Yrittäjän työtulo

Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon

Eläkelaitos vahvistaa päätöksellä yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta yrittäjätoiminnassa vastaavan vuotuisen työtulon.

Työtulolla on keskeinen asema yrittäjän eläketurvan muodostumisessa. Yrittäjälle karttuva eläke ja työeläkevakuutusmaksut määräytyvät työtulon mukaan. Myös pääosa yrittäjän muusta sosiaaliturvasta määräytyy YEL-työtulon mukaan.

Laki edellyttää työtulon yksilöllistä tutkimista ja erityistä vahvistamismenettelyä, jotta eläketurvan taso muodostuisi mahdollisimman oikeaksi vastaten yrittäjien usein varsin vaihtelevia olosuhteita. Laki edellyttää, että eläkelaitos vahvistaa työtulon kokonaisarvion perusteella.

Työtuloksi vahvistetaan se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos yrittäjän yrittäjätoimintaa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.

Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää edellä tarkoitettuna palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa ja ottaa huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.

Jos yrittäjällä on useita yrittäjätoimintoja, hänen työtulonsa lasketaan näihin yrittäjätoimintoihin yhteensä käytetyn työpanoksen perusteella.

Vuotuista työtuloa ei vahvisteta 204 625,00 euroa suuremmaksi (vuoden 2024 tasossa). Työtulon alaraja on 9 010,28 euroa vuodessa (vuoden 2024 tasossa).

Yrittäjälle vahvistettu YEL-työtulo tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Kun yrittäjä hakee YEL-vakuutusta, häneltä kysytään mm. seuraavia tietoja:

• Yrittäjän toimiala
• Viimeisin liikevaihto 12 kuukauden ajalta tai aloittavalla yrittäjällä liikevaihtoarvio 12 kuukaudelta
• Jos yrittäjällä ei ole liikevaihtoa, yrittäjän laskuttama summa viimeisiltä 12 kuukaudelta tai aloittavalla yrittäjällä arvio laskutuksesta 12 kuukaudelta.

Yrittäjältä voidaan kysyä myös seuraavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa YEL-työtulon kokonaisarviointiin:

• Korkein alaiselle maksettava palkka
• Työntekijöiden lukumäärä
• Päätoimisuus vai sivutoimisuus/osa-aikaisuus ja työtunnit
• Ympärivuotisuus tai kausiluonteisuus
• Onko yrittäjällä useita yritystoimintoja
• Yrittäjän yritystoiminnasta saamat palkat ja työkorvaukset
• Yrittäjän koulutus ja työkokemus.

Yrittäjä voi esittää myös oman arvion työpanoksensa arvosta.

Työtulosuosituksen laskentapalvelun käyttäminen työtulon määrittelyssä

Yrittäjä hakee YEL-vakuutusta eläkelaitoksesta ja asioi eläkelaitoksen verkkopalvelussa. Eläkelaitoksen verkkopalvelun taustalla toimii kaikille eläkelaitoksille yhteinen työtulosuosituksen laskentapalvelu. Työtulosuosituksen laskentapalvelu antaa yrittäjälle työtulosuosituksen, joka pyrkii vastaamaan tilastollisen tiedon ja soveltamiskäytännön pohjalta tehdyn mallin perusteella arviota yrittäjän työpanoksensa arvosta. Työtulosuosituksen laskentapalvelun avulla tietyllä toimialalla tietynsuuruista yrittäjätoimintaa harjoittaville yrittäjille työtulo määritellään yhdenmukaisin perustein kaikissa eläkelaitoksissa.

Toimiala- ja liikevaihtokohtaisella työtulosuosituksen laskentapalvelun käyttämisellä työtuloa määriteltäessä pyritään yhtäältä yrittäjien yhdenmukaiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun ja toisaalta siihen, että yrittäjän YEL-työtulo vastaisi mahdollisimman hyvin yrittäjän työpanoksen arvoa. Työtulosuosituksen laskentapalvelulla pyritään varmistamaan YEL-työtulojen oikea taso ja siten yrittäjien eläketurva.

Työtulosuosituksen laskentapalvelu ei ota kantaa YEL-vakuuttamisvelvollisuuteen vaan ainoastaan työtulon määrittelyyn. Laskentapalvelun avulla ei ratkaista YEL-vakuuttamisvelvollisuutta. Tässä yhteydessä voi kuitenkin tulla esiin tietoja, jotka vaikuttavat vakuuttamisvelvollisuuden arviointiin. Laskentapalvelu suosittelee vain työtuloja, jotka ylittävät YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajan.

Työtulosuosituksen laskentapalveluun taustatiedoiksi syötetään yrittäjän toimiala ja liikevaihtotieto. Työtulosuosituksen laskentapalvelu perustuu yrittäjän toimialan yksityisellä sektorilla työskentelevien kokoaikaisten työntekijöiden mediaanipalkkaan. Yrittäjän toimialan mediaanipalkat saadaan toimialan perusteella. Jos yrittäjä toimii usealla toimialalla, valitaan se toimiala, joka parhaiten kuvaa yrittäjän työskentelyä tai on lähinnä sitä. Myös toimialalla ”tuntematon 00000” voi hakea työtulosuositusta. Tällöin suosituksena tulee kaikkien yrittäjien ja palkansaajien perusteella lasketut tiedot.

Samalla toimialalla toimivia erilaisia yrityksiä ja yrittäjiä huomioidaan siten, että mediaanipalkan mukaan laskettua työtulosuositusta korjataan yrittäjätoiminnan laajuutta kuvaavalla kertoimella. Yrittäjätoiminnan laajuutta arvioitaessa käytetään yrittäjän liikevaihtoa tai aloittavilla yrittäjillä liikevaihtoarviota. Laajaa yritystoimintaa harjoittavalle yrittäjälle suositellaan korkeampaa työtuloa kuin sellaiselle yrittäjälle, jolla yrittäjätoiminta on suppeaa, jotta erilaisten yrittäjien kohtelu olisi oikeudenmukaista. Yrittäjän toimialan mediaaniliikevaihtoa isompi liikevaihto kertoo siitä, että yrittäjätoiminta on keskimääräistä laajempaa ja yrittäjän työpanoksen arvo voi olla toimialan mediaanipalkkaa isompi. Yrittäjän toimialan mediaaniliikevaihtoa pienempi liikevaihto taas kertoo siitä, että yrittäjätoiminta on pienimuotoisempaa ja yrittäjän työpanoksen arvo voi olla toimialan mediaanipalkkaa pienempi. Yrittäjä ilmoittaa viimeisen tiedossa olevan liikevaihdon 12 kuukaudelta.

Aloittava yrittäjä ilmoittaa liikevaihtoarvion 12 kuukaudelta. Liikevaihtoarviossa voidaan ottaa huomioon jo toteutunutta liikevaihtoa siltä osin kuin sitä on ollut yrittäjätoiminnan alkamisesta YEL-vakuutuksen hakemushetkeen saakka.

Aloittavien yrittäjien työtulon arvioinnissa otetaan huomioon, että työpanoksen suuruudesta riippumatta yritystoiminnan alussa ei välttämättä synny taloudellista tulosta eikä siten maksukykyä, jolloin mediaanipalkan käyttäminen kaavamaisesti työtulon perusteena ei johda kohtuulliseen lopputulokseen. Tämä näkyy yleensä myös liikevaihtoarviossa, joten eläkelaitoksen tulee ottaa nämä tiedot huomioon kokonaisuutena.

Jos yrittäjällä ei ole liikevaihtotietoa, voidaan käyttää tietoa yrittäjän 12 kuukauden laskutuksen määrästä tai aloittavalla yrittäjällä arviota siitä. Tämä koskee ilman Y-tunnusta toimivia yrittäjiä. Laskutuksen määrä syötetään työtulosuosituksen laskentapalvelussa liikevaihdon kohdalle.

