Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
A oli otettu X Oy:n hallituksen ulkopuoliseksi sihteeriksi ja hänen oli katsottava tässä tehtävässä toimiessaan olleen luottamustoimessa. A:ta ei siten voitu tämän työskentelyn perusteella vakuuttaa työntekijäin eläkelain 1 §:n nojalla. Kirjallisten todistajankertomusten antajien kuuleminen oli asiassa tarpeetonta.
Esitiedot
A oli tehnyt työsuhdeselvityspyynnön eläkevakuutuslaitokselle. A oli katsonut saaneensa X Oy:stä säännöllistä kuukausipalkkaa 3.4.1973 alkaen.
Eläkelaitos totesi, että X Oy:ltä saadun tiedon mukaan A ei ollut toiminut työsuhteessa ajalla 3.4.1973 – 24.3.1998 vaan hallituksen jäsenenä eli luottamustoimisena. X Oy oli ottanut vuonna 1985 luottamustoimessa oleville henkilöille vapaaehtoisen luottamustoimivakuutuksen. Luottamustoimiset voitiin takautuvasti ilmoittaa työntekijäin eläkelain (TEL:n) piiriin edellisen vuoden alusta. Myös A:n luottamistoimi oli ilmoitettu kyseiseen vakuutukseen 1.1.1984 alkaen.
Eläkelaitos katsoi ratkaisussaan, että A:n vähimmäisehtojen mukainen eläketurva luottamustoimen osalta oli järjestetty TEL:n puitteissa ajalta 1.1.1984 – 24.3.1998. Luottamustoimen alkamisaikaa ei voitu korjata takautuvasti pidemmälle kuin vapaaehtoisen luottamustoimivakuutuksen ottamisvuotta edeltävän kalenterivuoden alkuun. Eläkevakuutuslaitos totesi päätöksensä perusteluissa muun muassa, että luottamustoimessa ollessaan henkilö ei työskennellyt virka- eikä työsuhteessa eikä häntä voitu pitää yrittäjänä.
A haki työsuhdeselvittelyä koskevaan päätökseen muutosta eläkelautakunnalta.
Eläkelautakunnan ratkaisu
Eläkelautakunta hylkäsi valituksen.
Eläkelautakunnan perustelut
Työntekijäin eläkelain 1 b §:n mukaan luottamustoimena pidetään tehtävää, johon henkilö on määräajaksi tai toistaiseksi valittu edustamaan tiettyä yhteisöä, henkilöpiiriä tai asiantuntemusta ja jossa tehtävässään hän ei ole työ- tai virkasuhteessa eikä toimi yrittäjien eläkelaissa tarkoitettuna yrittäjänä.
Yksiselitteistä säännöstä luottamustoimen määrittelemiseksi ei ole. Luottamustoimeen valitaan yleensä vaalilla tai otetaan päätöksellä ja luottamustoimessa on usein kyse hallintoon liittyvistä tehtävistä.
X Oy:n palkka-asioita hoitavan henkilön mukaan A on toiminut luottamustoimisena koko ajan 1970-luvulta saakka, loppuaikoina hallituksen puheenjohtajana ja sitä ennen siis hallituksen sihteerinä sekä hallituksen työvaliokunnan sihteerinä. A sai kokouspalkkiot ja 3.4.1973 alkaen myös 100 mk:n kuukausipalkkion. A:lla oli oikeus laskuttaa yhtiötä vielä erikseen oman ilmoituksensa mukaan.
Työsuhde perustuu pääsääntöisesti työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen, jossa toinen osapuoli, työntekijä, sitoutuu tekemään toiselle osapuolelle, työnantajalle, työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsuhteen tunnusmerkeissä keskeinen merkitys on työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden arvioinnilla. Työsuhde on työsopimuslain mukaisesti irtisanottavissa tai purettavissa.
Luottamustoimeen valittu ei ole yleensä erotettavissa muuten kuin hallintotoimin toimikauden aikana. Luottamustoimessa vastike on yleensä vähäinen, esimerkiksi vain kulukorvaus. Työsuhteessa vastikkeen taas täytyy vastata työn määrää. A:n ansiot ovat nousseet vuoden 1992 jälkeen ja A:n oman ilmoituksen mukaan johtuen siitä, että hän joutui hoitamaan muitakin lainopillisia toimeksiantoja. Viimeksi mainituista ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Valittiinko A pysyvästi sihteerin toimeen vai aina vuodeksi kerrallaan, se ei asiakirjoista ilmene. Päätoimensa ohella A on kuitenkin tehtävää hoitanut.
Eläkelautakunta katsoo edellä lausutun perusteella, että A on otettu hallituksen ulkopuoliseksi sihteeriksi ja hänen on katsottava tässä tehtävässä toimiessaan olleen luottamustoimessa. A:ta ei näin ollen voida tämän työskentelyn perusteella vakuuttaa työntekijäin eläkelain 1 §:n nojalla.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati toimintansa X Oy:n hallituksen ja sen työvaliokunnan sihteerinä ajalla 3.4.1973 – 24.5.1994 katsomista kokonaisuudessaan eläkkeeseen oikeuttavaksi työsuhdeajaksi.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Eläkelautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Eläkelautakunnan päätöksessä mainitut perustelut.
Hallintolainkäyttölain 39 §:n mukaan jos asiassa vedotaan yksityisluonteiseen kirjalliseen todistajankertomukseen, todistajaa kuullaan suullisesti, jollei se ole tarpeetonta tai siihen ole erityistä estettä. A on toimittanut vakuutusoikeuteen B:n 21.10.1999 päivätyn lausunnon ja C:n 21.10.1999 päivätyn todistuksen. B:n lausunto ja C:n todistus ovat sanotussa lainkohdassa tarkoitettuja yksityisluonteisia kirjallisia todistajankertomuksia.
B on kertonut lausunnossaan muun muassa, että A:n valinta X Oy:n hallituksen sihteeriksi 3.4.1973 alkaen oli tarkoitettu pysyväksi eikä sitä uudistettu vuosittain. B on lisäksi kertonut A:n hoitaneen myös yhtiön lainopillisia asioita. Vakuutusoikeus katsoo, että B:n kuuleminen suullisesti hänen lausunnossa mainitsemistaan seikoista ei ole tarpeellista, koska mainituilla seikoilla ei ole ratkaisevaa vaikutusta siihen, onko A:n arvioitava toimineen työsuhteisena vai luottamustoimessa.
C on kertonut todistuksessaan, että A:n palkasta on tehty kaikki pidätykset samojen sääntöjen mukaisesti kuin muidenkin palkkaa saavien työntekijöiden palkasta. Koska ennakonpidätysten suorittaminen Juvalle maksetuista palkkioista ilmenee asiakirjoista muutoinkin, vakuutusoikeus katsoo, että C:n suullista kuulemista asiassa on pidettävä tarpeettomana.
Esitetty uusi selvitys ei edellä kerrotun johdosta aiheuta muutosta asian arviointiin.
Jaosto
VII
Asian aikaisemmat vaiheet:
ETK38672
ELK2736/98
ETK38461