauden ajalta
Lesken ansiotulojen ja niihin perustuvien etuuksien mukainen vähentäminen voidaan tehdä takautuvasti hakemusta edeltävän 6 kuukauden ajalta. Tietämättömyys menettelyn mahdollisuudesta ei pidennä leskeneläkkeen takautuvaa tarkistamisaikaa.
Joskus leski hakee leskeneläkkeensä vähentämisen tarkistamista niin pian olosuhteissaan tapahtuneen muutoksen jälkeen, että lesken tulot eivät vielä ole ehtineet alentua riittävästi. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun työttömäksi jääneellä leskellä hakemusta edeltäneeseen 6 kuukauden aikaan sisältyy vielä työssäoloaikaa. Eläkelaitos voi tällöin seurata tilannetta ja tarkistaa leskeneläkkeen vähentämisen myöhemmin, jos erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset täyttyvät myöhemmästä ajankohdasta.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu tilannetta, jossa leski saa kuntoutusrahaa.
Leskeneläkettä vähennettäessä otetaan ansiotulona huomioon ne työansiot, jotka kartuttavat eläkettä. Ansioita ei tarkisteta vuodenvaihteen yli palkkakertoimella tai muullakaan indeksillä.
Lisäksi huomioon otetaan lesken saamat ansiotuloihin perustuvat etuudet.
Leski saa kuntoutusrahaa
Kuntoutusrahaa saavan lesken tuloina otetaan huomioon kuntoutusraha, josta on vähennetty 33 prosentin korotusosuus. Kuntoutusraha otetaan tulona huomioon ilman kuntoutuskorotusta, jos se maksetaan henkilölle itselleen. Jos kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, ei työnantajalle maksettua osuutta pidetä lesken tulona.
Lisäksi otetaan huomioon 60 prosenttia niistä ansiotuloista, joita leski mahdollisesti saa kuntoutusrahan rinnalla.
Tilanteessa, jossa leskelle itselle maksetaan sekä kuntoutusraha että palkka erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset eivät aina täyty. Vähentämisessä käytetään tällöin lesken laskennallista työkyvyttömyyseläkettä.
Leski saa ansiotuloihin perustuvaa etuutta
Ansiotuloihin perustuvia etuuksia ovat esimerkiksi sairauspäiväraha ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha.
Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha eivät perustu ansiotuloon, joten niitä ei oteta huomioon erityistilanteiden mukaisessa vähentämisessä lesken tuloina.
Tarvittaessa etuudet muutetaan vastaamaan kuukausittain maksettavaa määrää.
Kuukaudessa maksettavan työttömyyspäivärahan määrä saadaan kertomalla päivärahan määrä 21,5:llä.
Kuukaudessa maksettavan sairauspäivärahan määrä saadaan kertomalla päiväraha 300:lla ja jakamalla tulo 12:lla.
Maksussa olevana bruttomääräisenä ja tarvittaessa kuukausimääräiseksi muutettuna otetaan huomioon myös
- osatyökyvyttömyyseläke
- osa-aikaeläke
- osittainen varhennettu vanhuuseläke
- luopumiseläke
- työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke
- liikennevakuutuslain mukainen omaan vammaan perustuva jatkuva korvaus
- sotilasvammalain nojalla myönnetty päiväraha ja elinkorko
- työskentelyyn perustuva vapaamuotoinen lisäeläke.
Leski ei ole työssä eikä saa ansiotuloihin perustuvaa etuutta
Jos leski ei ole ansiotyössä eikä saa ansiotuloihin perustuvaa etuutta, leskeneläkettä vähennettäessä leskellä ei katsota olevan lainkaan tuloja. Vähentäminen tehdään lesken todellisten nollatulojen perusteella.
