Oikeus perhe-eläkkeeseen

Kenellä on oikeus lapseneläkkeeseen?

Oikeus lapseneläkkeeseen on alle 20-vuotiaalla

• edunjättäjän lapsella
• edunjättäjän kanssa avioliitossa olleen lesken lapsella, joka asui edunjättäjän kuollessa edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa.

Lapseneläke päättyy lapsen täytettyä 18 vuotta, jos

• edunjättäjä on kuollut 31.12.2021 tai sitä ennen ja
• lapsi on syntynyt vuonna 2003 tai sitä ennen (lapsi on täyttänyt 18 vuotta viimeistään 31.12.2021).

Tarkemmat tiedot

Edunsaajana olevan lapsen avioliitto ei estä oikeutta lapseneläkkeeseen.

Tarkemmat tiedot

Edunjättäjän lapsi

Edunjättäjän lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen.

Avioliitossa syntynyt lapsi katsotaan aviopuolisoiden yhteiseksi lapseksi (isyysolettama). Avioliitossa olleiden puolisoiden yhteisenä lapsena pidetään myös lasta, joka syntyy edunjättäjän kuoleman jälkeen. Myös avoliitossa olleiden puolisoiden yhteinen lapsi voi syntyä edunjättäjän kuoleman jälkeen. Työeläkelaitoksen ratkaisu siitä, onko kyseessä puolisoiden yhteinen lapsi, perustuu molemmissa tilanteissa väestötietojärjestelmän tietoihin.

Vanhempansa kuoleman jälkeen syntyneellä lapsella on lapseneläkeoikeus syntymäänsä seuraavan kuukauden alusta. 

Edunjättäjän kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olleen lesken lapsi

Jos edunjättäjän kanssa avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olleen lesken alle 20-vuotias lapsi asui edunjättäjän kuollessa samassa taloudessa edunjättäjän ja lesken kanssa, lesken lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen.

Lesken lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen, vaikka lesken ja edunjättäjän avioliitto olisi solmittu sen jälkeen, kun edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta.

Jos lapsen isä tai äiti on kuollut ennen isä- tai äitipuolta, lapsella on oikeus lapseneläkkeeseen myös isä- tai äitipuolensa jälkeen. Edellytyksenä on, että isä- tai äitipuoli on puolisonsa kuoleman jälkeenkin kodissaan huolehtinut lapsen elatuksesta.

Milloin edunjättäjä, leski ja lapsi ovat asuneet samassa taloudessa?

Edunjättäjän, lesken ja lapsen katsotaan asuneen samassa taloudessa, jos edunjättäjällä, leskellä ja lapsella oli edunjättäjän kuollessa sama osoite. Tilanne edunjättäjän kuolinpäivänä ratkaisee lapsen eläkeoikeuden. Vaikka lapsi myöhemmin muuttaa pois yhteisestä kodista, lapsella on edelleen oikeus lapseneläkkeeseen.

Lapsen katsotaan asuneen edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa, vaikka lapsi koulunkäynnin takia asuu toisella paikkakunnalla edunjättäjän kuollessa. Lapsella pitää kuitenkin olla kotipaikkakuntalain mukainen kotipaikka edunjättäjän ja lesken luona.

Lapsen katsotaan asuvan edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa myös silloin, jos lapsi edunjättäjän kuollessa on tilapäisesti ja lyhytaikaisesti laitoshoidossa tai lapsi on tilapäisesti otettu sosiaalilautakunnan huostaan.

Jos lesken lapsi on pysyvässä laitoshoidossa, lesken lapsen ei voida katsoa asuneen lesken ja edunjättäjän kanssa samassa taloudessa.

Kasvattilapsi

Kasvattilapsella ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen kasvattivanhempansa jälkeen. Kasvattilapsella tarkoitetaan muun kuin edunjättäjän tai hänen puolisonsa lasta, jonka elatuksesta edunjättäjä oli huolehtinut kodissaan.

Kansaneläkejärjestelmästä kasvattilapsi voi saada lapseneläkkeen kasvattivanhempansa jälkeen.

Lapseneläke ensisijaisesti oman vanhemman jälkeen

Lapseneläkettä voi samanaikaisesti saada vain kahden edunjättäjän jälkeen. Ensisijaisesti lapseneläke myönnetään oman vanhemman jälkeen.
 
