Yrittäjän vakuutuksen ottaminen ja lakkaaminen

YEL:n piiriin kuuluvan yrittäjän on otettava itselleen YEL-vakuutus työeläkevakuutusyhtiöstä tai YEL-vakuutuksia hoitavasta eläkekassasta.

Eläkesäätiössä ei voida järjestää YEL:n mukaista vakuutusta eläkesäätiölain säännöksistä johtuen.

Jos yrittäjä ei ole ottanut YEL-vakuutusta vapaaehtoisesti, Eläketurvakeskus ottaa vakuutuksen yrittäjän kustannuksella valitsemastaan eläkelaitoksesta.

Yrittäjän vakuutus työeläkevakuutusyhtiöstä

Kaikki työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat YEL:n mukaista vakuuttamista, joten yrittäjä voi ottaa YEL-vakuutuksen haluamastaan työeläkevakuutusyhtiöstä.

Vakuutussopimuksen tehneen yrittäjän tai pakkovakuutetun yrittäjän ja työeläkevakuutusyhtiön väliseen sopimussuhteeseen sovelletaan YEL:n mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehtoja, jotka sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut työeläkevakuutusyhtiöiden yhteisestä hakemuksesta.

Yrittäjän vakuutus eläkekassasta

Yrittäjä voi ottaa YEL-vakuutuksen eläkekassasta, jos yrittäjä täyttää eläkekassan toimintapiiriin kuulumisen edellytykset.

Eläkekassan säännöissä määrätään, harjoittaako kassa YEL:n mukaista vakuutustoimintaa ja millaista toimintaa harjoittavan yrittäjän on mahdollista liittyä kassan jäseneksi.

YEL-vakuutuksen ehdot on määritelty eläkekassan säännöissä, jotka vahvistaa Finanssivalvonta.

Milloin, miten ja mistä yrittäjä on velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutuksen?

Yrittäjän on otettava itselleen YEL:n mukainen vakuutus 6 kuukauden kuluessa vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yrittäjätoiminnan alkamisesta.

Kun eläkelaitos hyväksyy yrittäjän vakuutushakemuksen, yrittäjän ja eläkelaitoksen välillä syntyy vakuutussopimus.

Yrittäjän on haettava YEL-vakuutusta kirjallisesti YEL-vakuutushakemuslomakkeella. Kirjallisena hakemuksena pidetään myös eläkelaitoksen tarjoamin sähköisin menetelmin tehtyä hakemusta. Eläkelaitos voi hyväksyä myös yrittäjän suullisen hakemuksen, mutta hakemusta voi olla vaikea näyttää jälkikäteen toteen, jos siitä tulee erimielisyyttä.

Yrittäjä täyttää myös työtuloselvityslomakkeen. Jos yrittäjällä on useampia yrityksiä, täytetään jokaisesta tarvittaessa oma työtuloselvitys.

Eläkelaitos antaa valituskelpoisen päätöksen, jolla vahvistetaan YEL-vakuutuksen alkamisaika ja yrittäjän YEL-työtulo.

Työeläkevakuutusyhtiön on annettava vakuutus YEL:n mukaan vakuuttamisvelvolliselle yrittäjälle ja pidettävä voimassa yhtiöltä haettu vakuutus. Myös eläkekassan on annettava vakuutus kassan toimintapiiriin kuuluvalle, YEL:n mukaan vakuuttamisvelvolliselle yrittäjälle ja pidettävä voimassa kassalta haettu vakuutus.

YEL-vakuutusta ei voi peruuttaa, koska se perustuu vakuutussopimukseen, joka on tullut voimaan sillä, että eläkelaitos on hyväksynyt yrittäjän YEL-vakuutusta koskevan hakemuksen.

Yrittäjän vakuutus on henkilökohtainen

YEL-vakuutus on henkilökohtainen, ei yrityskohtainen. Yrittäjän kaikki YEL:n piiriin kuuluva yrittäjätoiminta vakuutetaan yhdellä vakuutuksella, vaikka yrittäjä harjoittaisi yrittäjätoimintaa samanaikaisesti useammassa yrityksessä.

Yrittäjän vakuutuksen järjestelyaika on 6 kuukautta

YEL-vakuutuksen järjestelyaika on 6 kuukautta. YEL-vakuutuksen alkamisaika on ajankohta, jona yrittäjätoiminta on sen laajuista, että yrittäjän työpanos ylittää YEL:n työtulon alarajan.

Jos YEL-vakuutusta haetaan kuuden kuukauden järjestelyajan kuluttua umpeen ja eläketurvan järjestämisen laiminlyönti on tapahtunut ennen vuotta 2020, eläkelaitos voi määrätä yrittäjälle laiminlyöntikorotuksen viivästyksen ajalta. Jos eläketurvan järjestämisen laiminlyönti tapahtuu vuonna 2020 tai sen jälkeen, Valtiokonttori voi määrätä yrittäjälle laiminlyöntimaksun eläkelaitoksen hakemuksesta.

Tarkemmat tiedot

Yrittäjän vakuutuksen voimassaolo

YEL-vakuutus on voimassa toistaiseksi niin kauan kuin yrittäjä on YEL:n mukaan vakuuttamisvelvollinen.