Työtulosuosituksen lisäksi laskentapalvelu näyttää työtulon liikkumavaran

Toimialakohtaisiin palkka- ja liikevaihtotietoihin perustuvan työtulosuosituksen lisäksi laskentapalvelu näyttää liikkumavaran, jolta yrittäjä voi asettaa parhaiten oman työpanoksensa arvoa kuvaavan työtulon, jos työtulosuosituksen laskentapalvelun ehdotus ei vastaa hänen työpanostaan. Tätä varten yrittäjän ei tarvitse esittää eläkelaitokselle erityistä selvitystä. Liikkumavaran tarkoituksena on ottaa huomioon yrittäjien erilaiset tilanteet, joita ei ole huomioitu tilastollisen tiedon perusteella määräytyvässä työtulosuosituksessa. Liikkumavaralla pyritään huomioimaan yrittäjän toimialan mediaanipalkan ja yrittäjätoiminnan laajuuden lisäksi myös muut laissa mainitut tiedot yrittäjän työpanoksen määrästä, yrittäjän ammattitaidosta ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Liikkumavara on laskentapalvelun alkuvaiheessa +- 30 % työtulosuosituksesta. Työtulo-oppaan toimialakohtaisissa työtulosuosituksissa oli käytössä vastaavanlainen liikkumavara.

Seuraavien linkkien takana on selitetty laskentapalvelun laskentakaavaa tarkemmin sekä annettu eri toimialojen palkka- ja liikevaihtotietoja.

Linkki pdf-asiakirjaan: YEL-työtulosuosituksen taustalaskentapalvelun laskentakaava

Linkki pdf-asiakirjaan: YEL-työtulosuosituksen taustalaskentapalvelun toimialakohtainen tausta-aineisto 2024

Työtulosuosituksen laskentapalvelu on eläkelaitoksen apuväline työtulon määrittelyssä. Eläkelaitoksen tehtävänä on tehdä työtulosta kokonaisarvio. Jos yrittäjätoiminnasta ei ole muuta tietoa kuin toimiala ja liikevaihto, voidaan työtulo vahvistaa useimmissa tapauksissa työtulosuosituksen laskentapalvelun liikkumavaralta. Jos eläkelaitoksella on yrittäjätoiminnasta tiedossa muita lisätietoja tai  työtulosuositus ei muuten vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa, tulee eläkelaitoksen tehdä yrittäjän työtulosta kokonaisarvio ja vahvistaa työtulon sen perusteella.

Tilanteet, jolloin poiketaan työtulosuosituksesta

Työtulosuosituksen laskentapalvelun liikkumavaralla pyritään huomioimaan yrittäjien erilaiset tilanteet. Jos näin laskettu työtulosuositus ei vastaa yrittäjän työpanosta, yrittäjä voi esittää siitä myös muuta selvitystä. Eläkelaitos arvioi selvityksen ja vahvistaa YEL-työtulon kokonaisarvion perusteella yrittäjän työpanosta vastaavaksi. Päätöksessä kerrotaan, millä tiedoin työtulo on vahvistettu.

Syitä, minkä vuoksi työtulosuosituksesta voidaan poiketa voivat olla esimerkiksi:

• Yrittäjän sivutoimisuus tai osa-aikaisuus
• Yrittäjän vähäiset tai keskimääräistä suuremmat työtunnit
• Tehtävien poikkeava luonne (esim. avustavat tehtävät, yrittäjän perheenjäsenet)
• Työntekijöiden lukumäärä
• Korkein alaiselle maksettu palkka
• Yrittäjän ansiotuloina verotetut palkat, luontoisedut tai muut todelliset ansiot, kun ne ovat työtulosuositusta suurempia.

Työtulon rajoittaminen ylöspäin ei ole ehdotonta. Työtulosuosituksen laskentapalvelun tarkoituksena ei ole laskea yrittäjien työtuloja. Yrittäjälle voidaan esimerkiksi vahvistaa työtulo työttömyysturvan alarajan yläpuolelta, vaikka se ei olisi yrittäjän työtulosuosituksen liikkumavaran sisällä.

Työtulosuosituksen liikkumavaran ylärajasta voidaan poiketa myös toimialoilla, joilla työntekijöiden keskipalkan perusteella laskettu työtulosuosituksen liikkumavara jäisi liian pieneksi (esim. apteekkarit, suurten vähittäiskauppojen kauppiaat, lääkärit) tai jos yrittäjän vakiintuneet todelliset ansiot ovat suuremmat kuin työtulosuositus. Oikeuskäytännön mukaan yrittäjälle ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vahvisteta hänen liikevaihtoaan suurempaa YEL-työtuloa, ellei kysymyksessä ole esimerkiksi aloittava yrittäjätoiminta tai työskentely, jossa liikevaihto ja työpanos eivät kohtaa vuositasolla.

Sivutoimisena tai osa-aikaisena yrittäjänä voidaan lähtökohtaisesti pitää henkilöä, jolla on yrittäjätoiminnan lisäksi muuta työeläkevakuutettua työskentelyä, opiskelua tai muu etuus tai tulo, niin ettei yrittäjätoiminta ole henkilön pääasiallinen toiminta. Myös yrittäjätoiminnan luonne voi olla sellaista, että sitä tehdään sivutoimisesti tai osa-aikaisesti (esim. kausiluonteinen työ, freelance-toimittajatyö tai vain pari tuntia viikossa tehtävä asiantuntijatyö).

Lähtökohtaisesti yksinyrittäjillä sivutoimisuus, osa-aikaisuus tai vähäiset työtunnit näkyvät suurimmassa osassa tilanteita yrittäjän liikevaihdon määrässä, jolloin ne tulevat huomioon otetuksi jo työtulosuosituksen laskentapalvelun antamassa työtulosuosituksessa. Siksi eläkelaitoksen tulee ottaa nämä tiedot huomioon yrittäjän työpanosta kokonaisuutena arvioitaessa. Voi esimerkiksi olla, että yrityksessä työskentelee yrittäjän lisäksi muita henkilöitä, eikä liikevaihto muodostu kokonaan yrittäjän työpanoksesta, vaan hän voi tehdä työtä sivutoimisesti tai osa-aikaisesti. Osa-aikaisuuden peruste ei ole se, että yrittäjän työhön liittyy päivystystä tai asiakkaiden odottelua. Esimerkkinä tällaisesta päivystyksestä on taksiyrittäjän asiakkaiden odottelu. Eläekelaitos ottaa huomioon yrittäjän työtunneistaan esittämän selvityksen, paitsi siinä tilanteessa, että se ei ole linjassa muun yrittäjätoiminnasta saadun selvityksen kanssa.

Yrittäjän lisäksi yrityksessä voi työskennellä yrittäjän perheenjäseniä avustavissa tehtävissä (esim. kirjapito, huolintatyöt). Myös heidän työtulonsa arvioidaan työtulosuosituksen laskentapalvelun avulla. Näin laskettu työtulo ei välttämättä vastaa avustavissa tukitehtävissä työskentelevän perheenjäsenen pienempää työpanosta. Avustavan perheenjäsenen työpanosta voi pyrkiä arvioimaan sen mukaan, miten verotukseen on ilmoitettu ansiotulon jakamisesta (esim. 80/20), jos katsotaan, että se vastaa tosiasiallista työpanosta. Eläkelaitos voi poiketa verotuksen tiedosta, jos avustavan perheenjäsenen työpanoksen määrästä on tarkempaa tietoa. Esimerkiksi avustavasta työstä maksettu palkka voi olla ohjaava tekijä.

Yritystoiminnassa voi olla mukana useampia yrittäjiä. Jokainen yrityksen YEL-vakuutettava yrittäjä ilmoittaa työtulosuosituksen laskentapalvelussa koko yritystoiminnan liikevaihdon (eli liikevaihtoa ei jaeta yrittäjien kesken), koska liikevaihdolla on tarkoitus kuvata yrittäjätoiminnan laajuutta, eikä sitä otetaan suoraan työtulon perusteeksi. Jos näin laskettu työtulosuositus ei kuitenkaan vastaa yrittäjän työpanoksen arvoa, voidaan työtuloa kokonaisarvion perusteella muuttaa vastaamaan sitä.

Työntekijöiden lukumäärä voi viitata siihen, että yrittäjän yritystoiminta on keskimääräistä suurempaa. Alaisten määrä lisää yrittäjän vastuuta sekä esimiestyötä ja siten työpanoksen arvoa.

