Puhevalta oikaisu- ja muutoksenhakuasiassa määräytyy usein sen perusteella, kuka on käyttänyt puhevaltaa asian vireillepanossa ja käsittelyssä yleensä. Sama henkilö voi yleensä käyttää puhevaltaa myös muutoksenhakuasiassa. Edellytyksenä on, että eläkepäätöksen antamisesta on kulunut

  • vain vähän aikaa ja
  • voidaan olettaa, että olosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia.

Jos eläkelaitos saa tiedon, että olosuhteissa (esimerkiksi terveydentilassa) on tapahtunut muutoksia, puhevaltakysymys ratkaistaan uudelleen kuten hakemusvaiheessa.

Tarkemmat tiedot

Tilanne on saattanut muuttua esimerkiksi siten, että

  • henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu hakemusvaiheen jälkeen
  • henkilön edunvalvoja on vaihtunut tai
  • edunvalvontamääräys on kokonaan lakannut.

Puhevalta voi tulla uudelleen harkittavaksi esimerkiksi silloin, kun

  • eläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös itseoikaistaan eläkelaitoksessa eläkkeensaajan eduksi
  • päätöksessä ollut asia-, kirjoitus- tai laskuvirhe korjataan
  • päätöksestä tehdään perustevalitus tai
  • päätöksen poistamista haetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Näissä tilanteissa puhevallan selvittäminen saattaa olla tarpeen, jos eläkepäätöksen antamisesta on kulunut pitkä aika.

Viime kädessä muutoksenhakuelimet ratkaisevat sen, kenellä on oikeus käyttää puhevaltaa muutoksenhakuasiassa.

Kenellä on oikeus hakea oikaisua tai muutosta, kun henkilölle on määrätty edunvalvoja?

Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja, mutta henkilön omaa toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, valituksen tai oikaisupyynnön voi tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja.

Jos henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu taloudellisten asioiden (esimerkiksi eläkeasioiden) hoitamisen osalta, valituksen tai oikaisupyynnön voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja.

Kenellä on oikeus hakea oikaisua tai muutosta, kun henkilö on vajaavaltainen?

Kenellä on oikeus hakea oikaisua tai muutosta, kun henkilö on 18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen?

Täysi-ikäisen, vajaavaltaiseksi julistetun puolesta työkyvyttömyyseläkettä koskevan valituksen tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa pääsääntöisesti edunvalvoja.

Vajaavaltaisen perhe-eläkettä (leskeneläkettä) koskevan valituksen tekee ja allekirjoittaa aina edunvalvoja.

Kenellä on oikeus hakea oikaisua tai muutosta, kun henkilö on 15 – 17 –vuotias vajaavaltainen?

Perhe-eläkkeen lapseneläkettä koskevan valituksen tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa tavallisesti vajaavaltaisen edunvalvoja (huoltaja). Kuitenkin 15 – 17 –vuotias vajaavaltainen voi myös itse tehdä ja allekirjoittaa lapseneläkettä koskevan oikaisupyynnön tai valituksen.

Kenellä on oikeus hakea oikaisua tai muutosta, kun henkilö on alle 15-vuotias vajaavaltainen?

Alle 15-vuotiaan eläkettä koskevaan valituksen tai oikaisupyynnön tekee ja allekirjoittaa vajaavaltaisen huoltaja tai muu laillinen edustaja.

Kenellä on oikeus hakea oikaisua tai muutosta, kun henkilö on valtuuttanut asiamiehen?

Jos eläkkeenhakija on valtuuttanut asiamiehen hoitamaan eläkettä koskevia asioitaan, asiamies voi tehdä ja allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön.

Asiamiehen on esitettävä valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Asianajajan, julkisen oikeusavustajan ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan on esitettävä valtakirja ainoastaan erillisestä määräyksestä.

Lähiomaisen tai muun henkilön oikeus hakea oikaisua tai muutosta

Lähiomainen tai muu asianosaisesta huolehtinut henkilö voi allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön asianosaisen puolesta, jos asianosainen ei itse pysty tekemään valitusta iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia eikä hänellä ole edunvalvojaa.

