EU:n sosiaaliturva-asetuksia sovelletaan tietyin edellytyksin jäsenvaltion kansalaisiin, kansalaisuudettomiin sekä pakolaisiin. Kansalaisuudettomien sekä pakolaisten tulee asua EU-alueella. EU-kansalaisilta sen sijaan ei edellytetä asumista EU-alueella. Lisäksi edellytetään, että henkilö on tai on ollut yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön alainen eli ollut vakuutettuna yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa.

Sikäli kuin on kysymys etuuksista, joiden saaminen perustuu perheenjäsenyyteen (esimerkiksi perhe-eläke ja lapsilisät), asetuksia sovelletaan myös edellä mainittujen perheenjäseniin ja heidän jälkeensä eläviin eli edunsaajiin riippumatta näiden kansalaisuudesta. Edunsaajalta edellytetään kuitenkin, että edunsaaja asuu jossakin EU-maassa.

Pakolaiset ja kansalaisuudettomat

EU:n sosiaaliturva-asetusten soveltaminen pakolaisiin ja kansalaisuudettomiin , että henkilö asuu EU-alueella. Pakolaisen ja kansalaisuudettoman henkilön asuminen arvioidaan EU-asetuksen asumismääritelmän mukaisesti.
 
Pakolaisen kuuluminen EU:n sosiaaliturva-asetusten soveltamispiiriin edellyttää, että henkilö on jossakin EU-maassa hyväksytty pakolaiseksi.

Pakolaisella tarkoitetaan pakolaisen oikeusasemaa koskevassa Geneven yleissopimuksessa vuodelta 1951 ja siihen liittyvässä pöytäkirjassa vuodelta 1967 tarkoitettua henkilöä. Kansalaisuudettomalla henkilöllä tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan vuoden 1954 New Yorkin yleissopimuksen tarkoittamaa henkilöä.

Suomessa pakolaisen tai kansalaisuudettoman henkilön aseman voi osoittaa esimerkiksi kopiolla passista tai viisumista.

Kolmansien maiden kansalaiset

Kolmannen maan kansalaisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole EU/ETA-maan, Iso-Britannian tai Sveitsin kansalaisia. Sosiaaliturvasopimusmaiden kansalaiset ovat kolmannen maan kansalaisia EU:n sosiaaliturva-asetusta sovellettaessa. 

Asetuksella 1231/2010 on laajennettu asetuksen 883/2004 soveltamisalaa koskemaan myös kolmansien valtioiden kansalaisia 1.1.2011 alkaen. EU-asetuksia sovelletaan siis myös kolmansien maiden, eli EU-maiden ulkopuolella olevien valtioiden, kansalaisiin, heidän perheenjäseniinsä ja edunsaajiin, joita asetukset eivät heidän kansalaisuutensa vuoksi koske.

Edellytyksenä asetusten soveltamiselle on kuitenkin, että kolmannen maan kansalaisella

  • on laillinen asuinpaikka jonkin EU-maan alueella ja
  • henkilö on tilanteessa, jossa kaikki osatekijät eivät rajoitu yhden jäsenvaltion alueelle.
Laillisella asumisella tarkoitetaan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan sitä, että kolmannen maan kansalaisella on määräaikainen tai pysyvä oleskeluoikeus EU-alueella.
 
Kolmansien maiden kansalaisia koskevaa asetusta sovelletaan kaikkiin muihin EU-maihin paitsi Tanskaan. Tätä asetusta ei myöskään sovelleta ETA-maihin eli Norjaan, Islantiin ja Liechtensteiniin.
 
EU-Sveitsi -sopimus ei myöskään koske kolmansien valtioiden kansalaisia, sillä Sveitsi ei ole mukana asetuksessa 1231/2010.
 
Kolmansien maiden kansalaisiin, jotka liikkuvat EU-maiden ja Iso-Britannian välillä, sovelletaan tietyin edellytyksin asetuksia 1408/71 ja 574/72 tai kauppa- ja yhteistyösopimusta. 

