Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Ylimääräisen muutoksenhakumenettelyn tarkoituksena ei ollut tarjota valittajalle mahdollisuutta perustella paremmin niitä vaatimuksiaan, jotka hän oli esittänyt aiemmassa, lainvoimaiseen päätökseen päättyneessä valitusprosessissa. Kaikki olennainen selvitys oli esitetty jo valitusprosessin yhteydessä. Suullisen käsittelyn toimeenpanemista ei voitu pitää tarpeellisena arvioitaessa sitä, oliko asiassa perusteita poistaa vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös. Poistoperusteena ei voitu pitää sitä, että asiassa, jossa suullinen käsittely oli hylätty aiemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, voitaisiin nyt toimittaa suullinen käsittely. Hakemuksessa ei ollut esitetty eikä muutoinkaan ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella edellytykset päätöksen poistamiselle olisivat olemassa.
Esitiedot
A oli eläkevakuutusyhtiölle ilmoittanut olleensa työsuhteessa X Oy:öön ajalla 1.5.1959 – 31.1.1996.
Työskentelyä ei ollut vakuutettu työntekijäin eläkelain (TEL) piirissä. Eläkevakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, ettei A ollut työskennellyt X Oy:n johdon ja valvonnan alaisessa työsuhteessa käännöstöitä tehdessään vaan hän oli toiminut itsenäisenä yrittäjänä.
Eläkelautakunta hylkäsi A:n valituksen. A haki vakuutusoikeudelta muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati lisäksi suullisen kuulustelun toimeen panemista asiassa.
Vakuutusoikeus hylkäsi A:n vaatimuksen suullisen kuulustelun toimeen panemisesta ja A:n valituksen.
Päätöksen poistamista koskeva hakemus
A vaati vakuutusoikeudelle saapuneessa hakemuksessa, että vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös olisi poistettava ja asia määrättävä uudelleen käsiteltäväksi.Lisäksi A vaati suullista käsittelyä nimeten todistajiksi X Oy:n toimihenkilöt B:n ja C:n sekä viimeksi A:n esimiehenä osaston päällikkönä toimineen D:n samoin kuin A:n työn yhtä osaa jatkaneen E:n.
Hakemuksen perusteeksi A esitti seuraavaa:Vakuutusoikeuden samoin kuin vakuutusyhtiön ja eläkelautakunnan päätökset ovat perustuneet puutteelliseen selvitykseen. A:n käsityksen mukaan käsittely on nojautunut pääosin vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöneen työnantajan lausuntoon. Lisäksi päätös sotii vakuutusoikeuden ja työneuvoston aikaisempia päätöksiä vastaan.
A:n mukaan asiassa ei ole ollut kiistaa muun työsuhteen tunnusmerkistön osan kuin työnantajan direktio-oikeuden puuttumisesta. A on katsonut aikanaan, että työsuhteeseen kuuluva työnantajan direktio-oikeus oli niin ilmeinen, että asiassa ilman muuta järjestetään suullinen käsittely, varsinkin, kun muutaman kuukauden kuluttua oli tulossa voimaan hallintolainkäyttölain mukaista suullista käsittelyä koskeva muutos vakuutusoikeudessa. A on tyytynyt tuolloin vaatimaan suullista käsittelyä pyrkimättä esittämään pyyntönsä tarkoittamaa selvitystä, koska hänen käsityksensä mukaan todistelu tapahtuu tuomioistuimessa eikä sille toimitettujen kirjallisten lausuntojen perusteella.
A liitti hakemuksensa oheen entisen esimiehensä D:n lausunnon. A:n mukaan D johti ja valvoi A:n työtä lähes päivittäin henkilökohtaisissa tapaamisissa, postin välityksellä tai puhelimitse antaen ajoittain hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä. D olisi siten valmis vahvistamaan kunniansa ja omantuntonsa kautta ne työnantajan direktio-oikeuden sisältävät seikat, joiden olemassaoloon A oli viitannut.
