Eläkkeenhakijan on haettava työkyvyttömyyseläkettä hakemuksella.

Eläkkeenhakijan on liitettävä eläkehakemukseen eläkeasian käsittelemiseksi tarvittava selvitys.

Samalla eläkehakemuksella voi hakea

  • työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ja
  • kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

Millloin työkyvyttömyyseläkehakemus tulee vireille?

Eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, jona eläkkeenhakija jättää eläkehakemuksen eläkehakemuksen vastaanottavaan paikkaan.

Eläkehakemuksen vastaanottavia paikkoja ovat

  • yksityisten tai julkisten alojen eläkelaitos
  • Eläketurvakeskus
  • eläkelaitoksen valtuuttama asiamies
  • eläkelaitoksen kanssa samaan konserniin tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluva muu vakuutusyhtiö
  • Kela.

Jos eläkehakemus on lähetetty postissa, eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, kun eläkehakemus on postitse saapunut johonkin eläkehakemuksia vastaanottavista paikoista.

Mitä tietoa työkyvyttömyyseläkehakemuksessa annetaan?

Työkyvyttömyyseläkehakemuksella eläkkeenhakija antaa eläkelaitokselle ne tiedot, jotka tarvitaan työkyvyttömyyseläkeasian käsittelemiseksi.

Eläkehakemuksessa eläkkeenhakija kertoo, hakeeko hän

  • kuntoutustukea
  • työkyvyttömyyseläkettä
  • osatyökyvyttömyyseläkettä vai
  • osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä.

Eläkehakemuksessa eläkkeenhakija selvittää

  • sairauden laadun
  • mistä alkaen ja miten sairaus on haitannut työntekoa
  • hakijaa tutkineet lääkärit ja hoitolaitokset 2 viime vuoden ajalta.

Lisäksi eläkkeenhakijan on eläkehakemuksessa kerrottava mahdollisimman tarkasti

  • työtehtävät
  • työolosuhteet
  • työn rasittavuus
  • muut työn tekemiseen liittyvät seikat, kuten työtehtävien vaihdokset ja niihin johtaneet syyt
  • koulutus ja muut opinnot
  • varsinainen ammatti ja aika, jonka eläkkeenhakija on tässä ammatissa työskennellyt
  • millaisiksi eläkkeenhakija arvioi mahdollisuutensa palata työelämään työjärjestelyiden tai koulutuksen avulla
  • perhesuhteet ja tiedot lapsenhoitoajoista
  • eläkkeenhakijalle maksetut/maksettavat korvaukset, päivärahat sekä eläkkeet.

Jos eläkkeenhakija on asunut tai työskennellyt ulkomailla, eläkkeenhakijan on täytettävä Liite U (Asuminen ja työnteko ulkomailla ETK/Kela 7110).

Ylensä eläkkeenhakijan on allekirjoitettava hakemuksensa itse.

Tarkemmat tiedot

Lähiomaisen tai muun henkilön oikeus käyttää puhevaltaa on poikkeuksellista. Jos eläkkeenhakija iän, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi ei pysty eläkehakemusta tekemään eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi eläkelaitoksen hyväksymä asianosaisen lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut eläkkeenhakijasta, tehdä eläkehakemuksen eläkkeenhakijan puolesta.

Eläkettä ei voi hakea kuolleen henkilön puolesta.

Mitä liitteitä työkyvyttömyyseläkehakemukseen liitetään?

Eläkehakemukseen on liitettävä:

  • B2-lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkehakemuksen ratkaisemista ja työkyvyn arviointia varten tarvitaan yleensä laajempi B-lääkärinlausunto (B 2).
  • Eläkelaitos voi hyväksyä myös muunlaisen lääkärinlausunnon tai muun vastaavan lääketieteellisen selvityksen.

B-lääkärinlausuntoa vastaava ulkomainen lääkärinlausunto voidaan hyväksyä. Jos tällainen lausunto ei ole hakemuksen liitteenä, hakemuksesta on käytävä ilmi, mistä lausunto on saatavissa.