Korkein alaiselle maksettu palkka on suuntaa antava, koska yritystoimintaa johtavan ammattitaitoisen ja täysipäiväisesti yrittäjätoimintaan osallistuvan yrittäjän työtulon voidaan edellyttää kohtuullisessa määrin ylittävän työntekijöille maksetun korkeimman palkan.

Yrittäjä voi myös esittää ammattitaitoaan kuvaavia tietoja eli esimerkiksi tietoja alan koulutuksesta, työkokemuksesta, tutkinnon laillistamisesta ja yrittäjäurasta, jotka perustelevat työtulosuositusta suurempaa tai pienempää työtuloa.

Sukupolvenvaihdostilanteissa väistyvän yrittäjän työtuloa voidaan laskea, kun hän ei enää vastaa yrittäjätoiminnasta ja työskentelee yrityksessä aikaisempaa vähemmän.

Työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos voi huomioida myös liikevaihdon muodostumista, jos liikevaihto on kyseisellä toimialalla poikkeuksellisen materiaalipainotteinen tai poikkeuksellisen työpainotteinen.

Muita tekijöitä, joita voidaan hyödyntää työtulon määrittelyssä

Myös seuraavia tekijöitä voidaan hyödyntää työtulon määrittelyssä, jos työtulosuosituksen laskentapalvelun antama suositus ei vastaa yrittäjän työpanosta:

• Sijaisen palkka on monilla aloilla määriteltävissä. Myös sitä voidaan käyttää työtulon perusteena.  Jos olosuhteiden ja palkan määritystavan vuoksi sijaisen palkka ei sellaisenaan ole sopiva, sitä on korotettava niin, että yrittäjävastuu tulee otetuksi huomioon yrittäjän työtuloa määritettäessä.
• Työehtosopimuksen mukainen palkka voi eräillä aloilla tulla kysymykseen silloin, kun alan luonteen takia sijaisen palkka ei ole määriteltävissä.
• Jos yrittäjä siirtyy jonkin muun työeläkelain piiristä YEL:n soveltamisalaan, tulisi tällaisen yrittäjän YEL-työtulo vahvistaa hänen aiempaa tulotasoansa vastaavaksi, mikäli työpanoksessa ei tapahdu muutosta.

Yrittäjän työtulo ei ole sama kuin yrityksen tulo

Yrittäjän työtulo ei ole sama kuin yrityksen tulo, johon vaikuttaa mm. yrityksen mahdollisuus käyttää tilinpäätöksessään hyväkseen jaksotus- ja vähennyssäännöksiä.

Työtulon määrittelyllä pyritään siihen, että yrittäjien eläketurvan taso vastaisi työntekijöiden eläketurvan tasoa ja yrittäjälle kertyisi työeläkettä myös silloin, kun yritystoiminta on tappiollista. Tappiollinen toiminta ei ole lähtökohtaisesti sellainen syy, jonka vuoksi työtulosuosituksesta tulisi poiketa.

Yrittäjän työtulon perusteena ei voida pitää suoraan tuloverolain mukaista jakoa ansio- ja pääomatuloon, koska se on kaavamainen toimenpide eikä perustu yrittäjän työpanokseen. Verotettava tulo vaihtelee vuosittain, kun taas YEL:n mukaan pyritään vakiintuneeseen tasoon.

Yrittäjän verotiedoilla voi olla kuitenkin merkitystä yritystoiminnan laajuutta arvioitaessa ja tarkistettaessa sitä, vastaako yrittäjän YEL-työtulo yrittäjän työpanosta. Esimerkiksi yksin yrittävällä elinkeinonharjoittajalla yrityksen tulo tai laskutuspalvelun kautta laskuttavalla yrittäjällä palkka voi antaa kohtalaisen kuvan yrittäjän työpanoksen arvosta. Yrityksen tulo kertoo siitä, että yritystoimintaa on harjoitettu kyseisenä verovuotena. Etenkin arvioitaessa takautuvasti vakuuttamisvelvollisuutta, on verotiedoilla selkeä merkitys. Jos ansiotulot ovat korkeat, voi eläkelaitos tällä perusteella poiketa työtulosuosituksesta ylöspäin.

Alle vuoden jatkuva yrittäjätoiminta

YEL-työtulolla tarkoitetaan aina vuotuista työtuloa, vaikka yrittäjätoiminta ei olisi jatkunut koko vuotta.

Kausiluonteiset yrittäjät

Jos yrittäjätoiminta jatkuu vuodesta toiseen, mutta kausiluonteisena (esim. kioskitoiminta kesäisin), on yrittäjän tänä aikana käyttämä työpanos katsottava koko vuoden työtuloksi.

Urheilijatuloa ei oteta mukaan yrittäjän työtuloon

Työeläkelait eivät koske urheilemista. Urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturva on 1.5.1995 lukien hoidettu erikseen vakuutuksella, mistä säädetään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa.

Urheilijalla voi kuitenkin olla urheilijatulon lisäksi muuta yrittäjätoimintaa, josta hän on YEL:n mukaan vakuuttamisvelvollinen. YEL-työtuloon ei lasketa mukaan yrittäjän saamaa urheilijatuloa.

Apurahaa ei oteta mukaan yrittäjän työtuloon

YEL-työtuloon ei lasketa mukaan yrittäjän saamaa apurahaa. Mikäli henkilö tekee tieteellistä tutkimusta tai harjoittaa taiteellista toimintaa yrittäjänä apurahalla tehtävän työn lisäksi, vakuutetaan yrittäjätoiminta YEL:n mukaan ja apurahalla tehtävä työ MYEL:n mukaan.

Työtulopäätöksen perusteleminen

YEL:iin on 1.1.2023 lisätty, että eläkelaitoksen päätöksen työtulon vahvistamisesta tulee sisältää työtulon vahvistamisen perusteena käytetyt tiedot. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovellettavat säännökset. Eläkelaitos kirjaa työtulon vahvistamisen perusteena käytetyt, erityisesti YEL:n 112 §:n 2 momentin tiedot yrittäjän työtulon vahvistamisesta annettavaan päätökseen. Myös vakuutushakemuksessa kysytyt yritystoimintaa koskevat tiedot kirjataan päätökseen. Eläkelaitoksen on kirjattava päätökseensä perustelut myös silloin, kun työtulo vahvistetaan työtulon tarkistamisen jälkeen.

Myös yrittäjän kannalta myönteinen päätös on perusteltava eli vaikka eläkelaitos vahvistaisi yrittäjän hakeman työtulon, on päätös perusteltava niin, että se sisältää tiedot, millä kyseiseen työtuloon on päädytty.

Työtulopäätökseen kirjattujen tietojen ja niistä tehtyjen, päätökseen kirjattujen, johtopäätösten perusteella yrittäjän ja myös muun ulkopuolisen tahon tulee voida selkeästi päätellä, millä perustein päätöksessä vahvistettuun työtulon määrään on päädytty. Tällöin myös ulkopuolinen taho, kuten muutoksenhakulautakunta voi arvioida päätöksen lainmukaisuutta.

Ehdollinen työtulopäätös kun ei vielä tiedetä, jatkuuko yrittäjätoiminta 4 kuukautta

Työtulopäätös voidaan antaa ehdollisena silloin kun ei vielä tiedetä, jatkuuko yrittäjätoiminta neljää kuukautta. Tällöin päätökseen kirjoitetaan ehto: ”YEL-vakuutuksen voimaantulo edellyttää, että yrittäjätoiminta jatkuu neljä kuukautta”.

Yrittäjällä on tällöinkin oikeus hakea muutosta vakuutuksen alkamisaikaan ja työtulon määrään. Siksi päätökseen liitetään valitusosoitus.

Jos myöhemmin todetaan, ettei yrittäjätoiminta jatkunutkaan neljää kuukautta, työtulopäätös raukeaa. Tästä ilmoitetaan vakuutetulle kirjeellä. Jos yrittäjä kuitenkin katsoo kuuluvansa YEL:n piiriin, raukeamisesta annetaan päätös, johon liitetään valitusosoitus.

Jos yrittäjätoiminta päättyy ennen kuin se on kestänyt neljä kuukautta eikä lainvoimaiseen päätökseen ole kirjoitettu edellä mainittua ehtoa, on haettava työtulopäätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Eläkelaitos voi kuitenkin poistaa työtulopäätöksen asiavirheen korjaamisesta annetun säännöksen perusteella, jos asia on selvä ja yrittäjä antaa siihen suostumuksensa.