A liitti mukaan myös E:n lausunnon. E olisi valmis vahvistamaan A:n aiemmin esittämän väitteen, jonka mukaan X Oy alkoi maksaa työstä hänelle kolmanneksen suurempaa korvausta kuin mitä A:lle oli suoritettu. Tämä tapahtui nimenomaan sen vuoksi, että kun E teki työtä koskevan sopimuksen ja työt Y Oy:n nimissä, säästyi X Oy työnantajalle kuuluvien, erityisesti TEL-vakuutuksen maksujen suorittamisesta. E esitti myös jo aikaisemmin asioita seuranneena käsityksensä, että A:n työ oli ollut koko ajan kokopäivätyöhön verrattavaa ja että X Oy oli ollut käytännöllisesti katsoen koko ajan hänen pääasiallinen työnantajansa.
A oli aiemmassa valituksessaan maininnut kaksi vakuutusoikeuden ja yhden työneuvoston päätöksen, joiden perustelut puolsivat selkeästi käsitystä, että hänkin on työskennellyt työsuhteessa eikä häntä voida pitää itsenäisenä yrittäjänä. A:n saamasta esittelijän muistiosta päätellen valitus oli ratkaistu kiinnittäen huomiota ainoastaan X Oy:n sekä eläkevakuutusyhtiön ja Eläketurvakeskuksen lausuntoihin, eikä lainkaan tämän laatuista asiaa sisältävään oikeuskäytäntöön.
A totesi myös, että hän oli nyt tutustunut tarkemmin vakuutusoikeuden free lance -toimittajaa koskevaan päätökseen numero 257/83/266, ja hänen mielestään oli vahvistunut se käsitys, että häntä koskeva ratkaisu oli täydellisesti ristiriidassa vakuutusoikeuden edellä mainitun päätöksen kanssa.
A oheisti myös otteen sen pankkitilin vastakirjasta, jolle X Oy maksoi hänen palkkansa. Siitä ilmeni, että suoritukset kirjattiin tilille käyttäen termiä ”palkka”, ja lisäksi merkinnät osoittivat, että hänellä oli vastoin aiempia väitteitä kesäloma, sillä tilillä ei ollut suorituksia 14.7.1993 jälkeen ennen kuin vasta 8.9.1993. Syynä tähän oli ollut A:n mukaan se aivan ilmeinen tosiasia, että hän ei ollut heinäkuun puolivälistä elokuun loppupuolelle tehnyt työtä työnantajalle, vaan pitänyt työnantajan suostumuksella kesäloman.
Edellä esitetyn perusteella A pyysi, että vakuutusoikeus suostuu eläkeasiassa tehdyn päätöksen poistamiseen ja käsittelemään asian uudelleen muun muassa hänen nyt esittämänsä materiaalin nojalla.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Vaatimus suullisen käsittelyn toimeenpanemisesta hylättiin.Vakuutusoikeuden 17.9.1998 antaman päätöksen poistamista koskeva hakemus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Suullinen käsittely:Vakuutusoikeudessa voitiin panna toimeen suullinen kuulustelu 31.3.1999 saakka voimassa olleen vakuutusoikeudesta annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan erityisistä syistä. Edellä mainittua lainkohtaa on muutettu 1.4.1999 alkaen, jonka jälkeen suullisiin käsittelyihin vakuutusoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia.
Lainvoiman saaneen päätöksen poistamista koskevassa asiassa suullisen käsittelyn toimittaminen vakuutusoikeudessa asianosaisen pyynnöstä määräytyy hallintolainkäyttölain 37 §:n mukaan. Sanotun säännöksen mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.
Siltä osin kuin A on viitannut siihen, että hän ei vakuutusoikeudessa käsitellyn valitusasian yhteydessä esittänyt kaikkea selvitystä, koska oletti, että asiassa pidettäisiin suullinen käsittely, vakuutusoikeus toteaa, että ylimääräisen muutoksenhakumenettelyn tarkoituksena ei ole tarjota valittajalle mahdollisuutta perustella paremmin niitä vaatimuksiaan, jotka hän on esittänyt aiemmassa, lainvoimaiseen päätökseen päättyneessä valitusprosessissa.
