EU-eläkkeen määräytyminen

Miten EU-vanhuuseläke lasketaan?

EU-vanhuuseläke lasketaan kahdella tavalla, jos hakija on työskennellyt ainakin kahdessa EU-maassa.

Vanhuuseläke lasketaan

• kansallisena eläkkeenä ja
• pro rata –eläkkeenä.

Näistä suurempi myönnetään. Pro rata -vanhuuseläke on yleensä yhtä suuri kuin kansallinen eläke.

Milloin pro rata -eläke on suurempi kuin kansallisen lain mukainen vanhuuseläke?

Pro rata -eläke on suurempi kuin kansallisen lain mukainen eläke

• jos hakija on työskennellyt toisessa EU-maassa korotettuun karttumaan oikeuttavassa iässä tai
• jos hakija ei täytä toisessa EU-maassa vuoden odotusaikaa ja tällainen vakuutuskausi oikeuttaisi eläkkeeseen Suomessa.

EU-vanhuuseläke työuraeläkkeen jälkeen

Työuraeläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke lasketaan sekä kansallisena eläkkeenä että EU-eläkkeenä.

EU-vanhuuseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläke on laskettu aina sekä kansallisena eläkkeenä että pro rata -eläkkeenä. Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke myönnetään joko kansallisena tai pro rata -eläkkeenä sen mukaan, kumpana osittainen vanhuuseläke on myönnetty.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke koostuu

• osittaisen vanhuuseläkkeen osuudesta
• säästöosuudesta
• osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen tehdystä työstä karttuneesta eläkkeestä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen tehdystä työstä karttunut eläke on aina kansallista eläkettä. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke lisätään pro rata -eläkkeeseen. Korotettua karttumaa ei lasketa. Vanhuuseläkkeen määrää laskettaessa käytetään samoja vakuutuskausia kuin osittaisen vanhuuseläkkeen laskennassa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi

Kun osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, uutta EU-laskentaa ei tehdä.

Ulkomailta maksettava vanhuuseläke ei estä lykkäyskorotusta

Ulkomailta maksettavaa vanhuuseläkettä ei ole säännöksissä mainittu lykkäyskorotusta estävänä etuutena. Ulkomailta maksettava vanhuuseläke ei estä lykkäyskorotusta kansalliseen eläkkeeseen.

Miten varhennettu vanhuuseläke lasketaan EU-tilanteissa?

Varhennettu vanhuuseläke lasketaan kahdella tavalla, jos hakija on työskennellyt vähintään kahdessa EU-maassa.

Varhennusvähennys lasketaan

• kansalliseen eläkkeeseen ja
• pro rata –eläkkeeseen.

Näistä suurempi myönnetään.

Vuonna 1952 tai myöhemmin syntyneillä ei ole Suomen kansallisen työeläkelainsäädännön perusteella mahdollisuutta varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Varhennettuja vanhuuseläkkeitä ei poikkeustapauksia lukuun ottamatta enää myönnetä.

Tarkemmat tiedot

Miten lykätty vanhuuseläke lasketaan EU-tilanteissa?

Lykätty vanhuuseläke lasketaan kahdella tavalla, jos hakija on työskennellyt vähintään kahdessa EU-maassa.

Lykkäyskorotus lasketaan

• kansalliseen eläkkeeseen ja
• pro rata –eläkkeeseen.

Näistä suurempi myönnetään.

Tarkemmat tiedot

Miten osittainen vanhuuseläke lasketaan?

Osittaisen vanhuuseläkkeen perusteena on eläkkeen alkamista edeltäneen kalenterivuoden loppuun mennessä ansaittu eläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen perusteena olevaa eläkettä kutsutaan pohjaeläkkeeksi.

Osittainen vanhuuseläke on 25 tai 50 prosenttia pohjaeläkkeestä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen määrä

• varhennetaan, jos osittainen vanhuuseläke alkaa ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alkua
• lykätään, jos osittainen vanhuuseläke alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden jälkeen.

Osittainen vanhuuseläke muunnetaan elinaikakertoimella. Lisäksi osittaisesta vanhuuseläkkeestä vähennetään ensisijaiset etuudet.

Osittainen vanhuuseläke lasketaan EU-eläkkeenä

Osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläke lasketaan aina sekä kansallisena että pro rata-eläkkeenä. Suurempi valitaan.

Uusia osa-aikaeläkkeitä ei myönnetä 1.1.2017 jälkeen

Osa-aikaeläke poistuu Suomen eläkejärjestelmästä. 1.1.2017 jälkeen uusia osa-aikaeläkkeitä ei enää voi alkaa.

Osa-aikaeläke on EU-asetuksen tarkoittama varhaiseläke

EU:n sosiaaliturva-asetuksissa varhaiseläke-etuudella tarkoitetaan rahaetuutta, joka ei ole työttömyysetuus tai varhennettu vanhuusetuus.

Varhaiseläke myönnetään tietystä iästä lähtien työskentelyään

• vähentäneelle 
• lopettaneelle tai
• keskeyttäneelle

työntekijälle siihen saakka, että tämä voi saada vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä. Varhaiseläke-etuuden saaminen ei saa edellyttää toimivaltaisen valtion työvoimaviranomaisen käytettävissä olemista.

Työeläkelakien mukainen osa-aikaeläke täyttää varhaiseläkkeen määritelmässä todetut edellytykset, koska

• osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää tietyn iän täyttymistä ja työskentelyn vähentämistä
• osa-aikaeläkettä voi saada ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä
• osa-aikaeläkkeen edellytyksenä ei ole työvoimaviranomaisten käytettävissä oleminen.

Vakuutuskausien merkitys varhaiseläkkeessä

EU:n sosiaaliturva-asetus ei edellytä vakuutuskausien rinnastamista varhaiseläkkeessä

Jos varhaiseläkkeen saamiseksi edellytetään vakuutus-, työskentely- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausien täyttymistä, siihen ei EU:n sosiaaliturva-asetuksen perusteella sovelleta toisten EU-maiden vakuutuskausien yhteen laskemista koskevaa säännöstä.

Toisen EU-maan vakuutuskausien rinnastaminen kansallisen lainsäädännön perusteella

Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan osa-aikaeläkkeen edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon toisen jäsenvaltion vakuutus- ja työskentelykaudet. Vakuutuskausien rinnastaminen perustuu siis osa-aikaeläkkeessä vain kansalliseen lainsäädäntöön.

Osa-aikaeläke on kansallinen eläke

Osa-aikaeläke on kansallinen eläke. Osa-aikaeläkkeeseen ei sovelleta EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä eläkkeen laskennasta.  Osa-aikaeläke lasketaan ainoastaan kansallisena eläkkeenä. Pro rata -laskentaa ei tehdä.

 

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen määräytyy kansallisten säännösten mukaan.

Työkyvyttömyyttä määritettäessä on otettava huomioon kaikki asiakirjat, lääkärinlausunnot ja muut tiedot, jotka eläkelaitos on saanut muiden jäsenvaltioiden laitoksilta.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen

Jos eläkkeenhakija on työskennellyt ainakin kahdessa EU-maassa, työkyvyttömyyseläke lasketaan kahdella tavalla:

• puhtaan kansallisena tai asetuksen mukaisena kansallisena eläkkeenä
• pro rata –eläkkeenä.

Näistä suurempi myönnetään.

Lisäksi laskennassa otetaan huomioon kaikki EU-eläkkeen määräytymiseen liittyvät ohjeet.

Tarkemmat tiedot

EU-työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläke lasketaan kansallisena ja pro rata -eläkkeenä. Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävässä työkyvyttömyyseläkkeessä EU-laskenta tehdään uudestaan.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen työkyvyttömyyseläke lasketaan

• kansallisena eläkkeenä
• pro rata-eläkkeenä.

Näistä suurempi myönnetään. Teoreettisen eläkkeen laskennassa otetaan mukaan osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen ei lasketa korotettua karttumaa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä EU-työkyvyttömyyseläke koostuu

• säästöosuudesta (pohjaeläkkeen puuttuva ansaittu osa)
• eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuneesta eläkkeestä
• maksussa olevasta eläkkeestä (osittainen vanhuuseläke)
• tulevan ajan eläkkeestä. 

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen laskettava kansallinen työkyvyttömyyseläke lasketaan kansallisen pohjaeläkkeen perusteella. Tällöin myös maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen määränä huomioidaan kansallisen osittaisen vanhuuseläkkeen määrä, vaikka maksussa oleva osittainen vanhuuseläke olisi myönnetty pro rata -eläkkeenä. Maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen määrä voi siis muuttua.

Tarkemmat tiedot

Jos osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke pro rata -eläkkeenä, on pro rata -työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyvä osittaisen vanhuuseläkkeen osa myös pro rata -eläkkeen suuruinen.

