Koonti vuoden 2022 alussa tai alkupuolella voimaan tulleista, työeläkealaa koskevista lainmuutoksista.
Perhe-eläke uudistui vuoden 2022 alussa
Perhe-eläkeuudistuksen jälkeen työeläkejärjestelmän leskeneläke myönnetään vain määräajaksi. Muutos koskee vain leskiä, jotka ovat syntyneet vuonna 1975 tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa maksussa oleviin perhe-eläkkeisiin ei tule muutosta.
Työeläkejärjestelmän lapseneläkettä maksetaan lain voimaantulon jälkeen 20 vuoden ikään saakka.
Leskeneläkeoikeus on myös yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneella avopuolisolla, jolla on edunjättäjän kanssa yhteinen alaikäinen lapsi. Leskeneläkettä maksetaan kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Yhteistaloudessa asumiselta edellytetään vakiintuneisuutta, eli yhteistalouden tulee olla jatkunut ennen edunjättäjän kuolemaa vähintään viisi vuotta.
Lainmuutos tuli voimaan 1.1.2022.
Ks. liitos, uutinen
EU-virkamiesten eläkesiirtolain muutos
Eläkesiirtolakia on muutettu koskemaan myös määräaikaisesti EU:n instituutioissa työskenteleviä henkilöitä. Muutos koskee oikeutta siirtää eläkeoikeudet EU:n eläkejärjestelmästä Suomen työeläkejärjestelmään työsuhteen loputtua.
Suomesta EU-instituution palvelukseen menevä henkilö voi siirtää Suomessa työeläkelakien mukaisesti karttuneen eläkeoikeuden EU:n eläkejärjestelmään ja vastaavasti eläkeoikeuden Suomen työeläkejärjestelmään työsuhteen loputtua. Eläkeoikeuden palautus EU:n eläkejärjestelmästä Suomen työeläkejärjestelmään on ennen uudistuksen voimaantuloa edellyttänyt sitä, että henkilö on aiemmin siirtänyt Suomessa karttuneen eläkeoikeutensa EU:n järjestelmään. Määräaikaisesti EU:n instituutioissa työskentelevillä ei ollut oikeutta siirtää EU:ssa karttunutta eläkeoikeutta Suomen työeläkejärjestelmään.
Muutos mahdollistaa EU:n instituutiossa karttuneen eläkeoikeutta vastaavan pääoma-arvon siirtämisen Suomen työeläkejärjestelmään ilman aiempaa siirtoa Suomen työeläkejärjestelmästä EU:n järjestelmään. Edellytyksenä on, että henkilölle on ennen siirron hakemista syntynyt oikeus kuukausittain maksettavaan työeläkkeeseen Suomesta.
Uuden lain mukaan siirto tehdään Kevaan ja siirretty eläkeoikeus rinnastuu valtion eläkkeeseen.
Lainmuutos tuli voimaan 1.1.2022
Ks. liitos, uutinen
Eläkesäätiöitä, eläkekassoja ja vakuutuskassoja koskevat lait tulivat voimaan 1.1.2022
Laeilla on kumottu eläkesäätiölaki ja vakuutuskassalaki sekä laki maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa. Lisäksi on tehty tarvittavat muutokset työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin ja työntekijän eläkelakiin. Ehdotuksella ei ole vaikutusta eläkkeisiin tai muihin etuuksiin.
Muutoksen tavoitteena oli vuoden 2021 loppuun asti voimassa ollutta eläkesäätiölakia ja vakuutuskassalakia rakenteellisesti selkeämpi sääntely, jossa erilaista sosiaalista vakuutustoimintaa harjoittaviin laitoksiin sovellettavat säännökset on erotettu toisistaan. Lain voimaantulon jälkeen perustettava eläkesäätiö ja -kassa, joka harjoittaa lakisääteistä eläkevakuuttamista, ei saa harjoittaa lisäeläkevakuuttamista. Eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annettua lakia sovelletaan eläkesäätiöön ja eläkekassaan, joka harjoittaa työntekijän eläkelaissa tarkoitettua vakuutustoimintaa sekä eläkekassaan, joka harjoittaa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua vakuutustoimintaa.
Muutoksen tavoitteena on ollut, että eläkesäätiöt ja -kassat säilyvät toimivina ja omat erityispiirteensä omaavina vaihtoehtoina työnantajalle järjestää työntekijöilleen lakisääteinen eläketurva ja vapaaehtoinen lisäeläketurva. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen perustamista ja toiminnan jatkamista edistetään mahdollistamalla nykyistä pienempien laitosten toiminta.
Eläkesäätiön ja eläkekassan selvitystilaa ja konkurssia koskevaa sääntelyä on selkeytetty. Työntekijän eläkelain säännöstä eläkelaitosten oikeudesta sopia varojen käytöstä selvitystilassa tai konkurssissa olevan eläkelaitoksen vakuutuskannan luovuttamiseksi on täsmennetty.
Ks. liitos, uutinen
Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.2.2022
Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkkeiden ja Japanin kansaneläkejärjestelmän ja työntekijöiden eläkejärjestelmän mukaisten eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille. Sopimus sisältää myös määräykset vakuutuskausien yhteenlaskemisesta. Tämä helpottaa erityisesti vanhuuseläkeoikeuden syntymistä Japanissa, koska Suomen vakuutuskaudet voidaan ottaa huomioon Japanin kymmenen vuoden vakuutusaikavaatimuksessa.
Sopimus sisältää määräykset eläke- ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä. Sopimuksen perusteella muun muassa toisen sopimusvaltion alueelle enintään viideksi vuodeksi lähetetyt työntekijät ja yrittäjät jäävät lähettävän maan eläke- ja työttömyysvakuutuksen piiriin työkomennuksen ajaksi. Tällöin vakuutusmaksut maksetaan lähtömaahan, eikä työskentelyvaltiossa peritä sen lainsäädännön mukaisia maksuja.
Ks. liitos, uutinen
