Suomen ja Israelin välinen sosiaaliturvasopimus voimaan 1.9.1999 alkaen
Suomen ja Israelin välinen sosiaaliturvasopimus on tullut voimaan ja sitä on sovellettu 1.9.1999 lähtien. Sopimuksesta on annettu hallituksen esitys 21/1999. Vanhat soveltamisohjeet on annettu Yleiskirjeessä A 35/99.
Sopimuksen toimeenpanosta on tehty erillinen toimeenpanosopimus.
Vakuuttaminen vain yhdessä maassa
Pääsääntönä työskentelymaassa vakuuttaminen
Työntekijän sosiaaliturva järjestetään lähtökohtaisesti jommankumman sopimusmaan lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. Sopimuksella vältytään kaksinkertaisilta eläkevakuutusmaksuilta. Pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen.
Poikkeukset työntekomaan lainsäädännön soveltamiseen
Työnantaja voi lähettää työntekijänsä toisen jäsenvaltion alueelle. Tällöin työntekijään sovelletaan sopimuksen kattamin osin lähettäjävaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Sopimus sisältää virkamiehiä sekä kuljetusyritysten matkustavaa henkilöstöä koskevia poikkeuksia.
Eläkeoikeus Israelista voi syntyä Suomen vakuutuskausien avulla
Israelin kansaneläkejärjestelmässä edellytetään määrätyn mittaista kuulumista eläkejärjestelmään eläkkeen saamiseksi. Sopimuksen voimaantulon jälkeen oikeus Israelin eläkkeeseen voi kuitenkin syntyä Suomen vakuutuskausien avulla.
Etuuksien maastavienti
Sopimuksen nojalla sopimuksen kattamat etuudet maksetaan Suomeen ja Israeliin.
Suomen työeläkkeiden kannalta tällä määräyksellä ei ole enää merkitystä, sillä työeläkkeet maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin.
Eläkkeiden hakeminen hoidetaan keskitetysti
Sopimuksella helpotetaan eläkkeenhakijoiden asemaa, sillä yhteyselimet hoitavat eläkehakemusprosessin keskitetysti.
Sopimus koskee useita sosiaaliturvan osa-alueita
Sopimus koskee kummankin maan lakisääteisiä eläkkeitä (Suomessa kansaneläke- ja työeläkejärjestelmää ja Israelissa kansaneläkejärjestelmää), vanhempainetuuksia, äitiysavustusta, lapsilisää sekä tapaturma- ja ammattitautivakuutusta.
Sopimuksen voimassaoloaikana Israelissa on säädetty uudesta lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä. Israelin työeläkejärjestelmä ei kuitenkaan kuulu sopimuksen soveltamisalaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomesta Israeliin lähetetylle henkilölle voidaan joutua ottamaan Israelin lakisääteinen työeläkevakuutus, sillä lähetetty henkilö vapautuu Israelin sosiaaliturvamaksuista vain sopimuksen kattamin osin.
Suomen sairausvakuutuksen sairauspäivärahoja ja sairaanhoitokorvauksia sopimus koskee vain silloin, kun kyseessä on suomalaisen työnantajan lähettämä työntekijä, diplomaatti, virkamies tai näihin rinnastettava henkilö (perheenjäsen).
Suomessa sopimus koskee
- työeläkejärjestelmää (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke)
- kansaneläkejärjestelmää
- tapaturma- ja ammattitautivakuutusta
- lapsilisiä ja äitiysavustuksia
- työnantajan sosiaaliturvamaksua
- sairausvakuutusta vanhempainetuuksien osalta ja muita sairausvakuutusetuuksia ja julkisia terveydenhoitopalveluita siltä osin kuin kyse on lähetetyistä työntekijöistä, virkamiehistä, merimiehistä, kuljetusyritysten matkustavasta henkilöstöstä, poikkeusluvan saaneista ja näiden edellä mainittujen henkilöryhmien perheenjäsenistä.
Israelissa sopimus koskee
Kansallista vakuutuslakia siltä osin kuin se koskee:
- vanhuusvakuutusta ja jälkeenjääneiden vakuutusta
- työkyvyttömyysvakuutusta
- työtapaturmavakuutusta
- äitiysvakuutusta ja
- lasten vakuutusta.
Sopimuksen ulkopuolelle jäävät sosiaaliturvaetuudet
Oikeus etuuksiin, joita Suomen ja Israelin sosiaaliturvasopimus ei koske, ratkaistaan molempien sopimusmaiden kansallisten lakien perusteella. Työnantaja ja työntekijä voivat myös joutua maksamaan vakuutusmaksuja kahteen maahan niiden etuuksien osalta, joita Suomen ja Israelin välinen sosiaaliturvasopimus ei koske.
Sopimusta sovelletaan jommankumman sopimusvaltion lainsäädännön piiriin kuuluneisiin.