Jos osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty työkyvyttömyyseläke päättyy, osittainen vanhuuseläke tulee uudelleen maksuun sen suuruisena kuin se oli aiemmin maksussa. Kansallisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen voi siis tulla maksuun aiemmin pro rata –eläkkeenä maksussa ollut osittainen vanhuuseläke.

EU-työkyvyttömyyseläkkeen ansiorajat lasketaan aina tulevan ajan ansiosta

Jos eläkkeenhakija on työskennellyt toisessa EU-maassa tulevan ajan tarkastelujakson aikana, käytetään EU-työkyvyttömyyseläkkeen ansiovertailussa tulevan ajan ansiota vakiintuneena keskiansiona. Tarkasteluajan ansiot Suomessa jaetaan tarkasteluaikaan kuuluvien Suomen kuukausien lukumäärällä. Tällöin vajaa vuosi on 12 kuukautta.

Tarkemmat tiedot

 

Tulevan ajan edellytys

Työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy aina tulevan ajan eläkkeen osuus, jos tulevan ajan saamisen edellytys täyttyy (tulevan ajan eläke).

Tulevan ajan saamisen edellytys täyttyy, jos eläkkeenhakijalla on vähintään 20 571,69 euroa (vuoden 2024 tasossa) työansioita työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden 10 kalenterivuoden ajalta. Tarvittaessa otetaan huomioon työansiot muissa EU-maissa.

Työansiota ei selvitetä muista EU-maista, jos hakemusasiakirjojen perusteella nähdään, että työskentelyä on toisessa EU-maassa ollut ainakin yhdeltä vuodelta.

Epäselvissä tapauksissa työansioista pyydetään selvitys

• eläkkeenhakijalta tai
• toisen EU-maan vakuutuslaitokselta.

Tulevan ajan ansio EU-tilanteessa

Tulevan ajan ansio määräytyy pääsääntöisesti eläketapahtumavuotta edeltäneiden 5 viimeisen kalenterivuoden ansioiden perusteella. Tätä aikaa kutsutaan tarkasteluajaksi.

Tarkasteluaikana on oltava Suomen eläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita, jotta Suomen tulevan ajan eläke voitaisiin laskea. Tulevan ajan eläkkeen määrä on 0, jos tarkasteluaikana on vain

• työansioita toisesta EU-maasta ja
• mahdollisia Suomen sosiaalietuuksia.

Tuleva aika määräytyy erityissäännösten perusteella, jos kyseessä on

• nuori henkilö tai
• eläketapahtuma siirtymäaikana.

Tarkemmat tiedot

Kansallisen eläkkeen laskeminen

Kun lasketaan kansallista eläkettä, tarkasteluajan ansiot Suomessa jaetaan tarkasteluaikaan sisältyvien kuukausien (60) lukumäärällä. Jakaja on aina pääsääntöisesti 60, vaikka tarkasteluaikaan sisältyisi vuosia, jolloin henkilö on työskennellyt toisessa EU-maassa.

Jakaja määräytyy kansallisten sääntöjen mukaan, jos kyseessä on

• nuori henkilö tai
• siirtymäaika.

Teoreettisen ja pro rata –eläkkeen laskeminen

Tarkasteluajan ansiot Suomessa jaetaan tarkasteluaikaan kuuluvien Suomen kuukausien lukumäärällä, kun

• lasketaan teoreettista ja pro rata –eläkettä ja
• henkilöllä on tarkasteluaikana eläkettä kartuttavaa vakuutusaikaa toisessa EU-maassa.

Tällöin vajaa vuosi on 12 kuukautta.

Jos henkilöllä on 1 ansiokuukausi Suomessa vuoden aikana ja 11 kuukautta toisen EU-maan eläkettä kartuttavaa vakuutusaikaa, jakajassa Suomen kuukausina huomioidaan 12 kuukautta kyseiseltä vuodelta.

Kun henkilöllä on tarkasteluaikana eläkettä kartuttavaa vakuutusaikaa toisessa EU-maassa, toisen maan vakuutuskausien laatuun ei kiinnitetä huomiota. Esimerkiksi, jos toinen maa ilmoittaa varusmiespalveluajan eläkettä kartuttavana aikana, otetaan varusmiespalveluaika huomioon tarkasteluajassa, jos toinen maa on ilmoittanut jakson eläkettä kartuttavaksi ajaksi.

Tarkemmat tiedot

Tarkasteluaikaan voi sisältyä sellaisia vuosia, jolloin henkilöllä ei ole

• Suomessa ansioita eikä
• eläkettä kartuttavia vakuutuskausia toisessa EU-maassa.

Tällöin Suomen ansiot jaetaan tarkasteluaikaan kuuluvien Suomen kuukausien lukumäärällä. Saatuun määrään lisätään ne kuukaudet, joilla Suomen kuukaudet ja muiden EU-maiden eläkettä kartuttavat vakuutuskaudet alittavat 60 kuukautta.

Jakajana käytettävään Suomen kuukausien lukumäärään lisätään siis kuukaudet, jolloin henkilöllä ei ole lainkaan eläkettä kartuttavaa vakuutusaikaa missään EU-maassa. Myös tällöin vajaa vuosi on 12 kuukautta.

Myös teoreettista ja pro rata -eläkettä laskettaessa tulee ottaa huomioon se, onko kyse siirtymäkaudesta tai nuoresta.

Milloin tulevan ajan eläke ositetaan?

Tulevan ajan eläke ositetaan, jos tulevan ajan eläke myönnetään kahdesta tai useammasta EU-maasta.

Miten tulevan ajan eläke ositetaan kansallisessa eläkkeessä?

Tulevan ajan eläkkeen osittaminen tarkoittaa, että tulevan ajan eläkkeen määrä

• jaetaan kaikkien tulevan ajan eläkkeen myöntävien EU-maiden eläkettä kartuttavilla vakuutuskausilla
• kerrotaan Suomen vakuutuskausilla.

Asumiskausia muissa EU-maissa ei oteta huomioon.

Tulevan ajan eläke voidaan osittaa vain, jos tulevan ajan eläke myönnetään päällekkäiselle ajalle kahdesta tai useammasta EU-maasta.

Miten tulevan ajan eläke ositetaan pro rata -eläkkeessä?

Teoreettisen eläkkeen ja sen perusteella laskettavan pro rata –eläkkeen laskennassa otetaan huomioon kaikkien EU-maiden vakuutuskaudet.

Pro rata -eläkkeen laskennassa tulevan ajan osuus ositetaan vakuutuskausien suhteessa samalla tavalla kuin kansallisen eläkkeen laskennassa.

Mitä ovat päällekkäiset samanlaiset etuudet?

Päällekkäisiä samanlaisia etuuksia ovat EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan kaikki samalle henkilölle täyttyneiden vakuutus- ja/tai asumiskausien perusteella lasketut tai myönnetyt päällekkäiset

• työkyvyttömyys-
• vanhuus-
• perhe-eläke-etuudet.

Samanlaisiin etuuksiin ei pääsääntöisesti saa soveltaa päällekkäisyyttä estäviä säännöksiä. Päällekkäiseen tulevan ajan eläkkeen osuuteen päällekkäisyyttä estäviä säännöksiä voidaan soveltaa.

Tulevan ajan päällekkäisyyden estämisestä säädetään kansallisessa lainsäädännössä

Suomen kansallisessa lainsäädännössä on säännökset tulevan ajan päällekkäisyyden estämisestä. Tuleva aika myönnetään siinä suhteessa kuin Suomen työeläkelakien mukainen vakuutusaika on kaikkien tulevan ajan eläkkeen myöntävien EU-, ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaiden vakuutusajasta.

Kansallisen perhe-eläkkeen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen tuleva aika ositetaan. Tulevan ajan osittaminen tarkoittaa, että tuleva aika jaetaan tulevan ajan eläkkeen myöntävien maiden kesken niiden vakuutuskausien suhteessa.

Tulevan ajan osittaminen ei vaikuta teoreettisen eläkkeen eikä pro rata -eläkkeen laskemiseen.

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä sairausvakuutuslaissa tarkoitetun päivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta, ulkomailta maksettava etuus otetaan huomioon samalla tavalla kuin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, kuitenkin enintään sairausvakuutuslain mukaiseen enimmäissuoritusaikaan saakka. 

Työuraeläke lasketaan kansallisena eläkkeenä ja EU-eläkkeenä

Työuraeläkkeeseen sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen määräytymistä koskevia EU-säännöksiä. Työuraeläkkeessä ei kuitenkaan ole tulevaa aikaa, joten tulevan ajan ositusta koskevat säännöt eivät tule sovellettaviksi. Työuraeläke lasketaan kansallisena eläkkeenä ja EU-eläkkeenä. Näistä suurempi myönnetään.

