Yrittäjän työeläkevakuutusmaksu

Yrittäjällä on tietyin edellytyksin mahdollisuus joustaa työeläkevakuutusmaksuissaan siten, että hän maksaa työeläkevakuutusmaksua

• enemmän kuin vahvistettu työtulo edellyttää (lisätyöeläkevakuutusmaksu) tai
• vähemmän kuin vahvistettu työtulo edellyttää (pienennetty työeläkevakuutusmaksu).

Lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty työeläkevakuutusmaksu (joustomaksut) koskee tietyn kalenterivuoden koko työeläkevakuutusmaksua.

Työeläkevakuutusmaksun joustomahdollisuus koskee vain YEL:n mukaisesti vakuutettuja yrittäjiä. MYEL:ssa ei ole vastaavia säännöksiä.

Yrittäjä voi käyttää joustomaksua vain tilapäisesti

Työeläkevakuutusmaksun jouston avulla yrittäjän on mahdollista sopeutua satunnaisia ja suhdanneluonteisia yrittäjätoiminnan vaihteluita vastaan. Työeläkevakuutusmaksun joustoa ei ole tarkoitettu korvaamaan työtulon tarkistamista yrittäjän todellista työpanosta vastaavalle tasolle.

Jos yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia, joilla voi olla olennainen vaikutus vahvistettuun työtuloon, on yrittäjän ilmoitettava siitä viipymättä eläkelaitokselle ja haettava vahvistetun työtulon tarkistamista.

Jos yrittäjä käyttää jatkuvasti tai toistuvasti oikeuttaan lisätyöeläkevakuutusmaksun tai pienennetyn työeläkevakuutusmaksun maksamiseen, eläkelaitoksen tulee osaltaan myötävaikuttaa siihen, että yrittäjän työtulo vahvistetaan yrittäjän todellista työpanosta vastaavalle tasolle.

Oikean tasoinen vahvistettu työtulo takaa yrittäjälle parhaiten oikean tasoisen eläke- ja muun sosiaaliturvan. Se vähentää myös tarvetta jouston käyttöön ja pienentää siten eläkelaitoksen hallintokuluja.

Yrittäjä ilmoittaa joustoilmoituksella eläkelaitokselle halustaan maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua. Jouston käyttöä on tietyissä tilanteissa rajoitettu ja sille on asetettu myös määrään liittyviä rajoituksia. Joustoilmoituksen saatuaan eläkelaitos tutkii, onko yrittäjällä oikeutta käyttää joustoa ja antaa kyseisen kalenterivuoden kokonaistyötulosta valituskelpoisen päätöksen.

Kalenterivuosien lukumäärä, joina yrittäjä voi maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua, ei ole rajoitettu

Vaikka kalenterivuosien lukumäärä, joina yrittäjä voi maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua, ei ole rajoitettu, saattaa jatkuva tai toistuva lisätyöeläkevakuutusmaksun maksaminen viitata siihen, että yrittäjän vahvistettua työtuloa olisi syytä tarkistaa suuremmaksi.

Kalenterivuosien lukumäärää, joina yrittäjä voi maksaa pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, on rajoitettu

Kalenterivuosia, joina yrittäjä voi maksaa pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, voi kulloinkin tarkasteltavan 7 peräkkäisen kalenterivuoden aikana olla enintään 3. Tarkastelujaksoon (7 vuotta) sisältyy aina kulumassa oleva kalenterivuosi. Kulumassa olevana kalenterivuotena yrittäjä ei voi maksaa pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, jos hän on edeltävän 6 kalenterivuoden aikana jo 3 vuotena maksanut pienennettyä työeläkevakuutusmaksua.

YEL-vakuutuksessa oleva katko ei keskeytä pienennetyn työeläkevakuutusmaksun kalenterivuosien laskentaa. Jousto-oikeus on henkilökohtainen, ei vakuutusjaksokohtainen.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeellä olevalla yrittäjällä ei ole oikeutta työeläkevakuutusmaksun joustoon

Yrittäjällä ei ole oikeutta työeläkevakuutusmaksun joustoon, jos hän

• saa Suomesta työsuhteeseen, virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perustuvaa työeläkelakien mukaista eläkettä tai kuntoutusrahaa taikka
• on osa-aikaeläkkeellä ja hän harjoittaa sen rinnalla yrittäjätoimintaa.