YEL-työtulon vaikutus muuhun sosiaaliturvaan

Sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja Kelan kuntoutusraha

Yrittäjälle vahvistettu YEL-työtulo on mm. seuraavien etuuksien perusteena:

• sairauspäiväraha
• äitiysraha
• erityisäitiysraha
• isyysraha
• vanhempainraha
• osittainen vanhempainraha
• erityishoitoraha
• kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha.

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus

Oikeus saada työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus edellyttää YEL-vakuutuksen voimassaoloa.

TyTAL:n mukaisen yrittäjän ansionmenetyskorvauksen ja perhe-eläkkeen perustana käytetään työtapaturman sattumispäivänä tai ammattitaudin ilmenemispäivänä voimassa olevaa YEL-työtuloa. Jos yrittäjä työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi päättää YEL-vakuutuksensa takautuvasti tätä pidemmältä ajalta, hän menettää oikeutensa TyTAL:n mukaiseen korvaukseen.

Työtulon vaikutus yrittäjän työttömyysturvaan

Yrittäjän on hyödyllistä myös työttömyysturvan vuoksi pitää YEL-työtulonsa oikealla tasolla. Yrittäjä voi päästä työttömyysturvan piiriin, jos hänen YEL-työtulonsa on vähintään 14 803,00 euroa (vuoden 2024 tasossa). Rajamäärä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Työtuloa ei tule vahvistaa tarkalleen työttömyysturvan alarajalle, koska työttömyysturvan ja työeläkkeen erilaisista pyöristyssäännöistä johtuen YEL-työtulo voi tulevina vuosina jäädä alle työttömyysturvan alarajan. YEL-työtuloksi kannattaa vahvistaa selvästi työttömyysturvan alarajaa suurempi työtulo.

Jos työtuloon vaikuttavat seikat muuttuvat olennaisesti, työtulo tarkistetaan hakemuksesta tai eläkelaitoksen aloitteesta. Työtuloa korotetaan esimerkiksi silloin, kun yrittäjätoiminta laajenee tai aiemmin sivutoimisesti yrittäjänä ollut aloittaa kokopäiväisen yrittäjätoiminnan. Työtuloa voidaan vastaavasti myös laskea.

Työtuloa ei muuteta takautuvasti. Vakuutus voidaan kuitenkin takautuvasti päättää, jos yrittäjä ei enää täytä YEL:n piiriin kuulumisen edellytyksiä eli esimerkiksi kun työpanos jää alle YEL:n alarajan.

Vuoden 2023 alusta voimaan tulleella lainmuutoksen mukaan eläkelaitos tarkistaa yrittäjien työtulot säännöllisesti 3 vuoden välein.

Kun työtuloa tarkistetaan, käytetään apuna työtulosuosituksen laskentapalvelua. Tämä koskee myös niitä tilanteita, joissa YEL-vakuutus siirtyy toisesta eläkelaitoksesta.

Työtulon muuttamisesta annetaan päätös, johon liitetään valitusosoitus.

Yrittäjä hakee itse työtulon muuttamista

Yrittäjä voi itse hakea työtulonsa tarkistamista. Yrittäjän aloitteesta työtuloa tarkistettaessa on tarkistamisajankohta aikaisintaan se päivä, jolloin muutosilmoitus saapui eläkelaitokseen.

Myös yrittäjän aloitteesta tehtävässä työtulotarkistuksessa käytetään pohjana työtulosuosituksen laskentapalvelua ja eläkelaitos vahvistaa työtulon kokonaisarvion perusteella. Vasta aloittaneilla yrittäjille ei välttämättä löydy vielä toteutuneita liikevaihtotietoja ja silloin voidaan käyttää yrittäjän arvioimaa liikevaihtoa.

Yrittäjän tulee tehdä työtulonsa muutoshakemus pääsääntöisesti kirjallisesti.

Työtulo tarkistetaan eläkelaitoksen aloitteesta

Työtulo voidaan tarkistaa myös eläkelaitoksen aloitteesta. Eläkelaitoksella on velvollisuus valvoa, että sen vakuuttamat yrittäjät täyttävät lain mukaiset ilmoittamis- ja vakuuttamisvelvoitteensa.

Eläkelaitoksen aloitteesta tapahtuvan tarkistamisen yhteydessä kuullaan yrittäjää.

Eläkelaitos muuttaa yrittäjän työtulon lähtökohtaisesti tarkistuksen vireilletuloa seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien kuten säännöllisten työtulotarkistusten osalta on laissa säädetty.

Jos yrittäjän työtulopäätös on selvästi jo alusta alkaen ollut virheellinen, voi eläkelaitos hakea työtulopäätöksen poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja muuttaa työtulon alusta alkaen oikealle tasolle, jos työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta eläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrää asian uudelleen käsiteltäväksi.

Eläkelaitos tarkistaa yrittäjän työtulon 3 vuoden välein

Kolmen vuoden välein tehtävien säännöllisten tarkistusten pääpiirteet:

• Eläkelaitos tarkistaa yrittäjälle aiemmin vahvistetun työtulon sen kalenterivuoden aikana, jolloin tulee kuluneeksi 3 vuotta edellisestä työtulon vahvistamisesta.
• Voimaantulovaiheessa (2023-2025) työtulon tarkistusta ei tehdä, jos työtuloon on tehty olennainen tarkistus viimeisen 3 kalenterivuoden aikana. Olennaisena tarkistuksena voidaan pitää yli 15 prosenttia tarkistusta työtuloon.
• Jos yrittäjälle vahvistettu työtulo muuttuisi tarkistuksen yhteydessä enintään 5 prosenttia aiemmasta, eläkelaitos ei tee ehdotusta uudesta työtulosta.
• Työtuloa, joka on vahvistettu edellisen kerran ennen tämän lain voimaantuloa, voidaan säännöllisissä tarkistuksissa nostaa kahden tarkistuskerran aikana enintään 4000 euroa/tarkistus. Rajasta voidaan poiketa ylöspäin yrittäjän suostumuksella.

1.1.2023 alkaen eläkelaitos tarkistaa yrittäjälle vahvistetun työtulon joka 3. vuosi. Eläkelaitos antaa yrittäjälle kirjallisen ehdotuksen uudesta työtulosta saatavilla olevien tietojen perusteella. Tarkistus tehdään sen kalenterivuoden aikana, jolloin tulee kuluneeksi 3 vuotta edellisestä yrittäjän työtulon vahvistamisesta.

Eläkelaitos tekee saatavilla olevien tietojen sekä mahdollisesti muiden yrittäjän ilmoittamien tietojen perusteella yrittäjälle työtuloehdotuksen. Pohjana käytetään työtulosuosituksen laskentapalvelun antamaa työtulosuositusta, jossa ei ole huomioitu liikkumavaraa. Eläkelaitos tekee yrittäjän työtulosta kokonaisarvion yrittäjätoiminnasta saatujen tietojen perusteella. Yrittäjä voi antaa lisätietoja myös sen jälkeen, kun hänelle on lähetetty työtuloehdotus.

Yrittäjä antaa eläkelaitokselle lisäselvitystä

Hallintolain mukaisesti eläkelaitos ottaa huomioon työtulon arvioinnissa kaikki sillä tiedossa olevat ja saatavilla olevat työtuloon vaikuttavat tiedot.

Työtuloehdotuksen saatuaan yrittäjä voi antaa lisäksi eläkelaitokselle vielä muita lisätietoja työpanoksensa taloudelliseen arvoon vaikuttavista seikoista, jolloin eläkelaitos arvioi näiden tietojen vaikutuksen työtuloon. Yrittäjä voi tarvittaessa täydentää yrittäjätoimintaansa kuvaavia tietoja ja esittää selvitystä, jos työtulossa yrittäjän käsityksen mukaan tulisi huomioida myös muita kuin ehdotuksessa jo huomioituja tietoja.