Sopimuksen henkilöpiiri on hyvin laaja. Sopimusta sovelletaan niihin henkilöihin, jotka
- kuuluvat tai ovat kuuluneet sopimuksen piiriin kuuluvan lainsäädännön alaisuuteen sekä
- heidän perheenjäseniin ja edunsaajiin.
Sopimusta sovelletaan näihin henkilöihin riippumatta heidän kansalaisuudestaan (3 artikla). Sopimuksen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvat myös pakolaiset ja valtiottomat.
Pääsääntönä työskentelymaassa vakuuttaminen
Sopimuksen pääsääntönä on, että henkilö vakuutetaan työskentelymaassa. Työntekoon perustuvat vakuutusmaksut maksetaan lähtökohtaisesti vain yhteen maahan. Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien määräysten tarkoituksena onkin kaksinkertaisen vakuuttamisen välttäminen
Vakuuttaminen voi EU-maista poiketen jakaantua erityistilanteissa sosiaaliturvasopimusmaiden kohdalla.
Esimerkki, jossa henkilöllä on kaksi työnantajaa: Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Israelissa ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Israelissa paikalliselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi suomalaiselle työnantajalle Suomessa. Henkilöön B sovelletaan Israelin lainsäädäntöä hänen Israelissa tapahtuvan työskentelynsä osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.
Esimerkki, jossa virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa: Suomen valtion palveluksessa oleva henkilö C lähtee Israeliin valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa vastaan lisäksi osa-aikaisen työn Israelissa paikallisesta yliopistosta. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Israelin lainsäädännön mukaisesti.
Asumisperusteiset etuudet, jotka kuuluvat sopimuksen soveltamisalaan, määräytyvät sen sopimusmaan lainsäädännön mukaan, jossa henkilö asuu. (6.1 artikla). Asuminen tarkoittaa Suomen osalta sitä, että henkilöllä on varsinainen asunto ja koti Suomessa. Israelin osalta asuminen tarkoittaa vakinaista asumista, joka on laillisesti vahvistettu.
Esimerkki lähetetystä työntekijästä ja asumisperusteisista etuuksista: Henkilö lähetetään Israeliin työkomennukselle. Henkilö saa Eläketurvakeskukselta lähetetyn työntekijän todistuksen. Henkilö vakuutetaan Suomessa, joten työnantajan ei tarvitse maksaa työeläkevakuutusmaksuja Israelissa. Myös tapaturmavakuutus järjestetään Suomessa, koska tapaturmavakuutus kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Asumiseen perustuvat etuudet, kuten esimerkiksi kansaneläke, määräytyvät sen perusteella, kumman jäsenvaltion alueella henkilön katsotaan asuvan.
Työntekijä voidaan lähettää toisen sopimusosapuolen alueelle enintään 3 vuodeksi
Työntekijä, joka
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on sopimusmaan alueella
- kuuluu sopimusmaan lainsäädännön piiriin ja
- lähetetään toiseen sopimusmaahan tekemään työtä tälle työnantajalle tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- tilapäisesti enintään 3 vuodeksi
kuuluu tämän työskentelyn osalta lähtömaan lainsäädännön piiriin sopimuksen kattamin osin (7.1 artikla).
Suomalaiseen ”työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla” tarkoitetaan työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaa työnantajaa eli israelilaista emo- tai tytäryhtiötä. Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä Israeliin samaan konserniin kuuluvaan yrityksen palvelukseen, työsuhteen jatkumista lähettävään työnantajaan ei välttämättä vaadita. Näin ollen on mahdollista, että työsuhde solmitaan lähettävän yrityksen ulkomaiseen konserniyritykseen. Suomalainen yritys on kuitenkin viime kädessä vastuussa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta Suomeen.
Jos työntekijä lähetetään muun kuin konserniyrityksen palvelukseen, työsuhteen lähettävään työnantajaan tulee jatkua koko ulkomaankomennuksen ajan.
Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta
Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta lähetetylle työntekijälle todistuksen FI/ISR 1.
Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen
- eläkevakuutusjärjestelmän
- lapsilisien ja äitiysavustusten sekä
- tapaturmavakuutuksen piiriin.
Lisäksi sillä todistetaan lähetetyn työntekijän ja hänen perheenjäsentensä oikeus sairaanhoitoetuuksien saamiseen Israelissa.
Israelin vakuutusvirasto antaa vastaavasti Israelista Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen ISR/FI 1 kuulumisesta Israelin sosiaaliturvaan.
Yrittäjät vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaassa
Suomen ja Israelin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjät tulee vakuuttaa työskentelymaassa.
Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Suomessa asuvalle yrittäjälle poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, jos yrittäjätoiminta Israelissa kestää alle vuoden.
On huomattava, että henkilöllä tulee olla YEL-vakuutus voimassa 4 kuukautta ennen lähtöä Israeliin.
Poikkeukset sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin
Suomi ja Israel voivat yhdessä sopia poikkeuksista sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin (8 artikla).
Tavallisimmin työnantaja hakee poikkeuslupaa, jos lähetettyä työntekijää koskeva 3 vuoden määräaika ylittyy ja komennuksella oleva työntekijä halutaan edelleen vakuuttaa lähtömaassa.