Vähentäminen silloin, kun leskellä ei ole tuloja lainkaan (VaKO 150/2006, poikkeuksellinen eläkesovitus)
Leskeneläkkeeseen tehtiin eläkesovitus 1.2.2003 alkaen lesken laskennallisen eläkkeen perusteella. Edunjättäjän kuolinhetkellä leskellä voimassa ollut työsuhde päättyi 30.6.2004. Leski oli vaatinut poikkeuksellisen eläkesovituksen tekemistä vastaamaan senhetkisiä tosiasiallisia tulojaan. Leski oli kertonut tilanteensa muuttuneen toukokuusta 2005 lähtien niin, että leski oli tehnyt satunnaisia konsulttitöitä kotoa käsin entiselle työnantajalleen.
VakOn mukaan leskeneläkkeen poikkeuksellista eläkesovitusta koskeva säännös on tarkoitettu suojaamaan tilanteita, joissa lesken laskennallisen eläkkeen perusteella laskettu eläke ei vastaa lesken todellisia tuloja ja taloudellista asemaa. Säännöksen voidaan tulkita tarkoittavan suojata myös leskiä, joilla ei ole tuloja lainkaan. Leskeneläkkeeseen tuli tehdä poikkeuksellinen eläkesovitus lesken todellisten nollatulojen perusteella.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Kun tutkitaan, voidaanko leskeneläkettä vähentää lesken todellisten tulojen perusteella, lesken ansiotulot muutetaan vastaamaan työeläkkeen määrää. Ansiotulojen bruttomäärästä otetaan tällöin huomioon 60 prosenttia.
Lesken saamat etuudet otetaan huomioon maksettavan bruttomäärän suuruisina.
Lesken ansiotulojen ja ansiotuloihin perustuvien etuuksien mukainen vähentäminen voidaan tehdä takautuvasti hakemusta edeltävän 6 kuukauden ajalta. Vähentämisessä käytetään näin ollen lesken keskimääräisiä ansiotuloja ja ansiotuloihin perustuvia etuuksia hakemusta edeltävän 6 kuukauden ajalta.
Esimerkki, Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteessa
Edunjättäjä on kuollut syyskuussa 2011. Leskeneläkkeen vähentämisessä käytettiin lesken laskennallista työkyvyttömyyseläkettä, koska leski oli silloin vielä työssä.
Leski jäi työttömäksi kesäkuussa 2013. Hän hakee marraskuussa 2015 leskeneläkkeen määrän tarkistamista.
Lesken tulona on leskeneläkkeen lisäksi työttömyyspäiväraha, 30 euroa/pv. Kuukausituloksi muutettuna työttömyyspäiväraha on 30 x 21,5 = 645 euroa/kk.
Aikaisemmassa leskeneläkkeen vähentämisessä käytetty lesken laskennallinen eläke on indeksikorotettuna 1 000 euroa/kk.
Ansioiden väheneminen:
Laskennallinen eläke 1 000 e
Työttömyyspäiväraha 645 e
Erotus 355 e
Erotus on yli 25 % lesken laskennallisesta eläkkeestä.
Leskeneläkettä vähennettäessä lesken tulona käytetään työttömyyspäivärahan perusteella laskettua 645 euron tuloa.
Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään takautuvasti toukokuun alusta 2015.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu tarkistamista kun lesken keskimääräiset ansiot nousevat.
Lesken todellisten tulojen perusteella vähennettyä leskeneläkettä maksetaan toistaiseksi.
Kun lesken olosuhteissa tapahtuu muutos, leskeneläke tarkistetaan. Tällainen olosuhteiden muutos on, kun
- lesken keskimääräiset ansiotulot nousevat
- leskelle myönnetään oma eläke.
Lesken on ilmoitettava sellaisista olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavan leskeneläkkeen määrään.
Lesken keskimääräiset ansiotulot nousevat
Leskeneläkkeen tarkistus on tehtävä, jos lesken keskimääräiset ansiotulot nousevat. Tarkistamisessa käytetään erityistilanteen vertailun aikaista lesken laskennallista eläkettä työeläkeindeksillä indeksoituna tarkistushetkeen lesken tulona. Tarkistamisessa ei lasketa uutta laskennallista työkyvyttömyyseläkettä.
