EU-maasta tulevan työntekijän vakuuttaminen

Suomessa työskentelevään työntekijään sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, kun työntekijä tulee Suomeen työskentelemään toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä (jäljempänä EU-maasta). Käytännössä Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen tarkoittaa, että

• työnantajan ja työntekijän tulee maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut vain Suomeen ja
• työntekijä saa sosiaaliturvaetuutensa Suomesta kansallisten edellytysten täyttyessä.

Työnantajan tulee järjestää toisesta EU-maasta Suomeen työskentelemään tulevan työntekijän sosiaaliturva Suomessa riippumatta siitä, työskenteleekö työntekijä suomalaisen vai ulkomaisen työnantajan palveluksessa. Merkitystä ei myöskään ole esimerkiksi työntekijän kansalaisuudella tai sillä, missä maassa työntekijää verotetaan. Työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta säädetään EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 (perusasetus) 11.3.a artiklassa.

Työntekijään ei kuitenkaan sovelleta Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos työntekijään soveltuu jokin perusasetuksen poikkeuksista. Tällöin työnantajan tulee järjestää työntekijän sosiaaliturva toisessa EU-maassa eikä Suomessa. Työntekijään ei sovelleta Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos

• työntekijä on toisessa EU-maassa toimivan työnantajan Suomeen tilapäisesti lähettämä työntekijä (perusasetuksen 12.1 artikla)
• työntekijä työskentelee tavallisesti useassa eri EU-maassa ja työntekijään on määritelty sovellettavaksi jonkun toisen EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä (perusasetus 13 artikla) tai
• työntekijään sovelletaan toisen EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä poikkeusluvalla (perusasetus 16 artikla).

Näissä poikkeustilanteissa työntekijän ja työnantajan tulee osoittaa toisen EU-maan myöntämällä A1-todistuksella, että työntekijään sovelletaan kyseisen EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Ellei työntekijällä ole A1-todistusta, työnantajan tulee järjestää työntekijän sosiaaliturva Suomessa.

Työnantaja vastaa lakisääteisten sosiaalivakuutusten järjestämisestä ja sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta. Työnantaja voi valtuuttaa työntekijän järjestämään työnantajan puolesta pakolliset sosiaalivakuutukset Suomessa. Valtuuttamisessa voi käyttää Eläketurvakeskuksen nettisivuilta löytyvää valtakirjamallia. Työnantajan ja työntekijän tulee tarkistaa kultakin maksuja perivältä taholta, miten valtuuttaminen ja maksujen maksaminen käytännössä hoidetaan. Työnantajan tulee myös ilmoittaa työntekijän ansiot tulorekisteriin. Työnantaja voi valtuuttaa työntekijän tekemään ilmoituksen puolestaan. Ohjeet valtuutuksen tekemiseksi löytyvät tulorekisteri.fi-sivustolta.

EU:n sosiaaliturva-asetuksissa on myös omat poikkeussääntönsä työntekijöistä, jotka työskentelevät merenkulkijana tai lentohenkilökunnan jäsenenä. (perusasetuksen 11.4. ja 11.5. artiklat) Katso näitä henkilöryhmiä koskevat ohjeet erilliset ohjeet.

Työntekijällä on toisen EU-maan myöntämä A1-todistus

Jos Suomeen työskentelemään tulevalla työntekijällä on toisen EU-maan myöntämä A1-todistus, työntekijään sovelletaan kyseisen EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan ja työntekijän tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut A1-todistuksen myöntäneeseen EU-maahan. Suomeen ei tällöin saa maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.

A1-todistus on myönnetty lähetetylle työntekijälle

Perusasetuksen 12.1 artiklan mukaan työntekijä voidaan lähettää Suomeen työskentelemään enintään 24 kuukaudeksi ja työntekijään sovelletaan edelleen työntekijän lähtömaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Lähtömaa myöntää työntekijälle A1-todistuksen edellytysten täyttyessä (todistuksen kohta 3.1).  Lähettävä työnantaja huolehtii tällöin työntekijänsä sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta lähtömaahan.

