Kustannustenjaossa EU-eläkeoikeudet otetaan huomioon korkoutettuna per 1.7.v käyttäen korkokantana sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien työntekijän eläkelain mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteiden mukaista vakuutusmaksukorkoa b(17).

Korkoutus tehdään siirtomäärän maksuosuuden eräpäivästä hetkelle 1.7.v. Koska etenkin pienten eläkelaitosten näkökulmasta EU-eläkeoikeuksien korot saattaisivat nousta kohtuuttoman suuriksi, kohdennetaan korot kustannustenjaossa alla esitetyllä tavalla.

• TyEL-MEL-peruseläketurva (ilman MEL-ylitettä): korko sisällytetään eläkeoikeuden yhteisesti kustannettavaan osaan.
• TyEL-MEL-peruseläketurvan MEL-ylitteet: korko sisällytetään eläkeoikeuden MEL-ylitteeseen.
• TEL-lisäeläketurva: korko sisällytetään eläkeoikeuden yhteisesti kustannettavaan osaan. Rahastoidut osuudet ovat siirtomäärän maksuosuuden eräpäivän tasossa.
• YEL-peruseläketurva: YEL:n mukainen vakuutusmaksukorko sisällytetään YEL-eläkeoikeuteen.
• YEL-lisäeläketurva: YEL:n mukainen vakuutusmaksukorko sisällytetään YEL-eläkeoikeuteen.
• MYEL: korko sisällytetään MYEL-eläkeoikeuteen.
• Palkattomilta ajoilta karttuneet eläkkeen osat: korko sisällytetään palkattomilta ajoilta karttuneeseen EU-eläkeoikeuteen.

Siirtomäärälle laskettu vakuutusmaksukorko otetaan TyEL-, MEL-, MYEL-, ja YEL-eläkelaitoksilla huomioon hyvitettävien eläkkeiden osissa Eav, Ebv, Eyv ja Esv. Siirtomäärät jaetaan yksityisen sektorin eläkelaitosten vastuulle.

Korko eritellään Kevalla (Laki Kevasta 66/2016), valtiolla (Laki valtion eläketurvan rahoituksesta 66/2016), Kirkon eläkerahastolla (Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta 68/2016), Kansaneläkelaitoksella (Laki Kansaneläkelaitoksesta 731/2001) ja Suomen Pankilla (Laki Suomen Pankin virkamiehistä 1166/1998) rahoitusvastuun mukaisiin osiin ja otetaan huomioon hyvitettävien eläkkeiden osassa Esv.

Myös Ortodoksisen kirkon papiston eläkekassalla ja Ahvenanmaan maakuntahallituksella korko otetaan huomioon hyvitettävien eläkkeiden osassa Esv.