Rasittuneisuutta ja  kuluneisuutta aiheuttava toisen EU-maan työskentely rinnastetaan

Työuraeläkkeen edellytyksenä on, että henkilön työura sisältää 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Toisessa EU-maassa tehty vastaava työ otetaan huomioon. Eläkkeenhakijan on toimitettava tarvittava selvitys siitä, onko toisen EU-maan työhistoria rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa.

Tarkemmat tiedot

Työuraeläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläke on laskettu aina sekä kansallisena eläkkeenä että pro rata -eläkkeenä. Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä työuraeläke myönnetään joko kansallisena tai pro rata -eläkkeenä sen mukaan, kumpana osittainen vanhuuseläke on myönnetty.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä työuraeläke koostuu

• osittaisen vanhuuseläkkeen osuudesta
• säästöosuudesta
• osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen karttuneesta eläkkeestä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen tehdystä työstä karttunut eläke on aina kansallista eläkettä. Korotettua karttumaa ei lasketa.

 

Milloin lasketaan EU-perhe-eläke?

EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä sovelletaan perhe-eläkkeisiin, jos edunjättäjä on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa. Edunsaajien asuinmaalla ei ole merkitystä.

Perhe-eläkkeen saamisen edellytykset määräytyvät kunkin maan kansallisen lainsäädännön perusteella. Kun perhe-eläkettä lasketaan, sovelletaan myös kansallisen perhe-eläkkeen määräytymisestä annettuja ohjeita.

Leski ja lapset edunsaajina

Lapseneläke ja leskeneläke määräytyvät EU:n sosiaaliturva-asetusten vanhuus- ja perhe-eläkkeitä koskevien säännösten mukaan. Lapseneläkkeet määräytyvät siis pääsääntöisesti samojen säännösten mukaan kuin leskeneläkkeet.

Mikä on EU-perhe-eläkkeen peruste?

Perhe-eläkkeen peruste on eläke, jonka pohjalta perhe-eläke määrätään.

Perhe-eläke määrätään edunjättäjän kuollessaan saaman vanhuuseläkkeen, työuraeläkkeen, täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai laskennallisen eläkkeen perusteella.

Jos edunjättäjä oli eläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke.

Mikä on EU-perhe-eläkkeen peruste, kun edunjättäjä oli eläkkeellä?

Edunjättäjän oman eläkkeen eläkepäätös annettu ennen kuin EU:n sosiaaliturva-asetuksia ryhdyttiin soveltamaan

Jos edunjättäjän eläkepäätös on annettu ennen kuin EU:n sosiaaliturva-asetuksia ryhdyttiin soveltamaan Suomessa 1.1.1994, perhe-eläkkeen peruste määrätään siten kuin se olisi määrätty ennen mainittua ajankohtaa. Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kansallinen eläke.

Vastaavasti toimitaan myös muiden jäsenmaiden kohdalla. Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kansallinen eläke, jos edunjättäjän eläkepäätös on annettu ennen kuin kyseinen maa on liittynyt EU:hun.

Perhe-eläkkeen peruste on EU-säännöin laskettu eläke, jos

• edunjättäjä on pyytänyt tarkistamaan oman eläkkeensä asetusten mukaiseksi tai
• leski pyytää edunjättäjän eläkkeen tarkistamista EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaiseksi, jolloin edunjättäjän eläke on laskettava uudelleen.

Edunjättäjä sai kuollessaan EU-säännöin laskettua eläkettä

Jos edunjättäjä saa kuollessaan EU-säännöin laskettua eläkettä, lesken- ja lapseneläke määrätään edunjättäjän saaman

• kansallisen tai
• pro rata -eläkkeen perusteella.

Perhe-eläkkeen kansallisen ja pro rata –eläkkeen edullisuusvertailua ei tehdä, jos leskeneläkettä ei vielä vähennetä.

Edunjättäjän eläkkeessä on ositettu tuleva aika

Tulevan ajan ositus poistetaan, jos

• edunjättäjän eläkkeen tuleva aika on ositettu,
• leskellä ei ole tulevan ajan sisältävää perhe-eläkeoikeutta toisesta EU-maasta.

Jos edunsaajana on myös leski, lasten oikeutta tulevan ajan perhe-eläkkeeseen toisesta EU-maasta ei selvitetä erikseen.

Jos perhe-eläkkeen hakijoina on pelkästään lapsia, on oikeus toisen EU-maan lasteneläkkeiden tulevaan aikaan tarkistettava.

Eläkelaitoksen ei omasta aloitteestaan tarvitse poistaa tulevan ajan ositusta, jos toisen maan eläkkeen maksaminen lopetetaan esimerkiksi alkueläkkeen jälkeen tai Suomen leskeneläkkeen vähentämistä vastaavien säännösten perusteella.

Jos leski hakee tulevan ajan osituksen poistamista esimerkiksi alkueläkkeen jälkeen, eläkelaitos poistaa tulevan ajan osituksen.

Edunjättäjän eläke on osittamaton, mutta toisen EU-maan myöntämässä perhe-eläkkeessä on tuleva aika

Suomen perhe-eläkkeen tuleva aika ositetaan, jos

• edunjättäjän eläkkeen tulevaa aikaa ei ole ositettu
• toinen EU-maa myöntää perhe-eläkkeen, jossa on tulevan ajan osuus.

Edunjättäjä on saanut työkyvyttömyyseläkettä muusta EU-maasta, mutta hakemus on hylätty Suomessa

Jos edunjättäjä ei saa työkyvyttömyyseläkettä Suomesta, perhe-eläkkeen perusteena on eläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos olisi tullut kuolinpäivänään työkyvyttömäksi.

Näin toimitaan myös silloin, jos edunjättäjä saa työkyvyttömyyseläkettä muusta EU-maasta, mutta hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on hylätty Suomessa.

Edunjättäjä on vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä

Kun edunjättäjä on vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena olevasta eläkkeestä poistetaan ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus.  Eläkettä, josta ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus on poistettu, kutsutaan pohjaluvuksi.

EU-perhe-eläkkeen laskennassa pohjaluku on yleensä edunjättäjän oman eläkkeen maksussa oleva määrä.

EU-perhe-eläkkeen laskennassa teoreettinen eläke rajataan edelleen enintään vuoden 2004 säännösten mukaisen yhteensovitusrajan suuruiseksi.

Pohjaluku EU-perhe-eläkkeen laskennassa, kun edunjättäjän vuoden 2004 säännösten mukainen eläke on vähintään yhteensovitusrajan suuruinen

Kun yhteensovitusraja on vaikuttanut edunjättäjän oman eläkkeen määrään, pohjalukua voidaan käyttää EU-perhe-eläkkeen perusteena myös tulevissa perhe-eläkkeen tarkistamistilanteissa. Pohjalukuun lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke.

Pohjaluku EU-perhe-eläkkeen laskennassa, kun edunjättäjän oma, vuoden 2004 säännösten mukainen eläke on pienempi kuin yhteensovitusraja

Kun edunjättäjän oma eläke on jäänyt alle yhteensovitusrajan, pohjalukua voidaan käyttää EU-eläkkeen perusteena edunsaajamuutoksista johtuvissa tarkistamistilanteissa. Pohjalukuun lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke.

EU-perhe-eläke lasketaan uudelleen, kun tehdään leskeneläkkeen vähentäminen. Myös kansallisen ja pro rata -eläkkeen edullisuusvertailu tehdään uudestaan.

Pohjaluku ja tulevan ajan ositus

Pohjalukua ei voi käyttää perusteena EU-perhe-eläkkeen määräämisessä silloin, kun edunjättäjän eläkkeessä tuleva aika on ositettu, mutta perhe-eläkkeen tulevaa aikaa sen sijaan ei voida osittaa. Perhe-eläkkeen perusteena on tällöin edunjättäjän kansallinen eläke, jonka tuleva aika on osittamaton.

Jos edunjättäjän eläkkeen tulevaa aikaa ei ole ositettu, mutta EU-perhe-eläkkeen tuleva aika voidaan osittaa, perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kansallinen eläke, jonka tuleva aika on ositettu.

EU-perhe-eläkkeen peruste, kun edunjättäjän eläkkeen rinnalla on karttunut eläkettä

Perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke. Lisäys tehdään ennen mahdollista leskeneläkkeen vähentämistä.

Mikä on EU-perhe-eläkkeen peruste, kun edunjättäjä ei ollut eläkkeellä?