Poikkeusluvan myöntäminen edellyttää, että myös työntekijä yhtyy hakemukseen. Poikkeuslupa edellyttää lisäksi, että molemmat sopimusmaat suostuvat poikkeuslupahakemukseen.
Eläketurvakeskuksen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan poikkeuslupia ei haeta yli 5 vuoden komennuksille.
Menettely
Eläketurvakeskus on yhteydessä Israelin vakuutusvirastoon suostumuksen saamiseksi.
Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta rastittamalla hakemuksesta poikkeuslupakohta. Eläketurvakeskus myöntää poikkeuslupaa hakeneelle todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä.
Apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti työntekomaan lainsäädäntöä
Suomen ja Israelin välisessä sopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä (yrittäjäsäännöksiä). Näin ollen apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.
Apurahansaaja, joka on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan, voi hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Israelissa työskentelynsä ajalle.
Merimiehet
Sopimusmaan lipun alla purjehtivalla aluksella työskentelevä ja samassa sopimusmaassa asuva kuuluu tämän maan lainsäädännön piiriin. Tällöin edellytetään lisäksi, että työnantajan kotipaikka on kyseisessä maassa.
Sosiaaliturvasopimuksessa on lisäksi yksipuolisesti Israelia koskeva vakuuttamismääräys. Sen mukaan Israelin lainsäädäntöä sovelletaan työntekijään, joka työskentelee kolmannen maan lipun alla purjehtivalla aluksella edellyttäen, että hänen palkkansa maksaa Israelissa asuva henkilö tai yritys (varustamo), jonka kotipaikka on Israelissa.
Kuljetusyritysten matkustava henkilökunta
Sekä Suomessa että Israelissa toimivan kuljetusyrityksen matkustava henkilökunta (esimerkiksi lentoemännät, rekkakuskit) kuuluu yrityksen kotipaikan lainsäädännön alaisuuteen (7.2 artikla).
Muu kuin matkustava henkilökunta vakuutetaan sopimuksen pääsäännön tai lähetettyjä työntekijöitä koskevan sopimusmääräyksen mukaan.
Lähetettyjen työntekijöiden perheenjäsenet kuuluvat lähtömaansa sosiaaliturvaan
Myös lähetetyn työntekijän ja poikkeusluvan saaneen henkilön mukana seuraavat perheenjäsenet kuuluvat lähtömaan lainsäädännön piiriin. Sama koskee myös valtion ja muun julkisyhteisön lähettämiä työntekijöitä. Edellytyksenä on, että mukana seuraavat perheenjäsenet eivät itse työskentele.
Kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan niiltä osin, joita sopimus ei kata, kuuluu Kelan ratkaistavaksi kansallisen lainsäädännön mukaan.
Virkamiehet kuuluvat lähettävän sopimusvaltion lainsäädännön alaisuuteen
Virkamiehinä pidettävät henkilöt sekä muut julkisen yhteisön palveluksessa olevat lähetetyt työntekijät kuuluvat lähtömaan lainsäädännön piiriin edellyttäen, että he ovat ennen lähettämistä kuuluneet asianomaisen sopimusmaan lainsäädännön alaisuuteen (6.2 artikla).
Esimerkki Suomen sosiaaliturvaan kuuluneesta paikalta palkatusta virkamiehestä: Israelissa lähetettynä työntekijänä toiminut henkilö palkataan työsuhteiseksi työntekijäksi Suomen suurlähetystöön Israelissa. Henkilö on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan, joten hänet vakuutetaan Suomen lainsäädännön mukaan.
Esimerkki Israelin sosiaaliturvaan kuuluneesta henkilöstä: Israelissa vakuutettu henkilö palkataan Suomen suurlähetystöön tulkiksi. Henkilö vakuutetaan kansalaisuudesta ja virkamiesstatuksesta riippumatta Israelissa, koska henkilö on kuulunut Israelin sosiaaliturvaan.
Eläketurvakeskus antaa virkamiehille hakemuksesta todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Perheenjäsenen vakuuttaminen
Perheenjäsen ei työskentele ulkomailla
Kela ratkaisee, voiko ulkomailla oleskeleva lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jos perheenjäsen ei lainkaan työskentele ulkomailla. Ulkomaille lähetetyn työntekijän tai yrittäjän mukaan lähtevän perheenjäsenen tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Perheenjäseninä pidetään henkilön aviopuolisoa ja hänen tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan kaksi henkilöä, jotka jatkuvasti elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa.
Käytännössä lähetetyn työntekijän ja yrittäjän mukana seuraavat perheenjäsenet säilyvät yleensä Suomen asumisperusteisessa sosiaaliturvassa.