Jos lapsi saa jo lapseneläkettä useamman kuin yhden edunjättäjän jälkeen ja lapselle myönnetään lapseneläke oman vanhempansa jälkeen, ensiksi myönnetty lapseneläke lakkaa. Jos vain toinen lapseneläkkeistä on myönnetty muun edunjättäjän kuin oman vanhemman jälkeen, se lakkaa, kun toinen, oman vanhemman jälkeen myönnettävä eläke alkaa.

Eläke lakkaa siitä ajankohdasta, josta oman vanhemman jälkeen myönnettävä lapseneläke alkaa.

Lapsen oikeus laskennalliseen osuuteen leskeneläkkeestä

Lapseneläkkeeseen lisätään laskennallinen osuus lesken perhe-eläkkeestä, jos

• edunjättäjän jälkeen ei jäänyt leskeä, jolla on oikeus leskeneläkkeseen
• leskeneläkkeeseen oikeutettu leski kuolee ennen kuin leskeneläkeoikeus päättyi
• leskeneläkkeeseen oikeutettu alle 50-vuotias leski solmii avioliiton ennen kuin leskeneläkeoikeus päättyi.

Jos lesken oikeus leskeneläkkeeseen on päättynyt nuorimman lapseneläkkeeseen oikeutetun lapsen täytettyä 18 vuotta tai lesken 10 vuoden leskeneläkeoikeuden päätyttyä, lapsi ei voi saada laskennallista osuutta.

Jos leskellä ei ole eläkeoikeutta ja lapsi saa siksi laskennallisen osuuden leskeneläkkeestä, säilyy lapsella oikeus laskennalliseen leskeneläkeosuuteen, vaikka leski myöhemmin menisi uusiin naimisiin ja saisi uuden avioliiton johdosta uuden leskeneläkeoikeuden. Jos leskellä ei ole eläkeoikeutta uuden avioliiton perusteella ja lapsilla on eläkeoikeus myös uuden edunjättäjän jälkeen, saavat lapset laskennallisen osuuden leskeneläkkeestä myös toisen edunjättäjän jälkeen. 

Tarkemmat tiedot

Leskellä voi olla oikeus leskeneläkkeeseen

• avioliiton
• rekisteröidyn parisuhteen tai
• yhteistaloudessa asumisen perusteella (avoleski).

Myös entisellä puolisolla voi olla oikeus saada leskeneläkettä.

Jos leskellä on aikaisemman avioliiton tai yhteistalouden perusteella oikeus saada työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä, hänellä ei ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen, ennen kuin hänen oikeutensa aikaisempaan perhe-eläkkeeseen on lakannut. Myös sellainen perhe-eläke, jota ei ole haettu maksuun, estää uuden perhe-eläkkeen.

Jos aikaisempi leskeneläke on lakannut uuden avioliiton solmimisen johdosta, leski voi saada uuden leskeneläkkeen viimeisimmän aviopuolison jälkeen. Uuden leskeneläkkeen voi saada, vaikka ensimmäisen avioliiton tai avoliiton jälkeen olisi vielä ollut eläkeoikeutta jäljellä, jos uutta avioliittoa ei olisi solmittu. Sen sijaan avoleskellä ei ole oikeutta saada leskeneläkettä viimeisimmän avopuolisonsa jälkeen, jos edellisen avioliiton tai yhteistalouden jälkeen on vielä leskeneläkeoikeusaikaa jäljellä. Tämä johtuu siitä, että uusi avoliitto ei lakkauta leskeneläkettä.

Tarkemmat tiedot

Leskeneläke avioliiton perusteella

Leskeneläkkeen saaminen edellyttää aina, että avioliitto on solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta. Avioliiton tulee olla voimassa edunjättäjän kuollessa. Jos puolisoilla ei ole yhteistä lasta, leskeneläkkeen saaminen edellyttää myös lesken ikää ja avioliiton kestoa koskevien edellytysten täyttämistä.

Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon.

Tarkemmat tiedot

Leskellä on edunjättäjän kanssa yhteinen lapsi

Leskellä on leskeneläkeoikeus, jos

• hänellä on tai on ollut edunjättäjän kanssa yhteinen lapsi ja
• avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta.

