Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Yksityisen sektorin eläkelaitos oli 21.6.1984 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle työkyvyttömyyseläkkeen 1.8.1984 lukien. Myös kuntien eläkevakuutus oli 6.11.1984 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle 1.8.1984 lukien työkyvyttömyyseläkkeen. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat muuttuneet vanhuuseläkkeiksi 1.10.1995 lukien. Vuonna 1984 tehdyssä eläkehakemuksessa A ei ollut ilmoittanut olleensa myös valtion palveluksessa. Vuosien 1962 – 1966 valtion LEL-maksut ilmenivät LEL-erittelystä, joka oli ollut yksityisen sektorin eläkelaitoksen käytössä laitoksen myöntäessä A:lle työkyvyttömyyseläkettä. Eläkehakemusta ei ollut lähetetty vuonna 1984 Valtiokonttoriin valtion palvelusten osalta käsiteltäväksi. Valtion palvelukset on rekisteröity Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteriin vuonna 1988.
A on vasta vuonna 1999 reagoinut valtion palvelusten puuttumiseen eläketurvastaan. A on toimittanut eläkehakemuksen 22.12.1999 Valtiokonttoriin ja vaatinut työkyvyttömyyseläkettä 1.8.1984 alkaen. Valtiokonttori on 22.12.1999 saapuneeksi katsottavan eläkehakemuksen perusteella myöntänyt A:lle valtion palveluksista vanhuuseläkkeen vuoden ajalta takautuvasti eli 1.1.1999 lukien.
Valtion eläkelautakunta katsoi, että A ei ollut esittänyt valtion eläkelain 15 §:n 2 momentin mukaista pätevää syytä myöntää eläkettä pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkehakemuksen tekemistä takautuvasti.
Lainkohdat
VEL 15 § 2 mom.