Lähetetylle työntekijälle myönnetty A1-todistus koskee vain kyseistä työtä ja siinä mainittua työnantajaa. Jos henkilö aloittaa Suomessa muun kuin A1-todistuksessa mainitun työn, tulee A1-todistuksen voimassaolo selvittää. Asian selvittämiseksi tulee ottaa yhteyttä Eläketurvakeskukseen.

A1-todistus on myönnetty useassa EU-maassa työskentelyn perusteella

EU-alueella on omat sääntönsä tilanteesta, jossa työntekijä työskentelee tavallisesti useassa EU-maassa (perusasetuksen 13 artikla). Näiden sääntöjen perusteella työntekijään sovelletaan vain yhden EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, vaikka työntekijällä esimerkiksi on työnantajia useassa eri EU-maassa.

Useassa EU-maassa työskentelevään työntekijään sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön ratkaisee työntekijän asuinmaan viranomaiset. A1-todistuksen antaa se EU-maa, jonka lainsäädäntöä henkilöön sovelletaan (rasti kohdassa 3.2).

Jos työntekijällä on tällainen A1-todistus, työntekijän kaikkien työnantajien, myös suomalaisten, tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut A1-todistuksen myöntäneeseen EU-maahan. Työnantajan täytyy siten itse selvittää A1-todistuksen myöntäneestä EU-maasta, kuinka sosiaalivakuutusmaksut sinne maksetaan. Suomeen ei saa maksaa samanaikaisesti työeläke- tai muita lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.

A1-todistus on myönnetty poikkeusluvan perusteella

Perusasetuksen 16.1 artiklan mukaan EU-maat voivat sopia poikkeuksia kaikkiin sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskeviin sääntöihin. Yleisin tilanne on se, että työntekijä lähetetään Suomeen työskentelemään yli 24 kuukaudeksi, mutta enintään 5 vuodeksi.  Tällöin lähtömaa myöntää A1-todistuksen (rasti kohdassa 3.11). Työnantajat ovat velvollisia maksamaan sosiaalivakuutusmaksut EU-maahan, josta A1-todistus on myönnetty.

Toisen EU-maan myöntämän A1-todistuksen oikeellisuus

Jos työntekijän A1-todistuksen voimassaolosta on epäselvyyttä, tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä A1-todistuksen myöntäneen EU-maan sosiaaliturvaviranomaisiin.

Eräillä mailla on myös sähköisiä palveluita, joiden avulla on mahdollista tarkastaa A1-todistuksen voimassaolo. Tällaisia palveluita on esimerkiksi:

• Puolalla  ja
• Portugalilla.

A1-todistus Suomessa työskentelevälle

Kun työntekijään ei sovellu mikään perusasetuksen poikkeussäännöistä ja työntekijään sovelletaan siten työskentelymaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, työntekijä ei lähtökohtaisesti tarvitse A1-todistusta Suomesta. Työnantajan tulee järjestää toisesta EU-maasta Suomeen tulevan työntekijän sosiaaliturva ilman todistusmenettelyä samalla tavalla kuin Suomesta palkattujenkin työntekijöiden sosiaaliturva.

Esimerkki: Suomessa työskentelevä toisen EU-maan kansalainen

Suomessa toimiva rakennusyritys palkkaa Virossa asuvan Viron kansalaisen. Työntekijä tekee kaiken työnsä Suomessa. Työntekijä ei ole Virossa toimivan työnantajan Suomeen lähettämä työntekijä eikä työntekijä työskentele useassa eri EU-maassa, joten työntekijällä ei ole Viron myöntämää A1-todistusta. Suomalaisen rakennusyrityksen tulee järjestää virolaisen työntekijänsä sosiaaliturva samalla tavalla kuin Suomesta palkattujen työntekijöiden. Virolaiselle työntekijälle ei tarvitse hakea A1-todistusta Suomesta.  

Eläketurvakeskus voi kuitenkin erityistilanteissa myöntää vain Suomessa työskentelevälle työntekijälle A1-todistuksen. Eläketurvakeskus voi myöntää A1-todistuksen esimerkiksi, jos työntekijän lähtömaan sosiaaliturvaviranomaiset vaativat A1-todistusta. Työnantajan tai työntekijän tulee tällöin hakea A1-todistusta Eläketurvakeskukselta.