Suomessa tehtävä työ vakuutetaan pääsääntöisesti Suomessa riippumatta siitä, työskenteleekö toisesta EU-maasta Suomeen tuleva työntekijä täällä suomalaisen vai ulkomaisen työnantajan palveluksessa.
EU:n sosiaaliturva-asetusten pääsääntö on, että työntekijään sovelletaan hänen työskentelymaansa sosiaaliturvalainsäädäntöä riippumatta siitä
- minkä maalaiselle työnantajalle työntekijä työskentelee
- missä maassa työntekijä asuu
- missä maassa työntekijää verotetaan.
EU:n sosiaaliturva-asetuksissa määrätään siitä, missä maassa työnantajan tulee järjestää työntekijänsä sosiaaliturva, kun työntekijä työskentelee EU-alueella. Nämä säännökset menevät kansallisen lainsäädännön edelle.
EU ja EU:n jäsenvaltiot ovat solmineet Sveitsin kanssa sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta EU:n ja Sveitsin välillä. Sopimuksen perusteella EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä sovelletaan myös Sveitsin ja EU-maiden välillä liikkuviin työntekijöihin.
A1-todistus sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä
EU-maasta Suomeen työskentelemään tuleva työntekijä vakuutetaan Suomessa, ellei hän esitä A1-todistusta siitä, että häneen sovelletaan Suomessa työskentelyn aikana jonkin EU–maan lainsäädäntöä. Tällainen työntekijä vakuutetaan siinä maassa, josta A1-todistus on myönnetty.
Työntekijällä voi olla A1-todistus esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- henkilö on ulkomaisen työnantajan Suomeen lähettämä työntekijä
- henkilö työskentelee tavallisesti useassa EU-maassa
- henkilö kuuluu poikkeusluvalla lähtövaltionsa sosiaaliturvaan.
Mihin maahan työeläkevakuutusmaksut maksetaan?
A1 todistuksen perusteella määräytyy myös se, mihin maahan sosiaalivakuutusmaksut Suomessa työskentelyn ajalta on maksettava.
A1-todistus on myönnetty lähetetylle työntekijälle
Perusasetuksen mukaan työntekijä voidaan lähettää Suomeen työskentelemään enintään 24 kuukaudeksi ja hän voi kuulua edelleen lähtömaansa sosiaaliturvaan. Lähtömaa myöntää henkilölle A1-todistuksen (todistuksen kohta 3.1). Lähettävä työnantaja on velvollinen maksamaan sosiaalivakuutusmaksut maahan, josta A1-todistus on myönnetty. Suomeen ei saa maksaa samanaikaisesti työeläke- tai muita lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
A1-todistus on myönnetty usean maan työskentelyn perusteella.
Lähetetylle työntekijälle myönnetty A1-todistus koskee vain kyseistä työtä ja siinä mainittua työnantajaa. Jos henkilö aloittaa Suomessa muun kuin A1-todistuksessa mainitun työn, tulee A1-todistuksen voimassaolo selvittää. Asian selvittämiseksi tulee ottaa yhteyttä Eläketurvakeskukseen.
EU-alueella on omat sääntönsä tilanteesta, jossa henkilö työskentelee tavallisesti useassa EU-maassa. Näiden sääntöjen perusteella henkilö kuuluu vain yhden maan sosiaaliturvaan, vaikka hänellä esimerkiksi on työnantajia useassa eri EU-maassa.
Useassa maassa työskentelevään henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädännön ratkaisee henkilön asuinmaan viranomaiset. A1-todistuksen antaa se maa, jonka lainsäädäntöä henkilöön sovelletaan (rasti kohdassa 3.2). Jos työntekijällä on tällainen A1-todistus, suomalaisen työnantajan tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut todistuksen myöntäneeseen maahan. Työnantajan täytyy siten itse selvittää todistuksen antaneesta maasta, kuinka sosiaalivakuutusmaksut sinne maksetaan. Suomeen ei saa maksaa samanaikaisesti työeläke- tai muita lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
A1-todistus on myönnetty poikkeusluvan perusteella.
Perusasetuksen mukaan maat voivat sopia poikkeuksia kaikkiin vakuuttamista koskeviin sääntöihin. Yleisin tilanne on se, että työntekijä lähetetään Suomeen työskentelemään yli 24 kuukaudeksi, mutta enintään 5 vuodeksi. Tällöin lähtömaa myöntää A1-todistuksen (rasti kohdassa 3.11). Työnantajat ovat velvollisia maksamaan sosiaalivakuutusmaksut maahan, josta A1-todistus on myönnetty.