Yhteen EU-maahan lähetetyn työntekijän vakuuttaminen

Lähetetty työntekijä on työntekijä, jonka Suomessa toimiva työnantaja lähettää tilapäisesti tekemään palkkatyötä toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin (jäljempänä EU-maahan). Lähetettyyn työntekijään voidaan soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomaantyön aikana, jos lähettämisen edellytykset täyttyvät. Edellytykset on määritelty EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 (perusasetus) 12.1. artiklassa.

Eläketurvakeskus myöntää työnantajan hakemuksesta työntekijälle A1-todistuksen lähettämisen edellytysten täyttyessä. A1-todistus osoittaa, että työntekijään sovelletaan ulkomaantyöskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.

A1-todistuksen voimassaoloaikana työnantaja ja työntekijä maksavat lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut pelkästää Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen tarkoittaa myös sitä, että

• Työntekijän eläke karttuu Suomeen ja
• Työntekijä saa sosiaaliturvaetuutensa kuten esimerkiksi mahdolliset sairauspäivärahat Suomen lainsäädännön mukaisesti.

Jos työntekijällä ei ole A1-todistusta, tulee työnantajan järjestää työntekijän sosiaaliturva työskentelymaan lainsäädännön mukaisesti. Käytännössä työnantajan tulee siis maksaa sosiaalivakuutusmaksut kyseiseen EU-maahan eikä sosiaalivakuutusmaksuja saa maksaa samanaikaisesti Suomeen. Tällöin työntekijä ei voi myöskään saada esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksia Suomesta.

A1-todistusta tulee hakea ennen toisessa EU-maassa työskentelyn alkua, mutta A1-todistus voidaan myöntää myös takautuvasti lähettämisen edellytysten täyttyessä.

Jos Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle A1-todistuksen, tulee työnantajan yleensä määrittää lähetetylle työntekijälle vakuutuspalkka. Katso ohje Vakuutuspalkka eläkkeen perusteena olevana työansiona.

Työntekijän lähettämistä koskevat edellytykset

Toisessa EU-maassa työskentelevään työntekijään sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos

• Työnantaja on Suomessa tavallisesti toimiva yritys
• Työntekijä tekee ulkomailla töitä lähettävän Suomessa toimivan työnantajan lukuun (kiinteä yhteys säilyy)
• Työntekijän ulkomaantyö on etukäteen arvioitu tilapäiseksi ja kesto on enintään 24 kuukautta
• Työntekijään sovelletaan välittömästi ennen ulkomaantyöskentelyn aloittamista Suomen sosiaaliturva-lainsäädäntöä ja
• Työntekijää ei lähetetä korvaamaan toista lähetettyä työntekijää.

Kun kyseiset edellytykset täyttyvät työntekijää pidetään lähetettynä työntekijänä riippumatta siitä, miten ulkomailla tapahtuva työ on nimetty. Ulkomaantyössä voi siten olla kyse esimerkiksi tilapäisestä työkomennuksesta, työmatkasta tai työnantajan ja työntekijän keskenään sopimasta etätyöstä.

Jos työntekijä vaihtaa työskentelymaata säännöllisesti 12 kuukauden tarkastelujaksolla tai tekee säännöllisesti lyhyitä työmatkoja eri EU-maihin, kyseessä saattaa olla useissa EU-maissa työskentelyn tilanne lähettämisen sijaan. Tällöin työntekijään sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määritellään eri sääntöjen perusteella. Katso erillinen ohjeistus useassa EU-maassa työskentelystä.

1.0.2 Lähettävää työnantajaa koskevat edellytykset

Lähettävänä työnantajana toimivan yrityksen tulee tavallisesti harjoittaa toimialansa mukaista merkittävää toimintaa Suomessa. Yrityksen ei katsota tavallisesti harjoittavan toimintaansa Suomessa, jos yrityksen toiminta Suomessa liittyy ainoastaan yrityksen sisäiseen hallintoon tai yritys on perustettu vain ulkomaantyötä varten. Lähettävän työnantajan ei tarvitse olla rekisteröity Suomeen tai muuhun EU-maahan, mutta työnantajan tulee harjoittaa toimintaansa tosiasiallisesti Suomessa.

