Tämä ohje koskee YEL:n mukaisten yrittäjien lisäksi myös MYEL:n tarkoittamia maatalousyrittäjiä ja apurahansaajia. Kun ohjeessa puhutaan YEL-vakuutuksesta, koskee se myös MYEL-vakuutusta, ellei toisin ole mainittu.

Suomessa harjoitettu yrittäjätoiminta vakuutetaan pääsääntöisesti Suomessa

Työeläkelainsäädännössä lähtökohtana on, että Suomessa tehtävä työ vakuutetaan Suomessa.

Myös ulkomailta Suomeen tuleva yrittäjä on velvollinen vakuuttamaan Suomessa harjoittamansa yrittäjätoiminnan YEL:n mukaan, jos YEL:n vakuuttamisen edellytykset täyttyvät. EU:n sosiaaliturva-asetuksista tai Suomea sitovien sosiaaliturvasopimusten määräyksistä voi kuitenkin seurata, että yrittäjätoimintaa ei vakuuteta Suomessa (esim. yrittäjällä on A1-todistus toisesta maasta). 

Yrittäjätoiminnan vakuuttaminen Suomessa edellyttää, että yrittäjä asuu ja harjoittaa toimintaansa Suomessa

Yrittäjätoiminnan vakuuttaminen YEL:n mukaan edellyttää, että yrittäjä asuu ja harjoittaa toimintaansa Suomessa. Suomessa työskentelevältä yrittäjältä ei kuitenkaan edellytetä Suomessa asumista, jos yrittäjä asuu EU-maassa.

Eläkelaitos ratkaisee, voidaanko yrittäjää pitää Suomessa asuvana ja yrittäjätoimintaa harjoittavana yrittäjänä.

Tarkemmat tiedot

YEL:n pakkovakuutustilanteessa arvoinnin siitä, asuuko yrittäjä Suomessa, tekee Eläketurvakeskus. MYEL:n osalta pakkovakuutuspäätöksen tekee Mela.

Esimerkki: EU-maasta Suomeen tuleva yrittäjä

Virossa asuva yrittäjä työskentelee vain Suomessa eikä yrittäjällä ole minkään muun maan myöntämää A1-todistusta. Yrittäjä vakuutetaan YEL:n mukaan, jos YEL:n muut ikään, työtuloon ja toiminnan kestoon liittyvät edellytykset täyttyvät. Eläkelaitoksen ei tarvitse tutkia yrittäjän asumista, koska yrittäjä asuu toisessa EU-maassa.

Esimerkki: Sosiaaliturvasopimusmaasta Suomeen tuleva yrittäjä

Yrittäjä tulee työskentelemään Suomeen Kanadasta. Yrittäjällä ei ole Kanadan viranomaisten myöntämää todistusta sosiaaliturvasta. Yrittäjä YEL-vakuutetaan Suomessa, jos yrittäjä asuu Suomessa ja muut ikään, työtuloon ja työskentelyn kestoon liittyvät edellytykset täyttyvät. Eläkelaitos tutkii, asuuko yrittäjä Suomessa.

Esimerkki: Sopimuksettomasta maasta Suomeen tuleva yrittäjä

Yrittäjä tulee työskentelemään Suomeen Venäjältä. Yrittäjä YEL-vakuutetaan Suomessa, jos yrittäjä asuu Suomessa ja muut ikään, työtuloon ja työskentelyn kestoon liittyvät edellytykset täyttyvät. Eläkelaitos tutkii, asuuko yrittäjä Suomessa.

Milloin yrittäjän katsotaan asuvan Suomessa

Lähtökohtana on tosiasiallinen Suomessa asuminen. Yrittäjää pidetään Suomessa asuvana, jos
    • yrittäjällä on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja
    • yrittäjä jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee Suomessa.

Määritelmä tulee asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain 5 §:stä ja sen hallituksen esityksen perusteluista.

Tarkemmat tiedot

YEL:ssa ei ole määritelty asumisen käsitettä. YEL:n hallituksen esityksessä 197/2006 on todettu, että yrittäjän asuminen ratkaistaan samoilla perusteilla kuin sovellettaessa asumiseen perustuvasta sosiaaliturvalainsäädännöstä annettua lakia (1573/1993; soveltamisalalaki). Soveltamisalalaki on kumottu ja 1.4.2019 alkaen sen on korvannut Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (16/2019, AspSotuL). AspSotuL:n hallituksen esityksen (HE 118/2018 vp.) mukaan eläkelaitos ratkaisee yrittäjän asumisen soveltuvin osin käyttäen AspSotuL:n 5§ kriteerejä, jotka ovat yhtenevät soveltamisalalain kanssa. Muita AspSotuL:n säännöksiä (esim. 4 § oleskeluluvasta ja 10 § muista Suomeen muuttotilanteista) eläkelaitos ei sovella YEL:n asumisvaatimusta arvioidessaan.

Soveltamiskäytännössä ”pääasiallisesti” tarkoittaa sitä, että yrittäjä oleskelee vähintään puolet ajasta Suomessa.

