Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
X ry haki muutosta Eläketurvakeskuksen 1.7.2024 antamaan päätökseen sovellettavasta eläkelaista. Päätöksen mukaan A:n työskentely erotuomarina X ry:lle Veikkausliigan otteluissa vuodesta 2023 alkaen on tapahtunut työsuhteessa ja kuuluu työntekijän eläkelain soveltamisalaan.
X ry vaati päätöstä muutettavaksi siten, että A:n työskentely erotuomarina Veikkausliigan otteluissa ei ole tapahtunut työsuhteessa, eikä siihen sovelleta työntekijän eläkelakia.
TELK hylkäsi valituksen. Ratkaisusta äänestettiin (8-1-1).
Päätöksen perustelut:
TyEL 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan työntekijälleen TyEL:n mukaisen työeläketurvan, jos TyEL:n piiriin kuulumisen edellytykset täyttyvät.
TyEL 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työsuhteella tarkoitetaan työsopimuslain (TSL 55/2001) 1 luvun 1 §:n mukaiseen työsopimukseen perustuvaa työsuhdetta.
TSL 1 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan (sellaisena kuin se on ollut voimassa 1.7.2023 alkaen) tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.
TSL 2 §:n 2 kohdan mukaan tätä lakia ei sovelleta tavanomaiseen harrastustoimintaan.
YEL 1 §:n 2 momentissa säädetyn mukaan yrittäjä vastaa lakisääteisen työeläketurvan järjestämisestä itselleen. YEL 3 §:n 1 momentissa on säädetty, että yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa.
TELK totesi, että työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteen ja yrittäjyyden välinen rajanveto tehdään työoikeudellisten periaatteiden mukaan arvioimalla työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä. Työsuhteessa työtä tehdään sopimuksen perusteella henkilökohtaisesti työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsuhteen olemassaolo edellyttää kaikkien edellä mainittujen tunnusmerkkien täyttymistä, ja kyseessä ei ole työsuhde, mikäli jokin TSL 1 luvun 1 §:n 1 momentin yksittäisistä työsuhteen tunnusmerkeistä ei täyty. TSL 1 luvun 1 §:n 1 momentti on pakottava säännös, eikä osapuolten omilla käsityksillä oikeussuhteen luonteesta ole ratkaisevaa merkitystä tehtäessä rajanvetoa työsuhteen ja yrittäjätoiminnan välillä. Työsuhteen olemassaolo ratkaistaan tosiasiallisen tilanteen mukaan kaikki asiassa saatu selvitys huomioiden.
Sopimus ja vastikkeen maksaminen
X ry on todennut, että erotuomarit ilmoittavat käytettävyydestään X ry:lle, jonka perusteella tuomittavat ottelut asetellaan. X ry:n mukaan tämä perustuu sopimukseen, mutta kyseessä ei ole työsopimus, eikä tätä tarkoitustakaan ole ollut. X ry ei katso määräävänsä erotuomareita tehtäviinsä, vaan vahvistavan erotuomarin antaman tarjouksen perusteella ottelutuomaroinnit. A on kertonut sopimuksen syntymisestä, että erotuomari hyväksyy X ry:n edellyttämät ehdot ja läpäisee ryhmäsäännöissä edellytetyt kelpoisuusvaatimukset sekä sen jälkeen ilmoittaa X ry:lle käytettävyytensä erotuomarin tehtäviin, jotka X ry määrää ja vahvistaa 1–2 viikon jaksoissa. Lisäksi A:n mukaan X ry:n organisaatioon kuuluva erotuomarivaliokunta nimeää erikseen pääsarjoissa toimivat erotuomarit kalenterivuodeksi kerrallaan, mikä valinta on A:n kohdalla tehty vuosittain. Halukkuutta jatkaa tehtävissä on A:n mukaan kysytty yleensä kalenterivuoden loppupuolella.
TELK totesi A:lla ja X ry:llä olevan yksimielisyys heidän välisensä sopimuksen olemassaolosta. Erimielisyyttä on kuitenkin sopimuksen tyypistä. Työsopimus voi perustua kirjalliseen tai suulliseen tahdonilmaisuun mutta myös osapuolten aktiiviseen toimintaan yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä. Kun huomioidaan työsuhteelta vaadittavan sopimustunnusmerkin täyttymisen kynnyksen mataluus sekä edellä sanotut erotuomareiden valintaa ja tehtäviin nimeämistä koskevat seikat tosiasiallisen tilanteen mukaan, kyseinen työsuhteelta edellytettävä tunnusmerkki työskentelyn perusteena täyttyy A:n ja X ry:n välillä.
