Pykälä
8 §
Voimassa 1.7.1962 - 3.12.1963

8 §

(Mu:22.11.1963/525)
Mom. 1

Eläkkeestä on vähennettävä siinä järjestyksessä kuin 5 §:n 2 momentissa säädetään, se osa, millä eläkkeensaajan tämän lain mukaisen eläkkeen sekä hänen kansaneläke-, tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- tai sotilasvammalain taikka hänen virka-, toimi- tai työsuhteeseen liittyvän vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perheeläketurvan nojalla saamansa eläkkeen yhteismäärä on suurempi kuin 60 prosenttia hänen korkeimmasta eläkkeen perusteena olevasta palkastaan, kuitenkin siten, että yhteismäärää laskettaessa ei oteta huomioon jäljempänä 11 §:ssä tarkoitettuja lisäetuja vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden osalta.

Mom. 2

Työkyvyttömyyseläkettä ei makseta siltä ajalta, jolta eläkkeensaaja saa työnantajalta vähintään puolta paikkaa. Niin ikään ei eläkettä makseta siltä ajalta, jolta eläkkeensaaja saa työsuhteensa tai säädettävän yleisen sairausvakuutuksen perusteella sairauspäivärahaa tai muuta sitä vastaavaa korvausta vähintään puolet vastaavan ajan palkkansa määrästä.

Mom. 3

Työkyvyttömyyseläke on evättävä tai sitä vähennettävä, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan.

Mom. 4

Eläketurvaa järjestettäessä voidaan määrätä:

1) että työkyvyttömyyseläkettä voidaan vähentää, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä törkeällä tuottamuksella tai saanut sairautensa, vikansa tai vammansa rikollisella teolla taikka jos hän ei ole ilman hyväksyttävää syytä suostunut eläkelaitoksen määräämään ja kustannettavaan tutkimukseen tai lääkärin määräämään hoitoon, hengenvaaralliseksi katsottavaa tutkimus- tai hoitotoimenpidettä lukuunottamatta, taikka jos hän on ilman pätevää syytä kieltäytynyt työhuollosta tai koulutuksesta; ja

2) että eläke tai osa siitä voidaan jättää maksamatta siltä ajalta, jonka eläkkeensaaja on kärsimässä vapausrangaistusta taikka on pakkolaitoksessa tai pakkotyölaitoksessa.

Mom. 5

Sosiaaliministeriöllä on valta hyväksyä eläketurvaan muitakin, merkitykseltään vähäisiä rajoituksia.

Mom. 6

Kansaneläkkeenä saadaan 1 momenttia sovellettaessa ottaa huomioon kansaneläkelain (347/56) 26 §:n 1 momentin mukainen perusosa sekä eläkkeensaajan osalta, jonka aviopuoliso saa kansaneläkettä, neljä viidettä osaa hänen asuinkuntaansa vastaavan 27 §:n 1 momentin mukaisen täysimääräisen tukiosan määrästä ja muun eläkkeensaajan osalta mainittu tukiosa kokonaan.