Kun yrittäjällä on henkilökohtaisia tai ammatillisia siteitä kahteen tai useampaan maahan, asuminen arvioidaan yrittäjän kokonaistilanteen perusteella. Kokonaisarvioinnissa selvitetään, onko yrittäjän olosuhteiden perusteella yrittäjällä olennaisemmat siteet Suomeen kuin muuhun valtioon.

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa otetaan Suomessa asumista arvioitaessa huomioon mm. seuraavia seikkoja, joihin yrittäjältä voidaan pyytää vastausta:

  • Mikä on ilmoitettu väestörekisteriin asuinpaikaksi? Onko osoite Suomessa tilapäinen vai vakituinen?
  • Onko yrittäjällä kotikunta Suomessa?
  • Oleskelun pituus ja luonne. Onko Suomessa oleskelu tilapäistä vai toistaiseksi tarkoitettua? Kuinka kauan yrittäjä on jo oleskellut Suomessa ja mistä syystä?
  • Onko yrittäjällä ollut aiempia työsuhteita Suomessa?
  • Oleskeleeko yrittäjä Suomessa vähintään puolet ajasta?
  • Missä yrittäjän perhe (puoliso ja alaikäiset lapset) asuu?
  • Missä lapset käyvät koulua?
  • Missä yrittäjätoiminta tapahtuu?
  • Missä maassa yritys on rekisteröity ja muut yhteydet viranomaisiin?
  • Missä maassa yrittäjä on yleisesti verovelvollinen?
  • Miten asuminen on järjestetty Suomessa ja ulkomailla (vuokra-asunto, omistusasunto tms.)?
  • Mihin maahan yrittäjä palaa työkeikoiltaan?

Mikään näistä tekijöistä ei yksinään ratkaise sitä, missä maassa yrittäjän katsotaan asuvan, vaan ne ovat yksittäisiä tekijöitä kokonaisarvioinnissa. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse saada vastausta. Ratkaisevaa on se, missä yrittäjä tosiasiallisesti asuu. Keskeisimmät seikat arvioinnissa ovat hakijan oma ilmoitus asuinmaasta, perheen asuinpaikka ja väestörekisteritiedot.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki

Yrittäjä tulee Suomeen Venäjältä ja rekisteröi toiminimen Suomessa. Yrittäjän perhe muuttaa myös Suomeen. Yrittäjän on tarkoitus työskennellä Suomessa toistaiseksi. Yrittäjää voidaan pitää Suomessa asuvana heti työskentelyn alusta alkaen.

Esimerkki

Yrittäjä tulee Suomeen Venäjältä ja rekisteröi toiminimen Suomessa. Yrittäjällä on Suomessa vakituinen osoite väestörekisterissä. Yrittäjän perhe, puoliso ja lapset jäävät Venäjälle. Yrittäjä työskentelee Suomessa muutaman kuukauden jaksoissa ja palaa aina keikan jälkeen Venäjälle. Yrittäjää ei voida pitää Suomessa asuvana.

Esimerkki

Yrittäjä muuttaa Suomeen ja maistraatti on katsonut, että yrittäjän kotikunta on Suomessa. Yrittäjä itse ilmoittaa asuvansa perheensä kanssa vakituisesti Suomessa. Yrittäjää pidetään Suomessa asuvana heti muutosta alkaen.

Oleskeluluvan vaikutus

YEL:n ja MYEL:n edellytyksenä ei ole sitä, että yrittäjällä tulisi olla oleskelulupa, eikä Suomessa asumista voida siten arvioida sen perusteella, onko yrittäjällä oleskelulupaa. Esim. turvapaikanhakijan kohdalla on tehtävä kokonaisarvio siitä, asuuko henkilö Suomessa siten, että henkilöllä on täällä YEL:n hakemisen aikaan varsinainen asunto ja koti, ja henkilö jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä. Asumisvaatimuksen arviointiin vaikuttaa esim. se, kuinka kauan turvapaikanhakija on ollut Suomessa ennen YEL-vakuutushakemusta (vrt. 2 viikkoa vs. 2 vuotta). Myös sillä on merkitystä, onko hakijalla ollut vakuutettuja työsuhteita ennen yrittäjätoimintaa. Asumisen arviointi tehdään siten yllä olevia kriteerejä käyttäen.

Tarkemmat tiedot

Kelaa koskevan lainsäädännön (AspSotuL 4 §) mukaan henkilöllä tulee olla oleskelulupa, mutta tätä säännöstä ei sovelleta YEL:n asumisvaatimusta arvioitaessa.

Tarkemmat tiedot

Ukrainasta Suomeen pakeneva henkilö voi saada oleskeluluvan Suomessa tilapäistä suojelua koskevan päätöksen perusteella. Näissäkin tilanteissa eläkelaitos arvioi YEL:n edellytyksenä olevan Suomessa asumisen kriteerit kokonaisarvion perusteella kuten muiden yrittäjien kohdalla

Toistuva ulkomailla oleskelu ja asuminen

Jos yrittäjä asuu vakituisesti Suomessa ja lähtee tilapäisesti enintään 6 kuukaudeksi ulkomaille, yrittäjää voidaan pitää edelleen Suomessa asuvana. Toistuvasti osan vuodesta ulkomailla oleskelevan yrittäjän Suomessa asuminen arvioidaan kokonaisarvion perusteella.