Koska työtulosuosituksen laskentapalvelun tiedot perustuvat tarkistamista edeltävään aikaan, voi yrittäjä esittää selvitystä myös hänen nykyisestä työpanoksestaan. Yrittäjä voi esimerkiksi esittää tietoja viimeaikaisesta liikevaihdosta. Satunnaisella yksittäisellä kuukaudella, jolloin liikevaihto on ollut vähäistä, ei ole vielä vaikutusta työtulon arviointiin, jossa arvioidaan yrittäjän työpanoksen arvoa pidemmällä aikavälillä. Työtulon määrittelyssä voidaan huomioida liikevaihdon selkeä muutos, jos se on kestänyt jo pidempään, esimerkiksi yli kolme kuukautta.

Tutkittuaan mahdollisen yrittäjän esittämän selvityksen ja sen vaikutuksen työtuloon, eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle uuden työtulon kokonaisarvion perusteella. Työtulo muutetaan työtulotarkistuksen vireilletuloa seuraavan toisen kuukauden alusta lukien, vaikka työtulosta annettaisiin yrittäjän selvityksen jälkeen uusi päätös. Tarkistuksen vireilletulolla tarkoitetaan sitä hetkeä, kun eläkelaitos käynnistää tarkistuksen.

Yrittäjä ei anna eläkelaitokselle lisäselvitystä

Jos yrittäjä ei vastaa eläkelaitoksen työtulosta antamaan ehdotukseen kahden viikon kuluessa ehdotuksen tiedoksisaannista eikä asiassa ilmene muutakaan työtulon arviointiin vaikuttavaa tietoa, eläkelaitos vahvistaa uuden työtulon yrittäjälle annetun ehdotuksen tarkistamisen vireilletuloa seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.

Työtulon tarkistaminen ehdollisella päätöksellä

Vaihtoehtoisesti eläkelaitos voi tarkistaa työtulon myös ehdollisella päätöksellä, joka tulee voimaan, jos yrittäjä ei vastaa työtulosta annettuun ehdotukseen kahden viikon kuluessa ehdollisen päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika alkaa ehdollisen päätöksen voimaantulosta. Ehdollinen päätös raukeaa, jos yrittäjä vastaa työtulosta annettuun ehdotukseen kahden viikon kuluessa ehdollisen päätöksen tiedoksisaannista.

Työtulon muutos tulee tässäkin tilanteessa voimaan tarkistamisen vireilletuloa seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.

Työtulomuutoksen vähimmäisraja

Jos yrittäjän nykyinen työtulo on uuden työtulosuosituksen liikkumavaran sisällä, ei eläkelaitos lähetä yrittäjälle uutta työtulosuositusta.

Eläkelaitos ei tee ehdotusta myöskään uudesta työtulosta, jos aiemmin vahvistettu työtulo muuttuisi enintään 5 prosenttia aiemmasta joko ylös- tai alaspäin.

Työtulo on näissäkin tilanteissa tarkistettu, vaikka uutta työtuloehdotusta ei tehdä, eikä työtuloa muuteta johtuen edellä kuvatuista rajoista. Asiaan palataan kolmen vuoden kuluttua.

Seuraava työtulon tarkistus

Eläkelaitos tarkistaa yrittäjän työtulon sen kalenterivuoden aikana, jolloin tulee kuluneeksi 3 vuotta

• edellisestä työtulosuosituksen antamisesta joko ehdotuksella tai ehdollisella päätöksellä, tai
• edellisestä työtulon vahvistamisesta eli päätöksen antamisesta (jos tuolloin ei ole annettu työtulosta ehdotusta tai ehdollista päätöstä) tai
• tarkistamishetkestä, jos työtulo on tarkistettu, mutta sitä ei ole muutettu.

Uutta työtulon tarkistamispäätöstä ei tehdä, jos edellinen työtulon tarkistamista koskeva päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Yrittäjän työtulon säännöllisen tarkistuksen voimaantulovaihe vuosina 2023 – 2025

Myös ennen vuotta 2023 alkaneiden YEL-vakuutusten työtulot tarkistetaan voimaantulosäännösten mukaisesti, kun YEL-vakuutus on ollut voimassa yli 3 vuotta, eikä työtuloon ole tehty tarkistusta yli 3 vuoteen.

Vuoden 2023 aikana tehtävät työtulon tarkistukset

Eläkelaitos tarkistaa vuoden 2023 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on vuonna 2023 alle 15 000 euroa, jollei yrittäjän työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.

Olennaisena tarkistuksena voidaan pitää yli 15 prosentin muutosta edelliseen työtuloon verrattuna.

Vuoden 2024 aikana tehtävät työtulon tarkistukset

Eläkelaitos tarkistaa vuoden 2024 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on vuonna2024 alle 25 000 euroa, jollei yrittäjän työtuloon ole tehty olennaista tarkistusta viimeisen 3 kalenterivuoden aikana.

Vuoden 2025 aikana tehtävät tarkistukset

Eläkelaitos tarkistaa vuoden 2025 loppuun mennessä niiden yrittäjien työtulot, joihin ei ole tehty olennaista työtulotarkistusta viimeisen 3 kalenterivuoden aikana.

Vuosi, jonka loppuun mennessä työtulotarkistus tehdään	Työtulon määrä	YEL-työtulo vahvitettu tai edellinen olennainen muutos tehty
2023	alle 15 000 €	vuonna 2020 tai aiemmin
2024	alle 25 000 €	vuonna 2021 tai aiemmin
2025	kaikki loput	vuonna 2022 tai aiemmin

Ensimmäisiä työtulomuutoksia koskeva rajaus

Jotta yrittäjillä on aikaa varautua mahdolliseen työtulojen ja vakuutusmaksun nousuun, säädetään voimaantulosäännöksissä enimmäiskorotuksesta työtuloon. Enimmäiskorotusraja koskee 1.1.2023 jälkeen tehtäviä kahta ensimmäistä työtulotarkistusta niillä yrittäjillä, joilla on ollut YEL-vakuutus voimassa 1.1.2023.

Työtuloa, joka on vahvistettu edellisen kerran ennen 1.1.2023, voidaan 1.1.2023 jälkeen tapahtuvalla ensimmäisellä tarkistuskerralla tarkistaa enintään 4 000 euroa ylöspäin ja toisella tarkistuskerralla enintään 4 000 euroa ylöspäin.

Tästä tarkistusmäärästä voidaan poiketa ylöspäin yrittäjän suostumuksella.

YEL:n voimaantulosäännöksen 4000 euron rajaus työtulon nostamisesta koskee vain uutta 1.1.2023 voimaan tullutta säännöstä yrittäjän työtulon säännöllisestä tarkistamisesta.

Yrittäjän hakemuksesta tai eläkelaitoksen aloitteesta muutoin tehtävää työtulon tarkistamista rajaus ei koske.

Voimaantulosäännöksen 4000 euron rajauskerta työtulon nostamiselle kuluu myös silloin, kun:

• 3 vuoden välein tehtävässä säännönmukaisessa tarkistuksessa työtuloa on nostettu yrittäjän suostumuksella yli 4000 euroa.
• 3 vuoden välein tehtävässä säännönmukaisessa tarkistuksessa työtuloa on laskettu tai korotus on vähemmän kuin 4000 euroa.
• 3 vuoden välein tehtävässä säännönmukaisessa tarkistuksessa työtulo on tarkistettu, mutta työtuloa ei ole muutettu, koska työtulo on jo oikealla tasolla.

Työtulotarkistus, jos yrittäjä siirtää YEL-vakuutuksensa toiseen eläkelaitokseen

Jos yrittäjä siirtää YEL-vakuutuksensa toiseen eläkelaitokseen, ei työtuloa voi ilman erityistä syytä vahvistaa aiemmasta poikkeavalle tasolle. Siirron yhteydessä työtuloa ei pitäisi muuttaa, vaan työtulomuutos tehdään joko ennen siirtoa edellisessä eläkelaitoksessa tai siirron jälkeen uudessa eläkelaitoksessa, jos siihen on perusteet. Eläkelaitos ei voi vahvistaa samaa yritystoimintaa koskevaa työtuloa aiempaa alemmalle tasolle, ellei siihen ole erityistä syytä, kuten yrittäjän työpanoksen määrässä tapahtuneet muutokset.