Jos tarkistamisessa erityistilanteiden mukaisen vähentämisen ehdot täyttyvät keskimääräisen ansiotulon nousun jälkeenkin, jatkuu erityistilanteiden mukainen vähentäminen alkuperäisellä ansiotulon määrällä. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on, jos leskeneläke on ensin myönnetty todellisten tulojen mukaan ja myöhemmin lesken tulot nousevat kun leskelle myönnetään osittainen vanhuuseläke.
Leskeneläkettä ei tarkisteta, jos lesken keskimääräinen ansiotulo nousee lyhytkestoisen, enintään noin 6 kuukautta jatkuvan työn johdosta.
Kun lesken keskimääräinen ansiotulo nousee edeltävän 6 kuukauden ajalta niin suureksi, että erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset eivät enää täyty, leskeneläke tarkistetaan tämän 6 kuukauden tarkastelujakson jälkeen. Vähentäminen tehdään silloin lesken laskennallisen eläkkeen perusteella.
Tarkistus voidaan tehdä myös takautuvasti. Tarkastelu tehdään kokonaisarvion pohjalta.
Kun erityistilanteiden mukaisen vähentämisen edellytykset ovat lesken ansiotulojen nousun vuoksi päättyneet, ei erityistilanteiden mukaista vähentämistä voida tehdä uudelleen, vaikka lesken ansiotulot laskisivat työn päätyttyä.
Tarkemmat tiedot
Perhe-eläkkeen myöntänyt eläkelaitos valvoo lesken tuloja oman valvontamenettelynsä mukaisesti. Eläkelaitos ottaa huomioon sen, miten pitkän ajan tällaisen vähentämisen aiheuttaneen tilanteen voidaan arvioida jatkuvan.
Leskelle myönnetään oma eläke
Erityistilanteiden mukainen vähentäminen päättyy, kun leskelle myönnetään työeläkelakien tai niihin rinnastettavien lakien mukainen vanhuuseläke, työuraeläke, työkyvyttömyyseläke tai luopumistuki. Leskeneläkkeen määrä tarkistetaan ja vähentäminen tehdään uudelleen lesken oman eläkkeen perusteella.
Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon
- leskelle myönnetty eläke sekä
- eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole vielä myönnetty eläkettä.
Vähentäminen tehdään uudelleen lyhyeksikin aikaa myönnetyn kuntoutustuen perusteella. Tällöin erityistilanteiden mukainen vähentäminen päättyy. Vaikka kuntoutustuki lakkaa, leskeneläkettä ei tarkisteta.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu, missä järjestyksessä kertakorotus ja ensisijaisen etuuden vähentäminen tehdään.
Kertakorotuksen lisääminen perhe-eläkkeeseen
Jos perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän saama työkyvyttömyyseläke tai laskennallinen työkyvyttömyyseläke, perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus. Perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä
- perhe-eläke on jatkunut 5 kalenterivuotta, jos perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän laskennallinen työkyvyttömyyseläke
- edunjättäjän työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke yhdessä ovat jatkuneet 5 kalenterivuotta.
Kertakorotusprosentti määräytyy sen mukaan, mikä edunjättäjän ikä olisi ollut korotushetkellä. Jos edunjättäjä kertakorotushetkellä olisi täyttänyt 56 vuotta, perhe-eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta.
Kertakorotus lisätään maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen, jossa on otettu huomioon ensisijaisten etuuksien vaikutus. Perhe-eläkettä ei siis lasketa korotushetkellä kokonaan uudestaan.
Jos perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen on lisätty edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdystä työstä karttunut eläke, kertakorotus tehdään samalla myös eläkeaikaiseen karttumaan.
Kertakorotus, LITA-vähentäminen ja leskeneläkkeen vähentäminen
Edunsaajana vain leski
Jos edunjättäjä oli jo eläkkeellä ja edunjättäjän eläkkeeseen oli jo lisätty kertakorotus, perhe-eläkkeen peruste sisältää kertakorotuksen. Perhe-eläkkeen laskemisen jälkeen tehdään LITA-vähentäminen.