Vastiketunnusmerkin täyttymiseksi työstä tulee maksaa palkkaa tai muuta vastiketta. Vastikkeeksi käy mikä tahansa suoritus, jolla on saajalleen taloudellista arvoa. Työn tekemisestä suorittavan korvauksen nimityksellä ei ole merkitystä arvioitaessa vastiketunnusmerkin täyttymistä. Merkitystä ei ole silläkään, että minkä tahon maksettavaksi vastike viime kädessä kanavoituu. Asiassa kuvautuu riidattomana seikkana, että erotuomaritoiminnasta Veikkausliigan otteluissa maksetaan palkkio. Vuonna 2023 Veikkausliigan avustavan erotuomarin palkkio on ollut 360 euroa ottelua kohden ja päätuomarin 600 euroa, ja A:n mukaan X ry on lisäksi maksanut hänelle muun muassa kilometri- ja matkakorvaukset sekä arkiottelukorvauksen. A:n ja X ry:n välisessä oikeussuhteessa täyttyy työsuhteen tunnusmerkki vastikkeen maksamisesta.
Henkilökohtainen sitoutuminen ja toimiminen toisen lukuun
Työsuhteen tunnusmerkistöön sisältyy työntekijän henkilökohtainen sitoutuminen työn tekemiseen. Työsopimuslain mukaisen pääsäännön mukaan työntekijä tekee työn itse, eikä hänellä ole oikeutta asettaa toista henkilöä sijaansa ilman työnantajan hyväksyntää. Henkilökohtaisen sitoutumisen puuttuessa voi työnsuorittaja järjestää sovitun rajoissa työsuorituksen itse parhaaksi katsomallaan tavalla.
TELK totesi, että erotuomarina toimiminen on tehtävän luonne huomioiden lähtökohtaisesti henkilökohtaisesti suoritettavaa toimintaa. A on sopinut työstä X ry:n kanssa luonnollisena henkilönä, kaikki ottelunimeämiset ovat X ry:n tekemiä ja hoidettavaksi otettuun erotuomaritehtävään sijaisen järjestää X ry. Erotuomarit eivät voi vaihtaa nimettyä ottelua keskenään. Työnteon tosiasiallisista olosuhteista ei ole tullut esiin, että A olisi laittanut toista sijaansa. A:n on arvioitava sitoutuneen tunnusmerkin mukaisesti tekemään työtä henkilökohtaisesti.
Työsuhteessa työtä tehdään toiselle eli työnantajan lukuun. Työn tekemisellä työnantajan lukuun tarkoitetaan sitä, että työstä koituva välitön hyöty tulee työnteettäjänä olevan sopijapuolen hyväksi. Työntekijän työstään saama palkka tai muu vastike on sen sijaan välillistä hyötyä. Tunnusmerkin täyttymistä ei estä se, että tehty työ tosiasiassa hyödyttää useaa eri tahoa. Kilpajalkapalloilun järjestelmästä saadun selvityksen mukaan X ry:n järjestämästä erotuomaritoiminnasta hyötyvät useat tahot, joihin kuuluvat muun muassa otteluissa pelaavat seurat ja sarjoja hallinnoivat organisaatiot. Selvää on, että kyseessä olevilla sarjatasoilla ottelutapahtumaa ei ylipäätään voitaisi järjestää ilman erotuomaria, joten X ry saa osaltaan välittömän hyödyn erotuomarin työskentelystä siitä huolimatta, että erotuomarin työskentelyn kustannuksia on laskutettu pelaavilta seuroilta. Joka tapauksessa X ry laskuttaa jäsenseuroiltaan osanotto- ja lisenssimaksuja sekä saa taloudellista hyötyä muun muassa tarjoten näkyvyyttä yhteistyökumppaneilleen. Erotuomareiden varusteissa on tällaiseen liittyviä yrityslogoja. TELK katsoi edellä sanotut seikat huomioiden, että A:n toiminnassa täyttyy vaatimus työn tekemistä X ry:n lukuun. Välitön hyöty A:n erotuomarityöskentelystä on koitunut X ry:lle.