Jos yrittäjällä on aikaisemmin ollut YEL-vakuutus, yrittäjän ottama uusi YEL-vakuutus koskee vain yrittäjän aikaisemman YEL-vakuutuksen päättymisen jälkeistä yrittäjätoimintaa.

Jos yrittäjällä on ollut YEL:n soveltamisalaan kuuluvaa vakuuttamatonta yrittäjätoimintaa ennen vakuutuksen voimaantuloa, yrittäjän ottama YEL-vakuutus koskee myös tätä aikaisempaa vakuuttamatonta yrittäjätoimintaa. Eläkelaitos ei kuitenkaan myönnä YEL-vakuutusta takautuvasti pidemmältä ajalta kuin kulumassa olevalta ja sitä välittömästi edeltävältä 3 kalenterivuodelta.

Jos yrittäjä on aikaisemmin vapautettu YEL-vakuuttamisvelvollisuudesta, yrittäjän ottama YEL-vakuutus koskee vain vapautuksen päättymisen jälkeistä toimintaa.

Yrittäjän vakuutus päätetään, kun vakuuttamisvelvollisuuden edellytykset eivät enää täyty

Yrittäjän jäädessä vanhuuseläkkeelle hänen vakuuttamisvelvollisuutensa päättyy, vaikka hän edelleen jatkaisi YEL:n mukaista yrittäjätoimintaansa. Käytännössä yrittäjän vakuuttamisvelvollisuus voi YEL:n edellytykset täyttävän yrittäjätoiminnan jatkuessa päättyä aikaisintaan yrittäjän oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden lopussa.

Yrittäjä voi vanhuuseläkkeellä ollessaan ottaa itselleen YEL:n mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen. Yrittäjän vapaaehtoinen vakuutus päättyy viimeistään sen kuukauden lopussa, jolloin yrittäjä täyttää ikäluokkansa vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan.

Yrittäjän jäädessä muulle työeläkelakien mukaiselle eläkkeelle kuin vanhuuseläkkeelle, hänen vakuuttamisvelvollisuutensa päättyy, jos yrittäjä lopettaa yrittäjätoimintansa kokonaan tai vähentää sitä niin, etteivät YEL:n vakuuttamisen edellytykset täyty.

Milloin eläkelaitos päättää yrittäjän vakuutuksen?

Eläkelaitos päättää YEL-vakuutuksen, jos yrittäjän ilmoituksen tai muun selvityksen perusteella käy ilmi, että

• yrittäjä on lopettanut yrittäjätoimintansa tai
• hän ei enää muutoin ole vakuuttamisvelvollinen.

Eläkelaitos voi päättää YEL-vakuutuksen vakuutuksenottajan ilmoituksen perusteella tai omasta aloitteestaan. Selvityksen saatuaan eläkelaitos päättää YEL-vakuutuksen takautuvasti

• yrittäjätoiminnan todelliseen päättymispäivään tai
• päivään, jolloin yrittäjän työpanos on muuttunut niin vähäiseksi, että yrittäjän työtulo jää alle YEL:n vakuuttamisvelvollisuuden rajamäärän tai
• yrittäjän jokin muu YEL-vakuuttamisen edellytys ei enää täyty.

YEL-vakuutus voidaan joissakin tapauksissa joutua päättämään takautuvasti pitkältäkin ajalta.

Yrittäjä on velvollinen viipymättä kirjallisesti ilmoittamaan eläkelaitokselle yrittäjätoiminnan päättymisestä ja muista YEL-vakuutuksen voimassaoloon vaikuttavista seikoista.

Jos eläkelaitos on omasta aloitteestaan päättämässä YEL-vakuutusta, on vakuutettua kuultava.

YEL-vakuutuksen päättämisestä annetaan perusteltu päätös valitusosoituksineen.

Eläkelaitos hakee TELK:lta työtulopäätöksen poistamista, jos yrittäjätoiminnan kesto jää 4 kuukautta lyhyemmäksi

Jos YEL-vakuutusta päätettäessä yrittäjätoiminnan kesto jää lyhyemmäksi kuin 4 kuukautta ja asia on tulkinnanvarainen tai asianosaisen ja eläkelaitoksen välillä on tulkintaerimielisyys, tulee eläkelaitoksen hakea työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta työtulopäätöksen poistamista.

Työtulopäätöksen poistamista ei tarvitse hakea, jos eläkelaitos on antanut työtulopäätöksen ehdollisena eikä asiassa ole tulkinnanvaraisuutta tai tulkintaerimielisyyttä.

Työtuloasioissa voidaan soveltaa säännöstä asiavirheen korjaamisesta, jos asia on selvä ja asiakas antaa siihen suostumuksensa.

Yrittäjän vakuutuksen takautuva päättäminen voi vaikuttaa yrittäjän oikeuteen saada työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista korvausta

Eläkelaitos voi päättää YEL-vakuutuksen takautuvasti, jos yrittäjä ei enää täytä YEL:n piiriin kuulumisen edellytyksiä. Kun yrittäjä jää työkyvyttömyyseläkkeelle eikä enää jatka YEL:n mukaan vakuutettavaa yrittäjätoimintaa, YEL-vakuutus päätetään eläketapahtumapäivään. Yrittäjän vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutus päätetään samasta hetkestä kuin YEL-vakuutus, joten sekin voidaan päättää takautuvasti.

