Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
A työskenteli valtion palveluksessa ajalla 1966-1975. Hänet vapautettiin vuonna 1975 valtion virasta. Valtiokonttori myönsi A:lle vanhuuseläkkeen 8.6.1975 lukien palveluksesta vuosina 1966-1975. Vanhuuseläkettä myönnettäessä otettiin huomioon valtion eläkelain 8 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se oli voimassa vuonna 1975. A ei ollut saavuttanut eläkeikää mutta eläkeiän saavuttaminen ei ollut edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi, jos edunsaaja oli vapautettu virastaan valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan annetun lain nojalla.
A palasi valtion palvelukseen 1.1.1979 lukien ja jatkoi palvelustaan yhdenjaksoisesti 31.5.2001 saakka. A ei ollut luopunut oikeudestaan myönnettyyn vanhuuseläkkeeseen. A haki uuden valtion palveluksen perusteella vanhuuseläkettä. Valtiokonttori hylkäsi hakemuksen.
A vaati vanhuuseläkkeen myöntämistä 32 vuoden palveluksesta.
Valtion eläkelautakunta hylkäsi valituksen.
Valtion eläkelaki ei koske palvelusta sinä aikana, jolta edunsaajalla on oikeus saada virka- tai työsuhteen perusteella vanhuuseläkettä.
Valitus vireillä VakOssa 2619/2002/1682.VakOn päätös 10.6.2003: Valitus hylätty.
Lainkohdat
VEL 2 § VEL 8 § 4 mom. a kohta sellaisena kuin se oli voimassa vuonna 1975