Tiivistelmä päätöksen sisällöstä
Oyj palkitsee osakkeilla konsernin osakepalkkiojärjestelmään kuuluvia avainhenkilöitä. Järjestelmän kannustejakson alussa avainhenkilöille allokoidaan henkilökohtaisesti enimmäispalkkio, joka on 50 prosenttia hänen vuosipalkastaan muutettuna vastaavaan määrään Oyj:n osakkeita.
Osakepalkkion jakaminen on kannustejakson päätyttyä ehdollista. Jakaminen edellyttää, että Oyj:n sijoitetun pääoman tuottoprosentti on vähintään tietyn vertailuryhmän tuottoprosentin suuruinen. Mikäli Oyj:n pääoman tuottoprosentti on parempi, osakepalkkion määrä suurenee. Lisäksi pääsääntöisesti edellytetään, että avainhenkilö on jakohetkellä edelleen Oyj:n työ- tai toimisuhteessa.
Jos osakepalkkion jakamisen edellytykset täyttyvät, niin osakepalkkio jaetaan osaksi Oyj:n osakkeina ja osaksi rahana. Rahasuoritus on tarkoitettu osakepalkkiosta aiheutuvan veron maksuun ja se tilitetään suoraan ennakonpidätyksenä verottajalle. Avainhenkilö saa osakkeisiinsa osakasoikeudet siirtohetkellä, mutta hän ei saa luovuttaa osakkeita ilman Oyj:n myöntämää lupaa ennen kuin kaksi vuotta on kulunut kannustejakson päättymisestä. Luovutusrajoitus kirjataan hänen arvo-osuustililleen.
Ongelmana on se, voidaanko konsernin antamaa osakepalkkiota pitää vastikkeena tehdystä työstä vai onko kyseessä osakeoptiojärjestelmään rinnastettava palkitsemisjärjestelmä.
Verotuksellisesti osakepalkkiojärjestelmää ja osakeopitojärjestelmää kohdellaan pääosin samoin. Tuloverolain (584/1997) 66 §:n mukaan optioetu katsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi. Myös Oyj:n osakepalkkiojärjestelmässä avainhenkilön katsotaan saaneen veronalaista ansiotuloa, kun palkkio suoritetaan hänen arvo-osuustililleen. Työnantajasivukulut maksetaan samalla tavoin määritettävästä palkkion arvosta palkkion jakamishetken perusteella. Osakepalkkion arvo kuitenkin määräytyy sellaisenaan osakkeiden siirtopäivän kurssin mukaan, sillä palkkion saaja ei ole suorittanut maksua osakkeista, jonka hän voisi vähentää tuloverolain 66 §:n nojalla.
Oyj:n suorittamasta osakepalkkiosta suoritetaan osa osakkeina ja osa rahana. Osakepalkkiojärjestelmä ei ole tältä osin rinnastettavissa osakeoptiojärjestelmään, sillä osakeoptiojärjestelmässä option saaja voi saada vain työnantajayrityksen osakkeita.
Oyj:n osakepalkkion kuulumista TEL-eläkepalkkaan puoltaa myös se, että avainhenkilön osakepalkkion saaminen perustuu Oyj:n tulokseen suhteessa vertailuryhmän tulokseen, jolloin kyseessä on tulospalkkion luonteinen eläkepalkan erä. Tulospalkkiolle on ominaista, että etukäteen on sovittu kannustejärjestelmästä, jonka mukaan palkkiota maksetaan. Tällöin on ensin asetettu tavoite, johon tulospalkkio perustuu ja se minkä palkkion työntekijä saa, riippuu asetetun tavoitteen saavuttamisesta.
Lähtökohtaisesti työnantajan työntekijälleen maksamat erät luetaan eläkkeen perusteena olevaan palkkaan. Sillä ei ole merkitystä, antaako työnantaja vastikkeen rahana tai esimerkiksi työnanatajayrityksen tai samaan konserniin kuuluvan muun yrityksen osakkeina.
Työnantajan työntekijöilleen antamat osakkeet luetaan siis eläkkeen perusteena oleviin ansioihin saman määräisenä kuin ne luetaan verotettaviin ansioihin.
Oyj:n osakepalkkio voidaan katsoa vastikkeeksi työsopimuksen perusteella suoritetusta työstä, jolloin se on TEL 7 e §:n mukainen eläkepalkkaan luettava ansio.
Lainkohdat
TEL 7 e §