Yrittäjän oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukaiseen korvaukseen riippuu siitä, onko hänen vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutuksensa voimassa työtapaturman sattumispäivänä tai ammattitaudin ilmenemispäivänä. Jos yrittäjä ilmoittaa eläkelaitokselle YEL-vakuutuksensa päättymään takautuvasti pidemmältä ajalta, yrittäjä menettää oikeutensa TyTAL:n mukaiseen korvaukseen.

Eläkelaitoksen oikeus oma-aloitteisesti päättää yrittäjän vakuutus

Jos yrittäjä laiminlyö vakuutusmaksujen maksamisen, eläkelaitos tutkii, onko yrittäjä edelleen vakuuttamisvelvollinen ja onko yrittäjän YEL-työtulonsa oikealla tasolla.

Pelkästään vakuutusmaksujen maksamatta jättäminen ei ole riittävä syy päättää pakollista YEL-vakuutusta. Eläkelaitos pyytää tällöin selvityksen yrittäjän työpanoksesta.

Eläkelaitos voi päättää YEL-vakuutuksen taannehtivasti kokonaisharkinnan perusteella

• yrittäjän antaman selvityksen tai
• verotustietojen tai
• muiden viranomaisselvitysten perusteella.

Eläkelaitos voi saamansa selvityksen perusteella päättää YEL-vakuutuksen muun muassa seuraavissa tilanteissa, kun yrittäjä:

• on lopettanut elinkeinotoimintansa
• ei ole jättänyt veroilmoitusta tai verotietojen mukaan yrittäjällä ei ole tuloja yrittäjätoiminnasta
• on jättänyt ennakkoveron suorittamatta
• kuuluu työttömyysturvan tai muun sosiaalietuuden piiriin
• on aloittanut työ- tai virkasuhteen
• on mennyt konkurssiin tai hänen yrityksensä on mennyt konkurssiin
• on liiketoimintakiellossa
• on muuttanut ulkomaille.

Jos yrittäjä on kuitenkin edelleen vakuuttamisvelvollinen, eläkelaitos ei päätä yrittäjän YEL-vakuutusta pelkästään mainittujen syiden perusteella.

Eläkelaitos voi päättää YEL-vakuutuksen omasta aloitteestaan myös silloin, jos vakuutuksenottajalta ei saada perittyä vakuutusmaksuja ja viranomainen on todennut yrittäjän tuntemattomaksi.

Yrittäjän vakuutuksen päättäminen, kun yrittäjä on lopettanut elinkeinotoimintansa

Jos eläkelaitos on saanut tiedon yrittäjän elinkeinotoiminnan loppumisesta, eläkelaitos päättää YEL-vakuutuksen saamansa tiedon mukaisesti. Jos eläkelaitos ei saa tietoonsa täsmällistä elinkeinotoiminnan lopettamisajankohtaa, YEL-vakuutus voidaan päättää sen kalenterivuoden loppuun, jolta on tehty yrittäjän viimeisin elinkeinotoiminnan veroilmoitus.

Jos näissä tilanteissa yrittäjä on maksanut vakuutusmaksua myöhemmältäkin ajalta, YEL-vakuutus voidaan päättää siihen ajankohtaan, johon vakuutusmaksuja on maksettu.

Yrittäjän vakuutuksen päättäminen verotustietojen perusteella

Jos yrittäjä ei ole jättänyt veroilmoitusta tai hänellä ei verotietojen mukaan ole tuloja yrittäjätoiminnasta, eläkelaitos voi päättää YEL-vakuutuksen siihen päivään, jona eläkelaitos antaa vakuutuksen päättämistä koskevan päätöksen.

Jos yrittäjä ei ole jättänyt veroilmoitusta, eläkelaitos voi päättää vakuutuksen myös sen kalenterivuoden loppuun, jolta yrittäjä on viimeksi suorittanut ennakkoveroa ennakkokantona.

Yrittäjän vakuutuksen päättäminen, kun yrittäjä kuuluu työttömyysturvan tai muun sosiaalietuuden piiriin

Jos yrittäjä on saanut yhdenjaksoisesti työttömyyspäivärahaa, eläkelaitos voi päättää YEL-vakuutuksen työttömyyspäivärahan maksamisen alkamista edeltävään päivään.

Myös muun sosiaalietuuden saaminen voi viitata yrittäjätoiminnan päättymiseen.

Sosiaalietuuden saaminen ei kuitenkaan sinänsä ole este YEL-vakuutuksen voimassa pitämiselle, jos samaan aikaan vakuuttamisvelvollisuuden edellytykset edelleen täyttyvät.

Yrittäjän vakuutuksen päättäminen työ- tai virkasuhteen alkaessa

Jos yrittäjä on aloittanut työ- tai virkasuhteen eikä yrittäjätoiminta enää jatku, YEL-vakuutus voidaan päättää työ- tai virkasuhteen alkamista edeltävään päivään.