Kun yrittäjä työskentelee useassa eri EU-maassa, asuminen ratkaistaan EU:n sosiaaliturva-asetuksen asumismääritelmän perusteella. Tästä on oma ohjeensa.

YEL-vakuutushakemuksen hylkääminen tai YEL-vakuutuksen päättäminen asumisen perusteella

Eläkelaitos hylkää yrittäjän YEL-vakuutushakemuksen tai päättää yrittäjän YEL-vakuutuksen, jos saadun selvityksen perusteella yrittäjä ei asu Suomessa. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusta.

Yrittäjällä on velvollisuus ilmoittaa eläkelaitokselle ulkomaille muutostaan.

Esimerkkiteksti hylkäyspäätöksestä YEL-vakuutushakemukseen:

”Sinuun ei voida soveltaa yrittäjän eläkelakia (YEL), koska saadun selvityksen mukaan et asu vakituisesti Suomessa. Sinua ei voida pitää Suomessa asuvana, koska…”

EU-maasta Suomeen tulevan yrittäjän on vakuutettava itsensä Suomessa, ellei hänellä ole A1-todistusta

EU:n sosiaaliturva-asetusten pääsääntö on, että yrittäjään sovelletaan hänen työskentelymaansa lainsäädäntöä. EU-maasta Suomeen tulevan yrittäjän tulee vakuuttaa itsensä YEL:n mukaan, jos YEL:n edellytykset asumista lukuunottamatta täyttyvät.

EU:n sosiaaliturvaa koskevien asetusten säännökset menevät kansallisen lainsäädännön edelle.

Suomessa työskentelevää yrittäjää ei kuitenkaan vakuuteta Suomessa, jos hän on

  • Suomeen lähetetty yrittäjä tai
  • useassa maassa työskentelevä henkilö.

Näissä tilanteissa henkilöllä tulee olla A1-todistus toisesta EU-maasta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkkejä: EU-maasta Suomeen tuleva yrittäjä ja A1-todistus

Virossa asuva yrittäjä työskentelee vain Suomessa. Yrittäjällä on Viron myöntämä A1-todistus. Yrittäjää ei YEL-vakuuteta Suomessa.

Virossa asuva yrittäjä työskentelee Suomessa ja Virossa. Yrittäjällä ei ole vielä minkään maan myöntämää A1-todistusta. Yrittäjän tulee ilmoittaa työskentelystään Suomessa ja Virossa asuinmaansa Viron sosiaaliturvaviranomaisille. Asuinmaan viranomaiset ratkaisevat, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan ja mikä maa antaa A1-todistuksen. Jos A1-todistus annetaan Suomesta, yrittäjä YEL-vakuutetaan Suomessa.

Sosiaaliturvasopimusmaasta Suomeen tulevan yrittäjän on vakuutettava itsensä pääsääntöisesti Suomessa

Suomen solmimien sosiaaliturvasopimusten pääsääntö on, että sopimusmaassa työskentelevä yrittäjä vakuuttaa itsensä siinä maassa, jossa työ tehdään. Näin ollen yrittäjän, joka tulee toisesta sopimusmaasta Suomeen harjoittamaan yrittäjätoimintaansa ja joka myös asuu Suomessa, on pääsääntöisesti vakuutettava itsensä YEL:n mukaan. Poikkeusluvalla yrittäjä on mahdollista vakuuttaa myös lähtömaassa.

Muualta kuin EU- tai sosiaaliturvasopimusmaasta Suomeen tulevan yrittäjän on vakuutettava itsensä Suomessa

Muualta kuin EU- tai sosiaaliturvasopimusmaasta tulevan, yrittäjätoimintaa Suomessa harjoittavan ja Suomessa asuvan henkilön on otettava YEL:n mukainen vakuutus, jos yrittäjätoiminta täyttää muut YEL:n vakuuttamisen edellytykset.

YEL:n vaikutukset asumisperusteiseen sosiaaliturvaan

Ratkaistessaan Suomeen tulevan yrittäjän oikeutta Suomen asumisperusteisiin etuuksiin Kela katsoo ensisijaisesti sitä, onko henkilö YEL-vakuutettu. Lisäksi Kela arvioi laillisen oleskelun vaatimuksen täyttymisen etuusratkaisun yhteydessä, eli käytännössä tarkastaa, onko henkilöllä oleskeluun oikeuttava lupa.
 
Ulkomailta Suomeen tulevan yrittäjän oikeudesta asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ohjeistaa Kela.

Epäselvissä tilanteissa voi pyytää Eläketurvakeskuksen ratkaisua

Ratkaisun YEL:n asumisvaatimuksen täyttymisestä tekee ensisijaisesti eläkelaitos. Jos syntyy epäselvyyttä siitä, sovelletaanko tiettyyn työhön YEL:ia, asian ratkaisee yrittäjän tai eläkelaitoksen hakemuksesta Eläketurvakeskus.