Joissakin sosiaaliturvasopimuksissa voi olla määräyksiä lähetetyn työntekijän mukana seuraavista perheenjäsenistä, jotka eivät työskentele. Esimerkiksi Japanin sosiaaliturvasopimuksen mukaan lähetetyn työntekijän mukana Japanissa oleviin perheenjäseniin ei sovelleta Japanin kansaneläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöä, jollei perheenjäsen itse pyydä Japanin kansaneläkejärjestelmän soveltamista.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä EU-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa
Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen aloittaa työskentelyn oleskellessaan ulkomailla, arvioidaan perheenjäsenen tilanne työnteon perusteella. Perheenjäsenen työskentely EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisen.
Jos lähetetyn työntekijän perheenjäsen aloittaa työskentelyn tilapäisesti suomalaisen työnantajan palveluksessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa, voi Eläketurvakeskus hakemuksesta myöntää perheenjäsenelle todistuksen Suomen sosiaaliturvassa pysymiseksi. Edellytyksenä on, että
- perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista,
- työskentely on tilapäistä ja
- työnantajan täyttää lähettävää työnantajaa koskevat edellytykset.
Se, mitä pidetään tilapäisenä työskentelynä tai mitä työnantajalta edellytetään, riippuu siitä, missä maassa työtä tehdään. Katso tarkemmin lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU-ohjeet tai kyseisen sosiaaliturvasopimusmaan ohjeet.
Jos suomalainen työnantaja ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jos perheenjäsenen työnantaja on suomalaisen yrityksen ulkomainen tytäryhtiö tai jokin muu ulkomainen työnantaja, joka ei toimi Suomessa, perheenjäsen ei voi lähtökohtaisesti kuulua Suomen sosiaaliturvaan vaan perheenjäsen vakuutetaan pääsäännön mukaan työskentelymaassa. Eräiden sosiaaliturvasopimusten mukaan ulkomailta palkattu perheenjäsen voidaan kuitenkin katsoa lähetetyksi työntekijäksi ja perheenjäsen voi siten kuulua Suomen sosiaaliturvaan sopimuksen kattamien sosiaaliturvaetuuksien osalta, vaikka työoikeudellinen työnantaja onkin paikallinen yritys. Edellytys on tuolloin, että perheenjäsen solmii työsuhteen suomalaisen yrityksen konserniyrityksen kanssa ja suomalainen yritys vastaa lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Lisäksi edellytetään, että työskentely on tilapäistä ja että perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista. Tällainen määräys on seuraavissa sosiaaliturvasopimuksissa: Japani, USA, Australia, Intia, Kanada, Quebec, Israel ja Chile. Katso tarkemmin edellytyksistä kyseisen maan lähetettyjä työntekijöitä koskevista ohjeista.
Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn useassa eri EU-maassa, määräytyy perheenjäsenen vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien perusasetuksen määräysten mukaisesti. Katso erillinen ohjeisto asiasta.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa
Yritystoiminnan EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava perheenjäsen vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaassa.
Yrittäjätoiminnan EU-tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava lähetetyn työntekijän perheenjäsen voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan vain poikkeuslupamenettelyllä. Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta. Eläketurvakeskus tutkii poikkeusluvan edellytykset tapauskohtaisesti. Harkinnassa on merkitystä esimerkiksi sillä, onko perheenjäsen harjoittanut samaa yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaille lähtöään ja mille ajalle perheenjäsenellä on ollut aikaisemmin YEL:n mukainen vakuutus. Yrittäjätoiminnan ulkomailla tulee olla myös tilapäistä.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä sopimuksettomassa maassa
Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa, Kela ratkaisee voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä.
Jos paikalta palkattu perheenjäsen kuuluu työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä sopimuksettomassa maassa
Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa yrittäjänä, Kela ratkaisee, voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Ulkomailla sopimuksettomassa maassa yrittäjätoiminnan aloittava perheenjäsen ei voi järjestää YEL:n mukaista vakuutusta Suomessa.
Opiskelijan vakuuttaminen
Opiskelija ei työskentele ulkomailla
Kela ratkaisee, voiko ulkomailla opiskeleva henkilö kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Opiskelijana ulkomaille lähtevän henkilön tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Opiskelija aloittaa työskentelyn työntekijänä tai yrittäjänä ulkomailla
Jos opiskelija aloittaa työskentelyn ollessaan ulkomailla, arvioidaan opiskelijan tilanne työnteon perusteella. Opiskelijan vakuuttaminen määräytyy samalla tavalla kuin paikalta palkatun perheenjäsenen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Todistuksia haetaan Eläketurvakeskukselta
Eläketurvakeskus antaa todistukset
- lähetetyille työntekijöille
- valtion ja muun julkisyhteisön palvelukseen lähetetyille (virkamiehet)
- poikkeusluvan saaneille.
Työnantajan tai työntekijän tulee hakea lähetetyn työntekijän todistusta mahdollisuuksien mukaan ennen ulkomaille työskentelemään lähtemistä. Todistus voidaan antaa hakemuksesta myös jälkikäteen, jos todistuksen antamisen edellytykset ovat täyttyneet.