Jos yrittäjä jatkaa YEL:n edellytykset täyttävää yrittäjätoimintaansa työ- tai virkasuhteensa rinnalla, on yrittäjä myös YEL-vakuuttamisvelvollinen.

Yrittäjän vakuutuksen päättäminen yrityksen tai yrittäjän konkurssin vuoksi

Jos yrittäjä tai hänen yrityksensä on mennyt konkurssiin, YEL-vakuutus päätetään taannehtivasti konkurssiin asettamista edeltävään päivään. Jos kuitenkin yrittäjä jatkaa muuta yrittäjätoimintaa, vakuutusta ei päätetä. Eläkelaitoksen tulisi tiedustella yrittäjältä, jatkaako hän heti konkurssiin asettamisen jälkeen muuta yrittäjätoimintaa. Jos yrittäjä ei jatka tai vastausta ei saada, vakuutus päätetään.

Liiketoimintakielto ja yrittäjän vakuutuksen päättäminen

Jos yrittäjä on julistettu liiketoimintakieltoon, YEL-vakuutus voidaan päättää kiellon antopäivään.

Yrittäjän vakuutuksen päättäminen, kun yrittäjä on muuttanut ulkomaille

Jos yrittäjä muuttaa ulkomaille eikä hän jatka siellä yrittäjätoimintaansa lähetettynä yrittäjänä, YEL-vakuutus päätetään ulkomaille muuttoa edeltävään päivään. Jos eläkelaitos ei saa tietoonsa tarkkaa muuttopäivää, YEL-vakuutus voidaan päättää sen vuoden loppuun, jona yrittäjä on muuttanut ulkomaille.

Yrittäjän vakuutuksen päättäminen, kun yrittäjän osoite on tuntematon

Eläkelaitos voi päättää YEL-vakuutuksen, jos eläkelaitos ei saa perittyä yrittäjältä työeläkevakuutusmaksuja sen vuoksi, että viranomainen on todennut yrittäjän osoitteen tuntemattomaksi.

Eläkelaitos voi päättää YEL-vakuutuksen, jos ulosottoviranomainen palauttaa vakuutusmaksukehotukset eläkelaitokselle merkinnöin ”tuntematon”. Ennen päättämistä eläkelaitoksen tulisi yrittää selvittää yrittäjän osoitetta eri keinoin muun muassa ottamalla yhteyttä ulosottoviranomaiseen ja selvittämällä verotietoja.

Usein näissä tilanteissa yrittäjätoiminta on päättynyt tai yrittäjä on muuttanut ulkomaille. Tällaisten YEL-vakuutusten säilyttäminen vakuutuskannassa on epätarkoituksenmukaista, koska ne johtavat aiheettomiin vakuutusmaksuveloituksiin ja virheellisiin tilinpäätöstietoihin.

Jos muuta selvitystä ei saada, YEL-vakuutus voidaan päättää päivään, jolloin eläkelaitos totesi yrittäjän osoitteen tuntemattomaksi.

Eläkelaitos ilmoittaa verkkosivuillaan yrittäjän vakuutuksen päättämispäätöksen nähtäville asettamisesta

Eläkelaitos antaa YEL-vakuutuksen päättämisestä valituskelpoisen päätöksen. Jos eläkelaitos ei ole saanut selville yrittäjän osoitetta, päätöksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan yleistiedoksiantona ensisijaisesti eläkelaitoksen verkkosivuilla. Ilmoituksessa pitää käydä ilmi seuraavat tiedot:

• mitä asia koskee
• missä päätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä
• mihin ajankohtaan saakka päätöstä koskevat asiakirjat pidetään nähtävillä
• ilmoituksen julkaisupäivä verkkosivuilla
• tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen 7. päivänä ilmoituksen julkaisemisajankohdasta eläkelaitoksen verkkosivuilla.

Kun eläkelaitoksen ilmoitus on julkaistu eläkelaitoksen verkkosivuilla eikä yrittäjä ole säädetyssä ajassa valittanut päätöksestä, päätös saavuttaa lainvoiman.

Jos ilmoitusta päätöksen nähtäville asettamisesta ei voida julkaista eläkelaitoksen verkkosivuilla tietoliikennehäiriön tai muun poikkeuksellisen syyn vuoksi, ilmoitus päätöksen nähtäville asettamisesta julkaistaan julkisessa lehdessä. Tarpeen vaatiessa ilmoitus julkaistaan myös asian vaikutusalueen sanomalehdessä.

Uusi selvitys yrittäjätoiminnan jatkumisesta yrittäjän vakuutuksen päättymispäivän jälkeen

Uusi YEL-vakuutus tehdään edellisen vakuutuksen päättymispäivästä eteenpäin, jos yrittäjätoiminta onkin todellisuudessa jatkunut yhdenjaksoisesti ennen YEL-vakuutuksen päättymispäivää ja välittömästi sen jälkeen.

Uusi YEL-vakuutusjakso voi tällöin muodostua 4 kuukautta lyhyemmäksikin, jos yrittäjätoiminta, huomioon ottaen päättymispäivää edeltänyt yrittäjätoiminta, jatkuu yhteensä vähintään 4 kuukautta.