Jos edunjättäjä ei ollut eläkkeellä tai hänen eläkettään ei vielä ollut kertakorotettu, perhe-eläke lasketaan silloin perusteesta, jossa ei kertakorotusta vielä ole. Perhe-eläkkeen laskemisen jälkeen tehdään LITA-vähentäminen. Kertakorotus lasketaan aikanaan LITA-vähennettyyn perhe-eläkkeeseen.
Edunsaajana leski ja lapsi
Kun leskeneläkkeen vähentäminen on tehty ennen vuotta 2022, ei lapsilla ole ollut enää maksussa lapseneläkettä. Vuoden 2022 alusta lapseneläkettä maksetaan 20-vuotiaaksi, mutta lapsen täytettyä 18 vuotta tehdään leskeneläkkeen vähentäminen. Näissä tilanteissa leskeneläkkeeseen tehdään ensin leskeneläkkeen vähentäminen ja sen jälkeen LITA-vähentäminen.
Jos edunjättäjän eläke oli jo kertakorotettu, kun leskeneläkettä lasketaan, lasketaan leskeneläke kertakorotetusta perhe-eläkkeen perusteesta. Leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen tehdään LITA-vähentäminen.
Jos edunjättäjä ei ollut eläkkeellä tai hänen eläkkeeseensä ei ollut lisätty kertakorotusta leskeneläkettä laskettaessa, kertakorotus lisätään myöhemmin maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen. Kertakorotus lisätään maksussa olevaan perhe-eläkkeeseen (jossa on huomioitu LITA-etuus), kun edunjättäjän eläke ja perhe-eläke ovat yhteensä jatkuneet viisi kalenterivuotta.
Kertakorotuksen lisääminen kertasuoritettuun eläkkeeseen
Jos perhe-eläke maksetaan kertasuorituksena, perhe-eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.
Jos edunjättäjän työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, eläkkeeseen ei ole tehty kertakorotusta. Kun perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kertasuoritetun eläkkeen pohjana oleva kuukausieläke, perhe-eläkkeen perusteeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän eläke olisi ollut maksussa 5 kalenterivuotta, jos eläke olisi ollut jatkuvamaksuinen. Kertakorotusprosentti määräytyy edunjättäjän iän mukaan korotushetkellä.
Jos edunjättäjän kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke jatkuvamaksuisena olisi edunjättäjän kuollessa ollut maksussa alle 5 vuotta, perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän eläke ja perhe-eläke yhteensä ovat jatkuneet 5 kalenterivuotta. Jos kuitenkin myös perhe-eläke maksetaan kertasuorituksena, perhe-eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.
Esimerkki: Kertakorotus kertasuoritettuun eläkkeeseen
- Vuonna 1970 syntynyt edunjättäjä on kuollut vuonna 2015
- Hänelle oli myönnetty kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke vuonna 2011
- Edunsaajina ovat leski ja lapsi
Perhe-eläke maksetaan kertasuorituksena vasta, kun eläkkeeseen tehdään leskeneläkkeen vähentäminen lapsen täyttäessä 18 vuotta.
Perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus sen vuoden alusta, johon mennessä työkyvyttömyyseläke ja sen perusteella myönnetty perhe-eläke ovat yhdessä jatkuneet 5 kalenterivuotta. Kertakorotus tehdään perhe-eläkkeeseen vuoden 2017 alusta.
Esimerkki: Kertakorotus edunsaajamuutostilanteessa
Perhe-eläkkeen perusteena oleva työkyvyttömyyseläke on 806,97 euroa/kk. Edunsaajina ovat leski ja kaksi lasta.