Eläkelaitos voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon, jos siihen on erityinen syy ja se on eläkeratkaisun kannalta tarpeen.

Lisäksi eläkehakemukseen tulisi liittää

  • lausunto työllistymismahdollisuuksista, jos jokin taho on selvitellyt työllistymismahdollisuuksia
  • lausunto kuntoutuksesta, jos eläkkeenhakija on ollut kuntoutuksessa tai hänen kuntoutusmahdollisuuksia on selvitetty.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeenhakijan ei tarvitse liittää hakemukseen virkatodistusta. Tarvittaessa eläkelaitos selvittää henkilötiedot väestörekisteristä.

Mitä lisäselvityksiä eläkelaitos pyytää yrittäjältä tai maatalousyrittäjältä?

Eläkehakemuksessa vaadittavat tiedot eivät aina anna riittävästi tietoa maatalousyrittäjän ja muun yrittäjän toiminnan muutoksista.

Maatalousyrittäjän tulee liittää eläkehakemukseensa ”Maatalousyrittäjän selvitys” (Mela 001, TM-lomake)

Muuta yrittäjätoimintaa harjoittavalta voidaan pyytää lisäselvitystä esimerkiksi yritystoiminnan muutoksista ja yrittäjän tehtävistä yrityksessä.

Miten menetellään, jos eläkkeenhakija ei toimita lääkärinlausuntoa tai lisäselvitystä

Jos eläkkeenhakija ei ole kuntoutustukea/työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan tai eläkelaitoksen pyynnöstä myöhemmin toimittanut eläkelaitokselle B-lääkärinlausuntoa tai pyydettyä lisäselvitystä, eläkehakemus jätetään tutkimatta.

Eläkelaitos antaa valituskelpoisen päätöksen tutkimatta jättämisestä, koska asiakirjoista puuttuu niin oleellista selvitystä, että ratkaisua ei voida tehdä.

Tarkemmat tiedot

TELK on päätöksellään 22.2.2019, 3045/3000/2018 katsonut, että oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei voida tutkia ilman terveydentilaa koskevaa selvitystä, joten työkyvyttömyyseläkehakemus tulee näissä tilanteissa jättää tutkimatta (päätöstä ei ole julkaistu).

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen hakeminen

Jos hakija haluaa ennakolta selvittää oikeutensa osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, hän voi hakea osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä. Myönteinen ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta

  • 9 kuukautta ennakkopäätöksen lainvoimaiseksi tulosta tai
  • työnantajan ja työntekijän sopiman tätä pitemmän ajan.

Tarkemmat tiedot

Ennakkopäätöstä voi hakea esimerkiksi vielä työelämässä oleva henkilö, jonka työkyky on heikentynyt ja jolle työnantaja voisi järjestää osa-aikaista työtä. Sitovuusaikana työnantaja ja työntekijä voivat selvittää mahdollisuuksia muuttaa työtehtäviä osa-aikaiseksi.

Myönteisen ennakkopäätöksen saaneen tulee kirjallisesti ilmoittaa eläkelaitokselle jäämisestään osatyökyvyttömyyseläkkeelle tai osakuntoutustuelle.

Jos ilmoitus eläkkeelle jäämisestä tehdään 9 kuukauden kuluessa tai sovittuna tätä pidempänä aikana, eläkelaitos tutkii ainoastaan

  • osa-aikatyöhön siirtymisen ja sen, ovatko ansiot alentuneet riittävässä määrin tai
  • työsuhteen päättymisen.

Eläkelaitos voi antaa osatyökyvyttömyyseläkkeestä joko ennakkopäätöksen tai lopullisen päätöksen. Ennen lopullisen päätöksen antamista eläkelaitoksen on otettava eläkkeenhakijaan yhteyttä ja selvitettävä, onko eläkkeenhakijalla mahdollisuus jäädä osa-aikaiseen työhön.

Eläkelaitoksen velvollisuus tutkia oikeus ammatilliseen kuntoutukseen käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkehakemusta

Eläkelaitoksella on velvollisuus tutkia työkyvyttömyyseläkkeenhakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä ilman erillistä kuntoutushakemusta.

Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät, eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen. Hylkäävää päätöstä ei anneta ilman kuntoutushakemusta.

Miten kuntoutustuen jatkoa haetaan?

Kuntoutustuen jatkohakemukseksi riittää B-lääkärinlausunto.

Eläkelaitos voi tarvittaessa pyytää eläkkeenhakijaa täyttämään myös erillisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen tai eläkelaitos voi pyytää eläkkeenhakijalta lisäselvityksiä työkyvystä.

Työkyvyttömyyseläkehakemuksessa tai pyydetyissä lisäselvityksissä eläkelaitos saa ajankohtaista tietoa eläkkeenhakijan työkyvyn arvioimiseksi ja työssäjatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi.

Miten menetellään, jos valitusaikana tulee  eläkehakemus ja/tai lääkärinlausunto?

Eläkkeenhakija saattaa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saatuaan hakea työkyvyttömyyseläkettä uudelleen lähettämällä valitusaikana uuden eläkehakemuksen tai uuden lääkärinlausunnon.

Eläkelaitos voi antaa oikaisupäätöksen muutoksenhakuohjeineen heti, jos eläkelaitos hyväksyy uuden selvityksen perusteella hakijan vaatimukset kaikilta osin.

Eläkehakemusta ei voida pitää eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvana valituksena, koska eläkehakemuksessa ei ole eläkelaitoksen päätökseen kohdistuvia vaatimuksia (ELK 1085/03, 15.9.2003).

Jos valitusaikana uuden työkyvyttömyyseläkehakemuksen tehneen tai uuden lääkärinlausunnon lähettäneen eläkkeenhakijan vaatimuksia ei voida hyväksyä kaikilta osin, eläkelaitoksen tulisi tiedustella, onko eläkkeenhakijan tarkoituksena hakea muutosta.

Jos eläkkeenhakija ilmoittaa hakevansa muutosta, eläkelaitos pyytää eläkkeenhakijaa täydentämään vaatimustaan ja sen saatuaan toimittaa eläkehakemuksen/lääkärinlausunnon lisäselvityksineen muutoksenhakuelimelle valituksena tutkittavaksi.

Muutoin työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään valitusajan kuluttua umpeen.

Miten menetellään, jos lääkärinlausunto toimitetaan valitusajan jälkeen

Lainvoimaisen hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen eläkkeenhakija voi toimittaa eläkelaitokseen uuden lääkärinlausunnon.

  • Lausunto voidaan hyväksyä uudeksi työkyvyttömyyseläkehakemukseksi, jos lausunto on saapunut noin 6 kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
  • Eläkelaitos voi harkintansa mukaan hyväksyä myös 6 kuukauden jälkeen toimitetun lausunnon uudeksi hakemukseksi tai eläkelatios voi pyytää eläkkeenhakijaa toimittamaan uuden eläkehakemuksen.

Kehotus LITA-eläkkeensaajalle työeläkkeen hakemiseksi

Tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaista eläkettä saavan henkilön tulisi hakea myös työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä aina, kun siihen saattaisi olla edellytys.

Työeläkejärjestelmän ja tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmän kesken on sovittu, että kyseinen vakuutusyhtiö kehottaa päätöksessään eläkkeensaajaa hakemaan myös työeläkettä, silloin kun työkyvyttömyysprosentti on vähintään 40.

Tarkemmat tiedot

Työeläkettä tulisi hakea sen vuoksi, että vaikka työeläkettä ei ensisijaisen etuuden vähentämisen vuoksi jäisi maksettavaksi, työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta karttuu kuitenkin uutta eläkettä eläkesuhteen perusteella. Sen sijaan tapaturma- ja liikennevakuutuslain mukaisen eläkkeen ajalta ei kartu eläkettä. Jos eläke myöhemmin päättyy, eläkesuhteen perusteella karttunut eläke vaikuttaa henkilölle myöhemmin myönnettävän työeläkkeen määrään.