Puolisoiden yhteisenä lapsena pidetään myös lasta, joka syntyy edunjättäjän kuoleman jälkeen.

Leskellä on eläkeoikeus, vaikka lapsi olisi kuollut jo ennen edunjättäjää. Kuolleena syntyneen lapsen perusteella ei sen sijaan ole leskeneläkeoikeutta.

Adoption vaikutus

Jos puolisoiden yhteinen lapsi on annettu adoptoitavaksi ennen edunjättäjän kuolemaa, leskelle ei tämän lapsen perusteella synny leskeneläkeoikeutta. Sitä ei synny myöskään silloin, jos leski on adoptoinut edunjättäjän lapsen ottolapsekseen vasta edunjättäjän kuoleman jälkeen.

Puolisoiden yhteisessä kodissa asunut edunjättäjän tai lesken lapsi ei tuo leskeneläkeoikeutta

Leski ei saa leskeneläkeoikeutta oman lapsensa tai edunjättäjän lapsen perusteella, joka ei ole puolisoiden yhteinen. Tällaisella lapsella voi silti olla oikeus lapseneläkkeeseen.

Leskellä ei ole yhteistä lasta edunjättäjän kanssa

Jollei puolisoilla ole tai ole ollut yhteistä lasta, leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

• avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta ja ennen kuin leski on täyttänyt 50 vuotta
• avioliitto oli ennen edunjättäjän kuolemaa jatkunut vähintään viisi vuotta
• leski oli edunjättäjän kuollessa täyttänyt 50 vuotta tai sai edunjättäjän kuollessa työeläkelakien tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan (pitkäaikaisesti työkyvytön leski).

Tarkemmat tiedot

Avioliiton on jatkuttava yhdenjaksoisesti viisi vuotta

Leskeneläkkeen saaminen edellyttää, että avioliitto on ennen edunjättäjän kuolemaa jatkunut vähintään viisi vuotta yhdenjaksoisesti. Viiden vuoden edellytyksen katsotaan täyttyvän puolisoiden viidentenä hääpäivänä.

Tarkemmat tiedot

Pitkäaikaisesti työkyvytön leski

Jos leski on pitkäaikaisesti työkyvytön, hänellä on leskeneläkeoikeus, vaikka hän on alle 50-vuotias edunjättäjän kuollessa.

Leskeä pidetään pitkäaikaisesti työkyvyttömänä, jos hänen edunjättäjän kuollessa saamansa työkyvyttömyyseläke (työeläke tai kansaneläke) oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan yhdenjaksoisesti kuolinpäivään mennessä. Kolmen vuoden aika voi koostua myös kuntoutustukijaksoista, jos niiden välissä ei ole katkoja. Kolme vuotta jatkuneen eläkkeen vaatimuksen täyttää myös eläke, joka muutoksenhakuelimen päätöksellä myönnetään jälkikäteen niin, että eläkettä tulee maksettavaksi vähintään kolmelta vuodelta juuri ennen edunjättäjän kuolemaa.

Ennen 1.7.1950 syntynyt lapseton leski

1.7.1950 tai sitä ennen syntyneellä lapsettomalla leskellä on leskeneläkeoikeus, vaikka hän on solminut avioliiton vasta 50 vuotta täytettyään, jos

• avioliitto oli solmittu ennen 1.7.1990
• edunjättäjä oli avioliittoa solmittaessa alle 65 vuotias ja
• avioliitto oli edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme vuotta.

Lesken ikää avioliiton solmimishetkellä koskeva lievennys koskee vain naisleskiä.

Leski ei voi valita, minkä edunjättäjän jälkeen hän haluaa leskeneläkkeen

Yli 50-vuotiaana uudelleen avioituneen lesken leskeneläke ei lakkaa. Edellisen puolison kuoltua myönnettyä leskeneläkettä ei voi edes pyynnöstä lakkauttaa.

Yli 50-vuotiaalla uudelleen avioituneella, leskeneläkettä saavalla leskellä ei siten ole leskeneläkeoikeutta uuden puolison kuoltua ennen kuin hänen oikeutensa edelliseen perhe-eläkkeeseen on lakannut, vaikka uudesta avioliitosta olisikin yhteisiä lapsia.