A:n kahden todistajaksi esittämän henkilön, E:n ja D:n osalta hän on esittänyt kirjalliset todistajankertomukset. Molemmat kertomukset vahvistavat A:n aiemmassa valitusprosessissa asemastaan kertomaa, joskin E:n kertomus perustuu osittain toisen käden tietoihin. Tosiasioiden lisäksi molemmat kertomukset sisältävät myös antajiensa mielipiteitä A:n asemasta X Oy:n työntekijänä. C:n ja B:n osalta A ei ole tarkentanut, mistä hän haluaa heitä kuulla.
Ottaen huomioon myös jäljempänä hakemuksen hylkäämisen osalta lausutut perustelut vakuutusoikeus toteaa, että suullisen käsittelyn toimeenpanemista ei voida pitää tarpeellisena arvioitaessa sitä, onko asiassa perusteita poistaa vakuutusoikeuden 17.9.1998 antama päätös.
Hakemuksen hylkääminen:Päätöksen poistaminen ja asian määrääminen uudelleen käsiteltäväksi edellyttää, että päätös perustuu väärään tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen.
Työeläkelakien soveltaminen työsuhteen ja yrittäjätoiminnan rajatapauksissa on asian kokonaisharkintaa, jossa eri osatekijöillä saattaa olla erilaisia painoarvoja. A:n tapauksessa on varsinkin työnantajan niin sanotun direktio-oikeuden käyttämiseen liittyen tullut esille monia seikkoja, jotka voisivat viitata siihen, että hän on ollut työntekijäin eläkelain mukaisessa työsuhteessa. Asiassa on ilmennyt siinä määrin myös päinvastaista ratkaisua puoltavia seikkoja, ettei vakuutusoikeuden 17.9.1998 antamaa päätöstä voida lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella pitää ilmeisesti lain vastaisena.
A on esittänyt uutena selvityksenä pankkitiliotteen. Vaikka siinä on kirjattu suorituksia käyttäen termiä ”palkka”, ei tätä seikkaa voida pitää uutena selvityksenä, koska A oli valitusprosessin yhteydessä jo eläkelautakunnassa esittänyt tiliotteen, jossa hänelle oli palkka-termillä nimettyjä suorituksia X Oy:ltä. A on myös kertonut, että tiliotteessa ollut palkaton ajanjakso olisi ollut hänen kesälomansa, mutta tältä osin vakuutusoikeus toteaa, että kesäloman palkattomuutta sinänsä ei voida pitää tavanomaisena ja normaalina menettelynä, jos kyse on pitkäaikaisesta työsuhteesta.
A on lisäksi esittänyt uutena selvityksenä E:n ja D:n kirjalliset todistajankertomukset. Lisäksi A on esittänyt E:n ja D:n sekä C:n ja B:n kuulemista suullisessa käsittelyssä todistajina.
Asiakirjoista ei ilmene siltä osin kuin on kysymys A:n kotonaan tekemän työn olosuhteista, X Oy:n edustajan yhteydenpidosta häneen, hänen Göteborgiin tekemistä matkoistaan tai E:n yritykselle Y Oy:lle maksetun korvauksen määrästä, että asiassa olisi ollut epäselvyyttä tai suurta erimielisyyttä. Vakuutusoikeus katsoo, ettei tältä osin uudessa selvityksessä ole mitään olennaista uutta. Erimielisyys on koskenut lähinnä näiden seikkojen tulkintaa ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä.
Siltä osin kuin E ja D ovat esittäneet näkemyksiään siitä, että A on ollut työntekijän asemassa, ei kyseessä ole asian ratkaisun kannalta merkityksellinen todistelutarkoituksessa esitetty uusi selvitys, vaan kyseisten henkilöiden mielipide.
Kaikki olennainen selvitys on esitetty jo valitusprosessin yhteydessä, ja näistä tosiseikoista vakuutusoikeus on päätynyt sille annetun harkintavallan puitteissa 17.9.1998 antamaansa ratkaisuun. Tämän vuoksi vakuutusoikeus katsoo, että hakemuksessa ei ole esitetty eikä muutoinkaan ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella edellytykset päätöksen poistamiselle olisivat olemassa.
Poistoperusteena ei myöskään voida pitää sitä, että asiassa, jossa suullinen käsittely on hylätty aiemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, voitaisiin nyt toimittaa suullinen käsittely.
Jaosto
II
Asian aikaisemmat vaiheet:
ETKsov11967