Eläkelaitos voi myös jatkaa yrittäjän YEL-vakuutusjaksoa oikaisemalla aikaisemmin antamaansa päättämispäätöstä, jos yrittäjätoiminta on päättynyt päätöksessä mainittua YEL-vakuutuksen päättymispäivää myöhemmin.

Yrittäjän vakuutus päätetään, kun yrittäjä irtisanoo vakuutuksensa ja siirtää sen toiseen eläkelaitokseen

Kun eläkelaitos on hyväksynyt yrittäjän YEL-vakuutusta koskevan hakemuksen, YEL-vakuutusta ei voi peruuttaa, koska se perustuu yrittäjän ja eläkelaitoksen välillä tehtyyn vakuutussopimukseen.

Yrittäjä voi vakuuttamisvelvollisuuden jatkuessa irtisanoa YEL-vakuutuksensa ja siirtää sen toiseen eläkelaitokseen. YEL-vakuutus voidaan siirtää toiseen eläkelaitokseen, kun YEL-vakuutus on ollut edellisessä eläkelaitoksessa voimassa vähintään vuoden.

YEL-vakuutuksen voi irtisanoa päättymään maalis-, kesä-, syys- tai joulukuun viimeisenä päivänä. Yrittäjän tulee irtisanoa YEL-vakuutus kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen YEL-vakuutuksen päättymispäivää.

Yrittäjän on irtisanomisen yhteydessä kirjallisesti selvitettävä eläkelaitokselle, että hän on irtisanotun YEL-vakuutuksen päättymisestä lukien järjestänyt YEL:n mukaisen eläketurvan jossain toisessa eläkelaitoksessa.

Uusi eläkelaitos ei anna uutta työtulopäätöstä, ellei työtulon määrä samalla muutu.

YEL-vakuutuksen irtisanomisesta on tarkemmat määräykset vakuutusehdoissa tai eläkekassan säännöissä.

Yrittäjän tietojenantovelvollisuus eläkelaitokselle

Yrittäjä on velvollinen viipymättä antamaan eläkelaitokselle tiedot olennaisista muutoksista

• yrittäjätoimintansa laadussa ja laajuudessa tai
• yrittäjätoiminnan muodossa tai
• yrittäjätoimintaan käyttämässään työpanoksessa.

Yrittäjä on myös velvollinen viipymättä ilmoittamaan eläkelaitokselle yrittäjätoiminnan päättymisestä.

Eläkelaitos voi pyytää yrittäjältä tietoja yrittäjän vakuuttamiseen liittyvistä seikoista

Eläkelaitos voi pyytää yrittäjältä tietoja yrittäjätoiminnan olennaisista muutoksista ja muista seikoista, jotka voivat vaikuttaa

• yrittäjän vakuuttamisvelvollisuuteen tai
• vakuutusmaksuun tai
• vakuutuksen hoitoon ja työtuloon.

Yrittäjä on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksun, jos yrittäjä ei ota YEL-vakuutusta itselleen 6 kuukauden kuluessa vakuuttamisvelvollisuuden alkamisesta lukien ja eläketurvan järjestämisen laiminlyönti on tapahtunut vuonna 2020 tai sen jälkeen.

Vastuu laiminlyöntimaksun maksamisesta

Yrittäjä on henkilökohtaisessa vastuussa yrittäjälle itselleen määrätystä laiminlyöntimaksusta.

YEL:n säädetty toissijainen vastuu yrittäjälle määrätystä henkilökohtaisesta työeläkevakuutusmaksusta ei sen sijaan koske laiminlyöntimaksua, koska laiminlyöntimaksussa on kyse henkilökohtaisesta hallinnollisesta seuraamuksesta eikä työeläkevakuutusmaksusta.

Eläkelaitos tekee hakemuksen Valtiokonttorille laiminlyöntimaksun määräämisestä

Jos eläkelaitos katsoo, että yrittäjä on laiminlyönyt YEL:n mukaisen eläketurvan järjestämisen, eläkelaitoksen on tehtävä Valtiokonttorille hakemus laiminlyöntimaksun määräämisestä. Hakemus tehdään, kun YEL-vakuutus on saatettu voimaan tai mahdollisimman pian sen jälkeen.

Eläkelaitos tekee hakemuksen Valtiokonttorille sähköpostitse sitä varten tarkoitetulla lomakkeella. Eläkelaitos esittää hakemuksen yhteydessä dokumentoidusti ne seikat, joihin eläkelaitos perustaa laiminlyöntiepäilynsä. Eläkelaitos tekee samalla ehdotuksen laiminlyöntimaksun suuruudesta ja mahdollisesta kohtuullistamisesta.

Eläkelaitoksen on tehtävä laiminlyöntimaksuhakemus aina seuraavissa tilanteissa:

• pakkovakuutustilanteessa
• tilanteessa, jossa ei ole täysin selvää, että edellytykset hakemuksen tekemättä jättämiselle täyttyvät.

Milloin eläkelaitos voi jättää laiminlyöntimaksuhakemuksen tekemättä?