Johdon ja valvonnan alaisena
Työnantajan direktio-oikeus on käytännössä keskeisin työsuhteen tunnusmerkeistä, kun arvioidaan sitä, onko kyse työsuhteessa tehdystä työstä vai esimerkiksi toimeksiantosuhteessa tapahtuneesta toiminnasta.
Työsopimussuhteessa tehtävän työn edellytyksenä on työn tekeminen sellaisissa olosuhteissa ja sellaisin ehdoin, joiden perusteella työntekijän on katsottava työskentelevän työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työnantajan johto- ja valvontaoikeuteen eli direktio-oikeuteen liittyviin työsuhteen tunnusmerkkeihin sisältyy työnantajan oikeus ennen työn aloittamista ja tarvittaessa työn tekemisen aikana määrätä missä, miten ja milloin työ tehdään. Valvonnalla tarkoitetaan työnantajan oikeutta seurata sitä, että työntekijä noudattaa hänelle annettuja ohjeita sekä työn suorittamista koskevia määräyksiä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyseisen tunnusmerkin täyttyminen ei edellytä tosiasiallista johtoa ja valvontaa, vaan pelkkä oikeus johtoon ja valvontaan riittää täyttämään työsuhteelta edellytetyn tunnusmerkin, jos työtä tehdään muutoin TSL 1 §:ssä tarkoitetuissa olosuhteissa. Työnantajan työn johto- ja valvontaoikeus merkitsee, että työntekijä on alisteisessa ja epäitsenäisessä asemassa työtä koskevissa järjestelyissä suhteessa työnantajaan, kuten velvollinen noudattamaan työnantajan hänelle mahdollisesti antamia ohjeita ja määräyksiä.
X ry päättää ja nimeää vuosittain Veikkausliigan tuomariryhmään kuuluvat. Erotuomariasettelut eli nimeämiset otteluihin tehdään tuomariryhmästä. A ei ole sitoutunut tekemään ja X ry tarjoamaan tiettyä määrää erotuomaritehtäviä, vaan X ry asettelee ottelut tietyille nimetyille erotuomareille henkilökohtaisesti näiden ilmoitettua ensin käytettävyytensä. Erotuomarit voivat luopua asetellusta ottelusta X ry:lle tehtävällä ilmoituksella. Vapaus päättää käytettävänä olosta ja sitä kautta vaikuttaa työaikaan on TELKin arvion mukaan keikkatyöntekijän tai muuten tarvittaessa työhön kutsuttavan asemaan rinnastuvaa, ja siten mahdollista myös työsuhteessa johdon ja valvonnan alaisena olevalle.
Asiassa kuvautuu, että erotuomaritoiminnassa tehtävänkuva määräytyy pääasiassa lajin kilpailusääntöjen mukaan ja että X ry:n taholta erotuomaritoimintaan kohdistuu sääntelyä myös muilla kriteereillä.
X ry:n säännöistä ilmenee muun muassa, että se johtaa ja valvoo jalkapallotoimintaa Suomessa, vahvistaa kilpailu- ja rangaistusmääräykset sekä valvoo kansainvälisten jalkapallosääntöjen noudattamista. X ry edellyttää erotuomarilta pelikausittain suoritettua kurssia, kuntotestiä ja erotuomaripassia eli lisenssiä, sekä se vahvistaa erotuomarin luokittelun. Erotuomarin määritellään olevan vastuussa toiminnastaan X ry:lle ja velvollinen toimimaan sarjamääräysten mukaisesti, ja tehtävänsä laiminlyönyttä erotuomaria voidaan rangaista X ry:n rangaistusmääräysten mukaisesti. Erotuomarin oikeutta työskennellä erotuomarina ulkopuolisille tahoille on säännöissä rajoitettu siten, että X ry:lle on varattu mahdollisuus kieltää kyseinen toiminta.
X ry:n erotuomareiden ja erotuomaritarkkailijoiden ryhmäsäännöissä edellytetään myös muun muassa kuntotestin ja sääntötestin suorittamista ennen kuin voi toimia X ry:n asettelemissa otteluissa. Lisäksi ryhmäsääntöjen perusteella aseteltuun erotuomarimääräykseen voidaan tehdä muutoksia, jos aikaisempi suoritustaso on jäänyt selväsi alle vaaditun. Ryhmäsäännöissä ohjeistetaan myös toimimista mediaan päin, sekä muun ohella sitoudutaan jääviyssääntöihin ja tiettyyn käyttäytymiseen edustustapahtumissa. X ry:n julkaisemassa Erotuomarin käsikirjassa annetaan määräyksiä muun muassa pelin jälkeisen raportin laatimisesta ja mediassa toimimisesta. A:n mukaan X ry:n organisaatiossa työskentelevä huippuerotuomarivalmentaja on jatkuvasti yhteydessä erotuomareihin myös henkilökohtaisesti ja käy lisäksi kehityskeskusteluita erotuomareiden kanssa.