Jos edunjättäjä ei kuollessaan saanut vanhuuseläkettä, työuraeläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkkeen perusteeksi lasketaan

• eläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi kuolinpäivänään
• vanhuuseläke, johon edunjättäjällä kuolinpäivänään olisi oikeus, jos edunjättäjä oli kuollessaan täyttänyt vanhuuseläkeiän.

Perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläke lasketaan EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaan ja verrataan kumpi kansallisesta ja pro rata –perhe-eläkkeestä on suurempi.

Tulevan ajan ositus

Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavan edunjättäjän eläkkeen tuleva aika ositetaan, jos toinen maa myöntää leskelle perhe-eläkkeen, joka sisältää tulevan ajan. Lapseneläkkeen osalta ei erikseen tutkita, sisältyykö siihen tuleva aika.

EU-perhe-eläkkeen myöntäminen osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Kun perhe-eläke myönnetään osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen, lasketaan perhe-eläkkeen peruste sekä kansallisena että pro rata -eläkkeenä. Suurempi valitaan perhe-eläkkeen perusteeksi. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke huomioidaan edunjättäjän teoreettisen eläkkeen laskennassa. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen ei lasketa korotettua karttumaa.

Jos osittainen vanhuuseläke on ollut edunjättäjän omana eläkkeenä maksussa pro rata -eläkkeen suuruisena ja perhe-eläkkeen perusteeksi valitaan kansallinen työkyvyttömyyseläke, on myös perhe-eläkkeen perusteeseen sisältyvä osittainen vanhuuseläke kansallisen osittaisen vanhuuseläkkeen suuruinen.

Tarkemmat tiedot

Edullisuusvertailu leskeneläkkeen vähentämisen yhteydessä

Leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen verrataan kansallisen ja pro rata -perhe-eläkkeen määrää. Suurempi myönnetään.

 

Minkä maan lainsäädännön mukaan perhe-eläkeoikeus määräytyy?

Oikeus perhe-eläkkeeseen määräytyy sen maan lainsäädännön perusteella, jossa edunjättäjä on työskennellyt. Jos edunjättäjä on ollut vakuutettuna Suomessa, on lesken ja lasten täytettävä Suomen työeläkelakien mukaiset perhe-eläkeoikeuden edellytykset.

Lesken- ja lapseneläkkeen perusteena oleva eläke

Jos edunjättäjä on työskennellyt Suomen lisäksi muussa EU-maassa, perhe-eläkkeen perusteeksi laskettava edunjättäjän eläke lasketaan myös EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaisesti. Kansallisesti ja pro rata -eläkkeenä laskettuja eläkkeitä verrataan toisiinsa. Perhe-eläkkeen perusteeksi valitaan näistä suurempi.

Jos edunjättäjä oli kuollessaan EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaisella eläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän saama eläke. Eläke voi olla joko kansallinen tai pro rata -eläke. Kansallisen ja pro rata -eläkkeen edullisuusvertailua ei tehdä, jos leskeneläkkeen vähentämistä ei tule tehdä.

Kun lasketaan EU-perhe-eläkettä, sovelletaan myös mm. seuraavia kansallisen perhe-eläkkeen määräytymiseen liittyviä ohjeita:

• Perhe-eläke voi olla enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen.
• Täysi leskeneläke on puolet edunjättäjän eläkkeestä, kun edunsaajana on pelkästään leski ja lapsi.
• Leskeneläkkeen määrä on sitä pienempi, mitä suurempi on lapseneläkkeen saajien lukumäärä.

Tulevan ajan ositus perhe-eläkkeessä

Perhe-eläkettä käsitellään yhtenä kokonaisuutena.

Jos leskelle myönnetään tulevan ajan sisältävä perhe-eläke muusta EU-maasta, ositetaan tuleva aika Suomen perhe-eläkkeessä.

Jos leskelle ei myönnetä perhe-eläkettä muusta EU-maasta, ei tulevaa aikaa ositeta lesken- eikä lapseneläkkeessä.

EU-perhe-eläkkeen laskentajärjestys

Jos leskeneläkkeen vähentämistä ei vielä tehdä, perhe-eläkkeen laskentajärjestys on seuraava:

• lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukaan), jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä 
• lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle ja lapsille
• lasketaan edunjättäjän teoreettinen eläke
• lasketaan pro rata –eläke leskelle ja lapsille
• mahdollinen LITA-etuus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata -eläke).

Kun leskeneläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi, perhe-eläkkeen laskentajärjestys on seuraava:

• lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukainen kansallinen)
• lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle
• tehdään leskeneläkkeen vähentäminen (myös suhteellinen vähentäminen)
• lasketaan teoreettinen edunjättäjän eläke
• lasketaan teoreettinen leskeneläke, johon tehdään leskeneläkkeen vähentäminen
• lasketaan pro rata -leskeneläke
• mahdollinen LITA-etuus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata).

Tarkemmat tiedot

Muutokset lesken ja lapsen eläkkeen määrässä

Edunsaajina olevien lasten lukumäärä vaikuttaa sekä leskeneläkkeen että lapseneläkkeen määrään. Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-eläkkeen pohjana oleva edunjättäjän eläke jaetaan uudelleen edunsaajien kesken.

Perhe-eläkkeen perustetta ei lasketa uudelleen eikä edullisuusvertailua kansallisen ja pro rata -eläkkeen välillä tehdä ennen kuin tehdään leskeneläkkeen vähentäminen.

 

Mitä tietoja leskeneläkkeen vähentämistä varten tarvitaan toisesta EU-maasta?

Leskeneläkkeen vähentämistä varten tarvitaan muusta EU-maasta:

• edunjättäjän vakuutuskaudet
• edunjättäjän työeläkkeen määrä
• lesken vakuutuskaudet
• lesken oman eläkkeen määrä tai eläkearvio toisessa maassa karttuneesta eläkkeestä.

Leskeneläkkeen vähentämistä varten tarvittavia tietoja voi olla tarkoituksenmukaista pyytää jo perhe-eläkehakemuksen ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Joistakin maista saattaa olla hankalaa saada tietoja, jos perhe-eläketapahtumasta on kulunut useita vuosia.

Leski asuu Suomessa

Kun leski asuu Suomessa, edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää eläkkeen vähentämisessä tarvittavat tiedot muista EU-maista.

EESSI-prosessia sovellettaessa lähtökohtana on, että eläkelaitos pyytää eläkkeen määrä- ja arviotiedot itse toisesta EU-maasta käyttämällä P_BUC_05:ta (Kertaluontoinen eläketietoa koskeva pyyntö) ja siinä SED:iä P8000.

Kun eläkelaitos tarvitsee lesken eläkkeen vähentämistä varten toisesta EU-maasta edunjättäjän tai lesken vakuutuskaudet sekä muut tiedot, on sovittu, että ne voidaan kaikki pyytää keskitetysti Eläketurvakeskuksen kautta myös sovellettaessa EESSI-prosessia.

Tiedot pyydetään Eläketurvakeskuksesta ensisijaisesti suojatulla sähköpostilla ([email protected]) tai lomakkeella (ETK 2210, ETK 2211). Eläketurvakeskus toimittaa pyynnön toiseen EU-maahan.

Teoreettinen laitos toimittaa jäljennökset tiedoista seurannaislaitokseen, jos kysymyksessä ei ole vilmatilanne.

Tiedot Pohjoismaista ja Virosta

Eläketurvakeskuksella on suojattu sähköpostiyhteys Ruotsin Försäkringskassanin ja Pensionsmyndighetenin, Norjan NAVin vanhuus- ja perhe-eläkepuolen, Tanskan Udbetalning Danmarkin ja Islannin Tryggingastofnunin kanssa. Suojattu yhteys on luotu myös Viron vanhuus- ja perhe-eläkkeitä käsittelevään vakuutuslaitokseen (Sotsiaalkindlustusamet).

Sähköpostipyynnön on oltava riittävän yksilöity. Sähköpostipyynnöstä pitää ilmetä:

• lesken Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin tai Viron henkilötunnukset
• edunjättäjän Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin tai Viron henkilötunnukset
• edunjättäjän kuolinpäivä.

Kun toinen maa ilmoittaa pyydetyt tiedot, Eläketurvakeskus välittää tiedot edelleen tiedot pyytäneeseen eläkelaitokseen.

Tiedot Saksasta

Eläkelaitokset voivat itse selvittää leskeneläkkeen vähentämisessä tarvittavia tietoja Saksasta Deutsche Rentenversicherungin (DRV) tarjoaman sähköisen EOA-palvelun kautta. Eläketurvakeskus voi auttaa tietojen selvittämisessä. Palvelun avulla voi selvittää saksalaiset vakuutuskaudet sekä Saksasta eläkettä saavan henkilön eläkemäärätiedot.

