Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Yritys X vaati muutosta Eläketurvakeskuksen päätökseen, jolla A:n työskentelyn yritys X:lle ajalla 1.5.–15.9.2017 on päätetty kuuluvan työntekijän eläkelain (TyEL) soveltamisalaan. Työnantaja on yritys X.
Yritys X:n mukaan A oli heillä vuokrakuljettajana osuuskunta Y:ltä.
TELK muutti Eläketurvakeskuksen päätöstä. A:n työskentely ajalla 1.5. – 15.9.2017 kuuluu TyEL:n piiriin. Työnantaja on osuuskunta Y. Äänestysratkaisu (5 – 1). Eriävän mielipiteen mukaan A toimi yrittäjänä työskennellessään yritys X:lle.
Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen tämän lain mukaisen eläketurvan Suomessa tehdystä työstä, jollei jäljempänä muuta säädetä. Työntekijä on velvollinen osallistumaan eläketurvansa kustantamiseen työntekijän työeläkevakuutusmaksulla.
TyEL:ssa työsuhteella tarkoitetaan työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaiseen työsopimukseen perustuvaa työsuhdetta. Laki ei koske työsuhdetta sellaista työsuhdetta, jossa työnantaja maksaa tässä laissa tarkoitettua työansiota kalenterikuukauden aikana yhteensä vähemmän kuin 58,19 euroa vuoden 2017 tasossa ilmaistuna.
työsopimus Työsopimuslain 1 §:n mukaan lakia sovelletaan sopimukseen (), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valitsemassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.
Saadun selvityksen perusteella A ei ole toiminut itsenäisenä yrittäjänä toimiessaan yritys X:lle kuorma-autonkuljettajana. Työ on tehty X:n kalustolla sen johdon ja valvonnan alaisuudessa siten, että se täyttää työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen työsopimuksen tunnusmerkit. Tästä syystä A:n työ on vakuutettava TyEL:n piiriin.
Yritys X on pitänyt A:ta vuokratyöntekijänä, koska osuuskunta Y:n taholta on niin esitetty. Yritys X on viitannut Y:n edustajan viesteihin. Y:n edustajan 28.9.2016 lähettämässä sähköpostiviestissä on muun muassa mainittu, että ”olemme tarjonneet kuljettajapalvelua yrityksille huhtikuusta 2016 lähtien sekä rekrytoineet työvoimapankkiin kuljettajia yritysten tarpeiden mukaan”. Lisäksi yritys X on todennut, että korvaus työstä on perustunut osuuskunta Y:n laskutukseen sekä tuntihinnastoon.
TELK totesi, ettei ole osoitettu, että A:n ja yritys X:n välillä olisi palkkaa tai työsuhteen ehtoja muutoin koskeva sopimus. Y:n edustajan 28.9.2016 lähettämässä sähköpostissa yritys X:lle on mainintoja siitä, että osuuskunta Y:n ”toimialana on työnvälityspalvelut mutta toimimme myös täysin laskutusyrityksenä”. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että viestistä saa sen käsityksen, että työhön tarjottavat autonkuljettajat ovat osuuskunta Y:n palveluksessa. Viestin mukaan muun muassa ”Kaikilta kuljettajiltamme löytyy kaikki tarvittavat luvat sekä ylläpidämme heidän koulutustarpeet”. Yritys X:llä on perustellusti ollut se käsitys, että A on vuokratyöntekijä.
Myös A:lla on ollut selittämänsä mukaan se käsitys, että hän on työsuhteessa osuuskunta Y:hyn. A ja osuuskunta Y ovat tehneet 12.8.2017 työnteosta sopimuksen, joka on otsikoitu toimeksiantosopimukseksi. Työstä maksettavan vastikkeen osalta sopimuksen kohdassa hinnoittelu mainitaan seuraavaa: ”Y suorittaa Kevytyrittäjälle tämän suorittamasta Toimeksiannoista tuntiperusteisen tai kilometriperusteisen korvauksen. Muut korvaukset on sovittava erikseen. Yleisen säännön mukaan on huomioitavaa, että yhtämittaisessa 5,5 tuntia ylittävässä jaksosta vähennetään laskutettavasta ajasta 0,5 tuntia taukoa. Jakson ollessa 11,5 tuntia tai yli laskutettavasta ajasta vähennetään toinen 0,5 tuntia (yhteensä 1 tunti). Maksettava korvaus kattaa kaikki Kevytyrittäjälle Toimeksiannon suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvat kulut. Laskutus tapahtuu tehtyjen tuntien mukaan siten, että Kevytyrittäjän suorittamat Toimeksiannot laskuttaa osuuskunta Y:tä. Laskutuksen edellytyksenä on kirjallisen ajoraportin toimittaminen Y:lle”.
TELK totesi, että laissa ei ole määritelty kevytyrittäjää ja että osuuskunta Y:n ja A:n välisessä sopimuksessa on ehtoja, joiden perusteella se voidaan tulkita työsopimuslain mukaiseksi työsopimukseksi. A on saanut vastikkeen työstä palkkalaskelmineen Y:ltä ja verotustietojenkin mukaan Y on maksanut A:n palkan. Näin ollen A:n käsitys siitä, että hän on ollut työsuhteessa Y:hyn, ei ole perusteeton.
Sopimuksen kohdassa ”osapuolten vastuu” on todettu, että ”kevytyrittäjät siirtyvät osuuskunta Y:n asiakkaan (Tilaaja, jäljempänä kuljetusliike) välittömän työnjohdon ja valvonnan alaisuuteen heidän saavuttuaan ensimmäisen kerran Kuljetusliikkeen määräämään työpaikkaan. Kuljetusliikkeen työnjohto- ja valvontavastuu päättyvät Kevytyrittäjän viimeisenä työpäivänä työn päättyessä”. Tämä kohta viittaa siihen, että työntekijän on tarkoitus toimia työsuhteessa, mutta työn johto ja valvonta on tarkoitus siirtää käyttäjäyritykselle.
TELK totesi, että vuokratyösuhteessa on kolme osapuolta: työntekijä, vuokrayritys ja käyttäjäyritys. Vuokrayritys on työntekijän työnantaja ja maksaa työntekijän palkan. Käyttäjäyritys on se, jonka johdon ja valvonnan alaisuudessa työ tehdään.
TELK katsoi, että A on ollut yritys X:n palveluksessa vuokratyöntekijänä, jonka työnantaja on ollut osuuskunta Y. Y:n työnantaja-aseman vahvistaa A:n ja Y:n välillä 13.3.2019 tehty sovintosopimus, jossa osapuolet ovat todenneet A:n työskennelleen kuorma-autonkuljettajana työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa osuuskunta Y:hyn ajan 1.3.2017 – 15.1.2018. Sopimuksessa Y on sitoutunut suorittamaan A:lle muun muassa kuorma-autoalan yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Vastuu TyEL:n mukaisesta työntekijän vakuuttamisesta kuuluu työnantajalle, joka on ollut osuuskunta Y.
TELK:n päätös on lainvoimainen.