Eläkelaitos voi jättää laiminlyöntimaksuhakemuksen tekemättä seuraavissa tilanteissa:

• Laiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena ja laiminlyöntimaksun arvioitu määrä on enintään 312,31 euroa (vuoden 2020 tasossa).
• Yrittäjä on toiminnallaan osoittanut, ettei ole pyrkinyt välttämään vakuuttamisvelvollisuuttaan.

Laiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena, jos yrittäjä korjaa laiminlyönnin kohtuullisessa ajassa vakuuttamisvelvollisuuden alkamisesta lukien.

Yrittäjän voidaan katsoa toiminnallaan osoittaneen, ettei ole pyrkinyt välttämään vakuuttamisvelvollisuuttaan muun muassa seuraavissa tilanteissa:

• Yrittäjä on vakuutettu väärän työeläkelain, eli esimerkiksi MyEL:n tai TyEL:n mukaan.
• Yrittäjä on saanut selvästi ja todisteellisesti virheellisiä neuvoja eläkelaitokselta tai Eläketurvakeskukselta ja neuvot ovat perustuneet kaikkiin asian arvioinnissa välttämättömiin tosiseikkoihin.
• Yrittäjä on järjestänyt eläketurvan ja hoitanut siihen liittyvät maksut asianmukaisesti, mutta eläketurvan järjestäminen on jonkin verran myöhästynyt.
• Yrittäjä on ottanut YEL:n mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen ja yrittäjätoiminta laajenee myöhemmin niin, että yrittäjätoiminta tulee YEL:n mukaisen pakollisen vakuutuksen piiriin.

Valtiokonttori ratkaisee, onko yrittäjä laiminlyönyt eläketurvan järjestämisen ja määrää laiminlyöntimaksun

Valtiokonttori ratkaisee päätöksellään, onko yrittäjä laiminlyönyt YEL:n mukaisen eläketurvan järjestämisen ja määrää laiminlyöntimaksun.

Tarkemmat tiedot

Valtiokonttori voi määrätä yrittäjälle laiminlyöntimaksun, jos

• yrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen oma-aloitteisesti 6 kuukauden järjestelyajan jälkeen tai
• yrittäjä laiminlyö kokonaan vakuuttamisvelvollisuutensa ja vakuuttaminen tapahtuu Eläketurvakeskuksen pakkovakuutuspäätöksen perusteella.

Lisäksi edellytetään, että eläketurvan järjestämisen laiminlyönti on tapahtunut vuonna 2020 tai sen jälkeen.

Laiminlyönnin katsotaan tapahtuneen vuonna 2020 tai sen jälkeen, kun yrittäjätoiminta on alkanut heinäkuussa 2019 tai sen jälkeen eikä yrittäjä ole ottanut itselleen vakuutusta 6 kuukauden kuluessa vakuuttamisvelvollisuuden alkamisesta lukien.

Tarkemmat tiedot

Milloin Valtiokonttori jättää laiminlyöntimaksun määräämättä kokonaan tai osittain?

Valtiokonttori jättää laiminlyöntimaksun määräämättä kokonaan tai osittain, jos laiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena ja laiminlyöntimaksun määrääminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon

• laiminlyöntiajan pituus
• laiminlyönnin toistuvuus
• laiminlyönnin tahallisuus
• laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksu
• laiminlyöntiajan työtulo
• muu erityinen syy.

Valtiokonttori voi jättää laiminlyöntimaksun määräämättä muun muassa seuraavissa tilanteissa:

• Yrittäjän toimintakyky on rajoittunut vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi eikä yrittäjä sen vuoksi ole voinut huolehtia velvoitteistaan.
• Laiminlyönti perustuu ilmeiseen erehdykseen, ja yrittäjä on itse ilmoittanut laiminlyönnistään.
• Yrittäjä on kuollut ja perikunta on vähävarainen.
• YEL:n piiriin kuuluvan yrittäjätoiminnan alkamisajankohta on tulkinnanvarainen yrittäjätoiminnan vähäisyyden tai sen luonteen vuoksi.

Kuuleminen laiminlyöntimaksuasiassa

Ennen päätöksen antamista Valtiokonttori kuulee yrittäjää.

Valtiokonttori pyytää tarvittaessa eläkelaitosta täydentämään laiminlyöntimaksuhakemustaan yrittäjältä saamansa selvityksen vuoksi.

Laiminlyöntimaksun suuruus

Laiminlyöntimaksua määrätessään Valtiokonttori ottaa huomioon

• laiminlyöntiajan pituuden
• laiminlyönnin toistuvuuden
• laiminlyönnin tahallisuuden
• laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksun ja
• laiminlyöntiajan työtulon.

Laiminlyöntimaksu on vähintään 10 prosenttia ja pakkovakuutustilanteissa vähintään 30 prosenttia yrittäjän laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksusta. Laiminlyöntimaksu voi olla kuitenkin enintään yhtä suuri kuin laiminlyöntiajalta maksettava työeläkevakuutusmaksu.