Veikkausliigan otteluissa on paikalla X ry:n asettama erotuomaritarkkailija, joka tarkkailee ottelun aikana erotuomareiden päätöksentekoa ja muuta toimintaa sekä antaa ottelun jälkeen palautteen ja numeraalisen arvosanan. Avustavia erotuomareita arvioidaan suppeammin. A:n mukaan Veikkausliigan tuomariryhmään pääseminen ja siinä jatkaminen edellyttävät jatkuvia hyviä arviointeja sekä heikommat arvosanat käytännössä vaikuttavat erotuomarille aseteltaviin otteluihin.
A:n mukaan erotuomareiden on arvioitava omat ottelunsa REFPAL-järjestelmässä perustuen siihen, että soveltaako kyseisessä ottelussa toimiva erotuomari koulutuksessa määriteltyjä ohjeita ja jalkapallosääntöjä oikein kyseessä olevaan tilanteeseen. X ry:n mukaan REFPAL on vapaaehtoinen työkalu. A on katsonut, että vaatimus järjestelmän käyttöön on tuotu esiin muun muassa X ry:n pitämien koulutusten yhteydessä.
Edellä sanotun perusteella TELK arvioi, vaikka huomioidaan X ry:n esittämät seikat erotuomareiden toimintaympäristöstä kuten kilpaurheilun sääntöpohjaisuus ja muut tähän liittyvät olosuhteet, että A kuvautuu olleen erotuomaritoiminnassa Veikkausliigassa alisteisessa ja epäitsenäisessä asemassa työnteossa ja työtä koskevissa järjestelyissä X ry:een nähden. X ry on määritellyt työnteon tapoja antamalla siitä velvoittavia ohjeita ja määräyksiä jalkapallon lajisääntöjä ja varsinaisia yhdistyssääntöjä laajemmin sekä X ry on myös valvonut annettujen ohjeiden ja työn suorittamista koskevien määräysten noudattamista. X ry on käytännössä määrännyt missä, miten ja milloin työ tehdään. A:n arvioidaan tehneen työnsä sellaisissa olosuhteissa ja sellaisin ehdoin, että hänen on katsottava työskennelleen X ry:n johdon ja valvonnan alaisena.
Harrastustoiminnan ja työsuhteisen työn rajanvedosta
TSL 1 luvun 2 §:n 2 momentti rajaa tavanomaisen harrastustoiminnan lain soveltamisen ulkopuolelle. Asiaa ratkaistaessa merkitystä on muun muassa sillä, liittyykö työn tekemiseen ansiotarkoitusta.
Käsillä olevassa asiassa on kyse erotuomaroinnista ylimmällä, ammattimaisella sarjatasolla, eikä harrastesarjassa toimimisesta. Työskentelystä erotuomarina A:lle on maksettu kulukorvausten lisäksi ennalta sovittua tai muuten tiedossa olevaa vastiketta, joka ei kuvaudu työhön nähden vähäisenä. A:n X ry:ltä saamien palkkioiden ja korvausten yhteismäärä on ollut esitetyn selvityksen mukaan vuosina 2020–2023 noin 7 000 ja 10 000 euron välillä vuosittain, ottelukohtaisen korvauksen ollessa avustavalle erotuomarille 360 euroa vuonna 2023. TELK viittasi lisäksi harrastustoimintaa vastaan puhuvina seikkoina edellä tunnusmerkkikohtaisessa arvioinnissa A:n työsuorituksen ohjaamisesta, johtamisesta ja valvonnasta sekä X ry:n taloudellisesta hyötymisestä ja sen lukuun toimimisesta esitettyyn.
TELKin arvion mukaan A:n erotuomarityöskentely Veikkausliigassa on tapahtunut ansiotarkoituksessa.