Todistusta voi hakea sähköisellä tai paperisella hakemuslomakkeella.
Hakemuslomakkeet
Työnantajan tulee hakea todistusta lähetetylle työntekijälle tai virkamiehelle Eläketurvakeskuksen lomakkeella ETK 2132
Apurahansaajan tulee hakea todistusta Eläketurvakeskuksen lomakkella ETK 2159.
Eläketurvakeskus lähettää kopion todistuksesta Israelin yhteyselimelle. Todistuskopiot lähetetään myös ao. työeläkelaitokseen, jonka tehtävänä on valvoa, että lähetetyn työntekijän eläketurva on järjestetty asianmukaisella tavalla ulkomaan työskentelyn aikana.
Kela saa tiedon todistuksesta sähköisesti.
Eläketurvakeskus myöntää todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta aina määräajaksi.
Jos ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet muuttuvat todistuksen voimassaoloaikana, tulee esimerkiksi seuraavat muutokset ilmoittaa Eläketurvakeskukselle:
- Suomeen paluu tai komennuksen keskeytyminen yli 30 päivää ennen todistuksen voimassaolon päättymistä
- työsuhteen päättyminen
- työnantajan vaihtuminen tai uuden rinnakkaisen työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aloittaminen
- pysyvä muutto ulkomaille
- ulkomailla työskentelyn keskeytyminen lomautuksen, sairauden tai palkattoman vapaan, perhevapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vapaan perusteella
- lentohenkilökuntaan kuuluvan henkilön kotiaseman vaihtuminen.
Suomen eläkkeen määräytyminen
Suomen työeläke
Suomen työeläke määräytyy kansallisten säännösten mukaan.
Suomen työeläkkeeseen ei nykyisin liity varsinaisia odotusaikoja. Karttunut työeläke maksetaan myös rajoituksetta kaikkiin maihin. Sopimuksen 16 artiklan tarkoittamaa edellytystä 12 kuukauden vakuutusajasta Suomen työeläkkeen maksamiseksi Israeliin ei enää sovelleta.
Sopimus ei sisällä määräyksiä Suomen tulevan ajan eläkeosan sisältävän eläkkeen määräytymisestä eikä vakuutuskausien rinnastamisesta Suomen eläkeoikeutta varten. Israelin eläkkeisiin ei sisälly tulevaan aikaan perustuvaa osaa. Näin ollen tulevan ajan eläkeosa määräytyy puhtaasti Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan. Esimerkiksi tulevan ajan 5 vuoden asumisaikaedellytystä varten ei oteta huomioon Israelin vakuutuskausia.
Suomen kansaneläke
Kansaneläkettä ei makseta ulkomaille, ellei EU-säännökset tai sosiaaliturvasopimusten määräykset siihen velvoita. Sopimuksen mukaan Israelissa asuvalla henkilöllä on oikeus kansaneläkkeeseen, jos alla luetellut kansallisen lain edellytykset täyttyvät.
Sopimusmaan alueella asuvalla henkilöllä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen, jos hän
- 16 vuotta täytettyään
- on asunut yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta Suomessa.
Sopimusmaan alueella asuvalla henkilöllä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen, jos eläkkeenhakija ja edunjättäjä
- 16 vuotta täytettyään ovat
- asuneet yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta Suomessa
- ja jos edunjättäjä oli sopimusmaan kansalainen
- ja asui kuollessaan sopimusmaan alueella.
Sopimusmaan alueella asuvalla henkilöllä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen lapseneläkkeeseen, jos edunjättäjä
- oli sopimusmaan kansalainen
- joka 16 vuotta täytettyään
- oli asunut yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta Suomessa ja
- joka asui kuollessaan sopimusmaan alueella.
Kansaneläkkeen määrä on riippuvainen Suomessa asutun ajan pituudesta ja muista eläketuloista. Esimerkiksi Israelin kansaneläke vähentää Suomen kansaneläkettä (artiklat 14 ja 15).
Israelin eläkkeen määräytyminen
Israelin kansaneläkejärjestelmän mukainen vanhuus- ja perhe-eläke
Israelin vanhuus- ja perhe-eläke voidaan myöntää, jos eläkkeenhakija
- on ollut vakuutettuna Israelissa yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta ja
- täyttää Israelin lainsäädännön mukaiset vakuutuskausivaatimukset (1 – 12 vuotta).
Vanhuuseläkkeen osalta edellytetään lisäksi, että eläkkeenhakija on asunut Suomessa tai Israelissa välittömästi ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista.
Perhe-eläkkeen osalta edellytetään lisäksi, että eläkkeenhakija (etuudensaaja) ja edunjättäjä ovat asuneet Israelissa tai Suomessa edunjättäjän kuolinhetkellä, ja että edunjättäjä on saanut vanhuuseläkettä välittömästi ennen kuolemaansa.
