Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Eläkkeen tulevan ajan osittaminen Suomen ja Saksan vakuutuskausien suhteessa perustuu 1.8.1998 voimaan tulleeseen Suomen ja Saksan väliseen sosiaaliturvasopimukseen. Tämän uusitun sopimuksen mukaan tulevan ajan päällekkäisyys estetään silloin, kun kummankin maan eläkkeeseen sisältyy tulevaa aikaa. Eläkkeen laskennassa muun EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon ikään kuin ne olisivat Suomen työeläkelainsäädännön mukaan täyttyneitä vakuutuskausia. Tarkastelussa siis sovelletaan Suomen työeläkelainsäädännön aikarajoja, alaikärajoja ja vähimmäiskestoja. Voimassa olevien soveltamisohjeiden mukaan kausien laatuun ei sen sijaan kiinnitetä huomiota. Myös sellaiset eläkkeen laskennassa huomioon otettaviksi vakuutuskausiksi ilmoitetut muun EU-maan kaudet, jotka Suomessa eivät oikeuttaisi eläkkeeseen, otetaan huomioon.
Eläketurvakeskuksesta saadun tiedon mukaan Eläketurvakeskus ei anna uutta ohjeistusta kausien luonteen selvittämisestä. Tosin sanoen entinen käytäntö jatkuu eli tässä asiassa siis Saksan vakuutuskaudet otetaan huomioon sellaisina kuin Saksan toimivaltainen viranomainen on ne ilmoittanut.
X:lle myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan (16.11.1999-29.6.2011) osituksessa on käytetty Saksan vakuutuskausina 109 kuukautta ja Suomen vakuutuskausina 28 kuukautta. Saksan kausissa ei ole otettu huomioon vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvia kausia 1.9.1987-15.11.1999 (X tuli Suomeen 29.9.1987), koska kyseessä olevat vakuutuskaudet ovat olleet päällekkäisiä Suomen asumisajan ja työskentelyyn perustuvien vakuutuskausien kanssa.
Lainkohdat
Suomen ja Saksan liittotasavallan välinen sosiaaliturvasopimus Neuvoston asetus (ETY) n:o 1408/71 artikla 46 ja Neuvoston asetus (ETY) n:o 1408/71 liitemääräys VI