Koonti vuoden 2020 alusta voimaan tulleista työeläkejärjestelmään vaikuttavista säännösmuutoksista

Telp Default Thumbnail Image

Vuoden 2020 alusta tuli voimaan työeläkejärjestelmään suoraan tai välillisesti vaikuttavia säännösmuutoksia. Ohessa on listaus merkittävimmistä muutoksista.

Työeläkevakuutusmaksut vuodelle 2020

TyEL:n mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta vuonna 2020. MYEL:n mukainen perusprosentti ja YEL:n mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on 24,10 prosenttia ja 53-62-vuotiaiden korottettu maksu on 25,60 prosenttia.

Työntekijän eläkevakuutusmaksu on vuonna 2020 alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 7,15 prosenttia palkasta ja 53-62-vuotiailla 8,65 prosenttia palkasta. Molemmat maksut ovat 0,4 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2019.

Työnantajan maksu on keskimäärin 16,95 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vuonna.

Työeläkeindeksi vuodelle 2020

STM on antanut asetuksen (1031/2019) vuoden 2020 työeläkeindeksistä. TyEL:n 98 §:ssä tarkoitettu työeläkeindeksi on 2617 vuonna 2020.

Elinaikakerroin vuodelle 2020

STM on antanut asetuksen (1069/2019) elinaikakertoimesta vuodelle 2020. TyEL:n 82 §:ssä tarkoitettu elinaikakerroin on 0,95404.

Palkkakerroin vuodelle 2020

STM on antanut asetuksen (1030/2019) palkkakertoimesta vuodelle 2020. TyEL:n 96 §:ssä tarkoitettu palkkakerroin on 1,446 vuonna 2020.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen ansioraja vuodelle 2020

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen ansioraja on 834,20 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettu määräaikainen laki on tällä hetkellä voimassa 31.12.2020 saakka.

Työeläkelainsäädäntöön muutoksia

Työeläkelakeihin tehtiin vuoden alusta muun muassa seuraavia muutoksia:

  • Muutettiin sairausvakuutuslain työtulouudistuksesta johtuen miten oikeus eläkkeeseen palkattomilta ajoilta lasketaan sairausvakuutuslain mukaisten päivärahaetuuksien ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisen kuntoutusrahan ajalta.
  • Muutettiin edellytyksiä, joiden perusteella käydään työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen ja Kevan väliset neuvottelumenettelyt. Myös yksityisten alojen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn tuli muutoksia.
  • Täsmennettiin työeläkelakien säännöksiä työeläke-etuuksien suhteesta raideliikennevastuulain mukaisiin korvauksiin.
  • Lisättiin TyEL:iin säännös, jonka perusteella työntekijälle ei kartu eläkettä niiden ansioiden perusteella, joiden osalta työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt työeläketurvan järjestämisvelvollisuutensa tai ilmoitusvelvollisuutensa, jos työntekijä on ollut tietoinen laiminlyönnistä ja omalla toiminnallaan osaltaan mahdollistanut laiminlyönnin tapahtumisen välttäen siten myös työntekijän työeläkevakuutusmaksun maksamisen.

Linkki eduskunnan sivuille HE 64/2019

Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotus

Pieniä verorahoitteisia eläkkeitä muutettiin vuoden alusta 2020 niin, että kansaneläkkeen täyttä määrää korotettiin noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää noin 50 eurolla kuukaudessa. Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa kuukaudessa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa. Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuurajaa ja lisäomavastuun kerrointa muutettiin siten, että eläketulon muutos ei juurikaan vaikuta eläkkeensaajan asumistukeen ja siten vähennä eläkkeensaajan käytettävissä olevien tulojen nousua. Lisäksi muutettiin maatalousyrittäjien luopumistukien täydennysosia kansaneläkkeen määrän muutosta vastaavasti. Linkki eduskunnan sivuille: HE 43/2019

Työttömyysturvan lisäpäivärahaoikeuden alaikärajan nousu

Työttömyysturvalain muutoksen johdosta lisäpäivärahaoikeuden alaikärajaa nostettiin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuodesta 62 vuoteen. Työttömyysturvan lisäpäivien rahoitus muuttui siten, että työnantajien rahoitusvastuun päättymisikä nousi lisäpäivien alaikärajan nostoa vastaavasti 63 vuodesta 64 vuoteen. Samalla työttömyysetuuden myöntämisen ja työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden yläikäraja muuttui vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä seuraamaan TyEL:n mukaista alimman vanhuuseläkeiän muutosta. Linkki eduskunnan sivulle: HE 83/2019 vp

Työttömyysetuuksiin korotuksia

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä suureni 33,66 euroon päivässä (32,40 e/pv vuonna 2019). Myös työttömyysetuuden ja korotusosa ja lapsikorotukset suurenivat.

Verohallinnon päätös Tulorekisteriyksikölle määräaikojen pidentämisestä

Verohallinto pidensi päätöksellään (1594/2019) Tulorekisteriyksikölle annettavien tiettyjen tietojen määräaikoja.

Velallisen suojaosuutta ulosotossa nostettiin vuoden 2020 alusta

Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuteen tuli korotus vuoden 2020 alusta. Ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 22,63 euroa päivässä (678,90 euroa/kk) velallisen itsensä osalta ja velallisen suojaosuus nousee 8,12 eurolla päivässä (922,50 euroa /kk), jos velallisen elatuksen varassa on yksi henkilö, esimerkiksi lapsi.

Uusi Digi- ja väestötietovirasto aloitti toimintansa

Maistraatit, Väestörekisterikeskus sekä maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö yhdistyivät 1.1.2020 Digi-ja väestötietovirastoksi.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa tuli voimaan

Vuoden alusta tuli voimaan uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019), joka korvasi aiemmin voimassa olleen hallintolainkäyttölain.

MaisPalkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrään tulee korotus vuoden 2020 alusta.

Ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 22,63 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,12 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.

Palkan ulosmittauksessa velalliselle jätettävän ulosoton suojaosuuden määrään tulee korotus vuoden 2020 alusta.

Ulosotossa olevalle velalliselle jätettävä suojaosuus on 22,63 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,12 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön, esimerkiksi lapsen, osalta.