Kun arvioidaan, harjoittaako työnantaja merkittävää toimintaa Suomessa, otetaan muun muassa huomioon Käytännön oppaassa ja hallintotoimikunnan päätöksessä A2 määriteltyjä, seuraavia seikkoja:

• Työnantajan rekisteröity kotipaikka
• Työnantajan hallinnollinen keskus
• Työnantajan hallintohenkilökunnan määrä lähettävässä valtiossa ja työskentelymaassa – jos lähettävässä valtiossa on vain hallintohenkilökuntaa, työnantajaan ei voida soveltaa lähettämistä koskevia sääntöjä
• Lähetettyjen työntekijöiden työhönottopaikka
• Paikka, jossa suurin osa sopimuksista asiakkaiden kanssa tehdään
• Lainsäädäntö, jota sovelletaan lähettävän työnantajan asiakkaidensa ja työntekijöidensä kanssa tekemiin sopimuksiin
• Lähettävässä valtiossa ja työskentelyvaltiossa tehtyjen sopimusten määrä
• Työnantajan kokonaisliikevaihdon suuruus lähettävässä valtiossa ja työskentelyvaltiossa tyypillisenä ajankohtana
• Sen ajan pituus, jonka työnantaja on sijoittautunut lähettävään jäsenvaltioon

Toiminnan laajuuden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin yrityksen erityispiirteet ja harjoitetun toiminnan todellinen luonne sekä yrityksen koko. Arviointi perustuu siten kokonaisarvioon.

Käytännössä, jos työnantajalla on vakiintuneesti Suomessa työskenteleviä työntekijöitä, jotka on työeläkevakuutettu Suomessa ja jos työnantajan liikevaihto Suomessa on vähintään 25 prosenttia kokonaisliikevaihdosta, voidaan työnantajaa lähtökohtaisesti pitää lähettävänä työnantajana. Ratkaisu siitä, toimiiko työnantaja riittävässä määrin Suomessa, perustuu kuitenkin aina kokonaisharkintaan työnantajan tilanteesta.

Yrityksellä voi olla merkittävää toimintaa useammassa EU-maassa. Näin ollen sama yritys voi lähettää työntekijöitä eri EU-maista, jos sillä on kyseisissä EU-maissa EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamalla tavalla merkittävää toimintaa. Toiminnan merkittävyyttä arvioidaan siten maakohtaisesti.

1.0.3 Työsuhdetta koskevat edellytykset

Jotta työntekijää voidaan pitää lähetettynä työntekijänä, tulee työntekijän työoikeudellisen työsuhteen säilyä koko ulkomaantyöskentelyn ajan Suomessa toimivaan työnantajaan. Työntekijän ja työnantajan välillä tulee siten olla kiinteä yhteys.

Osoituksena kiinteän yhteyden säilymisestä on se, että työntekijä on edelleen lähettävän työnantajan johdon ja valvonnan alainen. Kiinteän yhteyden säilymistä tarkasteltaessa otetaan huomioon seuraavia seikkoja

• onko alkuperäinen työsopimus edelleen voimassa
• kenen kanssa työsopimus on tehty ja kenen kanssa on sovittu ulkomaantyöstä
• kenellä on valta irtisanoa työsopimus ja ulkomaantyötä koskeva sopimus
• kenellä on valta päättää lähetetyn työntekijän työn luonteesta
• kenellä on viimekätinen palkanmaksuvelvollisuus (käytännössä palkan voi sopimuksesta maksaa myös vastaanottava yritys)
• onko työntekijän paluusta Suomeen sovittu

Kiinteän yhteyden voidaan katsoa säilyvän, jos työntekijä on tehnyt sopimuksen ulkomaantyöstä lähettävän työnantajan kanssa. Kiinteän yhteyden voidaan myös katsoa säilyvän Suomessa toimivaan työnantajaan, jos työntekijä ja lähettävä suomalainen sekä vastaanottava ulkomainen työnantaja ovat tehneet ns. kolmikantasopimuksen. Tällöin esimerkiksi palkanmaksu voidaan sopia tapahtuvan käytännössä ulkomaisesta yrityksestä käsin. Pelkkä palkanmaksu ei ole siten osoitus kiinteästä yhteydestä, tai sen katkeamisesta. Lähettävän työnantajan on kuitenkin viime kädessä aina oltava vastuussa työsuhteeseen liittyvistä seikoista, kuten irtisanomisesta, palkanmaksusta sekä vastata lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Myös muut työsuhteeseen liittyvät vel-vollisuudet ja oikeudet tulee säilyä Suomessa toimivalla työnantajalla, jotta työntekijään voidaan soveltaa Suo-men sosiaaliturvalainsäädäntöä lähetettynä työntekijänä.