Laiminlyöntiajalla tarkoitetaan aikaa YEL:n piiriin kuuluvan yrittäjätoiminnan alkamisesta siihen ajankohtaan asti, jona yrittäjä ottaa YEL-vakuutuksen tai päivää, jona Eläketurvakeskus on antanut pakkovakuutuspäätöksen. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä kuitenkin enintään vain kulumassa olevalta ja sitä välittömästi edeltäneeltä 3 kalenterivuodelta.

Tarkemmat tiedot

Jos yrittäjä on harjoittanut yrittäjätoimintaa 2 tai useammassa YEL-jaksossa, laiminlyöntimaksuasia ratkaistaan erikseen kunkin jakson osalta.

Muutoksenhaku laiminlyöntimaksuasiassa

Yrittäjällä ja eläkelaitoksella on oikeus hakea muutosta Valtiokonttorin laiminlyöntimaksua koskevaan päätökseen TELK:lta siten kuin YEL:ssa ja hallintoprosessilaissa säädetään. TELK:n päätökseen saa hakea muutosta valittamalla VakO:oon siten kuin YEL:ssa ja hallintoprosessilaissa säädetään.

Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä, jona yrittäjä ja eläkelaitos ovat saaneet tiedon Valtiokonttorin tai TELK:n päätöksestä.

Yrittäjän katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 7. päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu yrittäjän ilmoittamaan osoitteeseen, jos muutoksenhaun yhteydessä ei muuta näytetä. Eläkelaitoksen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on saapunut eläkelaitokseen.

Valituskirjelmä on toimitettava muutoksenhakuajassa Valtiokonttorille. Myös TELK:n päätöksestä tehty valituskirjelmä toimitetaan Valtiokonttorille.

Tarkemmat tiedot

Valtiokonttorin päätös on täytäntöönpantavissa vasta sen jälkeen, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Kirjoitus- ja asiavirheen korjaaminen

Valtiokonttorin laiminlyöntimaksua koskevan päätöksen kirjoitus- tai asiavirheen korjaamiseen sovelletaan hallintolakia sen soveltamisalaa koskevien säännösten mukaisesti.

Lainvoimaisen päätöksen poistaminen

Jos Valtiokonttorin antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai päätös on ilmeisesti lain vastainen, TELK voi yrittäjän, eläkelaitoksen tai Valtiokonttorin vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. TELK:n päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos TELK:n tai VakO:n antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai päätös on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi yrittäjän, eläkelaitoksen tai Valtiokonttorin vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.

Tarkemmat tiedot

Perustevalitus laiminlyöntimaksun maksuunpanosta

Kun eläkelaitos on maksuunpannut laiminlyöntimaksun, yrittäjällä on mahdollisuus tehdä maksuunpanosta perustevalitus, jos yrittäjä katsoo, että eläkelaitoksen määräämä maksuunpano on ollut lain tai sopimuksen vastainen.

Perustevalitus on tehtävä TELK:lle 2 vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona laiminlyöntimaksu on maksuunpantu.

Tarkemmat tiedot

Jos valitus on saapunut TELK:lle määräajan jälkeen, muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.

Laiminlyöntimaksuhakemuksen tehnyt eläkelaitos vastaa laiminlyöntimaksun maksuunpanosta

Laiminlyöntimaksu maksetaan laiminlyöntimaksuhakemuksen tehneelle eläkelaitokselle.

Tarkemmat tiedot

Hakemuksen tehneen eläkelaitoksen on maksuunpantava Valtiokonttorin määräämä laiminlyöntimaksu viipymättä, kun laiminlyöntimaksupäätös on tullut lainvoimaiseksi. Näin ollen laiminlyöntimaksu tulee maksuunpanna noin 2 kuukauden kuluessa Valtiokonttorin päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Valtiokonttorin lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio eli lainvoimainen päätös on suoraan täytäntöönpantavissa.

Laiminlyöntimaksuhakemuksen tehnyt eläkelaitos vastaa laiminlyöntimaksun perinnästä

Eläkelaitoksen on perittävä laiminlyöntimaksu maksuunpanovuotta välittömästi seuraavan 5 kalenterivuoden kuluessa, tai oikeus maksun saamiseen vanhentuu.

Tarkemmat tiedot

Jos yrittäjä on laiminlyönyt laiminlyöntimaksun suorittamisen, eläkelaitoksella on oikeus periä suorituksen viivästymisen ajalta korkolain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko.

Maksamatta jääneet laiminlyöntimaksut, jotka eivät ole vanhentuneet, voidaan viivästyskorkoineen vähentää (kuitata) myös yrittäjän YEL:ssa tarkoitetusta yrittäjätoiminnasta karttuneesta eläkkeestä sekä YEL:n mukaisesta tulevan ajan eläkkeestä.

Maksamattomilla ja vanhentuneilla laiminlyöntimaksuilla ei sen sijaan voida pienentää yrittäjän kokonaistyötuloa ja siten yrittäjän eläkettä pysyvästi.

Laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen.

Laiminlyöntimaksun ja viivästyskoron perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) sekä lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).

Laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen saadaan ulosmitata, vaikka maksuunpano ei ole tullut lainvoimaiseksi (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta, 4 §). Perustevalitus ei siten keskeytä laiminlyöntimaksun perimistä.