Saksan EOA-palvelun ohje löytyy Työeläkelakipalvelusta: Rekisteripalvelut/Ulkomaiden palvelut/Saksan vakuutushistoria ja eläkemäärätiedot.

Leski ei asu Suomessa

Kun leski ei asu Suomessa, edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää tarvitsemansa lisätiedot EESSI-prosessissa käyttämällä P_BUC_05:ia (Kertaluontoinen eläketietoja koskeva pyyntö) ja siinä SED:iä P8000.

Tarkemmat tiedot

Leski ei ole työskennellyt Suomessa

Edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää muusta maasta arvion lesken oman eläkkeen määrästä käyttämällä P_BUC_05:ia EESSI-prosessissa, jos leski ei ole työskennellyt Suomessa. Teoreettinen laitos voi pyytää myös leskeä itseään hankkimaan muussa EU-maassa karttuneen lesken oman eläkkeen määrän.

Tarkemmat tiedot

Ulkomaan eläkkeen muuntaminen leskeneläkkeen vähentämisessä

Leskeneläkkeen vähentämistä varten pyydetyt edunjättäjän ja lesken omien eläkkeiden määrät muunnetaan euroiksi ennen vähennyksen laskemista.

Kun sovelletaan perusasetusta ja täytäntöönpanoasetusta valuuttojen vaihtokurssi kahden valuutan välillä on Euroopan keskuspankin julkaisema muuntokurssi.

Hallintotoimikunta on päätöksellään H3 vahvistanut päivän, jonka mukaan vaihtokurssi määritellään. Tarkemmin päätöksen sisältöä on selvitetty ohjeessa Valuutan muuntamista koskevat säännöt EU-tilanteissa.

H3-päätöksen pääsääntönä on, että muuntokurssina käytetään sitä Euroopan keskuspankin julkaisemaa kurssia, jona EU-maan laitos toteuttaa tietyn toimenpiteen. Kun laitoksen on kansallisen lainsäädännön mukaisesti otettava etuuden laskennassa huomioon yksi määrä, on käytettävä sitä muuntokurssia, joka on julkaistu sitä kuukautta, josta lähtien säännöstä on sovellettava, välittömästi edeltävän kuukauden 1. päivänä.

Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohdan perusteella määräytyy, minkä päivän muuntokurssia käytetään.

Esimerkki: Leskeneläkkeen vähentämisessä käytettävä muuntokurssi

Jos leskeneläkkeen vähentäminen alkueläkkeen jälkeen tulee tehtäväksi 1.3.2014 alkaen, käytetään valuutan muuntamiseen kurssia, joka on julkaistu tätä päivää välittömästi edeltävän kuukauden 1. päivänä eli 1.2.2014 julkaistua valuuttakurssia.

Päätöstä H3 on tarkennettu hallintotoimikunnan päätöksellä H7.

Perhe-eläke Ruotsin eläkejärjestemästä

Ruotsissa perhe-eläkettä (efterlevandepension) voidaan maksaa alle 65-vuotiaalle nais- ja miesleskelle alkueläkkeenä (omställningspension) ja jatkettuna alkueläkkeenä (förlängd omställningspension). Lapselle maksetaan lapseneläkettä (barnpension).

Naisleskille voidaan myös tietyin edellytyksin maksaa leskeneläkettä (änkepension), joka perustuu lainsäädäntöön ennen 1.1.1990.

Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneet lesket

Ruotsissa maksetaan alle 65-vuotiaalle mies- ja naisleskelle lesken alkueläkettä (omställningspension). Eläkettä maksetaan 12 kuukauden ajan.

Jos edunjättäjällä ja leskellä on eläketapahtumahetkellä yhteisiä alle 18-vuotiaita lapsia, eläkettä maksetaan aina sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana nuorin lapsi täyttää 12 vuotta. Jos nuorin lapsi on eläketapahtumahetkellä täyttänyt 12 vuotta, mutta ei vielä 18 vuotta, leski voi saada ns. jatkettua alkueläkettä vielä toiset 12 kuukautta (förlängd omställningspension).

Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneille naisleskille myönnetään ensisijaisesti alkueläke (omställningspenson), mutta heille voidaan tietyissä tilanteissa myöntää samanaikaisesti myös leskeneläke (änkepension). Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneen naislesken leskeneläke (änkepension) lasketaan edunjättäjän 31.12.1989 asti kertyneiden ATP-pisteiden perusteella.

Vuonna 1944 tai aikaisemmin syntyneet naislesket

Vuonna 1944 tai aikaisemmin syntyneille naisleskille maksetaan ensisijaisesti leskeneläkettä (änkepension), joka myönnetään aina toistaiseksi.

Tuleva aika perhe-eläkkeessä

Ruotsin perhe-eläkkeeseen voi liittyä tuleva aika. Tuleva aika voi liittyä joko työ- tai takuueläkkeeseen tai molempiin.

Työeläkejärjestelmän kannalta merkitystä on työeläkkeen tulevalla ajalla. Eläketurvakeskus rekisteröi tiedon työeläkkeen tulevasta ajasta. Tieto Ruotsin eläkkeen tulevasta ajasta tai sen puuttumisesta on merkittynä eläkepäätökseen, lomakkeelle E 210 tai E 205 SE lisälehdelle (”med antagande”, ”med framtida beräkning”, ”utan antagande”, ”beräknad med faktiska år”).

Jos leskelle myönnetään alkueläke (omställningspension), tulevan ajan edellytyksenä on, että edunjättäjälle on karttunut Ruotsissa eläkettä vähintään 3 vuotta 5 viimeisen vuoden aikana. Eläkettä on voinut karttua työansioiden perusteella tai esimerkiksi ansioperusteisen sairauskorvauksen perusteella. EU-vakuutuskaudet voivat korvata 2 vuotta karttuma-aikaa. Tulevan ajan eläke lasketaan eläkkeen perusteena olevan 3 vuoden vuositulon keskiarvona.

Änkepension ja tuleva aika

Vuonna 1944 ja sitä ennen syntyneen naisen leskeneläkkeen (änkepension) osalta tulevan ajan edellytyksenä on, että edunjättäjällä on eläkkeen perusteena olevia tuloja 2 vuonna eläketapahtumavuotta edeltäneen 4 vuoden aikana. Toisen näistä vuosista voi korvata EU-vakuutuskausilla.

Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneellä naisleskellä ei voi olla tulevaa aikaa leskeneläkkeessä (änkepension), koska leskeneläke lasketaan edunjättäjän 31.12.1989 asti kertyneiden ATP-pisteiden  perusteella. 4 vuoden tarkastelujakso eläketapahtumahetkestä ei ulotu 31.12.1989 asti.

Miten leskeneläkettä vähennetään?

Leskeneläkkeen vähentämisellä tarkoitetaan lesken oman eläkkeen tai omien tulojen huomioimista leskeneläkkeen määrässä.

Leskeneläkkeen vähentäminen lasketaan seuraavasti:

• Vähennyksen perusteen suuruinen määrä vähennetään lesken omasta työeläkkeestä.
• Jos lesken oma eläke ylittää vähennyksen perusteen (ylite), puolet erotuksesta vähennetään leskeneläkkeestä.

Vähennyksen peruste

Vähennyksen peruste on 750,50 euroa (vuoden 2022 tasossa). Määrä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, on vähennyksen peruste perhe-eläkkeen alkamisvuoden mukainen. Vähennyksen peruste tarkistetaan tarvittaessa työeläkeindeksillä vähentämishetken tasoon.

Suhteellinen vähentäminen

Jos leskellä on oikeus saada useamman työeläkelain mukaista leskeneläkettä, tehdään suhteellinen leskeneläkkeen vähentäminen.

Kunkin työeläkelain mukaisesta leskeneläkkeestä vähennetään se osuus ylitteen puolikkaasta, mitä kyseisen työeläkelain mukainen leskeneläke on kaikista työeläkelakien mukaisista leskeneläkkeistä. Toisen EU-maan leskeneläke ja EU-virkamiesjärjestelmän leskeneläke rinnastetaan työeläkelakien mukaisiin leskeneläkkeisiin.

Ulkomaan osuutta ei oteta huomioon suhteellisessa vähentämisessä, jos

• leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen toisesta EU-maasta tai
• leski ei hae toisen EU-maan leskeneläkettä.

Ulkomaan osuus otetaan huomioon, jos leskellä on oikeus ainoastaan alkueläkkeen tyyppiseen eläkkeeseen (esim. Ruotsin omställningspension). Suhteellinen vähentäminen pysyy voimassa, vaikka alkueläkkeen maksaminen loppuu.