Työnantajan on tarvittaessa annettava selvitys siitä, että kiinteä yhteys lähettävän työnantajan ja työntekijän välillä on olemassa koko ulkomaantyöskentelyn ajan. Käytännössä tämä tapahtuu esittämällä esimerkiksi työ- ja/tai komennussopimukset, jos sosiaaliturvaviranomaiset pyytävät.

Jos työntekijä solmii työsopimuksen lisäksi paikallisen työnantajan kanssa tai aloittaa oman yritystoiminnan ulkomailla, ei työntekijää voida pitää Suomesta lähetettynä työntekijänä. Lähetettynä työntekijänä voidaan pitää työntekijää, joka tekee työtä vain Suomessa toimivalle työnantajalle. Työntekijällä voi myös olla useampi Suomessa toimiva työnantaja, jotka lähettävät työntekijän tilapäisesti työskentelemään ulkomaille.

1.0.4 Työskentelyn ulkomailla tulee olla tilapäistä alle 24 kuukautta kestävää

Työntekijän työskentelyn ulkomailla tulee olla tilapäistä, jotta työntekijää voidaan pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana lähetettynä työntekijänä. Työnantajan ja työntekijän on tullut etukäteen sopia tilapäisestä alle 24 kuukautta kestävästä ulkomailla tapahtuvasta työstä. Tämä 24 kuukauden kokonaisaika on maakohtainen.

Eläketurvakeskus voi myöntää samaan EU-maahan useita peräkkäisiä A1-todistuksia Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltumisesta, kunhan kokonaistyöskentelyaika samassa EU-maassa on enintään 24 kuukautta.

Jos ulkomaantyö jatkuu toistaiseksi tai työntekijän kanssa ei ole etukäteen sovittu alle 24 kuukautta kestävästä ulkomaantyöstä, työntekijää ei voida pitää Suomesta lähetettynä työntekijänä. Työnantajan tulee siinä tapauksessa järjestää työntekijän sosiaaliturva työntekijän työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Jos työnantaja ja työntekijä ovat etukäteen sopineet tilapäisestä ulkomaantyöstä, joka kestää yli 24 kuukautta, mutta alle 5 vuotta, voidaan muiden edellytysten täyttyessä työntekijälle hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi. Katso Poikkeuslupaa koskeva ohjeistus.

Uusi ulkomaantyöskentelyjakso samaan EU-maahan aloittaa uuden 24 kuukauden lähettämisajan laskemisen. Uutena työskentelyjaksona aikaisempaan työskentelymaahan voidaan yleensä pitää työskentelyä, joka alkaa, kun edellisen, samaan EU-maahan kohdistuneen ulkomaantyöskentelyjakson päättymisestä on kulunut vähintään 2 kuukautta. Käytännössä henkilön tulee siten palata työskentelemään Suomeen vähintään 2 kuukaudeksi, jotta ulkomaantyöskentelyjaksojen pituutta ei lasketa yhteen ensimmäisen jakson alusta alkaen. Aikaraja perustuu hallintotoimikunnan päätökseen A2.

Poikkeuslupaa koskevissa tilanteissa henkilön tulee kuitenkin olla Suomessa pidempään kuin 2 kuukautta, jotta ulkomaantyöskentelyjaksoja ei lasketa yhteen poikkeuslupaharkinnassa. Katso poikkeuslupaa koskeva ohjeistus.

Jos työntekijä työskentelee tavallisesti sekä Suomessa että toisessa EU-maassa eli työntekijän työnkuvaan kuuluu säännöllinen toisessa EU-maassa työskentely, sovellettavaksi tulevat lähtökohtaisesti useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä työntekijöitä koskevat määräykset eikä lähettämistä koskevat määräykset. Katso erillinen ohjeistus useassa EU-maassa työskentelystä.

Eri EU-maihin suuntautuvia peräkkäisiä ulkomaantyöskentelyjaksoja ei lasketa yhteen, koska työskentelyaikaa tarkastellaan maakohtaisesti.

Lähettämistä koskevissa määräyksissä ei ole vähimmäisaikaa. Työntekijä voi siten olla lähetetty työntekijä, vaikka työ toisessa EU-maassa kestäisi vain yksittäisiä päiviä tai viikkoja.