Eläkkeet (tarkasteluvuoden indeksitasossa) ovat:
Leskeneläke: 5/12 x 806,97 = 336,24 euroa/kk
Lapseneläkkeet: 7/12 x 806,97 = 470,73 euroa/kk
Kummankin lapsen eläke on 235,37 euroa/kk. Tässä tilanteessa leskeneläkkeellä tasataan perhe-eläke yhteensä edunjättäjän eläkkeen suuruiseksi eli leskelle maksetaan käytännössä yksi sentti vähemmän.
Perhe-eläkkeeseen lisätään kertakorotus, kun perhe-eläke on ollut maksussa 5 kalenterivuotta. Edunjättäjä olisi ollut kertakorotushetkellä 48-vuotias, joten perhe-eläkkeen kertakorotusprosentti on 8.
Leskeneläke: 336,23 x 1,08 = 363,13 euroa/kk
Lapseneläkkeet: 235,37 x 1,08 = 254,20 euroa/kk
Edunsaajien lukumäärä muuttuu
Toinen lapsi täyttää 18 vuotta kertakorotuksen tekemisen jälkeen.
Leskeneläke: 6/12 x 806,97 = 403,49 euroa/kk
Lapseneläke: 4/12 x 806,97 = 268,99 euroa/kk
Kertakorotus lisätään uudelleen maksettavaan perhe-eläkkeeseen edunsaajamuutoksen jälkeen. Korotusprosentti pysyy aina samana.
Kertakorotettuina eläkkeet ovat:
Leskeneläke: 403,49 x 1,08 = 435,77 euroa kuukaudessa
Lapseneläke: 268,99 x 1,08 = 290,51 euroa kuukaudessa.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu elinaikakertoimen soveltamista sen mukaan, onko edunjättäjän ikäluokan elinaikakerroin vahvistettu vai käytetäänkö kuolinvuoden elinaikakerrointa. Ohjeeseen on tarkennettu leskeneläkettä vähennettäessä lesken laskennalliseen eläkkeeseen sovellettavaa elinaikakerrointa.
Elinaikakerroin vaikuttaa perhe-eläkkeen määrään edunjättäjän eläkkeen kautta. Elinaikakerrointa ei erikseen sovelleta perhe-eläkkeeseen.
Elinaikakertoimen soveltaminen perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän eläkkeeseen
Jos edunjättäjä oli kuollessaan eläkkeellä, perhe-eläke lasketaan edunjättäjän eläkkeen perusteella. Edunjättäjän eläkkeeseen on mahdollisesti jo sovellettu elinaikakerrointa.
Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena on laskennallinen työkyvyttömyyseläke tai vanhuuseläke. Näissä eläkkeissä sovellettava elinaikakerroin on:
- kuolinvuodelle vahvistettu elinaikakerroin, jos edunjättäjä on kuollut ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta
- edunjättäjän ikäluokan elinaikakerroin eli edunjättäjän 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettu elinaikakerroin, jos edunjättäjä on kuollut 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen.
Elinaikakerroin vaikuttaa vuodesta 2010 lähtien
Elinaikakerroin vaikuttaa perhe-eläkkeen perusteena olevaan eläkkeeseen silloin, kun edunjättäjä on syntynyt vuonna 1948 tai sen jälkeen ja edunjättäjän eläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2010 tai sen jälkeen.
Jos perhe-eläkkeen eläketapahtuma on ollut ennen vuotta 2010, ei elinaikakerroin tule koskaan sovellettavaksi perhe-eläkkeen perusteena olevaan eläkkeeseen. Elinaikakerroin ei silloin vaikuta perhe-eläkkeen määrään.
Jos edunjättäjän eläkkeen eläketapahtuma on ollut ennen vuotta 2010, mutta perhe-eläkkeen eläketapahtuma on vasta vuonna 2010 tai sen jälkeen, ei elinaikakerroin silloinkaan vaikuta tämän eläkkeen perusteella myönnettävään perhe-eläkkeeseen.
Edunjättäjän työskentely eläkkeen aikana
Jos edunjättäjä on ollut eläkkeensä aikana työssä, perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään eläkeaikaisesta työstä karttunut eläke. Jos edunjättäjä oli syntynyt vuonna 1948 tai sen jälkeen, eläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen sovelletaan elinaikakerrointa.