Jos kolmen vuoden välein tehtävä säännönmukainen työtulotarkistus tulisi vireille samaan aikaan, kun yrittäjä on siirtämässä vakuutusta toiseen eläkelaitokseen, vastaanottava eläkelaitos tekee työtulotarkistuksen.

Esimerkkejä yrittäjän työtulon tarkistamisesta YEL:n lakimuutoksen voimaantulovaiheessa

Esimerkeissä on oletuksena, että YEL-työtulon tulisi työtulon laskentapalvelun perusteella olla 35 000 euroa +/- 30 prosentin liikkumavaran puitteissa.

Esimerkki 1: Työtulon muuttaminen eläkelaitoksen aloitteesta, kun yrittäjä on nostanut työtuloaan viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana

Yrittäjä on nostanut vuonna 2022 työtuloaan minimistä 10 000 euroon. Korotus on ollut yli 15 prosenttia ja siksi eläkelaitos ei tarkista työtuloa vuonna 2023. Eläkelaitos tarkistaa yrittäjän työtulon ensimmäisen kerran 3 vuoden kuluttua eli vuonna 2025. Yrittäjän työtuloa ei nosteta tuolloin suoraan 35 000 euroon, koska kyse on ensimmäisestä tarkistuksesta lainmuutoksen voimaantulon jälkeen. Yrittäjän työtuloa voidaan nostaa enintään 4000 euroa.

Esimerkki 2: Työtulon muuttaminen eläkelaitoksen aloitteesta, kun yrittäjä ei ole tehnyt korotusta minimityötuloonsa viimeiseen kolmen kalenterivuoden aikana

Yrittäjä ei ole tehnyt korotusta minimityötuloonsa viimeiseen kolmeen vuoteen, joten vuonna 2023 eläkelaitos tarkistaa ja vahvistaa yrittäjän työtuloksi enintään 12 575 (8 575 + 4 000) euroa edellyttäen, että yrittäjä ei esitä lisäselvitystä työtulostaan.

Seuraavan kerran eläkelaitos tarkistaa yrittäjän työtulon vuonna 2026. Tällöin eläkelaitos tarkistaa yrittäjän työtuloa enintään 4000 euroa ylöspäin. Lain voimaantulon jälkeen myös toista kertaa tehtävän työtulon tarkistuksen enimmäismäärä vahvistetusta työtulosta voi olla enintään 4 000 euroa.

Esimerkki 3: Työtulon muuttaminen eläkelaitoksen aloitteesta, kun yrittäjän YEL-vakuutus on alkanut YEL:n lakimuutoksen voimaantulon jälkeen

Yrittäjän uusi YEL-vakuutus alkaa 10 000 euron työtulolla vuonna 2024. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon työtulosuosituksen laskentapalvelun ja eläkelaitoksella käytettävissä olevien tietojen perusteella kokonaisarviona. Ensimmäinen tarkistus yrittäjän työtuloon tehdään vuonna 2027. Uudeksi työtuloksi vahvistetaan 35 000 euroa +/- 30 prosentin liikkumavara huomioiden sen jälkeen, kun yrittäjää on kuultu. Siirtymäsäännöksen 4000 euron raja ei koske YEL-vakuutusta, joka alkaa YEL:n lainmuutoksen voimaantulon jälkeen.

Esimerkki 4: Työtulon muuttaminen yrittäjän hakemuksesta

Yrittäjän työtuloa ei tarkisteta vuonna 2023, koska yrittäjä on nostanut työtuloaan vuonna 2022 minimistä 10 000 euroon (yli 15 prosentin muutos). Yrittäjä hakee itse työtulonsa muuttamista 21 000 euroon vuoden 2025 alusta, ennen kuin eläkelaitos ehtii lähettää yrittäjälle ehdotuksen uudesta työtulosta. Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän työtulon yrittäjän hakemuksen perusteella 21 000 euroon. Kyse on ensimmäisestä korotuksesta lainmuutoksen voimaantulon jälkeen ja koska korotus perustuu yrittäjän omaan hakemukseen ja siinä annettuihin tietoihin, työtulon nosto voi ylittää enimmäiskorotusrajan.

Seuraava säännönmukainen tarkistus yrittäjän työtuloon tehdään 3 vuoden kuluttua eli vuonna 2028.

Esimerkki 5: Työtulon muuttaminen yrittäjän hakemuksesta ja eläkelaitoksen aloitteesta ennen eläkelaitoksen säännönmukaista työtulon tarkistusta

Yrittäjän 10 000 euron työtuloa ei ole tarkistettu vuonna 2023, koska yrittäjä on nostanut työtuloaan vuonna 2022 aikana yli 15 prosenttia. Yrittäjä hakee työtulonsa alentamista vuoden 2025 alusta alkaen. Yrittäjän työpanoksen pienentymisestä ei ole selvitystä ja eläkelaitoksen arvion mukaan ehdotettu työtulo ei vastaa yrittäjän työpanosta. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä eläkelaitos tekee yrittäjän työtuloon tarkistuksen ja vahvistaa yrittäjälle työtuloksi 35 000 euroa +/- 30 prosentin liikkumavara huomioiden osana työtulon kokonaisarviota. Siirtymäsäännöksen suojasäännös koskee vain eläkelaitoksen tekemiä säännöllisiä tarkistuksia.

Esimerkki 6: Työtulon muuttaminen yrittäjän hakemuksesta ja eläkelaitoksen aloitteesta ennen kuin 3 vuotta on kulunut edellisestä työtulon muutoksesta

Yrittäjälle on vahvistettu 9 000 euron työtulo vuonna 2021 ja yrittäjä hakee työtulonsa alentamista vuoden 2023 alusta alkaen. Yrittäjän työpanoksen pienentymisestä ei ole selvitystä ja eläkelaitoksen arvion mukaan ehdotettu työtulo ei vastaa yrittäjän työpanosta. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä eläkelaitos tekee yrittäjän työtuloon tarkistuksen ja vahvistaa yrittäjälle työtuloksi 35 000 euroa +/- 30 prosentin liikkumavara huomioiden osana työtulon kokonaisarviota. Näissä tilanteissa säännöllisten tarkistusten siirtymäsäännöksen 4000 euron rajaa ei sovelleta, koska hakemus on tehty yrittäjän aloitteesta.

Esimerkki 7: Yrittäjän YEL-vakuutus on ollut keskeytettynä

Yrittäjän YEL-vakuutus on päätetty 8 kuukautta sitten sairastumisen, vanhempainvapaan tms. syyn vuoksi. Yrittäjän työtulo ollut 18 000 euroa ennen vakuutuksen päättymistä. Yrittäjä hakee keskeytyksen jälkeen uutta YEL-vakuutusta samalla 18 000 euron työtulolla. Yrittäjä ei esitä muuta selvitystä työtulonsa perusteeksi. Kun yrittäjän YEL-vakuutus saatetaan uudelleen voimaan, eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle työtulosuosituksen laskentapalvelun mukaisen työtulon 35 000 euroa +/- 30 prosentin liikkumavara huomioiden osana työtulon kokonaisarviota.

Yrittäjän YEL-vakuutus ei ole ollut voimassa lainvoimaantulohetkellä, joten lainmuutoksen siirtymäsäännöksen 4000 euron enimmäiskorotusta ei voi tässä tapauksessa soveltaa.

Esimerkki 8: Yrittäjän työtuloa on laskettu ennen lainmuutosta 1.1.2023

Yrittäjän työtuloa on laskettu vuonna 2022 yli 15 prosenttia 15 000 eurosta 11 000 euroon, koska yrittäjän työpanoksessa on tapahtunut vastaava muutos. Seuraava tarkistusajankohta on vasta 2025 eli kolmen vuoden kuluttua edellisestä muutoksesta.

Uudet yrittäjät

Varsinkin uusien yrittäjien kohdalta on usein havaittu, etteivät he osaa arvioida oikein työpanostaan ja sitä vastaavaa YEL-työtuloa toimintaansa aloittaessaan. Uudet yrittäjät eivät omasta aloitteestaan kovin aktiivisesti tarkista YEL-työtuloaan. Tällöin on mahdollista, että työtulo jää pitkäksikin ajaksi väärälle, yleensä liian matalalle tasolle yrittäjän työpanokseen nähden.

