8 §
(22.11.1963/525; Mu:20.5.1966/299)Mom. 1
Jos tämän lain mukainen eläke taikka, milloin työntekijä lisäksi saa elinkorkoa tapaturmavakuutuslain tai sotilasvammalain perusteella tahi vammansa johdosta maksettavaa jatkuvaa korvausta liikennevakuutuslain perusteella tahi virkasuhteeseen tahi 1 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun eläketurvaan perustuvaa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, eläkkeiden yhteismäärä ylittää jäljempänä 2 momentissa säädetyn yhteensovitusrajan, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta eläkkeestä. Jos eläke perustuu kahteen tai useampaan työsuhteeseen, vähennetään kuhunkin niistä perustuvaa osaa samassa suhteessa. (Mu:16.12.1966/639)
Mom. 2
Yhteensovitusraja lasketaan ottamalla yhteensovitusperusteesta, joka 3 momentissa säädetyin poikkeuksin on korkein tämän lain mukaisen eläkkeen perusteena oleva palkka, 60 prosenttia ja vähentämällä tästä määrä, joka vastaa kansaneläkkeen tukiosan saajien keskimääräistä kansaneläkettä, enintään kuitenkin 30 prosenttia yhteensovitusperusteesta.
Mom. 3
Jos työntekijä on samanaikaisesti vähintään kuusi kuukautta yhdenjaksoisesti kahdessa tai useammassa tämän lain alaisessa työsuhteessa, lasketaan yhteensovitusperusteena olevat palkat yhteen. Jos työntekijä on välittömästi ennen eläketapahtumaa saanut aikaisemman eläketapahtuman johdosta tämän lain tai työkyvyttömyyseläkettä taikka 1 momentissa mainittua muuta eläkettä ja on vähintään kolmen vuoden ajan ollut samanaikaisesti tämän lain alaisessa työsuhteessa, lisätään yhteensovitusperustetta määrättäessä tähän työsuhteeseen liittyvään eläkkeen perusteena olevaan palkkaan kymmenen kuudesosaa mainitun aikaisemman eläkkeen määrästä. Edellä 2 momentissa tarkoitetun kansaneläkkeen keskimäärän vahvistaa sosiaaliministeriö kansaneläkkeen määrän olennaisesti muututtua, kuitenkin ainakin kerran vuodessa. Tämän lain 11 §:ssä tarkoitettuja lisäetuja ei oteta huomioon tämän pykälän 1--3 momenttia sovellettaessa.
(Li:16.12.1966/639)