Ulkomaan osuus otetaan huomioon leskeneläkkeen suhteellisessa vähentämisessä, vaikka toisen EU-maan perhe-eläkettä ei jää maksettavaksi lesken omien tulojen vaikutuksen vuoksi. Leskellä on oikeus toisen EU-maan perhe-eläkkeeseen, vaikka eläkettä ei jääkään maksettavaksi.

Tarkemmat tiedot

Leskeneläkkeen vähentäminen kansallisesta eläkkeestä

Jos EU-leskeneläke määrätään kansallisena eläkkeenä, leskeneläkettä vähentävä ylitteen puolikas jaetaan toisen EU-maan laskennallisen leskeneläkkeen ja Suomen leskeneläkkeiden suhteessa. Suomen leskeneläke otetaan huomioon joko asetuksen mukaisena kansallisena tai puhtaan kansallisena riippuen siitä, kumpaa määrää käytetään kansallisen ja pro rata – eläkkeen vertailussa.

Laskennallisena ulkomaan leskeneläkkeenä pidetään sitä osaa edunjättäjän toisen maan eläkkeestä, joka olisi lesken osuus Suomen lainsäädännön mukaan laskettuna.

Tarkemmat tiedot

Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä, ylitteen puolikkaan jakamisessa edunjättäjän ulkomaan laskennalliseksi työeläkkeeksi lasketaan teoreettinen eläke. Eläkkeestä vähennetään edunjättäjän asetuksen mukainen kansallinen tai puhtaan kansallinen eläke riippuen siitä, kumpaa määrää käytetään edunjättäjän eläkkeenä. Erotusta pidetään edunjättäjän ulkomaan eläkkeenä.

Tarkemmat tiedot

Jos edunjättäjä kuollessaan sai Suomesta osittaista vanhuuseläkettä, mutta ei vielä saanut työeläkettä ulkomailta, pyydetään edunjättäjän ulkomaan eläkkeestä ensisijaisesti eläkearvio.

Pro rata -eläke ja leskeneläkkeen vähentäminen

Kun lesken pro rata -eläkettä lasketaan, vähentäminen tehdään teoreettiseen leskeneläkkeeseen. Vähentämisen jälkeen eläkkeestä lasketaan pro rata -osuus. Tässä vaiheessa ei tehdä enää suhteellista vähentämistä, koska se on huomioitu jo vakuutuskausien suhteessa.

Perhe-eläkkeen laskentajärjestys, kun leskeneläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi

Leskeneläkettä vähennettäessä perhe-eläkkeen laskentajärjestys on seuraava:

• lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukainen)
• lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle
• tehdään leskeneläkkeen vähentäminen (myös suhteellinen vähentäminen)
• lasketaan teoreettinen edunjättäjän eläke
• lasketaan teoreettinen leskeneläke, johon tehdään leskeneläkkeen vähentäminen
• lasketaan pro rata –leskeneläke
• LITA-etuus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata –eläke).

Muiden kuin EU-maiden eläkkeiden huomioon ottaminen leskeneläkkeen vähentämisessä

Jos leski saa omaa eläkettä myös muusta kuin EU-maasta, otetaan tällainen eläke huomioon leskeneläkkeen vähentämisessä.

Kun kysymys on muusta kuin EU/ETA-maasta, Sveitsistä tai EU:n virkamiesjärjestelmästä maksettavan eläkkeen huomioimisesta perhe-eläkkeessä, leskeneläkkeen vähentämisessä ei kuitenkaan noudateta EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä. Tällöin leskeneläkettä pienentävä vähennys (puolet erotuksesta) vähennetään kokonaisuudessaan Suomen leskeneläkkeestä. Erotuksen puolikasta ei jaeta Suomen leskeneläkkeen ja sosiaaliturvasopimusmaan tai ei-sopimusmaan mahdollisesti maksaman leskeneläkkeen suhteessa ennen vähentämistä.

Mitkä eläkkeet huomioidaan leskeneläkkeen vähentämisessä?

Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon lesken omaan ansiotyöhön perustuvat työeläkkeet. Eläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin niitä maksettiin edunjättäjän kuolinhetkellä.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lapseneläkeoikeuden päättyessä, lesken omat eläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne ovat lapseneläkkeen päättymishetkellä.

Jos leski on vanhuuseläkkeellä, vanhuuseläkkeen lisäksi vähentämisessä otetaan huomioon ansaittu eläke siitä työstä, josta vanhuuseläkettä ei ole vielä myönnetty. Ansiot otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta tai lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta edeltävän vuoden loppuun asti.

Tarkemmat tiedot

Ulkomaan eläkkeet

Leskeneläkettä vähentävät myös ulkomailta maksettavat työeläkettä vastaavat etuudet ja Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella maksettavat etuudet.

Tarkemmat tiedot

Leski saa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä Suomesta, mutta ei saa vielä eläkettä ulkomailta

Jos leski saa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä Suomesta, mutta toisen maan eläkehakemus on hylätty, otetaan leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon myös ulkomaan työskentelystä ansaittu eläke. Ulkomaan työskentelystä ansaittuna eläkkeenä otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä karttunut määrä.

Jos leskeneläkettä vähennetään vasta lapseneläkeoikeuden päättyessä, ansiot otetaan huomioon päättymisvuotta edeltävän vuoden loppuun asti.

Toisen maan eläkkeenä käytetään ensi sijassa eläkearvioita. Eläkearvio pyydetään siitä ansaitusta eläkkeestä, johon leski olisi oikeutettu vähentämisvuotta edeltävän vuoden lopussa. EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkistamista koskevat säännökset edellyttävät kuitenkin, että eläkkeen määrää on voitava muutostilanteissa tarkistaa. Leskeä on eläkepäätöksessä informoitava tarkistamismahdollisuudesta.

Tarkemmat tiedot

Jos eläkearviota ei saada toisesta maasta, leskelle lasketaan laskennallinen eläke siten kuin laskettaisiin yleensä EU-eläkkeen teoreettinen eläke.

Leski saa vanhuuseläkettä Suomesta, mutta ei saa vielä eläkettä ulkomailta

Jos leski työskentelee tai on työskennellyt ulkomailla, mutta ei saa vielä tähän työskentelyyn perustuvaa vanhuuseläkettä ulkomailta, otetaan leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon myös ulkomaan työskentelystä ansaittu eläke sen suuruisena kuin eläke on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun saakka.

Toisen maan eläkkeenä käytetään ensi sijassa eläkearviota eli pyydetään arvio siitä vanhuuseläkkeestä, johon leski olisi oikeutettu vähentämisvuotta edeltävän vuoden lopussa. Myös tällöin on leskeä eläkepäätöksessä informoitava tarkistamismahdollisuudesta muutostilanteissa.

Jos eläkearviota ei saada toisesta maasta, leskelle lasketaan laskennallinen eläke siten kuin laskettaisiin yleensä EU-eläkkeen teoreettinen eläke.

Leskellä on toisessa EU-maassa alle 12 kuukautta vakuutuskausia

Jos toisesta EU-maasta ei ole myönnetty leskelle omaa eläkettä sen vuoksi, että leski ei ole työskennellyt 12 kuukautta kyseisessä maassa, myönnetään Suomesta leskelle teoreettinen eläke. Suomesta myönnettävässä eläkkeessä on mukana alle 12 kuukauden työskentely toisessa EU-maassa. Tällöin vähentämisessä käytetään lesken omana eläkkeenä teoreettista eläkettä. 

Leski on osatyökyvyttömyyseläkkeellä

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan lesken leskeneläkkeen vähentäminen voidaan tehdä joko laskennallisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen mukaisena tai hänen todellisten tulojensa perusteella. Jos toisesta EU-maasta on myönnetty osatyökyvyttömyysetuus esimerkiksi 1/2 – suuruisena, kerrotaan etuus kahdella. Jos työkyvyttömyysetuus on myönnetty 1/3 – suuruisena, kerrotaan etuus kolmella ja niin edelleen.

 

Leski ei ole vielä vanhuuseläkeiässä

Lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista työkyvyttömyyseläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos leski olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä.

Tarkemmat tiedot

Jos leski on ollut työssä ulkomailla, mutta leski ei vielä saa eläkettä työskentelystään, leskelle lasketaan ulkomailla tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa tehdyn työn osalta laskennallinen eläke. Lesken laskennallinen eläke lasketaan toisen EU-maan vakuutuskausien perusteella samoin kuin laskettaisiin EU-eläkkeen teoreettinen eläke.

Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon lesken oman ulkomaisen eläkkeen arvioitu määrä, jos leski ei ole työskennellyt Suomessa. Lesken omana eläkkeenä käytetään samaa euromäärää sekä teoreettisen että kansallisen leskeneläkkeen vähentämisessä.