Israelin kansaneläkejärjestelmän mukainen työkyvyttömyyseläke
Israelin työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos eläkkeenhakija
- on ollut Israelissa asuvana vakuutettuna yhdenjaksoisesti vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen eläketapahtumaa ja
- eläketapahtuma on sattunut Israelissa.
Henkilö, joka tulee työkyvyttömäksi Suomessa, ei näin ollen yleensä voi saada asumiseen perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä Israelista. Jos Israelin eläkettä saava henkilö asuu Israelin ulkopuolella ja työkyvyttömyys pahenee, ei eläkkeen määrää muuteta.
Suomen vakuutuskausien rinnastaminen Israelin eläkkeen saamiseksi
Israelin eläkeoikeuden saamista voidaan helpottaa Suomessa kertyneiden asumis- tai työskentelykausien avulla. Jos eläkkeenhakijalla ei ole tarpeeksi Israelin vakuutuskausia, eläkeoikeus voi syntyä Suomen vakuutuskausien avulla. Tällöin Israelin eläke lasketaan pro rata -eläkkeenä.
Lisätietoja Israelin eläkejärjestelmästä saa Eläketurvakeskuksen sivuilta www.etk.fi.
Eläkkeenhakija asuu Suomessa
Israelin kansaneläkkeen hakeminen
Israelin vanhuuseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus (ETK/KELA 7001) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Israelin työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen työkyvyttömyyseläkehakemus (ETK/KELA 7002) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Israelin perhe-eläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7004) ja/tai
- Lapsen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7005) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista, työeläkelaitoksista ja niiden palvelupisteistä sekä Eläketurvakeskuksesta. Hakemuslomakkeet ovat saatavilla myös internetsivuilta: www.kela.fi, www.etk.fi ja www.tyoelake.fi
Eläkkeenhakija voi jättää Israelin eläkehakemuksen joko Kelaan, Eläketurvakeskukseen tai työeläkelaitokseen.
Eläkehakemusprosessin kulku Suomessa
Työeläkelaitoksen tai Kelan tulee heti eläkehakemuksen vastaanotettuaan toimittaa eläkehakemus liitteineen edelleen Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle (UP-osastolle), jos Suomessa asuva eläkkeenhakija on ilmoittanut asuneensa tai työskennelleensä Israelissa. Jos eläkkeenhakija ilmoittaa U-liitteellä työskentelystään ja/tai asumisestaan Israelissa, täytetään myös Israelin eläkkeen hakemista koskeva lomake.
Kun Eläketurvakeskuksen UP-osasto on saanut kansallisen eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus lähettää eläkkeenhakijalle täytettäväksi Sopimuksen mukaiset Israelin eläkehakemuslomakkeet liitteineen, ja toimittaa eläkkeenhakijalle ohjeet Israelin kansaneläkkeen hakemista varten.
Kun eläkkeenhakija on palauttanut sosiaaliturvasopimuksen mukaiset eläkehakemukset, Eläketurvakeskuksen UP-osasto vahvistaa hakemuslomakkeiden tietoja, mm. henkilötiedot, ja tarkistaa, että kaikki eläkehakemuksen kohdat on täytetty asianmukaisesti. Eläkehakemukseen liitetään vakuutuskausitodistus ja Kelan asumiskaudet. Sen jälkeen eläkehakemus lähetetään Israelin vakuutusvirastoon.
Israelin työeläke
Israelin lakisääteinen työeläkejärjestelmä ei kuulu sopimuksen piiriin, sillä Israelin lakisääteinen työeläke on tullut voimaan vasta sosiaaliturvasopimuksen solmimisen jälkeen. Suomessa asuvan henkilön on itse haettava Israelin työeläkettä.
Eläkkeenhakija asuu Israelissa
Suomen eläkkeen hakeminen
Kun eläkkeenhakija hakee Israelin eläkettä asuinpaikkansa eläkevirastossa Israelin kansallisella lomakkeella, eläkkeenhakija täyttää yleensä samalla Suomen eläkkeitä koskevat sopimuksen mukaiset hakemuslomakkeet.
Eläkkeen hakijan on siis täytettävä Israelin kansallisten eläkehakemuslomakkeiden lisäksi:
- FIN/ISR 3C -lomakkeen, kun eläkkeenhakija hakee Suomen työeläkettä
- FIN/ISR 3A -lomakkeen, kun eläkkeenhakija hakee Kansaneläkelain mukaista vanhuuseläkettä tai
- FIN/ISR 3B -lomakkeen, kun eläkkeenhakija hakee Kansaneläkelain mukaista perhe-eläkettä.
Eläkehakemusprosessin kulku Israelissa
Eläkkeenhakijan asuinpaikan eläkevirasto tarkistaa hakemuksen henkilötiedot ja vahvistaa niiden oikeellisuuden sekä merkitsee saapumispäivämäärän hakemukseen. Hakemuksen liitteeksi ei tarvita virkatodistusta tai muuta vastaavaa asiakirjaa. Työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liitetään kuitenkin myös lääkärinlausunnot.
Eläkehakemus toimitetaan sen jälkeen vakuutusvirastolle Jerusalemiin.
