Työntekijän eläkelaki (TyEL) ja siihen liittyvät lait on vahvistettu. Lait tulevat voimaan 1.1.2007.
Asiaa koskevasta hallituksen esityksestä (
HE 45/2005 vp
) on kerrottu aiemmin julkaistussa
tiedotteessa
.
Eduskuntakäsittelyssä lakeihin on tehty muutoksia. Alla on kerrottu asiasisältöön vaikuttavista keskeisimmistä muutoksista.
Vahvistettujen säädösten numerot ovat
395/2006 – 398/2006
.
Työntekijän eläkelaki
Osa-aikaeläke
Osa-aikaeläkkeen vakiintuneen ansion käsitettä täsmennettiin niin, että vakiintuneella ansiolla tarkoitetaan sitä tulevan ajan ansiota, jonka perusteella työntekijän työkyvyttömyyseläke laskettaisiin, jos työntekijä osa-aikaeläkkeen alkamishetkellä olisi tullut työkyvyttömäksi. (15 §:n 3 mom.)
Osa-aikaeläkkeen keskeyttämistä koskevan säännöksen sanamuotoa täsmennettiin lisäämällä lakiin maininta siitä, että keskeyttäminen voidaan tehdä eläkkeensaajan ilmoituksesta tai eläkelaitoksen aloitteesta. (21 §:n 1 mom.)
Keskeytetyn osa-aikaeläkkeen uudelleen maksaminen ei edellytä hakemusta, vaan eläkkeensaajan ilmoitus riittää. Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että jos keskeytetyn osa-aikaeläkkeen maksamista ei ole pyydetty kuuden kuukauden kuluessa osa-aikaeläkkeen keskeyttämisestä, osa-aikaeläke lakkaa. Säännöstä muutettiin tältä osin niin, ettei osa-aikaeläkkeen lakkauttaminen ole mahdollista ilman eri päätöstä. (21 §:n 2 mom.)
Kuntoutus/muutoksen hakeminen
Eduskunta poisti hallituksen esityksessä ehdotetut muutoksenhakukiellot päätöksistä, jotka koskevat ammatillisen kuntoutuksen sisältöä tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Eduskunta toteaa, että ammatillisen kuntoutuksen sisältöä koskeva päätös on siinä määrin yhteydessä perustuslain 21 §:ssä suojattuun yksilön oikeusturvaan, että valituskielto siitä tulee poistaa. Vaikka kuntoutusavustusta koskeva valituskielto ei etuuden harkinnanvaraisuuden takia ole sinänsä ongelmallinen perustuslain 21 §:n 1 momentin näkökulmasta, perustuslailla turvattu muutoksenhakuoikeus puoltaa tällaisiakin etuuksia koskevien päätösten saattamista valitusmahdollisuuden piiriin. (128 § 4 mom.)
Työkyvyttömyyseläke
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jos eläkelaitoksella on syytä olettaa eläkkeensaajan työkyvyn palautuneen, eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa. Eduskunnassa todettiin, että säännös puuttuu eläkkeensaajan itsemääräämisoikeuteen sekä perustuslain 7 §:ssä turvattuihin henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Sen vuoksi eläkelaitoksen oletus työkyvyn palautumisesta ei riitä. Sanamuotoa täsmennettiin niin, että tutkimusmääräyksen antaminen edellyttää perusteltua syytä. (46 §)
Eläkkeeseen oikeuttavat työansiot
Vastikkeena työstä ei pidetä muun muassa palkkiota, joka annetaan työantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina, sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla, taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana, edellyttäen, että tällaisen palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana. Lainkohtaa muutettiin niin, että siinä tarkoitettuihin konserneihin rinnastuvat myös muut vastaavat taloudelliset yhteenliittymät. (70 § 3 mom. 5 kohta)
Työsuhteen alkamis- ja päättymisaikaa koskevan tiedon korjaaminen
Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että työsuhteen alkamis- ja päättymisaikaa koskeva tieto oikaistaisiin vain työnantajan ilmoituksen perusteella. Ehdotus merkitsee poikkeusta henkilötietolain säännöksiin ja eduskunnan mukaan ehdotus on ongelmallinen myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen määräysten kannalta. Tämän vuoksi säännös muutettiin siten, että rekisterinpitäjän velvollisuudesta virheellisen tiedon oikaisemiseen on voimassa mitä henkilötietolaissa säädetään. (145 §)
Laiminlyöntikorotus
Säännös, jonka mukaan laiminlyöntikorotuksen suuruuden määräytymisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella, poistettiin ja lakiin lisättiin säännökset korotettua vakuutusmaksua määrättäessä huomioon otettavista seikoista. Korotuksen suuruuteen vaikuttavat maksun laiminlyöntiajan pituus, laiminlyönnin toistuvuus ja muut näihin rinnastettavat laiminlyönnin moitittavuuden arviointiin liittyvät seikat. Lisäksi lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan työnantajalle on pyynnöstä annettava asiasta valituskelpoinen päätös. (163:n 2 mom. ja 186 §:n 5 mom.)
