Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
A haki meripalvelunsa perusteella vanhuuseläkettä 60-vuotiaana. Eläkelaitos hylkäsi A:n vanhuuseläkehakemuksen, koska hänelle on kertynyt merimieseläkelain (MEL) mukaan vakuutettua meripalvelua 323 kuukautta, joka palvelun pituuden perusteella oikeuttaisi vanhuuseläkkeeseen vasta 63 vuoden iässä. Koska A ei ole saavuttanut MEL:n mukaista eläkeikää, ei hänellä ollut oikeutta MEL:n mukaiseen vanhuuseläkkeeseen.
A haki muutosta eläkelaitoksen päätökseen ja vaati eläkkeen myöntämistä. A totesi, että 323 kuukauden lisäksi hänelle on kertynyt 50–60 kuukautta meripalvelua X Oy:n aluksella, joka on purjehtinut Ruotsin lipun alla.
TELK totesi, että myös A:n meripalvelus Ruotsissa on ollut MEL 8 § 2 momentin mukaista palvelusta vastaavaa. Vaikka A:lle on kertynyt 60 vuoden eläkeikään oikeuttavat 360 kuukautta palveluaikaa, A ei kuitenkaan täytä MEL 8 §:n 2 momentin edellytyksiä, sillä hän ei ole ollut kolmen vuoden aikana ennen eläkkeeseen oikeuttavan työsuhteen päättymistä MEL:n mukaisessa työsuhteessa vähintään 18 kuukauden ajan, eikä hän ole myöskään saanut MEL 10 §:n edellyttämiä työttömyysetuuksia viime vuosina. Tämän vuoksi A ei täytä vanhuuseläkkeen saamisen edellytyksiä, ja TELK hylkäsi valituksen.
TELK totesi perusteluissaan, että se on 25.1.2011 antanut lainvoiman saaneen ratkaisun asiassa TELK/3002/2010, jossa on ollut kysymys siitä, voidaanko meripalvelu Kreikassa ja Ruotsissa ottaa huomioon MEL 8 §:n 2 momentissa säädettyä eläkeikää määrättäessä. Päätöksen mukaan MEL 8 §:n 2 momentin mukainen oikeus saada vanhuuseläkettä normaalia aikaisemmasta ajankohdasta lukien on sellainen etuutta koskeva oikeus, jota EU:n sosiaaliturva-asetuksen (1481/71) 45 artiklassa on tarkoitettu, ja minkä artiklan nojalla muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutuskaudet otetaan tarpeen mukaan huomioon. A:n tapauksessa sovellettavaksi tuleva uusi EU:n sosiaaliturva-asetus 883/2004 ei ole tuonut tässä suhteessa periaatteellisia muutoksia.
Näin ollen toisissa jäsenvaltioissa ansaitut vakuutuskaudet on otettava tarpeellisissa määrin huomioon palvelusaikoja määritettäessä. A:n tapauksessa on kysymys MEL 8 §:n 2 momentissa säädetystä palvelusaikavaatimuksesta tietyn eläkeiän perusteena eli artiklassa 6 tarkoitetusta etuutta koskevan oikeuden saavuttamisesta.
Kun kansallinen lainsäädäntö vaatii vakuutuskausia yksinomaan tietyssä palkkatyössä tai erityisjärjestelmään kuuluvassa tehtävässä, asetuksen 883/2004 artiklan 51 mukaan riittää, että muiden jäsenvaltioiden kaudet ovat täyttyneet vastaavassa järjestelmässä. Jos tällaista ei ole, niin kausien tulee täyttyä samassa tehtävässä tai soveltuvassa tapauksessa samassa palkkatyössä.
A:n mukaan hän on toiminut Ruotsissa valtameriliikenteessä. Kun otetaan huomioon A:n työhistoria Suomessa tankkereilla ja X Oy:n antamat tiedot, TELK piti selvitettynä, että A:n meripalvelus Ruotsissa on ollut MEL 8 §:n 2 momentin mukaista palvelusta vastaavaa.
TELK:n päätös on lainvoimainen.
Lainkohdat
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 5 artikla, 6 artikla ja 51 artikla, merimieseläkelaki (72/1956) 1 luvun 1 §, merimieseläkelaki (1290/2006) 8 § ja 10 §