1.1 Lähetetty työntekijä jää työskentelymaahan tilapäisen ulkomaantyön päätyttyä

Lähtökohta on, että lähetetyn työntekijän tulee palata tilapäisen ulkomailla työskentelynsä jälkeen Suomeen. Jos työntekijä ei palaa ulkomailla työskentelyn jälkeen Suomeen, myönnetty A1-todistus pidetään voimassa, jos alun perin on kuitenkin sovittu tilapäisestä alle 24 kuukautta kestävästä työstä ja myös muut lähettämisen edellytykset täyttyvät. Lähettämistilanteissa tarkastellaan siten ensisijaisesti työntekijän työskentelyajan tilapäisyyttä eikä työntekijän ulkomailla oleskelun tilapäisyyttä.

A1-todistus voidaan myöntää lähetettynä työntekijänä edellytysten täyttyessä myös, jos etukäteen on tiedossa, että työntekijä tulee tilapäisen työskentelynsä jälkeen jäämään oleskelemaan ulkomaille. Tuolloin osapuolten tulee kuitenkin erityisesti pystyä esittämään selvitys siitä, että kyseessä on etukäteen tilapäiseksi sovittu työskentely, joka kestää alle 24 kuukautta.

Poikkeuslupaa ei lähtökohtaisesti puolleta, jos työntekijä ei ole palaamassa Suomeen tilapäisen työskentelynsä jälkeen.

1.2 Työntekijään tulee soveltua Suomen sosiaaliturvalainsäädäntö välittömästi ennen ulkomaantyön aloittamista

Jotta työntekijää voidaan pitää Suomen sosiaaliturvaan kuuluvana lähetettynä työntekijänä, tulee työntekijään soveltua välittömästi ennen työskentelyn aloittamista ulkomailla Suomen sosiaaliturvalainsäädäntö joko asumisen tai työskentelyn perusteella. Käytännössä vähintään 1 kuukauden kestänyt työskentely Suomessa ennen ulkomaan työskentelyä riittää, jos työntekijään on sovellettu Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä Suomessa työskentelyn aikana.

Työnantaja voi myös palkata työntekijän lähetettäväksi suoraan ulkomaantyöhön, kunhan edellä mainitut lähettämisen edellytykset täyttyvät. Työntekijän ei siten tarvitse olla ollut nimenomaan lähettävän työnantajan palveluksessa ennen ulkomaantyötä, vaan työntekijä on voinut esimerkiksi

• Tehdä töitä toiselle Suomessa toimivalle työnantajalle
• Opiskella tai
• Ollut perheenjäsenenä Suomessa

Jos henkilö ei ole tehnyt työtä ennen ulkomaantyön alkamista, tulee Kelan olla katsonut, että henkilöllä on oikeus Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Vaatimus lähtömaan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ennen ulkomaantyön alkamista perustuu täy-täntöönpanoasetuksen 14.1. artiklaan. Kuukauden aikaraja on puolestaan määritelty hallintotoimikunnan pää-töksessä A2.

1.3 Työntekijää ei lähetetä korvaamaan toista lähetettyä työntekijää

Jotta työntekijään voidaan soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä lähetettynä työntekijänä, edellytyksenä on lisäksi, ettei työntekijää lähetetä korvaamaan toista lähetettyä työntekijää.

Jos työkomennukselle lähetetty työntekijä korvataan välittömästi toisella lähetetyllä työntekijällä, soveltuu uuteen lähetettyyn työntekijään työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntö työskentelyn alkamisesta lähtien eikä A1-todistusta voida myöntää. Korvaamiskiellon tarkoituksena on estää toiminnan pyörittäminen yhdessä EU-maassa lähetetyillä työntekijöillä käyttämällä hyväksi lähettävän EU-maan lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen alhaisempaa tasoa (ns. social dumping).

1.4 Henkilö työskentelee samanaikaisesti sekä työntekijänä että yrittäjänä yhdessä EU-maassa

Henkilö saattaa työskennellä myös yrittäjänä ulkomailla sen lisäksi, että on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, joka lähettää henkilön tilapäisesti työhön ulkomaille.

Lähtökohta on, että henkilöön, joka tekee työtä toisessa EU-maassa lähetettynä työntekijänä sekä yrittäjänä, sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Lähtömaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntö voi kuitenkin tulla sovellettavaksi, jos sekä työntekijä- että yrittäjätyössä täyttyvät lähettämisen edellytykset perusasetuksen 12.1. ja 12.2. artikloiden mukaisesti. Yrittäjän lähettämisen edellytyksistä katso erillinen ohje.

Mikäli lähettämisen edellytykset eivät täyty sekä työntekijä- että yrittäjätyössä, ei Eläketurvakeskus voi myöntää A1- todistusta. Tällöin henkilön yrittäjätoiminta ja työntekijänä työskentely tulee vakuuttaa työskentelymaassa.

