Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
X:n työsuhde Oy:ssä alkoi 10.8.1959 ja päättyi 8.1.1962 liikkeen lopettamiseen. X:n lapsi syntyi 6.7.1961 ja X jäi kesälomalle 10.7.1961. Oy ei ehtinyt toimintansa päättymisen vuoksi järjestää X:lle TEL:n mukaista eläketurvaa, koska työnantajalla oli lain voimaantulosta 1.7.1962 lukien siihen kaksi vuotta aikaa. Eläkelaitos totesi päätöksessään, ettei X:n työsuhde Oy:öön 10.8.1959 – 8.1.1962 oikeuta eläkkeeseen, koska lyhytkin katkos työsuhteessa on aiheuttanut sen, ettei työskentely ole yhdenjaksoisesti voinut kestää TEL:n vaatimaa kuuden kuukauden odotusaikaa äitiyslomalta paluun jälkeen. Aikaisempi työskentelyaika ennen lapsen syntymää taas ei kuulu TEL:n piiriin, koska se on ollut ennen lain voimaantuloa ja asetusta 8.7.1961
ELK katsoi, että X oli yhdenjaksoisessa TEL:n piiriin kuuluvassa työsuhteessa Oy:öön 10.8.1959 – 8.1.1962, ja työsuhde on otettava huomioon X:n eläkettä määrättäessä.
Vuonna 1961 voimassa olleeseen työsopimuslakiin sisältyi säännös, jonka mukaan työnantajalla ei ollut oikeutta purkaa työsopimusta naispuolisen työntekijän kanssa sinä aikana, joloin tämä on poissa työstä lapsensynnyttäjiä koskevain, työväensuojelusta tarkoittavien lakimääräysten nojalla. Lainkohdassa viitattiin työstä teollisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa annettuun asetukseen, jossa olevan säännöksen mukaan naista, joka on synnyttänyt lapsen, ei saanut pitää työssä neljänä ensimmäisenä viikkona synnytyksen jälkeen. Sairausvakuutuslakia ei ollut olemassa, eikä työnantajalla ollut velvollisuutta maksaa palkkaa äitiysloman ajalta. Tuolloin voimassa olleen vuosilomalain mukaan X:llä oli oikeus 16 päivän vuosilomaan, ts. hän oli lomalla 10. – 27.7.1961 ja sai siltä ajalta vuosilomapalkan. Koska hän palasi työhön 7.8.1961, varsinaista äitiyslomaa näyttää olleen vain 28.7. – 6.8.1961 eli kymmenen päivää (lisättynä ehkä ajalla 6. – 9.7.1961 eli neljällä vuosilomaa edeltäneellä päivällä).
Lainkohdat
TEL 1 § 1 mom. TEL 6 § 4 mom. TEL 23 § sellaisina kuin ne olivat voimassa lain voimaantullessa