Eläkelaitosten tulisikin YEL-vakuutusta tehtäessä tähdentää uusille yrittäjille, kuinka oleellinen merkitys työtulon tasolla on eläketurvaan ja muuhun sosiaaliturvaan.

Työtulon takautuva tarkistaminen työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä

Pääsääntöisesti yrittäjän työtuloa ei voi muuttaa takautuvasti. Kuitenkin työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä yrittäjän työtuloa voidaan muuttaa hänen tosiasiallista työskentelyään vastaavaksi työkyvyn alentumisesta eli eläketapahtumasta lähtien, vaikka päätös työtulon muuttamisesta tehtäisiinkin vasta eläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä takautuvasti.

Työtulon tarkistamisen vaikutus maksussa olevaan eläkkeeseen tai etuuteen

Kaikkien yrittäjien työtulot tarkistetaan kolmen vuoden välein ja tämä koskee myös eläkkeellä olevia yrittäjiä, joilla on voimassa oleva YEL-vakuutus. Yrittäjän YEL-työtulon korottamisella voi olla vaikutuksia yrittäjän maksussa olevaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, työuraeläkkeeseen tai ammatillisen kuntoutuksen etuuteen, koska näissä on ansaintarajat eläkkeen aikana tehtävälle ansiotyölle ja yrittäjätoiminnalle. Yrittäjän ansaintarajojen ylittymistä arvioidaan YEL-työtulon perusteella.

Eläkkeen rinnalla työskentelevällä yrittäjällä eläkelaitos ottaa työtulon tarkistuksessa huomioon yrittäjän alentuneen työkyvyn vaikutuksen työtuloon, kun yrittäjälle lähetetään työtuloehdotus. Eläkelaitos huomioi ansaintarajat uutta työtuloehdotusta lähettäessään, jos työpanoksen arvo on lähellä työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajoja. Jos työpanoksen arvo on kasvanut merkittävästi aiempaan työtuloon nähden, voi tulla arvioitavaksi esim. se, tuleeko työkyvyttömyyseläke jättää lepäämään.

Jos eläkettä maksava eläkelaitos ja YEL-vakuutuslaitos ovat eri tahoja, työtulotarkistuksessa kuullaan työkyvyttömyyseläkettä maksavaa eläkelaitosta.

Yrittäjän kokonaistyötulo määritellään kultakin kalenterivuodelta erikseen ja sen perusteella lasketaan kyseiseltä vuodelta karttunut eläke.

Kokonaistyötuloa määriteltäessä otetaan huomioon kaikki seuraavat tekijät:

• kyseiselle kalenterivuodelle vahvistettu työtulo ja sen muutokset
• se, onko yrittäjätoiminta jatkunut koko kalenterivuoden
• kyseisen kalenterivuoden työeläkevakuutusmaksun joustot (lisätyöeläkevakuutusmaksu ja pienennetty työeläkevakuutusmaksu)
• kyseisen kalenterivuoden maksamattomat ja jo vanhentuneet työeläkevakuutusmaksut.

Tarkemmat tiedot

Kokonaistyötulo kalenterivuotena, jona yrittäjällä ei ole työeläkevakuutusmaksun joustoa

Jos yrittäjä ei kalenterivuoden aikana ole käyttänyt työeläkevakuutusmaksun joustoa, kalenterivuoden kokonaistyötulo on kyseisenä vuotena voimassa olleiden vahvistettujen ja palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen vakuutusaikojen mukaan painotettu keskimäärä.

Tarkemmat tiedot

Vajaalta kalenterivuodelta, esimerkiksi yrittäjätoiminnan alkamis- tai päättymisvuodelta, kokonaistyötulo saadaan kertomalla vahvistettu tai painotettu vuotuinen työtulo osamäärällä, jossa osoittajana on yrittäjätoiminnan kesto ao. vuonna ja nimittäjänä 360.

Tarkemmat tiedot

Vuoden 2025 loppuun saakka kokonaistyötulo jaetaan osiin kalenterivuotena, jona yrittäjä täyttää 53 tai 63 vuotta

Vuosina 2017 – 2025 yrittäjälle karttuu eläkettä kokonaistyötulosta 1,7 prosenttia vuodessa 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona yrittäjä täyttää 63 vuotta.

Tarkemmat tiedot

Kalenterivuotena, jona yrittäjä täyttää 53 tai 63 vuotta, karttumisprosentti työansioista nousee mainitun iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Karttuneen eläkkeen laskemista varten kyseisen vuoden kokonaistyötulo jaetaan kyseisenä vuonna sovellettavien karttumisprosenttien mukaisiin osiin. Jako perustuu ansiokuukausiin ja yrittäjän syntymäpäiväkuukauteen. Ansiokuukausi on kuukausi, jonka aikana yrittäjävakuutus on ollut voimassa vähintään 1 päivän.

Jos yrittäjän vahvistettua työtuloa on tarkistettu kyseisen kalenterivuoden aikana, lasketaan ensin ao. vuoden kokonaistyötulo, joka on vahvistettujen ja palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen vakuutusaikojen mukaan painotettu keskimäärä.

Tarkemmat tiedot

Kokonaistyötulo kalenterivuotena, jona yrittäjä on joustanut työeläkevakuutusmaksussa

Milloin jousto otetaan huomioon?

Lisätyöeläkevakuutusmaksu ja pienennetty työeläkevakuutusmaksu otetaan pääsääntöisesti täysimääräisesti huomioon kokonaistyötuloa laskettaessa. Tästä on kuitenkin yksi poikkeus:

• Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden kokonaistyötuloa laskettaessa ei oteta huomioon lisätyöeläkevakuutusmaksua eikä pienennettyä työeläkevakuutusmaksua. Tällöin ao. vuodelta kokonaistyötulo lasketaan yrittäjälle vahvistetun työtulon perusteella.

Jos kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio lasketaan siten, että myös eläketapahtumavuoden ansiot ovat mukana tulevan ajan ansiota määrättäessä, lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty työeläkevakuutusmaksu otetaan edellä sanotusta poiketen huomioon eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden kokonaistyötuloa laskettaessa.

Tarkemmat tiedot

Joustovuoden kokonaistyötulo

Jos yrittäjä on maksanut lisätyöeläkevakuutusmaksua, korkoutetaan toteutunut lisätyöeläkevakuutusmaksu erä- tai maksupäivästä kalenterivuoden heinäkuun 1. päivään. Vahvistetun työtulon perusteella määrätyt työeläkevakuutusmaksut korkoutetaan erä- tai maksupäivästä teoreettisiin eräpäiviinsä.

Sen jälkeen lasketaan joustovuoden kokonaistyötulo jakamalla kaikki yrittäjän maksamat, kyseiseen kalenterivuoteen kohdistuvat työeläkevakuutusmaksut ao. vuodelle vahvistetun vakuutusmaksuprosentin sadasosalla.

Jos yrittäjä on maksanut pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, kokonaistyötulo lasketaan jakamalla yrittäjälle määrättyjen työeläkevakuutusmaksujen summa vakuutusmaksuprosentin sadasosalla riippumatta siitä, onko yrittäjä maksanut hänelle määrätyt työeläkevakuutusmaksut vai ei.

Tarkemmat tiedot

Kokonaistyötulo, kun yrittäjä on joustanut työeläkevakuutusmaksussa 53 vuoden iän täyttämisvuonna

Kalenterivuotena, jona yrittäjä täyttää 53 vuotta, hänen työeläkevakuutusmaksunsa määrätään alle 53-vuotiaan työeläkevakuutusmaksuprosentin mukaan kalenterivuoden loppuun asti. Eläkkeen karttumisprosentti muuttuu kuitenkin 53 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Kalenterivuoden kokonaistyötulo lasketaan edellä olevien esimerkkien mukaisesti. Tätä kokonaistyötuloa käytetään laskettaessa karttunut eläke 53 vuoden iän täyttämiskuukauden jälkeiselle ajalla ja sitä edeltävälle ajalle.