Eläkkeen aikana tehdystä työstä karttunut eläke muunnetaan:
- kuolinvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos edunjättäjä on kuollut ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta
- edunjättäjän ikäluokan elinaikakertoimella eli edunjättäjän 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos edunjättäjä on kuollut 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen.
Elinaikakertoimen soveltaminen lesken omaan eläkkeeseen leskeneläkkeen vähentämistilanteissa ja tarkistamistilanteissa
Vähentäminen tehdään ensimmäistä kertaa
Jos leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettava lesken oma eläke on muunnettu elinaikakertoimella, lesken oma eläke otetaan huomioon elinaikakertoimella muunnettuna.
Jos leski ei ole eläkkeellä, leskeneläkkeen vähentämisessä käytetään lesken laskennallista työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Jos vähentäminen tehdään heti tai 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, sovellettava elinaikakerroin on:
- edunjättäjän kuolinvuodelle vahvistettu elinaikakerroin, jos edunjättäjä on kuollut ennen lesken 62 vuoden iän täyttämisvuotta
- lesken ikäluokan elinaikakerroin eli lesken 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettu elinaikakerroin, jos edunjättäjä on kuollut lesken 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen.
Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lapseneläkeoikeuden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, sovellettava elinaikakerroin on:
- lapseneläkeoikeuden päättymisvuodelle vahvistettu elinaikakerroin, jos lapseneläkeoikeuden päättymisvuosi on ennen lesken 62 vuoden iän täyttämisvuotta
- lesken ikäluokan elinaikakerroin eli lesken 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettu elinaikakerroin, jos lapseneläkeoikeuden päättymisvuosi on lesken 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen.
Leskeneläke tarkistetaan
Leskeneläke tarkistetaan, jos ensimmäinen vähentäminen on tehty laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella ja leskelle myöhemmin myönnetään muu oma työeläke kuin osittainen vanhuuseläke. Tarkistaminen tehdään leskelle myönnetyn, elinaikakertoimella muunnetun eläkkeen määrän perusteella.
Myös leskelle myöhemmin myönnettävä luopumistuki aiheuttaa leskeneläkkeen tarkistamisen.
Jos leskelle myönnetään vanhuuseläke, vähentämisessä otetaan vanhuuseläkkeen lisäksi huomioon edellisen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei vielä ole myönnetty eläkettä. Myös tämä eläke muunnetaan lesken 62 iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.
Esimerkki: Elinaikakertoimen soveltaminen perhe-eläkkeessä
Edunjättäjä:
- Edunjättäjä kuolee toukokuussa vuonna 2016
- Syntynyt vuonna 1971, ei eläkkeellä
- Ansaittu eläke 650,00 euroa/kk
- Ansaittu eläke 629,20 euroa/kk vuodelle 2016 vahvistetulla elinaikakertoimella (0,96800) muunnettuna
- Tulevan ajan eläkeosa 890,00 euroa/kk
- Edunjättäjän eläke yhteensä 1 519,20 euroa/kk
Leski:
- Lesken laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen ansaittu eläke 520,00 euroa/kk
- Ansaittu eläke 503,36 euroa/kk muunnettuna edunjättäjän kuolinvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella (0,96800)
- Tulevan ajan eläkeosa 730,00 euroa/kk
- Lesken laskennallinen työkyvyttömyyseläke yhteensä 1 233,36 euroa/kk
Leskeneläke 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen vähennettynä on
(1 519,20 x 0,5) – 0,5 x (1 233,36 – 686,50) = 486,17 euroa/kk
Kun leski jää vanhuuseläkkeelle, leskeneläke tarkistetaan leskelle myönnetyn vanhuuseläkkeen perusteella. Vanhuuseläke muunnetaan lesken 62 iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on tarkennettu ja ohjeesta on poistettu termi kuolinhetki.