EU:n sosiaaliturva-asetuksissa on sosiaaliturvan koordinointia koskevia määritelmiä. Tähän ohjeeseen on kerätty työeläkelainsäädännön kannalta tärkeimmät määritelmät. Määritelmiä on avattu tarkemmin ohjeissa, joissa kyseisiä henkilöryhmiä tai asioita on käsitelty.

Työntekijä ja itsenäiset ammatinharjoittaja

  • Toiminta tai vastaava tilanne, jota pidetään palkkatyönä tai itsenäisenä ammatinharjoittamisena kyseisen EU-maan sosiaaliturvalainsäädännössä.

Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaisena työntekijänä tai yrittäjänä pidetään henkilöä, jonka työskentely on työeläke-, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus-, työttömyysvakuutus- tai sairausvakuutuslainsäädännön mukaan työntekijänä tai yrittäjänä vakuutettavaa työtä.

Eläketurvakeskus katsoo, että EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittama työntekijä Suomessa on henkilö,

  • joka ei ole virkamies tai sellaisena pidettävä ja
  • johon sovelletaan työntekijänä Suomen työeläkelainsäädäntöä (esim. TyEL, MEL, JuEL).

Jos henkilöön ei henkilön iän puolesta voida soveltaa työeläkelainsäädäntöä, pidetään henkilöä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana työntekijänä, jos henkilöön sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia.

EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana yrittäjänä Suomessa pidetään henkilöä, johon sovelletaan YEL:a tai MYEL:a. Myös vapaaehtoisen YEL tai MYEL-vakuutuksen ottanutta henkilöä pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä. Apurahansaajaa, johon sovelletaan MYEL:a, pidetään myös EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana yrittäjänä.

Jos henkilöön ei esimerkiksi henkilön iän vuoksi voida soveltaa YEL:a tai MYEL:a, EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä pidetään henkilöä, joka on vakuuttanut itsensä yrittäjänä työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjien työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti.

Luottamustoimessa työskenteleviä henkilöitä ja urheilijoita pidetään myös EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaisina työntekijöinä tai yrittäjinä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Katso erilliset ohjeet luottamustoimista ja urheilijoista.

Vakuutettu

  • Perusasetuksen III osaston 1 ja 3 luvuissa tarkoitettujen sosiaaliturvan alojen osalta henkilö, joka täyttää toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä asetetut edellytykset oikeuden saamiseksi etuuksiin, ottaen huomioon perusasetuksen säännökset.

Virkamies

  • Henkilö, jonka katsotaan olevan virkamies tai jota kohdellaan virkamiehenä siinä EU-maassa, johon hänen työnantajanaan toimiva hallinto kuuluu.

Suomessa virkamiehenä pidetään henkilöä, joka on virka- tai työsuhteessa julkiseen työnantajaan. EU:n sosiaaliturva-asetusten määräyksiä tulkitaan kuitenkin eri tavoin riippuen siitä, onko henkilö virka- vai työsuhteessa.

Rajatyöntekijä

  • Henkilö, joka toimii palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana yhdessä jäsenvaltiossa, mutta asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa pääsääntöisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa.

Perheenjäsen

  • Henkilö, joka määritellään tai tunnustetaan perheenjäseneksi tai katsotaan talouteen kuuluvaksi jäseneksi lainsäädännössä, jonka perusteella etuuksia annetaan (perusasetuksen artiklassa 1 tarkempia määritelmiä perheenjäsenestä eri tilanteissa).

Asuinpaikka

  • Paikka, jossa henkilö vakinaisesti asuu.

Oleskelu

  • Oleskelulla tarkoitetaan tilapäistä asumista.

Toimivaltainen viranomainen

  • Kussakin jäsenvaltiossa ministeri, ministereitä tai muu vastaava viranomainen, joka on vastuussa sosiaaliturvajärjestelmistä koko kyseisessä jäsenvaltiossa tai osassa sitä. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö.