Lähiomaisen tai muun henkilön ei tarvitse näissä tilanteissa esittää valtakirjaa. Puhevallan käyttäminen edellyttää kuitenkin, että

  • lähiomainen on eläkelaitoksen hyväksymä ja
  • eläkelaitos arvioi käytettävissä olevan näytön työntekijän sairaudesta tai muusta syystä riittäväksi.

Kenellä on oikeus hakea oikaisua tai muutosta, kun henkilö on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen?

Jos henkilö on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen taloudellisten asioiden hoitamista varten, valtuutettu allekirjoittaa valituksen tai oikaisupyynnön valtuuttajan puolesta. Edellytyksenä valtuutuksen voimassaololle on, että holhousviranomainen on vahvistanut edunvalvontavaltuutuksen.

Päätöksen itseoikaisu, kun päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta

Eläkelaitos voi itseoikaista päätöksensä valitusasian käsittelyn yhteydessä vain, jos eläkelaitos suostuu kaikkiin valittajan esittämiin vaatimuksiin.

Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta ja päämies ja edunvalvoja ovat eri mieltä asiasta, eläkelaitos ei voi itseoikaista päätöstään, jos eläkelaitos suostuu

  • vain toisen esittämiin vaatimuksiin tai
  • vain osittain kummankin vaatimuksiin.

Näissä tapauksissa eläkelaitos ottaa lausunnossaan kantaa kaikkiin esitettyihin vaatimuksiin ja siirtää asian käsittelyn muutoksenhakuelimelle.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitoksen lausunto ja kuulemiskirje lähetetään tiedoksi aina sille, jolla on puhevalta asiassa. Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta, lausunto ja kuulemiskirje lähetetään tiedoksi molemmille.

Ketä eläkelaitos kuulee muutoksenhakuasiassa?

Muutoksenhakuasiassa kuullaan sitä, jolla on puhevalta asiassa.

Kuuleminen muutoksenhakuasiassa, kun henkilölle on määrätty edunvalvoja

Edunvalvojan käyttäessä puhevaltaa on päämiestä kuultava ja päämiehen käyttäessä puhevaltaa on edunvalvojaa kuultava, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Kuuleminen muutoksenhakuasiassa, kun päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta

Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta valitusasiassa, toista osapuolta on kuultava, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Jos kuuleminen katsotaan tarpeelliseksi, eläkelaitos lähettää jäljennöksen edunvalvojan valituksesta päämiehelle ja päinvastoin sekä ilmoittaa lähetekirjeessään, minkä ajan kuluessa vastaanottajan on toimitettava lausuntonsa toisen osapuolen tekemästä valituksesta.

Tarkemmat tiedot

Toisen osapuolen kuuleminen valitusasian yhteydessä katsotaan sellaiseksi lisäselvitykseksi, jonka perusteella eläkelaitoksen määräaika asian siirtämiseksi muutoksenhakuelimelle pitenee 60 päivään.

Eläkelaitos antaa lausuntonsa valituksesta vasta kuulemisen jälkeen, koska näin lausunnossa voidaan ottaa kantaa tapaukseen kokonaisuudessaan.

Kuuleminen muutoksenhakuasiassa, kun henkilö on vajaavaltainen

Vajaavaltaista on muutoksenhakuasiassa kuultava, jos edunvalvoja, huoltaja tai muu laillinen edustaja käyttää puhevaltaa hänen puolestaan ja kuuleminen on tarpeen vajaavaltaisen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Kuuleminen muutoksenhakuasiassa, kun lähiomainen tai muu henkilö hoitaa muutoksenhakuasiaa

Jos lähiomainen hoitaa muutoksenhakuasiaa sen vuoksi, ettei päämies kykene hoitamaan asiaansa esimerkiksi sairauden vuoksi, päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Kuuleminen muutoksenhakuasiassa, kun valtuutettu asiamies hoitaa muutoksenhakuasiaa

Jos asiamies hoitaa muutoksenhakuasiaa valtakirjan nojalla, päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Kuuleminen muutoksenhakuasiassa, kun henkilö on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen

Jos valtuutettu hoitaa muutoksenhakuasiaa vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen nojalla, valtuuttajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos se on tarpeen hänen etunsa vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Suostumuksen pyytäminen asiavirheen korjaamisasiassa ja kuuleminen takaisinperintäasiassa

Asiavirheen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää asianosaisen suostumusta.