Leski on vanhuuseläkeiässä, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä

Jos leski on edunjättäjän kuolinpäivänä täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä vanhuuseläkettä, joka leskelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lapseneläkeoikeuden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä vanhuuseläkettä, joka leskelle on karttunut lapseneläkeoikeuden päättymistä edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Vanhuuseläkeiällä tarkoitetaan

• ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää
• rekisteröidyn lisäturvan mukaista alennettua eläkeikää tai
• julkisten alojen työeläkelakien mukaista alempaa eläkeikää.

Karttunut eläke tarkistetaan elinaikakertoimella.

Jos leski on työskennellyt ulkomailla, mutta leski ei saa vielä eläkettä ulkomailla työskentelystään, leskelle määritellään ulkomailla työskentelyn osalta lesken laskennallinen eläke.

Kun leskeneläkkeen vähentämisessä on käytetty lesken laskennallista vanhuuseläkettä, vähentäminen jää yleensä lopulliseksi.

Lesken laskennallinen vanhuuseläke eläkearvion perusteella

Toisen maan eläkkeenä käytetään ensi sijassa eläkearviota. Toisesta maasta pyydetään eläkearvio vanhuuseläkkeestä, johon leski olisi oikeutettu vähentämisvuotta edeltävän vuoden lopussa.

EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkistamista koskevat säännökset edellyttävät EU-tilanteissa, että eläkkeen määrää on voitava muutostilanteissa tarkistaa. Leskeä on eläkepäätöksessä informoitava tarkistamismahdollisuudesta.

Tarkemmat tiedot

Lesken laskennallinen vanhuuseläke teoreettisen eläkkeen perusteella

Jos eläkearviota ei saada toisesta maasta, leskelle lasketaan laskennallinen eläke. Laskennallinen eläke lasketaan samalla tavalla kuin teoreettinen eläke.

Lesken omana eläkkeenä käytetään samaa euromäärää sekä teoreettisen että kansallisen leskeneläkkeen vähentämisessä.

Tarkemmat tiedot

Leski on osittaisella vanhuuseläkkeellä

Osittaisella vanhuuseläkkeellä olevaa leskeä ei pidetä eläkkeellä olevana. 

Jos osittaista vanhuuseläkettä saava leski on työskennellyt ulkomailla, mutta leski ei saa vielä eläkettä ulkomailla työskentelystään, leskelle määritellään ulkomailla työskentelyn osalta lesken laskennallinen eläke. Osittaisella vanhuuseläkkeellä olevan lesken ulkomaan eläkkeenä käytetään ensi sijassa eläkearviota. Jos eläkearviota ei saada toisesta maasta, leskelle lasketaan laskennallinen eläke samalla tavalla kuin teoreettinen eläke.

Kun osittaista vanhuuseläkettä saaneen lesken leskeneläkettä on vähennetty lesken laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella, jää vähentäminen yleensä lopulliseksi. Leskeä tulee päätöksen yhteydessä informoida eläkkeen tarkistusmahdollisuudesta siinä vaiheessa, kun leskelle myönnetään oma työeläke ulkomailta.

LITA-etuudet ovat erilaisia etuuksia suhteessa työeläkkeisiin

EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaan LITA-etuudet ovat erilaisia suhteessa työeläkkeisiin ja niiden osalta EU-tilanteissa sovelletaan erilaisten etuuksien päällekkäisyyttä koskevia säännöksiä. Eri lajin etuuden saa vähentää eläkkeestä. Jos kaksi tai useampi jäsenvaltio ottaa huomioon saman erilaisen etuuden vähentävänä, huomioon otettavan etuuden määrä jaetaan sen huomioon ottavien maiden määrällä.

Jotta toisen EU-maan eläke tai muu etuus voitaisiin vähentää eläkkeestä, on siitä oltava säännökset kansallisessa lainsäädännössä.

Suomen työeläkelakien mukaan eläkkeestä vähennetään ensisijaiset etuudet (LITA-etuudet). Ensisijaisena etuutena pidetään myös vastaavaa muusta valtiosta maksettavaa etuutta.

Toisen EU-maan LITA-etuus voidaan vähentää Suomen työeläkkeestä vain, jos LITA-etuus on ensisijainen sen maan työeläkkeeseen nähden.

LITA-etuuden vähentäminen ja laskentajärjestys

LITA-etuus vähennetään kansallisesta tai pro rata -eläkkeestä.  Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä. 

Suojamenettely, kun edunjättäjä on vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuuseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä

LITA-etuus vähennetään perhe-eläkkeestä pääsääntöisesti suorana vähennyksenä, vaikka perhe-eläkkeen perusteena olisikin vuoden 2004 säännösten mukaan määrätty eläke. Perhe-eläke lasketaan edunjättäjän kuollessaan saamasta vanhuuseläkkeestä tai täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä, josta on poistettu ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus. Eläkettä, josta ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus on poistettu, kutsutaan pohjaluvuksi.

 LITA-etuus vähennetään pohjaluvun perusteella lasketusta perhe-eläkkeestä suorana vähennyksenä.

Jos pohjaluku on pienempi kuin edunjättäjän eläkkeen yhteensovitusraja, perhe-eläke yhteensovitetaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti.

VTJ-karttumasäännös EU-perhe-eläkkeessä

Ensisijaisten etuuksien vähentämistä työeläkkeestä lievennettiin kansallisessa lainsäädännössä 1.1.2013 alkaen siten, että ensisijaiset etuudet eivät enää vähennä ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuman jälkeisen työskentelyn perusteella karttunutta työeläkettä (VTJ-karttuma). Eläkkeenhakija saa vähintään ensisijaisen etuuden vahinkotapahtumaa seuraavan vuoden alusta alkaen työansioista karttuneen eläkkeen.

VTJ-karttumasäännöstä sovelletaan eläkkeisiin, jotka alkavat 1.1.2013 tai sen jälkeen. Jos LITA-vahinkotapahtuma on sattunut ennen vuotta 2004, LITA-etuutta ei vähennetä eläkkeestä.

Eläkkeestä vähennetään ensin LITA-etuus normaalisti suorana vähennyksenä. Jos LITA-vähennyksen jälkeen eläke on pienempi kuin VTJ-karttuma, eläkkeensaajalle maksetaan VTJ-karttuman suuruinen eläke.

EU-perhe-eläkkeen laskennassa tarkastelu tehdään LITA-vähennetyn perhe-eläkkeen ja VTJ-karttuman välillä viimeisimpänä laskennan vaiheena.

Mitä tarkoittaa leskeneläkkeen vähentäminen?

Leskeneläkkeen vähentämisellä tarkoitetaan lesken omien tulojen vaikutusta leskeneläkkeen määrään. Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon myös lesken ulkomailta saamat tai ulkomailla karttuneet työeläkkeet.

Leskeneläkkeen vähentäminen voi vaikuttaa sekä kansallisen että EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaisesti lasketun eläkkeen määrään.

EU-tilanteissa

• leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta,
• vähentämisen peruste
• vähentämisessä huomioon otettavat lesken tulot

määräytyvät samalla tavalla kuin kansallista leskeneläkettä vähennettäessä.

Milloin leskeneläkettä vähennetään?

Leskeneläkkeen vähentäminen voidaan tehdä

• heti leskeneläkkeen alkaessa
• edunjättäjän kuolemaa seuraavan seitsemännen kalenterikuukauden alusta
• nuorimman vähennyksen estävän lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta
• sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona viimeinen vähennyksen estävä lapsi on annettu adoptiolapseksi perheen ulkopuolelle tai lapsi on kuollut.

Leskeneläkkeen vähentäminen lesken laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Leskeneläkkeen määrä tarkistetaan, jos leski saa laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella vähennettyä leskeneläkettä ja hänelle myönnetään vanhuuseläke, työuraeläke tai työkyvyttömyyseläke. Vähentäminen tehdään todellisen myönnetyn eläkkeen määrän perusteella. Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä.

Myös ulkomainen eläke voi olla sellainen uusi eläke, jonka perusteella vähentäminen tulee tehtäväksi uudelleen.

Kun ulkomaan eläke on leskeneläkkeen vähentämisessä otettu huomioon laskennallisena eläkkeenä, tehdään uusi vähentäminen, kun leskelle myönnetään oma eläke Suomesta. Ulkomaan eläkkeenä käytetään laskennallista ulkomaan osuutta aikanaan määritellystä lesken laskennallisesta ulkomaan eläkkeestä. Laskennallisesta ulkomaan eläkkeestä vähennetään lesken puhtaan kansallinen, laskennallinen oma eläke. Ulkomaan eläkkeen laskennallista osuutta käytetään aina uusissa leskeneläkkeen vähentämisissä siihen saakka kunnes saadaan tieto ulkomaan eläkkeestä. Laskennallinen ulkomaan osuus tarkistetaan työeläkeindeksillä.

Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään siinä vaiheessa, kun leskelle myönnetään Suomesta työkyvyttömyyseläke. Leskeneläkkeen vähentämistä ei tehdä enää uudelleen siinä vaiheessa, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Jos tällöin myönnetään toisesta EU-maasta leskelle ensimmäistä kertaa eläke, esimerkiksi vanhuuseläke, vähentäminen tehdään uudelleen.

Jos leskelle ulkomailta myönnetty työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, uutta vähentämistä ei tehdä.

Tarkemmat tiedot

Leskeneläkkeen vähentäminen lesken laskennallisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Vanhuuseläketilanteissa leskeneläkkeen vähentäminen tehdään vain kerran.

Vähentämistä ei tarvitse tehdä uudelleen, kun

•  laskennallisena vanhuuseläkkeenä aiemmin huomioon otetusta työskentelystä myönnetään eläke
•  leskelle ensimmäisen myönnetyn vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään uutta vanhuuseläkettä
•  vanhuuseläkkeeseen lisätään myöhemmin vanhuuseläkeaikaisesta työskentelystä karttunut eläkkeen osa.

Kun leskeneläkkeen vähentäminen on aikanaan tehty joko kokonaan tai osittain lesken laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella, vähentämistä ei pääsääntöisesti tehdä enää uudelleen.

EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan eläke tulee automaattisesti tarkistaa, kun

• eläkkeensaajalle myönnetään uusi eläke toisesta EU-maasta
• muun EU-maan eläke muuttuu
• muun EU-maan eläke lakkaa.

Leskelle tulisi ilmoittaa tarkistusmahdollisuudesta leskeneläkepäätöksellä, jos leskeneläkkeen vähentäminen on tehty eläkearvion perusteella.

Leskeneläkkeen vähentämistä ei tarkisteta, jos leskelle myönnetään osittainen vanhuuseläke

Jos leskelle myönnetään osittainen vanhuuseläke, ei leskeneläkkeen määrää tarkisteta eikä uutta vähentämistä tehdä.
 

EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa ei ole kuntoutusta koskevia erityisiä säännöksiä.

Kuntoutusetuuksien katsotaan kuuluvan perusasetuksen jaottelussa III osaston 1 luvun sairausetuuksiin. Kuntoutuksen perusteella myönnettävät etuudet voivat olla joko rahaetuuksia tai luontoisetuuksia.

Rahaetuudet työeläkekuntoutuksessa

Rahaetuudet ovat kuntoutuksen vuoksi menetetyistä ansioista maksettuja korvauksia. Rahaetuuksia ovat kuntoutusraha, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus. Rahaetuudet voidaan maksaa myös ulkomaille.

Rahaetuudet maksetaan yleensä etuudensaajalle itselleen. Rahaetuudet myöntää ja maksaa toimivaltainen valtio.

Luontoisetuudet työeläkekuntoutuksessa

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat luontoisetuuksia. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus ja koulutus. Pääsääntö on, että luontoisetuudet myönnetään asuinmaasta toimivaltaisen valtion kustannuksella.

Rahaetuutta maksavan toimivaltaisen valtion laitoksen täytyy hyväksyä kuntoutuksen toimenpiteet. Rahaetuuksien maksamisen edellytyksenä on, että asuinvaltion kuntoutuksen toimenpiteet (luontoisetuudet) ovat sellaisia, joiden perusteella syntyisi oikeus rahaetuuteen toimivaltaisessa valtiossa.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutuksen välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset

Myös kuntoutuksen välttämättömiä ja tarpeellisia kustannuksia korvataan, jos kuntoutuja ei saa näitä korvauksia asuinmaastaan. Kustannukset korvataan enintään sen suuruisina kuin niitä korvattaisiin Suomessa tapahtuvassa kuntoutuksessa.

Suomen työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutuksen etuudet ovat perusasetuksen tarkoittamia sairausetuuksia. Kuntoutusraha ja kuntoutusavustus ovat asetuksen III osaston 1 luvun mukaisia rahaetuuksia.

Suomessa vakuutetun henkilön oikeus työeläkekuntoutukseen määräytyy Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella. Ansiorajavaatimusta tutkittaessa huomioon otetaan ainoastaan Suomessa vakuutetusta työstä saadut ansiot. Työhistorian pituutta ja työelämään vakiintumista tutkittaessa rinnastetaan toisessa EU-maassa työskentely Suomen työskentelyyn.

Kuntoutusraha määrätään kansallisen lainsäädännön perusteella. Kuntoutusraha ei ole eläke-etuus, joten siihen ei sovelleta työkyvyttömyyseläkkeen kaltaista EU-laskentaa.

Työeläkekuntoutuksen rahaetuudet

Työeläkelaitoksen maksama kuntoutusraha ja kuntoutusavustus ovat rahaetuuksia. Myös työkyvyttömyyseläkkeeseen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutuskorotus voidaan katsoa rahaetuudeksi.

Jos Suomi on toimivaltainen valtio, kuntoutusraha ja työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kuntoutuskorotus maksetaan Suomesta myös EU- ja ETA-maihin. Suomen kuntoutusrahan ja kuntoutuskorotuksen maksaminen ulkomaille edellyttää, että eläkelaitos hyväksyy asuinmaan lainsäädännön mukaisen kuntoutuksen toimenpiteen. 

Työeläkekuntoutuksen luontoisetuudet

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet ovat perusasetuksen tarkoittamia luontoisetuuksia. Luontoisetuuksia annetaan yleensä asuin- tai oleskeluvaltion lainsäädännön mukaisesti ja toimivaltaisen laitoksen kustannuksella.

Työeläkekuntoutuksen rahaetuus Suomesta ja toimenpide toisessa maassa

Jos Suomi on toimivaltainen valtio ja henkilön asuu jossain toisessa EU- tai ETA-maassa, kuntoutuksen toimenpiteisiin on oikeus asuinmaan lainsäädännön mukaisesti. 

Tarkemmat tiedot

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet Suomessa, hakijan asuinmaa jokin muu maa

Jos Suomessa työskentelevän henkilön työeläkekuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat Suomessa, tapaus on kansallinen, vaikka henkilö asuu toisessa maassa.

EU- tai ETA-maan eläkettä saavan henkilön kuntoutus

Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt voivat saada työeläkekuntoutusta. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön kuntoutushakemus ei käynnistä EU-eläkkeen hakemista.

Kela yhteyspisteenä, kun toimivaltainen valtio ei ole Suomi

Kela toimii yhteistyöelimenä ja koordinoijana kuntoutusasioissa sellaisten Suomessa asuvien henkilöiden osalta, jotka työskentelevät jossakin EU- tai ETA-maassa.

Pohjoismaat

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ja pohjoismaiset kuntoutussopimukset velvoittavat Pohjoismaat tekemään yhteistyötä, kun henkilö työskentelee ja asuu eri Pohjoismaissa ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa.

Kuntoutusraha lasketaan kansallisten säännösten perusteella

Kuntoutusraha lasketaan aina kansallisten säännösten perusteella. Kuntoutusrahan määrä on kansallisten työeläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 prosentilla.

Kansallisesti lasketun eläkkeen tulevaa aikaa ei ositeta ja pro rata -eläkettä ei lasketa.

Kuntoutusrahan määräytyy sen kansallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella,  johon hakijalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi kuntoutuhakemuksen tullessa vireille. 

Tarkemmat tiedot

Ulkomaan eläke tai etuus ei estä kuntoutuksen myöntämistä eikä kuntoutusrahan maksua, jos kuntoutuksen myöntämisen edellytyksen täyttyvät. Ulkomaan eläke ei ole kuntoutusrahaa estävä etuus.

Tulevan ajan ositus puretaan, jos kuntoutusraha myönnetään kuntoutustuen jälkeen entisin perustein

Tulevan ajan ositus puretaan, jos

• kuntoutusraha myönnetään kuntoutustuen päättymisen jälkeen entisin perustein
• kuntoutustuessa oli ositettu tulevan ajan eläke.

Työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus

Kuntoutuskorotus lasketaan kansallisten työeläkkeiden yhteismäärään. Kuntoutuskorotuksen vuoksi ei käynnistetä EU-hakemuskierrosta.

Jos työeläke on laskettu teoreettisena eläkkeenä siksi, että eläkkeensaajalla on ollut toisessa EU-maassa työskentelyä alle 12 kuukautta, kuntoutuskorotus lasketaan teoreettiseen eläkkeeseen.

Jos toinen EU-maa myöntää tulevan ajan eläkkeen, Suomen tulevan ajan eläke voidaan osittaa siten kuin työkyvyttömyyseläkkeissä.