Tarkemmat tiedot

Tanska
  • Vaikka Tanska on EU-maa, Tanska ei ole mukana asetuksessa 1231/2010, jolla asetus 883/2004 laajennettiin koskemaan kolmannen maan kansalaisia.
  • Tanska ei ollut mukana myöskään asetuksessa 859/2003, jolla laajennettiin asetuksen 1408/71 soveltaminen kolmannen maan kansalaisiin 1.6.2003.
  • Tanska on kuitenkin mukana pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa. Pohjoismaista sopimusta sovelletaan kolmannen maan kansalaisiin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet jonkun Pohjoismaan lainsäädännön piiriin. Voimassa olevan sopimuksen lainvalintasäännöissä viitataan asetuksen 883/2004 määräyksiin.
  • Pohjoismaisen sopimuksen kautta kolmansien maiden kansalaisiin ja heidän perheenjäseniinsä ja edunsaajiinsa sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä kaikissa pohjoismaissa.
  • Tanskalla on sopimuksessa liite, jolla se on rajoittanut perhe-etuuksien, peruseläkkeiden ja työttömiä koskevien säännösten soveltamista kolmansien valtioiden kansalaisiin.
Norja ja Islanti
  • Norja ja Islanti ovat ETA-maita.
  • Norja ja Islanti eivät ole mukana asetuksessa 1231/2010, jolla asetus 883/2004 laajennettiin koskemaan kolmannen maan kansalaisia.
  • Norja ja Islanti eivät olleet mukana myöskään asetuksessa 859/2003, jolla laajennettiin asetuksen 1408/71 soveltaminen kolmannen maan kansalaisiin 1.6.2003.
  • Norja ja Islanti ovat kuitenkin mukana pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa. Pohjoismaisat sopimusta sovelletaan kolmannen maan kansalaisiin, jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet jonkun Pohjoismaan lainsäädännön piiriin. Sopimuksen lainvalintasäännöissä viitataan asetuksen 883/2004 määräyksiin.
  • Pohjoismaisen sopimuksen kautta kolmansien maiden kansalaisiin ja heidän perheenjäseniinsä ja edunsaajiinsa sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä kaikissa pohjoismaissa.
Liechtenstein
  • Liechtenstein on ETA-maa.
  • Liechtenstein ei ole mukana asetuksessa 1231/2010, jolla asetus 883/2004 laajennettiin koskemaan kolmannen maan kansalaisia.
  • Liechtenstein ei ole mukana myöskään asetuksessa 859/2003, jolla laajennettiin asetuksen 1408/71 soveltaminen kolmannen maan kansalaisiin 1.6.2003.
  • Suomen ja Liechtensteinin välillä ei ole myöskään sosiaaliturvaa koskevaa sopimusta, joten Suomen ja Liechtensteinin välillä liikkuvien kolmannen maan kansalaisten oikeus sosiaaliturvaan ratkaistaan kansallisen lainsäädännön mukaan.
Sveitsi
  • Sveitsi ei ole EU/ETA-maa, mutta Sveitsin ja EU:n välillä on sopimus asetuksen 883/2004 sovel-tamisesta.
  • Sveitsi ei ole mukana asetuksessa 1231/2010, jolla asetus 883/2004 laajennettiin koskemaan kolmannen maan kansalaisia.
  • Sveitsi ei ollut mukana myöskään asetuksessa 859/2003, jolla laajennettiin asetuksen 1408/71 soveltaminen kolmannen maan kansalaisiin 1.6.2003.
  • Suomen ja Sveitsin välillä on sosiaaliturvasopimus. Sopimusta sovelletaan lähtökohtaisesti sopimusmaiden kansalaisiin. Lainvalintamääräyksistä tiettyjä sovelletaan kuitenkin myös kolmannen maan kansalaisiin, kun kyseessä on lähetetty työntekijä, kuljetusyrityksen työntekijä tai virkamies. 
Iso-Britannia
  • Kolmannen maan kansalaiseen sovellettavat määräykset riippuvat siitä, soveltuuko henkilöön ns. erosopimus vai kauppa- ja yhteistyösopimus.
  • Jos henkilöön sovelletaan erosopimusta, kolmannen maan kansalaiseen sovelletaan asetusta 1408/71 edellytysten täyttyessä. Vaikka Iso-Britannia oli aikaisemmin EU-jäsenmaa, Iso-Britannia ei ollut mukana asetuksessa 1231/2010, jolla asetus 883/2004 laajennettiin koskemaan kolmannen maan kansalaisia 1.1.2011. Iso-Britannia oli kuitenkin mukana asetuksessa 859/2003, jolla laajennettiin asetuksen 1408/71 soveltaminen kolmannen maan kansalaisiin 1.6.2003.
  • Kauppa- ja yhteistyösopimus tulee sovellettavaksi kolmannen maan kansalaiseen, jos erosopimusta ei sovelleta ja henkilö oleskelee laillisesti EU-alueella ja on tilanteessa, joka koskee yhtä tai useampaa EU-maata ja Iso-Britanniaa. Kauppa- ja yhteistyösopimuksen soveltamisessa ei ole siten kansalaisuuteen liittyvää rajoitusta.