Israelin vakuutusvirasto toimittaa
- työeläkettä koskevan hakemuksen FIN/ISR 3C Eläketurvakeskukselle ja
- kansaneläkettä koskevan hakemuksen FIN/ISR 3A tai FIN/ISR 3B Kelalle.
Hakemuksen katsotaan tulleen vireille sinä päivänä, jona se on jätetty toisessa sopimusmaassa. Edellytyksenä on kuitenkin, että eläkkeenhakija jättää toisen sopimusmaan eläkehakemuslomakkeen 6 kuukauden kuluessa kansallisen hakemuksen jättämisestä (29.1 ja 2 artikla).
Esimerkki 6 kuukauden säännöstä: Kun eläkkeenhakija jättää Israelin kansallisen eläkehakemuksen Israelissa, hakemuksen vireilletulopäivä on hakemuksen jättämispäivä myös Suomessa. Edellytyksenä on, että hän tekee Suomen eläkehakemuksen lomakkeelle (FIN/ISR 3A, 3B tai 3C) 6 kuukauden kuluessa Israelin hakemuksen jättämisestä. Jos eläkkeenhakija täyttää Suomen lomakkeen vasta tämän jälkeen, hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se saapuu Eläketurvakeskukselle, työeläkelaitokselle tai Kelaan.
Israelin kansallisen eläkehakemuksen vireilletulopäivä ja Suomen hakemuslomakkeen jättöpäivämäärä (Israelin vakuutusvirastolle) ilmoitetaan hakemuksen yhteydessä Suomeen.
Yhteyselimet Suomessa
Eläketurvakeskus (ETK)
Ulkomaanpalvelujen osasto
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puh. 029 411 2110 (ulkomailta soitettaessa +358 29 411 2110)
Vakuuttaminen: [email protected]
Eläkeasiat: [email protected]
Kansaneläkelaitos (Kela)
Kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus)
PL 78
FI-00381 HELSINKI
Puh. 020 634 0200 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 0200
Faksi: 020 634 1599 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 1599)
Yhteyselimet Israelissa
The National Insurance Institute
Dr. G. LOTAN Sq. 13, Weizrnann Avenue
P.O. Box 90009
Jerusalem 91909
Israel
Puh. 972-2-6709752-3
faksi: 972-2-6512683
www.btl.gov.il
Yleistä tietojen vaihdosta Suomen ja Israelin välillä
Sopimuksen toimeenpanosta on määräykset toimeenpanosopimuksessa. Hakemusliikenne hoidetaan maiden välillä samalla tavalla kuin muissakin sopimustilanteissa. Menettely on EU-menettelyä yksinkertaisempi.
Sopimusmaiden viranomaiset ja laitokset antavat toisilleen apua sopimuksen toimeenpanemiseksi (26 artikla). Yhteydenpitokielenä käytetään tällöin englantia.
Sopimusta sovellettaessa voidaan käyttää sopimusmaiden kieliä: suomea, ruotsia, hepreaa, arabiaa sekä tarvittaessa englantia.
Yhteyselimet (Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja Israelin vakuutusvirasto) avustavat toisiaan tarvittaessa hakemusten ja muiden hakemusasiakirjojen käännättämisessä englanniksi (toimeenpanosopimuksen 15 artikla). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteydenpitolomake ja hakemus täytetään mahdollisuuksien mukaan englanniksi.
Hakemus ja sen liitteet
Eläkehakemus tehdään sekä Suomessa että Israelissa maan omalla lomakkeella. Hakemustiedot välitetään toiseen sopimusmaahan sopimuksen mukaisilla hakemuslomakkeilla.
Tiedot eläkepäätöksistä
Suomesta Israeliin
Eläketurvakeskus ja Kela ilmoittavat Israeliin eläkepäätöksistä ja muista eläkkeen myöntämisen kannalta merkityksellisistä seikoista yhteydenpitolomakkeella FIN/ISR 3. Työeläkelaitos lähettää kopion päätöksestään Eläketurvakeskukselle (UP-osasto), joka siirtää päätöstiedot yhteydenpitolomakkeelle. Päätösjäljennöstä ei lähetetä Israeliin.
Päätösten rekisteröinnissä noudatetaan kahdenvälisten sosiaaliturvasopimuseläkkeiden rekisteröintiohjeita.
Israelista Suomeen
Vastaavasti Israelin vakuutusvirasto ilmoittaa oman eläkkeensä päätöstä koskevat tiedot sekä Eläketurvakeskukselle että Kelalle.
Eläkkeen määräytymiseen vaikuttavat seikat
Yhteyselimet ilmoittavat yhteydenpitolomakkeella toisilleen tietoonsa tulleista, eläkkeen määräytymisen kannalta merkittävistä seikoista ja muutoksista. Tällaisia seikkoja ovat mm.
- kuolinpäivä
- syntymäpäivä
- sukupuoli
- vakuutusnumerot
- nimet
- siviilisääty
- osoite
- oikeus suomalaiseen etuuteen ja
- tulot.