Vaihtoehtoisesti eläkelaitos voi hakea päätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Suostumuksen pyytäminen asiavirheen korjaamisasiassa ja kuuleminen takaisinperintäasiassa, kun edunvalvojalla ja päämiehellä on rinnakkainen puhevalta

Suostumus päätöksen korjaamiseen pyydetään ensisijaisesti edunvalvojalta, jos edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta päämiehen kanssa.

Edunvalvojalla on velvollisuus tiedustella päämiehen mielipidettä, jos

  • asiaa on päämiehen kannalta pidettävä tärkeänä ja
  • kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta.

Holhoustoimilaki 43 § 1 momentti

Jos edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta päämiehen kanssa, myös päämieheltä itseltään saatu suostumus päätöksen korjaamiseen on riittävä. Tarvittaessa eläkelaitos voi myös selvittää edunvalvojan kannan asiaan.

Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Suostumuksen pyytäminen asiavirheen korjaamisasiassa ja kuuleminen  takaisinperintäasiassa, kun edunvalvojalla on yksinomainen puhevalta

Suostumus päätöksen korjaamiseen tulee saada edunvalvojalta, jos edunvalvojalla on yksinomainen puhevalta asiassa.

Takaisinperintäasiassa kuullaan vain edunvalvojaa, jos puhevalta on ainoastaan edunvalvojalla.

Suostumuksen pyytäminen asiavirheen korjaamisasiassa ja kuuleminen takaisinperintäasiassa, kun lähiomainen tai muu henkilö on käyttänyt puhevaltaa päätösasiassa

Eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai muu asianosaisesta huolehtinut henkilö voi käyttää asianosaisen puolesta puhevaltaa myös siinä tilanteessa, jossa

  • eläkepäätöstä oikaistaan asianosaisen vahingoksi tai
  • asianosaiselta peritään takaisin aiheettomasti maksettua etuutta.

Eläkelaitos voi kuitenkin harkintansa mukaan tapauskohtaisesti joko

  • pyytää lähiomaiselta tai muulta henkilöltä suostumuksen virheellisen päätöksen oikaisemiseen tai
  • hakea virheellisen päätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Jos päätöksen lainvoimaiseksi tulosta on kulunut vasta vähän aikaa, eläkelaitos voi pyytää suostumusta päätöksen oikaisemiseen suoraan lähiomaiselta, joka on käyttänyt puhevaltaa eläkeasian aikaisemmassa vaiheessa.

Jos päätöksen lainvoimaiseksi tulosta on kulunut pitkä aika, eläkelaitoksen tulisi pyytää suostumusta päätöksen korjaamiseen asianosaiselta itseltään. Lähiomainen voi kuitenkin antaa suostumuksen asianosaisen puolesta, jos asianosainen ei edelleenkään kykene terveydentilansa tai muun syyn vuoksi hoitamaan eläkettään koskevia asioita.

Tarvittaessa eläkelaitos voi tehdä holhousviranomaiselle ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. (holhoustoimilaki 91 §)

Suostumuksen pyytäminen asiavirheen korjaamisasiassa ja kuuleminen  takaisinperintäasiassa, kun henkilö on valtuuttanut asiamiehen

Asiamies, joka esittää asianmukaisen valtakirjan, voi päämiehen puolesta antaa suostumuksen asiavirheen korjaamiseen. Jos valtakirjan antamisesta on kulunut pitkä aika, suostumusta tulisi pyytää ensin päämieheltä itseltään.

Takaisinperintäasiassa toimitaan vastaavasti kuin asiavirheen korjaamisasiassa.

Suostumuksen pyytäminen asiavirheen korjaamisasiassa ja kuuleminen takaisinperintäasiassa, kun henkilö on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen

Valtuutettu voi käyttää puhevaltaa valtuuttajan puolesta, jos valtuutus koskee päämiehen taloudellisia asioita ja holhousviranomainen on vahvistanut valtuutuksen.

Jos valtuutetulla on oikeus käyttää puhevaltaa valtuuttajan puolesta, valtuutettu voi antaa suostumuksen asiavirheen korjaamiseen.