Tarkemmat tiedot

Leskeneläke yhteistalouden perusteella (avoleski)

Avoleskellä on syntymävuodesta riippumatta oikeus leskeneläkkeeseen, jos

• leski on muuttanut yhteistalouteen edunjättäjän kanssa ennen kuin tämä on täyttänyt 65 vuotta
• yhteistalous on edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään viisi vuotta
• leskellä on edunjättäjän kanssa yhteinen alle 18-vuotias lapsi, joka asui edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa
• edunjättäjä tai leski eivät olleet samaan aikaan avioliitossa muun kuin yhteistaloudessa asuneen puolison kanssa ja
• edunjättäjä on kuollut 31.12.2021 jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Mitä yhteistaloudella tarkoitetaan?

Yhteistaloudella tarkoitetaan hallituksen esityksen (66/2021) perustelujen mukaan lähtökohtaisesti, että avoleskellä ja edunjättäjällä oli sama osoite väestötietojärjestelmässä edunjättäjän kuollessa ja tästä taaksepäin laskettuna yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta. Viiden vuoden ajan olisi siten tullut täyttyä edunjättäjän kuollessa eli edunjättäjän ja avolesken on tällöin tullut asua yhteistaloudessa. Tätä aiemmin tapahtunut ja sittemmin katkennut yhteisasuminen ei täytä yhteistalousedellytystä.

Lyhyehkön ja tilapäisen erillään asumisen ei kuitenkaan katsottaisi katkaisevan yhdenjaksoisuutta. Näissä tilanteissa ei väestötietojärjestelmän osoitetietoihinkaan useimmiten ole tehty muutoksia. Lyhyehkönä ja tilapäisenä erillään asumisena voitaisiin pitää esimerkiksi muutaman kuukauden mittaista työkomennusta tai laitoshoitoa. Jos yhteistaloudessa asuneet avopuolisot ovat asuneet ulkomailla ainakin osan leskeneläkkeen saamisedellytyksenä olevasta vähintään viiden vuoden asumisajasta, on eläkkeenhakijan esitettävä eläkelaitokselle perhe-eläkkeen hakemisen yhteydessä riittävä selvitys ulkomailla tapahtuneesta yhteisasumisesta. Selvityksenä voisi olla esimerkiksi kyseisen maan toimivaltaisen viranomaisen todistus edunjättäjän ja lesken asumisesta.

Yhteistaloudessa asuneiden puolisoiden alaikäinen yhteinen lapsi

Yhteistaloudessa asuneilla edunjättäjällä ja leskellä on leskeneläkeoikeusedellytyksen täyttymiseksi oltava yhteinen lapsi. Jos yhteinen lapsi on adoptoitu toiseen perheeseen ennen edunjättäjän kuolemaa, lapsi ei enää ole edunjättäjän ja lesken yhteinen lapsi. Yhteisenä lapsena pidetään myös edunjättäjän ja lesken yhteistä biologista lasta, joka on syntynyt edunjättäjän kuoleman jälkeen.

Lisäksi edellytetään, että lapsi on asunut edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa. Lapsen asumisen tilanteet kuitenkin voivat vaihdella esimerkiksi lapsen opintojen vuoksi. Merkityksellistä on, että lapsi on jossain vaiheessa perhe-eläkkeeseen oikeuttavan yhteistalouden kestäessä asunut edunjättäjän ja lesken kanssa. Epäselvissä tilanteissa lapsen asumisen osalta olennaista on, ovatko edunjättäjä ja leski taloudellisesti huolehtineet yhteisestä lapsestaan.

Yhteistaloudessa asuminen ratkaistaan käytännössä väestötietojärjestelmään merkityn kotiosoitteen perusteella yhteistalouden, yhteistalouden keston ja yhteisen lapsen asumisen osalta. Jos edunjättäjän ja lesken yhteinen lapsi on syntynyt elävänä, mutta mahdollisesti asunut esimerkiksi sairaalassa, katsotaan pääsäännöstä poiketen, että lapsi on säännöksessä tarkoitetulla tavalla asunut samassa taloudessa edunjättäjän ja lesken kanssa. Myös edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen edunjättäjän ja lesken biologisen lapsen katsotaan asuneen säännöksessä tarkoitetulla tavalla yhteistaloudessa.