Kokonaisharkinnan tarpeen arviointi
A:n työskentelyssä ovat täyttyneet kaikki työsuhteen yksittäiset tunnusmerkit, joten asiassa tulee vielä arvioitavaksi oikeussuhteen luonteen kokonaisharkinnan tarve TSL 1:1:ään 1.7.2023 tehtyjen muutosten mukaisesti. Oikeussuhteen luonnetta on arvioitava kokonaisharkinnalla, mikäli kaikkien tunnusmerkkien täytyttyäkin työnsuorittajan asema jää epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi.
Yrittäjätoiminnan tunnusmerkkeinä on pidetty oikeuskäytännössä toiminnan yleisyyttä ja julkisuutta, yrittäjäriskiä sekä yrittäjän vapautta, ja yrittäjä tekee työtä omaan lukuunsa. Tähän nähden A:n toiminta työpanostaan tarjotessaan tai antaessaan ei kuvaudu olleen yrittäjämäistä. A on maksanut X ry:lle erotuomarilisenssistä, mutta on toisaalta saanut korvauksetta työnteon välineet, mihin nähden ei tule esille yrittäjän riskiksi katsottavaa erityistä taloudellista sitoutumista toimintaan. A:n saamat palkkiot kuvautuvat perustuvan ennalta määriteltyyn tasoon ilman, että hän olisi niistä erikseen neuvotellut. A:n mukaan X ry:n kanssa palkkioista ja muista korvauksista on vuosien aikana neuvotellut erotuomareiden muodostama yhdistys. Kuten aiemmin on todettu, vaikka erotuomaritoimintaan vaikuttavat lajisäännöt, niin X ry on tosiasiallisesti määrännyt työn suorittamisesta laajemmin.
TELK katsoi, että asiassa ei ole tullut esille sellaisia selvästi ja merkittävästi työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä horjuttavia sekä yrittäjyyttä puoltavia seikkoja, joiden perusteella A:n asema jäisi kokonaisarviointia edellyttävästi epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi.
Johtopäätös
TELK katsoi, että A on työskennellyt X ry:lle erotuomarina Veikkausliigan otteluissa vuodesta 2023 alkaen työsuhteessa olevana työntekijänä, joten A:n työskentelyyn on sovellettava työntekijän eläkelakia. X ry on tämän mukaisesti velvollinen järjestämään A:lle TyEL:n mukaisen eläketurvan.
Eriävät mielipiteet:
Jäsen Y hyväksyi valituksen. Työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteen ja yrittäjyyden välinen rajanveto tehdään arvioimalla työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä. Kaikkien kyseisessä lainkohdassa säädettyjen tunnusmerkkien tulee täyttyä samanaikaisesti, jotta kyseessä voidaan katsoa olevan työsuhde. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella jäsen Y arvioi, että A:n ja X ry:n välisessä oikeussuhteessa ei täyty työsuhteen tunnusmerkki työnantajan työn johto- ja valvontaoikeudesta. A ei ole tehnyt työtään sellaisissa olosuhteissa ja sellaisin ehdoin, että hänen olisi katsottava työskentelevän X ry:n johdon ja valvonnan alaisena. Näin ollen A:n työskentely erotuomarina Veikkausliigan otteluissa ei ole tapahtunut työsuhteessa, eikä siihen sovelleta työntekijän eläkelakia.
Jäsen Z katsoi, että A:n oikeussuhteen luonnetta on arvioitava kokonaisharkinnalla. Muilta osin hän oli jäsenten enemmistön kannalla. Jäsen Z katsoi A:n aseman jäävän kaikkien työsuhteen tunnusmerkkien täytyttyäkin sillä tavoin tulkinnanvaraiseksi, erityisesti työn johtoon ja valvontaan liittyen, että A:n ja X ry:n välistä oikeussuhdetta tulee arvioida vielä työsopimuslain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyllä kokonaisharkinnalla. Kokonaisharkinta huomioiden jäsen Z oli ratkaisun lopputulemasta samaa mieltä kuin enemmistö, eli A:n työskentelyyn X ry:lle erotuomarina Veikkausliigan otteluissa on sovellettava työntekijän eläkelakia ja valitus on hylättävä.
TELKin päätös ei ole lainvoimainen.
Lainkohdat
TyEL 1 § ja 2 § 1 mom. 2 kohta, YEL 1 § 2 mom. ja 3 § 1 mom., TSL 1 luvun 1 § 1 ja 3 mom. ja 2 § 2 kohta