Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
A vaati, että varhennettua vanhuuseläkettä määrättäessä eläkeajaksi luetaan hänen palvelusaikansa vuosina 1977 ja 1978, jolloin hän toimi opetustehtäviä hoitavana lehtorina oistossa ja oli säätiön palveluksessa.
Valtion eläkelautakunta hylkäsi valituksen.
Virka- tai työsuhteessa evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sen seurakuntaan, seurakuntaliittoon tai muuhun seurakuntain yhtymään olevalla henkilöllä on oikeus eläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä. Yhdistys, muu yhtymä, säätiö tai laitos voi kirkkohallituksen kanssa sopia, että sen palveluksessa olevaan pappiin tai lehtoriin, jolle tuomiokapituli on antanut oikeuden toimia pappina tai lehtorina sen palveluksessa, tai diakonissaan, joka hoitaa opetustehtävää päätoimenaan diakonissalaitoksessa, sovelletaan evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain säännöksiä.
Säätiö ei ollut tehnyt kirkkohallituksen kanssa lain vaatimaa sopimusta A:n eläketurvan järjestämisestä evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain säännösten mukaan. Näin ollen A:n palvelusaikoja ei oteta huomioon valtion eläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä määrättäessä. Palvelusajat oli osittain otettu huomioon työntekijäin eläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä määrättäessä.
Lainkohdat
Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain 1 § 1 momentti ja 3 momentti KiEL 1 § 1 mom. KiEL 1 § 3 mom.