Entisen puolison oikeus perhe-eläkkeeseen

Edunjättäjän entisellä puolisolla on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan velvollinen määräajoin maksamaan entiselle puolisolleen elatusapua

• tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai tuomion perusteella  tai
• hyvinvointialueen vahvistaman sopimuksen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Entiseen puolisoon ja hänen leskeneläkeoikeuteensa sovelletaan lisäksi samoja säännöksiä, kuin leskeen ja lesken leskeneläkeoikeuteen.

Tuomioistuimen päätös tai hyvinvointialueen vahvistama sopimus elatusavusta

Elatusavun maksamisvelvollisuuden pitää perustua tuomioistuimen lainvoimaiseen päätökseen tai tuomioon tai hyvinvointialueen vahvistamaan sopimukseen. Elatusavun maksamisvelvollisuutta koskeva vastaavanlainen päätös tai sopimus voi olla annettu myös toisessa EU-maassa. Ei ole merkitystä, maksoiko edunjättäjä todellisuudessa elatusapua.

Tarkemmat tiedot

Jos elatusapu maksetaan määräaikaisena tuomion tai sopimuksen perusteella, entisellä puolisolla ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen. Oikeutta perhe-eläkkeeseen ei ole myöskään, jos elatusapu on vahvistettu maksettavaksi kertakaikkisena korvauksena.

Jos entinen puoliso ja edunjättäjä ovat tehneet keskinäisen sopimuksen elatusavun maksamisesta, mutta hyvinvointialue ei ole vahvistanut sitä, entisellä puolisolla ei ole perhe-eläkeoikeutta.

Leskeneläkkeen kesto

Avioleski

Avioleskelle tai rekisteröidyn parisuhteen leskelle myönnetty leskeneläke lakkaa sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana edunjättäjän kuolemasta on kulunut 10 vuotta. Leskeneläke lakkaa kuitenkin aikaisintaan sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana nuorin lapseneläkkeeseen oikeutettu lapsi täyttää 18 vuotta.

Ennen vuotta 1975 syntyneillä avioleskillä on kuitenkin edelleen oikeus saada leskeneläke toistaiseksi myönnettynä. Myös leskeneläkkeet, joiden eläketapahtuma on ennen 1.1.2022, jatkuvat toistaiseksi.

Avoleski

Avolesken leskeneläke päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jonka aikana nuorin perhe-eläkkeeseen oikeutetuista saman edunjättäjän ja lesken yhteisistä lapsista täyttää 18 vuotta.

 

Milloin perhe-eläke voidaan myöntää todennäköisen kuoleman perusteella?

Perhe-eläke voidaan myöntää myös edunjättäjän todennäköisen kuoleman perusteella, jos edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut

• hukkumisen
• muun onnettomuuden tai
• muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Mistä alkaen perhe-eläke myönnetään todennäköisen kuoleman perusteella?

Eläkelaitos arvioi poliisille tehdyn katoamisilmoituksen tai muun vastaavan selvityksen perusteella edunjättäjän todennäköisen kuolinpäivän ja myöntää perhe-eläkkeen todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta.

Eläkelaitoksen arvioon perustuva todennäköinen kuolinpäivä ja kuolleeksi julistamispäivä voivat olla eri päiviä. Kuolleeksi julistamisesta annetun lain säännöksistä johtuen kuolleeksi julistamispäivä voi olla myöhempi kuin katoamis- tai onnettomuuspäivä.

Edunjättäjän oma eläke lakkautetaan, kun perhe-eläke myönnetään todennäköisen kuoleman perusteella

Jos edunjättäjä sai omaa työeläkettä, eläke lakkautetaan perhe-eläkkeen alkamispäivästä. Edunjättäjällä itsellään ei voi olla eläkeoikeutta enää silloin, kun hänen edunsaajilleen maksetaan perhe-eläkettä.

Jos eläkelaitos on samalle ajalle maksanut edunjättäjälle omaa eläkettä, aiheettomasti maksettua edunjättäjän omaa eläkettä ei voi ilman kaikkien osapuolten suostumusta pitää perhe-eläkkeen osasuorituksena. Tämä johtuu siitä, että kuolinpesä tai perikunta, joka on vastuussa aiheettomasti maksetun etuuden palautuksesta, ei aina ole sama ryhmä kuin perhe-eläkkeen edunsaajat.