Hallintotoimikunta

  • Perusasetuksen 71 artiklassa tarkoitettu toimikunta.

Laitos

  • Kussakin jäsenvaltiossa elin tai viranomainen, joka on vastuussa koko lainsäädännön tai sen osan soveltamisesta. Suomen osalta laitos on kuvailtu tarkemmin ohjeessa Sosiaaliturvan toimeenpano EU:ssa.

Toimivaltainen laitos

  • laitos, jossa asianomainen henkilö on vakuutettu hakiessaan etuutta, tai
  • laitos, josta asianomaisella henkilöllä on tai olisi oikeus etuuksiin, jos hän tai hänen yksi tai useampi perheenjäsenensä asuisi siinä jäsenvaltiossa, jossa laitos sijaitsee, tai
  • laitos, jonka kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen nimeää, tai
  • järjestelmässä, jossa on kysymys työnantajan velvoitteista perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin etuuksiin nähden, joko työnantaja tai asianomainen vakuuttaja. Tai jos edellä mainittua ei ole, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen nimeämä elin tai viranomainen.

Asuinpaikan laitos

  • Laitos, joka on toimivaltainen antamaan etuuksia paikassa, jossa asianomainen henkilö asuu. ’Oleskelupaikan laitoksella’ tarkoitetaan laitosta, joka on toimivaltainen antamaan etuuksia paikassa, jossa asianomainen henkilö oleskelee, tämän laitoksen soveltaman lainsäädännön mukaisesti. Jos tällaista laitosta ei ole, kyseessä on laitos, jonka kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen nimeää.

Toimivaltainen jäsenvaltio

  • Jäsenvaltio, jossa toimivaltainen laitos sijaitsee.

Vakuutuskausi

  • Maksukaudet
  • työskentelykaudet tai
  • itsenäisen ammatinharjoittamisen kaudet, jotka on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet tai ne katsotaan täyttyneiksi ja
  • kaikki sellaisina käsiteltävät kaudet, jos niiden katsotaan kyseisessä lainsäädännössä vastaavan vakuutuskausia.

Työskentelykausi

  • Kaudet, jotka on sellaisiksi määritelty tai tunnustettu siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet, ja kaikki sellaisina käsiteltävät kaudet, jos niiden katsotaan kyseisen lainsäädännön mukaan vastaavan työskentelykausia tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kaudet.

Asumiskausi

  • Kaudet, jotka on määritelty tai tunnustettu sellaisiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet tai ne katsotaan täyttyneiksi.

Eläke

  • Eläkkeiden lisäksi myös niiden sijasta maksettavat kertasuoritetut etuudet ja maksujen palauttamisen muodossa annettavat rahasuoritukset sekä, jollei perusasetuksen III osaston säännöksistä muuta johdu, nykyarvoon muunnetut korotukset tai lisäavustukset.

Varhaiseläke-etuus

  • Rahaetuudet – työttömyysetuuksia ja varhennettuja vanhuusetuuksia lukuun ottamatta – joita myönnetään tietystä iästä lähtien työskentelyään vähentäneelle tai sen lopettaneelle tai keskeyttäneelle työntekijälle siihen ikään asti, jolloin hän voi saada vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä, ja joiden saaminen ei edellytä toimivaltaisen valtion työvoimaviranomaisten käytettävänä olemista. ’Varhennetulla vanhuusetuudella’ tarkoitetaan etuutta, joka maksetaan ennen eläkeoikeuden saamiseksi tavanomaisesti edellytettävän iän saavuttamista ja jota tämän iän saavuttamisen jälkeen joko maksetaan edelleen tai joka korvataan toisella vanhuusetuudella.

Perhe-etuus

  • Luontois- tai rahaetuudet, jotka on tarkoitettu korvaamaan perheestä aiheutuvia kustannuksia, lukuun ottamatta perusasetuksen liitteessä I mainittuja elatustukia sekä erityisiä synnytys- ja adoptioavustuksia.