Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
ELK oli määrännyt X:n varhennetun vanhuuseläkkeen eläkepalkan laskettavaksi TEL 7 §:n 1 momentin eli normaalin laskutavan mukaisesti. Eläkepalkan nousua ei voitu pitää poikkeuksellisen syyn aiheuttamana. Merkittävän vaikutuksen edellytys ei myöskään täyttynyt. VakO oli asiasta samaa mieltä ja hylkäsi eläkelaitoksen valituksen.
Johtaja X:n ansiot olivat olleet työsuhteen viimeisinä vuosina erilaisista syistä johtuen korkeammat kuin aikaisempina vuosina. Ansioiden katsottiin kuitenkin olleen korvausta lisääntyneestä työmäärästä eikä asiakirjoista käynyt ilmi, että eläkepalkkaa olisi pyritty keinotekoisesti nostamaan tarkoituksena saada suurempi eläke.
Yhtenä vuonna X:lle oli maksettu korvausta kansainvälisten messujen järjestämäisestä, mutta myös muille ko. töihin osallistuneille toimihenkilöille korvaukset oli suoritettu samoin perustein. X:lle oli maksettu lomakorvauksia työkiireiden vuoksi pitämättä jääneistä lomista johtokunnan päätöksen mukaisesti samoin kuin usealle muullekin toimihenkilölle. X ei kuulunut johtokuntaan. Lisäksi eläkepalkkaan vaikutti vapaan autoedun verotusarvon nousu.
Asian aikaisemmat vaiheet:
ELK1989/92
ETK32791
Lainkohdat
TEL 7 § 2 mom. 1.1.1996 alkaen TEL 7 d §
Lisää tietoa aiheesta
ETK:n yleiskirje 5/83, A 7/89, A 45/95 VakO10646/93, ETK36354 (VakO hyväksyi yhtiön hallituksen puheenjohtajan selvityksen työmäärän lisääntymisestä ja katsoi, että eläkepalkka oli laskettava TEL 7 § 1 momentin mukaisesti)