Tilastot
Yhteyselimet vaihtavat vuosittain tilastoja toiseen sopimusmaahan maksetuista eläkkeistä.
Tietosuoja
Sopimuksen toimeenpanoon ja sen piiriin kuuluvan lainsäädännön toimeenpanoon tarvittavat tiedot voidaan ilmoittaa toisen sopimusmaan yhteyselimelle salassapitosäännösten estämättä. Tietopyynnössä on mainittavat tietojen käyttötarkoitus. Edellä mainittuja tietoja on käsiteltävä luottamuksellisesti (27 artikla).
Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät lääkärinlausunnot, vastuu kustannuksista ja menettely
Työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liitetään aina se lääketieteellinen selvitys (lääkärinlausunnot), joka on välttämätön kansallista työkyvyttömyyseläkettä haettaessa.
Jos eläkkeenhakija asuu toisessa sopimusmaassa, eläkelaitos voi pyytää hakijan asuinpaikan laitosta teettämään uuden lääkärintarkastuksen. Sopimuksen mukaan uusia tutkimuksia pyytävä laitos vastaa tutkimuskustannuksista (toimeenpanosopimuksen 12.2 artikla).
Suomen työeläkelaitos pyytää lääketieteellisestä selvitystä
Jos Suomen työeläkelaitos pyytää lääkärintutkimuksen, Eläketurvakeskus välittää tutkimuspyynnön Israeliin käyttäen yhteydenpitolomaketta. Työeläkelaitos maksaa tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset.
Israelin vakuutusvirasto pyytää lääketieteellistä selvitystä
Jos Israel pyytää uutta tutkimusta, Eläketurvakeskus välittää tutkimuspyynnön viimeiselle työeläkelaitokselle, joka on yhteydessä hakijaan. Työeläkelaitos maksaa tutkimuskulut ja velkoo ne Eläketurvakeskuksen välityksellä Israelista.
Toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle jätetty muutoksenhakukirjelmä katsotaan jätetyksi samanaikaisesti myös toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle (29 artikla).
Esimerkki valituksesta, kun valittaja asuu toisen sopimusmaan alueella: Israelin sosiaaliturvaviranomaiselle tehty valitus Suomen työeläkepäätöksestä katsotaan tehdyksi ajoissa, jos se on jätetty Israelin viranomaiselle Suomen työeläkelainsäädännön mukaisessa valitusajassa.
Kummankin sopimusmaan eläkepäätöksistä valitetaan ko. maan kansallisen lainsäädännön mukaan.
Sopimusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin
Sopimus astui voimaan 1.9.1999. Sitä sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin (35 artikla). Oikeutta eläkkeeseen tämän sopimuksen perusteella ei synny sopimuksen voimaantuloa edeltävältä ajalta.
Määrättäessä eläkettä sopimuksen mukaan myös ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet otetaan kuitenkin huomioon.
Tarkistaminen
Etuudet, joista on päätetty ennen sopimuksen voimaantuloa, voidaan hakemuksesta tarkistaa sopimuksen mukaisiksi. Sopimus ei siis velvoita laitoksia tarkistamaan eläkkeitä omasta aloitteestaan.
Sopimus ei luo oikeuksia ennen sen voimaantuloa
Sopimuksen nojalla ei kuitenkaan saavuteta oikeuksia ennen sen voimaantuloa. Näin ollen esimerkiksi Suomen kansaneläke maksetaan aikaisintaan sopimuksen voimaantulosta alkaen.
Jos pyyntö tehtiin 2 vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta, eläke maksettiin voimaantulopäivästä.
Jos maksamispyyntö tehdään myöhemmin, eläke maksetaan pyynnön vireilletuloa seuraava kuukauden alusta. Sama koskee Suomen kansaneläkkeen tarkistuspyyntöjä ja eläkkeen tarkistuspyyntöjä Israelissa.
Palestiinan alue ei kuulu Israelin sosiaaliturvasopimuksen piiriin.
Eläketurvakeskus myöntää todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta aina määräajaksi.
Jos ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet muuttuvat todistuksen voimassaoloaikana, tulee esimerkiksi seuraavat muutokset ilmoittaa Eläketurvakeskukselle:
- Suomeen paluu tai komennuksen keskeytyminen yli 30 päivää ennen todistuksen voimassaolon päättymistä
- työsuhteen päättyminen
- työnantajan vaihtuminen tai uuden rinnakkaisen työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aloittaminen
- pysyvä muutto ulkomaille
- ulkomailla työskentelyn keskeytyminen lomautuksen, sairauden tai palkattoman vapaan, perhevapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vapaan perusteella
- lentohenkilökuntaan kuuluvan henkilön kotiaseman vaihtuminen.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohje sosiaaliturvasopimusmaista palkattujen perheenjäsenten osalta, kun työnantaja on konserniyritys. Lisätty tietoa Japanin sopimuksen määräyksistä.