Jos henkilö tekee yrittäjätyönsä yhdessä EU-maassa ja työntekijätyönsä toisessa EU-maassa/EU-maissa, EU:n sosiaaliturva-asetuksissa on erilliset määräykset tilanteeseen. Katso erillinen ohjeistus tällaisesta useassa eri EU-maassa tapahtuvasta työstä.

1.4.1 Lähettämisen edellytykset eivät täyty yritystoiminnan osalta

Tyypillisin tilanne, etteivät lähettämisen edellytykset täyty henkilön yrittäjätoiminnassa, on se, että henkilö työskentelee samanaikaisesti sekä työntekijänä että yrittäjänä yhdessä EU-maassa, mutta henkilön YEL/MYEL-vakuutus ei ole ollut voimassa Suomessa 4 kuukautta ennen ulkomaantyöskentelyä. Eläketurvakeskus ei voi tällöin myöntää henkilölle A1-todistusta, vaikka lähettämisen edellytykset työntekijänä tapahtuvassa työssä täyttyisivätkin. Henkilön tulee tällöin itse järjestää sosiaaliturvansa yrittäjätoimintansa osalta työskentelymaansa sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Myös lähettävän työnantajan tulee vakuuttaa työntekijänä tapahtuvat työ työskentelymaassa.

Toisessa EU-maassa harjoitettava yrittäjätoiminta voidaan jättää ottamatta huomioon vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Eläketurvakeskus voi myöntää A1-todistuksen, jos lähettämisen edellytykset täyttyvät lähetettynä työntekijänä tehtävän työn osalta ja henkilö esittää Eläketurvakeskukselle kirjallisen selvityksen työskentelymaan viranomaisilta, että yrittäjätyötä ei pidetä työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännössä yrittäjänä tai työntekijänä tapahtuvana työnä. Jos henkilö haluaa vedota tähän seikkaan, tulee henkilön

• Ottaa yhteyttä työskentelymaan sosiaaliturvaviranomaisiin ja selvittää, pidetäänkö yrittäjä-toimintaa kyseisen maan sosiaaliturvalainsäädännössä yrittäjänä tai työntekijänä tapahtuva-na työnä. Toisin sanoen, onko yrittäjänä työskentely sellaista, että yrittäjätoiminnasta tulisi maksaa lakisääteisiä pakollisia tai vapaaehtoisia sosiaalivakuutusmaksuja kyseisessä maassa ilman A1-todistusta ja
• Esittää A1-todistushakemuksen yhteydessä Eläketurvakeskukselle työskentelymaan viranomaisen kirjallinen selvitys asiasta.

1.4.2 Lähetetty työntekijä aloittaa yrittäjätyön A1-todistuksen voimassa oloaikana

Mikäli lähetty työntekijä, jolle on myönnetty A1-todistus Suomen sosiaaliturvan soveltumisesta, aloittaa yritystoiminnan samassa EU-maassa, peruuttaa Eläketurvakeskus henkilölle myönnetyn A1-todistuksen siihen päivään, jolloin yrittäjätoiminta on alkanut. Henkilön tulee tällöin itse järjestää sosiaaliturvansa yrittäjätoimintansa osalta työskentelymaansa sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Myös lähettävän työnantajan tulee vakuuttaa työntekijänä tapahtuvat työ työskentelymaassa yrittäjätoiminnan alkamisesta alkaen.

1.4.3 Lähetetty työntekijä työskentelee lisäksi apurahansaajana

Henkilö saattaa työskennellä myös yrittäjänä ulkomailla sen lisäksi, että on työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, joka lähettää henkilön tilapäisesti työhön ulkomaille.

Lähtökohta on, että henkilöön, joka tekee työtä toisessa EU-maassa lähetettynä työntekijänä sekä yrittäjänä, sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Lähtömaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntö voi kuitenkin tulla sovellettavaksi, jos sekä työntekijä- että yrittäjätyössä täyttyvät lähettämisen edellytykset perusasetuksen 12.1. ja 12.2. artikloiden mukaisesti. Apurahansaajan lähettämisen edellytyksistä katso erillinen ohje.

Jos henkilö tekee apurahansaajatyönsä yhdessä EU-maassa ja työntekijätyönsä toisessa EU-maassa/EU-maissa, EU:n sosiaaliturva-asetuksissa on erilliset määräykset tilanteeseen. Katso erillinen ohjeistus tällaisesta useassa eri EU-maassa tapahtuvasta työstä.