Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Muutoksenhakija vaati, että hänen palveluksensa kansakoulunopettajana Koivun kylässä ja Muurolan kylässä ajalla 1.8.1963–31.7.1964 otetaan huomioon eläkettä määrättäessä. Muutoksenhakijalla oli viikkotunteja Koivun kylän kansakoulussa 30 tuntia ja Muurolan kylän kansakoulussa 4 tuntia. Muutoksenhakijan palvelusta kansakoulunopettajana ei ollut lainkaan otettu huomioon eläkettä määrättäessä.
Suullinen kuuleminen
Valtion eläkelautakunta pyysi asiassa lisäselvitystä valittajan työskentelystä ja palkkatodistuksen valittajan vuosiansioista vuosilta 1963 ja 1964. Valtion eläkelautakunta antoi asiassa 10.4.2002 välipäätöksen ja päätti järjestää asiassa suullisen käsittelyn, koska kirjallisesti esitetty aineisto oli epäselvä ja puutteellinen eikä asiakirjojen täydentäminen tuonut asiaan riittävää selvyyttä.
Valtion eläkelautakunta kutsui suulliseen käsittelyyn valittajan asianosaisena ja päätöksen tehneen hallintoviranomaisen edustajan sekä todistajiksi Rovaniemen maalaiskunnan edustajan muutoksenhakijan palveluksesta Muurolan kylän kansakoulussa ja Tervolan kunnan edustajan palveluksesta Koivun kylän kansakoulussa sekä asiantuntijana kuultavaksi Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta opettajien työsuhdeasioihin perehtyneen asiantuntijan.
Valtion eläkelautakunta toimitti asiassa 29.8.2002 suullisen käsittelyn. Suullisessa käsittelyssä selvityksen kohteena olivat muutoksenhakijan työskentely kansakoulunopettajana vuosina 1963 ja 1964 ja muutoksenhakijan työansiot.
Suullisessa käsittelyssä muutoksenhakija uudisti vaatimuksensa, että eläkettänne laskettaessa palvelusajaksi kansakoulunopettajana otetaan huomioon aika 1.8.1963–31.7.1964. Hän kertoi tehneensä sopimuksen opettajan sijaisuuden hoitamisesta jo heinäkuussa 1963, muuttaneensa sijaisuuspaikkakunnalle elokuun lopussa 1963 ja kouluvuoden jälkeen muuttaneenne pois kansakoulunopettajan asunnosta vähän ennen juhannusta 1964. Muutoksenhaija kertoi saaneensa palkkaa vuoden 1963 syyskuun alusta toukokuun loppuun 1964.
Valituksenalaisen päätöksen tehneen hallintoviranomaisen edustaja kertoi, että eläkeajaksi luetaan se aika, jolta palkkakorttien mukaan on maksettu palkkaa. Lisäksi edustaja totesi, että kansakoulun vakinaisia opettajia koski vuoteen 1967 saakka laki kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä ja että opettajien palkanmaksu tapahtui kuukausittain myös kesäajalta. Edustaja totesi, että jos kesäajalta ei ole maksettu palkkaa niin kesäaikaa ei voida lukea eläkettä määrättäessä eläkeajaksi viransijaisillekaan.
Todistajana asiassa kuultu Tervolan kunnan edustaja kertoi, että koulun vakinaiselle opettajalle oli myönnetty virkavapaus ajalle 2.9.1963–31.5.1964 ja että muutoksenhakija oli palkkakorttien mukaan toiminut vakinaisen opettajan sijaisena. Hänelle ei ollut maksettu palkkaa kesäajalta.
Asiantuntijana asiassa kuultiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajaa, joka kertoi perehtyneensä opettajien työsuhdeasioihin ja että 1960-luvulla koululainsäädännössä oli annettu opettajille mahdollisuus itse palkata itselleen sijainen ja opettaja pystyi itse sopimaan sijaisen kanssa maksettavasta palkasta ja sijaisuusajasta. Jos vakinainen opettaja oli hakenut virkavapautta koko lukuvuodeksi, oli mahdollisuus palkata myös sijainen vain täksi ajaksi. Lisäksi edustaja kertoi, että 1990-luvun loppupuolelta alkaen sijaiselle, jonka viransijaisuus kestää ainoastaan kouluvuoden koulutyön ajan, palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomarahaa ja lomapäiväkorvausta mutta 1960-luvulla ei maksettu lomapäiväkorvausta eikä lomarahaa. Lisäksi edustaja kertoi, että vakinaiselle opettajalle voitiin maksaa virkavapauden ajalta harkinnanvaraista palkkaa.
Loppulausunnossaan muutoksenhakija esitti, että hän oli jo menettänyt kolmen kuukauden eli kesäajan palkan ja että on kohtuutonta, jos hän menettää vielä eläkeoikeuden kesäajalta. Valittajan mukaan palkka ja eläkeoikeus ovat kuitenkin eri asia ja eläkeaikana tulee ottaa huomioon aika 1.8.1963–31.5.1964.
Loppulausunnossaan päätöksen tehneen hallintoviranomaisen edustaja totesi, että palkanmaksusta kesäajalta ei ole esitetty selvitystä ja valittajan eläkettä määrättäessä ei voida ottaa huomioon palvelusta enemmälti kuin aika 1.9.1963–31.5.1964 ja että asiasta on hallintoviranomainen jo antanut väliaikaisen päätöksen.
Ratkaisu palvelussuhteesta
Valtion eläkelautakunta muutti valituksenalaista hallintoviranomaisen 3.9.2001 antamaa päätöstä ja katsoi, että muutoksenhakijan palvelus ajalla 1.9.1963–31.5.1964 luetaan eläkeaikana hyväksi eläkettä määrättäessä. Muilta osin eli ajoilta 1.8.1963–31.8.1963 ja 1.6.1964–31.7.1964 valtion eläkelautakunta hylkäsi vaateen.
Perustelut
Valtion eläkelaki tuli voimaan 1.1.1967. Lakia sovelletaan, jos edunsaaja 8.7.1961 tai sen jälkeen on ollut päätoimisessa palveluksessa, joka on jatkunut yhdenjaksoisena vähintään neljä kuukautta ja 1.1.1967 lukien vähintään yhden kuukauden sekä jos tällainen palvelus on päättynyt tai eläketapahtuma on sattunut 30.6.1962 jälkeen, mutta ennen lain voimaantuloa 1.1.1967.
Asiassa kirjallisesti ja suullisesti selvitettiin, että muutoksenhakija työskenteli opettajana ja veistonohjaajana Tervolan kunnan Koivun koululla ajalla 1.9.1963 – 31.5.1964, jolta ajalta muutoksenhakijalle maksettiin myös palkka. Näin ollen muutoksenhakijan eläkettä määrättäessä eläkeaikana otetaan huomioon aika 1.9.1963–31.5.1964.
Asiassa selvitettiin, että muutoksenhakijalle ei maksettu palkkaa kesäajalta ja että koulun vakinaiselle opettajalle oli myönnetty virkavapaus ajalle 2.9.1963–31.5.1964. Asiassa ei esitetty kesäajalta myöskään työtodistusta tai viransijaisuusmääräystä tai selvitystä, että muutoksenhakija olisi tosiasiallisesti työskennellyt myös kesäajan opettajana. Näin ollen muutoksenhakija ei ollut ajoilla 1.8-31.8.1963 ja 1.6.1964-31.7.1964 palvelussuhteessa kansakoulunopettajana eikä aikoja voida ottaa huomioon eläkeaikana eläkettä määrättäessä. Eläkettä karttuu vain siltä ajalta, jolta maksetaan palkkaa.