Jos yrittäjä hakee perustevalituksella muutosta laiminlyöntimaksun maksuunpanoon, yrittäjä voi samalla pyytää laiminlyöntimaksun ulosoton kieltämistä tai keskeyttämistä muutoksenhakuelimeltä tai ulosottomieheltä.

Jos laiminlyöntimaksu ei ole vielä mennyt ulosottoon, muutoksenhakuelin voi perustevalituksen yhteydessä kieltää tai keskeyttää laiminlyöntimaksun maksuunpanon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännösten perusteella.

Jos yrittäjä hakee muutosta YEL:n perusteella annettuun päätökseen, eläkelaitos voi keskeyttää laiminlyöntimaksun perinnän kunnes muutoksenhaku on käsitelty, jos muutoksenhakuelimen ratkaisulla voi olla vaikutusta laiminlyöntimaksuun. Jos yrittäjä hakee eläkettä, eläkelaitos voi keskeyttää laiminlyöntimaksun perinnän, kunnes eläkehakemus on ratkaistu, jos ratkaisulla voi olla vaikutusta laiminlyöntimaksuun.

Yrittäjän vakuutusjärjestelyn oikaisu takautuvasti

YEL:n soveltamisalaan kuuluva yrittäjä on voinut olla pitkänkin aikaa virheellisesti työntekijänä työsuhde-eläkelakien mukaan vakuutettuna. YEL-vakuutuksen voi kuitenkin ottaa takautuvasti vain kuluvalta ja 3 sitä edeltävältä kalenterivuodelta. Näin ollen vakuutusjärjestelyä muutettaessa henkilön eläketurvaan voi jäädä aukko.

Lähtökohtana on, että edellä mainitussa tilanteessa muutos työsuhde-eläkelakien mukaisesta vakuutuksesta YEL-vakuutukseen tehdään ajassa eteenpäin, jotta henkilö ei menettäisi eläkeoikeuttaan vakuutusjärjestelyn muutoksen vuoksi. Yrittäjällä tai työnantajalla on kuitenkin oikeus vaatia vakuutusjärjestelyn oikaisua alusta alkaen. Eläkelaitos oikaisee tällöin vakuutusjärjestely takautuvasti. YEL-vakuutus voidaan kuitenkin ottaa enintään vain kuluvalta ja 3 sitä edeltävältä vuodelta takautuvasti.

Lähtökohtana on, että myöskään YEL:n ja MYEL:n välistä vakuutusjärjestelyä ei korjata takautuvasti, ellei yrittäjä niin vaadi.

Yrittäjän vakuutusjärjestelyn korjaaminen takautuvasti vuoden 2011 yrittäjämääritelmän muutoksen vuoksi

TyEL:n tai MEL:n mukaan vakuutetun YEL:n soveltamisalaan kuuluvan yrityksen osaomistajan on pitänyt ottaa itselleen YEL-vakuutus viimeistään 1.1.2014 alkaen vuoden 2011 alusta voimaan tulleen YEL:n yrittäjämääritelmän muutoksen vuoksi.

Jos kuitenkin jälkikäteen käy ilmi, että yrittäjä edelleen 1.1.2014 jälkeen on vakuutettuna TyEL:n tai MEL:n mukaan, yrittäjän vakuutusjärjestely korjataan ajassa eteenpäin.

Vakuutusjärjestelyn takautuva korjaaminen siirtymäajan jälkeen on mahdollista vain yrittäjän nimenomaisesta vaatimuksesta.

Avopuolison vakuuttaminen yrittäjänä

Samassa taloudessa asuvia avopuolisoita on 1.1.2007 alkaen pidetty YEL:ssä tarkoitettuina perheenjäseninä riippumatta siitä, onko heillä yhteistä lasta.

Jos henkilö on vakuutettu TyEL:n mukaan samasta työskentelystä, joka avopuolisoa koskeneen muutoksen vuoksi olisi tullut vakuuttaa YEL:n mukaan, alkaa hänen YEL-vakuutuksensa vasta vakuutushakemuksen saapumista seuraavan kuukauden alusta. Henkilö vakuutetaan TyEL:n mukaan siihen asti. Näin eläketurvaan ei jää aukkoja.

Vakuutusjärjestelyn takautuvaa korjausta ei tehdä. Koska henkilön eläketurva on järjestetty, ei vakuutusjärjestelyä ole tarpeen muuttaa takautuvasti.

YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen on lopetettu vuoden 2006 lopussa. Ne yrittäjät, jotka täyttivät YEL-lisäeläketurvan vakuutussopimuksessa määritellyn eläkeiän vuoden 2010 loppuun mennessä, saivat jatkaa vakuutusta eläkeikäänsä saakka. Edellytyksenä oli, että heidän yrittäjätoimintansa jatkui eläkeikään saakka.

Muutoksessa yrittäjät säilyttivät oikeuden jäädä eläkkeelle YEL-lisäeläketurvan alennetussa eläkeiässä, jos heidän yrittäjätoimintansa päättyy korkeintaan 4 kuukautta ennen eläkeikää. Lisäeläke myönnetään tällöin vapaakirjana.

Tarkemmat tiedot