Tarkemmat tiedot

Joustomaksujen korkoutuksen laskeminen

Ennen kokonaistyötulon laskentaa lisätyöeläkevakuutusmaksut on korkoutettava ao. kalenterivuoden heinäkuun 1. päivään. Korkoutus tapahtuu seuraavin periaattein:

• Korkoaikaa laskettaessa täyteen kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää ja siten vuoteen 360 päivää. Jos eräpäivä osuu viikonloppuun, eräpäivänä pidetään eräpäivän jälkeistä ensimmäistä arkipäivää.
• Lisätyöeläkevakuutusmaksu korkoutetaan heinäkuun 1. päivään erä- tai maksupäivästä. Jos yrittäjä maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksun eräpäivän jälkeen tai eräpäivää ei ole määrätty, korkoutus heinäkuun 1. päivään tehdään maksupäivästä.
• Korkoaikaan luetaan mukaan heinäkuun 1. päivä, mutta ei todellista eräpäivää/maksupäivää.
• Korkona on perustekorko (1.1.vu).

Toteutunut lisätyöeläkevakuutusmaksu korkoutettuna eräpäivästä tai maksupäivästä heinäkuun 1. päivään saadaan kaavasta:

maksu (1.7.) = maksu (tot.) x (1 + korko% / 100) ^ (korkopäivät / 360).

Jos yrittäjä maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksun eräpäivän jälkeen, viivästyskorkoa ei peritä eräpäivän ja maksupäivän väliseltä ajalta. Sen vuoksi lisätyöeläkevakuutusmaksun korkoutus tehdään todellisesta maksupäivästä heinäkuun 1. päivään.

Tarkemmat tiedot

Yrittäjän maksamattomat, vanhentuneet työeläkevakuutusmaksut pienentävät kokonaistyötuloa

Yrittäjän maksamattomat ja jo vanhentuneet työeläkevakuutusmaksut otetaan huomioon kokonaistyötuloa pienentävänä tekijänä. Jos maksamattomat työeläkevakuutusmaksut ovat vanhentuneet, kokonaistyötuloa pienennetään siten, että se kerrotaan yrittäjän maksamien ja hänelle määrättyjen työeläkevakuutusmaksujen osamäärällä.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksut on perittävä 5 vuoden kuluessa maksuunpanoa seuraavan vuoden alusta lukien. Muussa tapauksessa työeläkevakuutusmaksu vanhenee. Ulosmittaustilanteissa tilityksiä voi tulla tuon 5 vuoden vanhentumisajan jälkeenkin. Tilitykset otetaan huomioon pienennettyä kokonaistyötuloa laskettaessa.

Tarkemmat tiedot

Ne maksamattomat YEL-maksut, jotka eivät ole vielä vanhentuneet, voidaan kuitata yrittäjälle maksettavasta eläkkeestä.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen vanhentumisaika ja kokonaistyötulo määräytyy ensimmäisen eläkepäätöksen antamishetken mukaan

Viiden vuoden työeläkevakuutusmaksujen vanhentumisaika (eläkepäätöksen antamisvuosi ja 5 sitä edeltävää vuotta) lasketaan yrittäjälle myönnettävän ensimmäisen eläkepäätöksen antamishetken mukaisesti. Ensimmäinen eläkepäätös voi olla:

• täysi tai osatyökyvyttömyyseläke
• kuntoutustuki
• työuraeläke
• osittainen varhennettu vanhuuseläke
• vanhuuseläke
• varhennettu vanhuuseläke
• kuntoutusraha
• luopumistuki
• perhe-eläke, jos edunjättäjä ei eläessään ole hakenut eläkettä.

Ensimmäisen eläkepäätöksen jälkeen yrittäjän eläke voi jatkua toisenlajisena esimerkiksi työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeenä.

Tällaiseen eläkepäätökseen rinnastetaan päätös, jolla eläke myönnetään, mutta sitä ei ensisijaisen etuuden vähentämisen takia makseta. Hylkäävällä eläkepäätöksellä ei ole edellä kuvattua vaikutusta.

Yrittäjän kokonaistyötulon määrää ei eläkepäätöksen jälkeen tarkisteta enää sen jälkeen, kun seuraavat vakuutusmaksut vanhentuvat, vaikka perintäaikana ei saataisikaan kaikkia maksamattomia maksuja perittyä eläkkeestä vähentämällä. Poikkeustilanteet tästä on, kun:

• päättyneen eläkkeen jälkeen yrittäjälle myönnetään uusi eläke uusin perustein, tai
• yrittäjä harjoittaa YEL-vakuutettua yrittäjätoimintaa eläkkeen rinnalla ja tästä myönnetään eläke.

Tarkemmat tiedot

Jos henkilön ensimmäinen eläkepäätös poistetaan muutoksenhaun johdosta (eläkelaitoksen antama itseoikaisupäätös tai valitusasteen antama päätös), määräaika lasketaan pääsääntöisesti tämän ensimmäisen eläkepäätöksen tilalle tulleen päätöksen perusteella.

Osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävä eläke

Jos henkilölle ensimmäisen eläkepäätöksen jälkeen myönnetään uusi eläke, joka lasketaan uusin perustein, määräaika lasketaan uuden eläkepäätöksen perusteella. Tällainen uusin perustein laskettu eläke on esimerkiksi osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke.

Tarkemmat tiedot

Velkajärjestelyn ja konkurssin vaikutus yrittäjän työtuloon ja työeläkevakuutusmaksuihin

Velkajärjestelylakien mukaiset anteeksiannetut maksut katsotaan maksetuiksi maksuiksi. Tällöin ne eivät vaikuta yrittäjän työtuloon pienentävästi. Jotta velkajärjestelylakien mukaisesti anteeksiannetut YEL-vakuutusmaksut katsottaisiin kokonaistyötuloa laskettaessa maksetuiksi maksuiksi, tulee anteeksiannon olla tapahtunut YEL-vakuutettua itseään henkilökohtaisesti koskevassa velkajärjestelyssä tai yrityssaneerauksessa.

Ennen velkajärjestelyn tai saneerausmenettelyn alkamishetkeä vanhentuneet maksut eivät kuulu velkajärjestelyn tai saneerausmenettelyn piiriin ja tästä syystä niitä käsitellään kuin muitakin laiminlyötyjä maksuja.

Yrittäjällä on konkurssista huolimatta velvollisuus maksaa YEL-vakuutusmaksunsa. Maksamattomat vakuutusmaksut vähentävät työtuloa.

Verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 21 §:n mukaan, jos saaminen on valvottu 5 vuoden määräajan kuluessa konkurssissa, ko. ajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista konkurssiin luovutetuista varoista. Tällä perusteella konkurssista saaduilla varoilla tulee kuitata maksamattomia vakuutusmaksuja ja suoritukset tulee huomioida eläkkeensaajan työtulossa ja eläkkeen määrässä.

Päättyneen yrittäjätoiminnan YEL-työtulon ilmoittaminen rekisteriin

Jos yrittäjä on jättänyt maksamatta vakuutusmaksuja, mutta ei ole kysymys eläkehakemustilanteesta, eläkelaitos seuraa, milloin päättyneen yrittäjäjakson perusteella voidaan laskea työtulon ja eläkkeen lopullinen määrä.

YEL-työtulon määrä rekisterissä on avoin niin kauan kuin vapaakirja on lopullisesti laskettu. Rekisteriin tulee maininta syystä, miksi vapaakirjan määrä on avoin. Tällaisessa tilanteessa eläkelaitoksen ja ETK:n tulee ilmoittaa henkilölle eläkearvion (esim. eläkeotteen) yhteydessä maksamattomien vakuutusmaksujen vaikutuksesta lopulliseen ansaittuun eläkkeeseen.

Eläkelaitos informoi yrittäjää työtulon vähentämisestä

Eläkelaitos informoi yrittäjää siitä, että vakuutusmaksun maksamatta jättäminen pienentää kertyvää eläkettä.

Eläkelaitos kertoo yrittäjälle kirjeellä maksamattomista vakuutusmaksuista ja tästä johtuvasta työtulon vähentämisestä hyvissä ajoin ennen vakuutusmaksujen vanhentumista. Kirje lähetetään vanhentumishetkeä edeltävän heinäkuun alkuun mennessä, jotta yrittäjälle jää riittävästi aikaa maksaa vakuutusmaksu. Jos yrittäjän osoite ei ole tiedossa, ei yrittäjälle mene eläkelaitoksen tiedonantoa työtulon vähentämisestä.