Vastuu eläkelaitoksen joutuessa konkurssiin
Hallituksen esityksessä ehdotettiin, että eläkelaitosten vastuunjakoperusteet määräytyisivät kokonaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Lakiin lisättiin pääsääntö vastuiden jakaantumisesta eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Tarkemmat säännökset eläkelaitosten vastuusta annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. (181 §:n 1 mom.)
Eläkelaitoksen valvontavelvollisuus
Eläkelaitosten valvontavelvollisuutta koskevaa säännöstä täsmennettiin niin, että valvontavelvollisuus rajataan työnantajan ilmoittamis- ja vakuuttamisvelvoitteiden valvontaan. (187 §:n 1 mom.)
Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tarkastusoikeus
Pykälään lisättiin nimenomainen säännös asuintiloihin kohdistuvasta tarkastusoikeudesta. Kotirauhan piiriin kuuluvan tarkastuksen toimittaminen on mahdollista perustellun epäilyksen johdosta, jos epäily kohdistuu vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöntiin. Lisäksi edellytetään, että tarkastus on välttämätön asian selvittämiseksi. Tarkastuksen työnantajan asunnossa saa tehdä vain poliisi tai veroviranomainen. (188 §)
Tietojen antaminen, saaminen ja salassapito
Eläkelaitoksille ja Eläketurvakeskukselle ehdotettiin oikeutta antaa toisilleen tietoja työantajan maksuhäiriöistä. Eduskunta rajasi tietojenanto-oikeuden koskemaan tietoja TyEL:n mukaiseen vakuutukseen perustuvan saatavan laiminlyönnistä. (192 §:n 2 mom.)
Työnantajan vastuu työkyvyttömyyseläkemenosta muuttui 1.1.2006 lukien sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymillä uusilla maksuperusteilla. Tämän perusteella työnantajan tietojen saantioikeutta koskevaa säännöstä muutettiin vastaamaan uudistuneita maksuperusteita. (194 §)
Eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja muutoksenhakuelimen oikeus saada tietoja eri tahoilta rajattiin välttämättömiin tietoihin. Lisäksi Eläketurvakeskuksen tietojensaantioikeutta koskevaa säännöstä täsmennettiin niin, että laissa säädetään Eläketurvakeskuksen oikeudesta yhdistää ja käsitellä henkilötietoja sekä näiden henkilötietojen säilyttämisajasta. (198 § ja 199 §:n 1 ja 2 mom.)
Asiakirjojen säilyttäminen
Eduskunta totesi, että henkilörekisteriin otettujen tietojen säilytysajoista tulee säätää lailla. Tämän vuoksi asetuksenantovaltuus poistettiin ja lakiin lisättiin säännös asiakirjojen säilytysajoista (218 §).
Laki Eläketurvakeskuksesta
Eläketurvakeskuksen tehtävät
Eläketurvakeskuksen tehtävä antaa työeläkesäädösten soveltamisesta ohjeita muutettiin niin, että Eläketurvakeskuksen tehtävänä on antaa eläkelaitoksille ohjeiden sijasta suosituksia yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi. (2 § 1 mom. 6 kohta)
Eläketurvakeskuksen tehtäväluettelosta poistettiin kohta, jonka mukaan Eläketurvakeskuksen tehtävänä on valvoa eläkelaitosten toimintaa siinä laajuudessa kuin laissa säädetään. Eläkesäätiö- ja vakuutuskassalain kokonaisuudistus on suunnitteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää, onko mainitunlainen valvonta Eläketurvakeskuksen suorittamana vielä tarpeen.
Eläketurvakeskuksen oikeus saada tietoja tilasto- ja tutkimustoimintaan
Säännöstä täsmennettiin luovutettavien tietojen tietosisällön osalta. Lisäksi säännökseen lisättiin kaksi uutta momenttia, joissa säädetään Eläketurvakeskuksen oikeudesta yhdistää saatuja tietoja ja viitataan tilastolain tilastoaineiston suojaan koskeviin säännöksiin. (4 §)
Laki rikoslain muuttamisesta
Työeläkevakuutusmaksupetosta koskevasta säännöksestä poistettiin hallituksen esityksessä ollut 4 kohta, jonka mukaan työeläkevakuutusmaksupetoksesta rangaistaan myös sitä, joka muuten petollisesti toimien aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa työeläkevakuutusmaksun määräämättä jättämisen, sen määräämisen liian alhaisena tai sen aiheettoman palauttamisen. (RL 29:4 a § 1 mom.)
Hallituksen esityksen ja säädöstekstin tilaaminen
Säädöstekstejä ja hallituksen esityksiä voi tilata sekä suomen- että ruotsinkielisenä Oy Edita Ab:n asiakaspalvelusta puhelimitse numerosta 020 45005 tai sähköpostitse osoitteesta
[email protected]
. Hallituksen esitykset löytyvät internetistä osoitteesta
www.eduskunta.fi
ja säädöstekstit osoitteesta
www.finlex.fi
.
