7 h § (27.6.2003/634)
Mom. 1
Eläketurva sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen vuoden 2009 jälkeen siten, että vanhuuseläkkeen alkaessa eläke muunnetaan työntekijän 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Jos vanhuuseläke kuitenkin alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta, vanhuuseläkemuunnetaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Leskeneläke muunnetaan eläkesovitusta tehtäessä kyseiselle vuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Elinaikakerrointa ei sovelleta 11 §:ssä tarkoitettuun vapaaehtoiseen lisäeläkkeeseen.
Mom. 2
Kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 62 vuoden iässä tai sen jälkeen, eläke tarkistetaan työntekijän 62 vuoden iän täyttämisvuodeksi vahvistetulla elinaikakertoimella. Jos työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta, eläke tarkistetaan kuitenkin elinaikakertoimella, joka on vahvistettu sille vuodelle, jona eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
Mom. 3
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa Eläketurvakeskuksen esityksestä vuosittain 1 momentissa tarkoitetun elinaikakertoimen. Elinaikakerroin määrätään siten, että sillä muunnetun eläkkeen pääoma-arvo on kulloisenkin viiden viimeisen vuoden käytettävissä olevien Tilastokeskuksen kuolevuustilastojen perusteellalaskettuna sama kuin muuntamattoman eläkkeen pääoma-arvo vuonna 2009 laskettuna vuosien 2003–2007 kuolevuustilastojen perusteella. Pääoma-arvoa laskettaessa käytetään kahden prosentin korkokantaa.
Mom. 4
Eläketurvakeskus antaa eläkelaitoksille tarkemmat ohjeet elinaikakertoimen soveltamisesta.
Mitä tässä pykälässä säädetään, on soveltuvin osin voimassa LEL:iä, TaEL:ia, MYEL:iä ja YEL:iä sovellettaessa, jollei sanotuista laeista muuta johdu. Kts. LEL:n 13 a §, TaEL:n 11 §, MYEL:n 19 § ja YEL:n 17 §.