Yrittäjällä ei siis ole oikeutta työeläkevakuutusmaksun joustoon silloin, kun hän on vanhuuseläkkeen rinnalla harjoittamansa yrittäjätoiminnan perusteella ottanut itselleen vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen.

Ulkomailta saatava eläke ei sen sijaan ole este työeläkevakuutusmaksun joustolle.

Aloittavan yrittäjän työeläkevakuutusmaksun alennus estää työeläkevakuutusmaksun jouston

Yrittäjällä ei ole oikeutta jouston käyttöön sellaisen kalenterivuoden aikana, jona

•  hänellä on oikeus aloittavan yrittäjän maksualennukseen tai
•  aloittavan yrittäjän maksualennusaika päättyy kesken kalenterivuoden.

Pakkovakuutetulla yrittäjällä ei ole oikeutta aloittavan yrittäjän maksualennukseen, joten hän voi joustaa sinä aikana, jolloin hän ilman pakkovakuutusta olisi oikeutettu aloittavan yrittäjän työeläkevakuutusmaksun alennukseen.

Yrittäjällä ei ole oikeutta työeläkevakuutusmaksun joustoon, jos yrittäjätoiminta on vakuutettuna vain osan vuotta

Yrittäjä voi joustaa työeläkevakuutusmaksuissaan vain sellaisten kalenterivuosien aikana, joina hänellä on vakuutus voimassa koko kalenterivuoden.

Yrittäjä ei voi käyttää työeläkevakuutusmaksun joustoa yrittäjätoiminnan aloittamis- ja päättymisvuotena eikä eläketapahtumavuotena, jos yritystoiminta alkaa tai päättyy kesken kalenterivuoden.

Jos vakuutus päättyy kalenterivuoden viimeisenä päivänä 31.12 ja vakuutusjakso on alkanut viimeistään saman vuoden tammikuun 1. päivänä, vakuutuksen katsotaan olleen voimassa koko kalenterivuoden.

Jos vastaavassa tapauksessa vakuutus päättyy jo 30.12., ei työeläkevakuutusmaksun jousto ole mahdollinen, koska jouston edellytyksenä on, että YEL-vakuutus on voimassa koko kalenterivuoden. Vuoden aika lasketaan todellisten kalenteripäivien mukaan.

Yrittäjällä ei ole oikeutta työeläkevakuutusmaksun joustoon, jos yrittäjä ei ole vakuutettuna koko kalenterivuotta samassa eläkelaitoksessa

Jos yrittäjätoiminta on vakuutettu kalenterivuoden aikana useammassa kuin yhdessä eläkelaitoksessa, työeläkevakuutusmaksun jousto ei ole mahdollista.

Työeläkevakuutusmaksun jousto vaikuttaa koko kalenterivuoden kokonaistyötuloon. Jos yrittäjä on ilmoittanut joustosta eläkelaitokselle ja mahdollisesti maksaakin joustoilmoituksensa mukaisia maksuja ja hän sen jälkeen siirtää YEL-vakuutuksensa toiseen eläkelaitokseen, työeläkevakuutusmaksun jousto peruuntuu.

Yrittäjällä ei ole oikeutta työeläkevakuutusmaksun joustoon, jos yrittäjällä on maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja

Jos yrittäjällä on maksamatta erääntyneitä YEL:n mukaisia työeläkevakuutusmaksuja, hän ei voi joustaa vakuutusmaksuissa. Jos tällainen yrittäjä ilmoittaa eläkelaitokselle halustaan käyttää työeläkevakuutusmaksun joustoa, hänellä ei ole oikeutta työeläkevakuutusmaksun jostoon ennen kuin hän on maksanut erääntyneet työeläkevakuutusmaksunsa.

Työeläkevakuutusmaksun viivästyskorkoa ei lueta maksamattomaksi vakuutusmaksuksi, mutta työeläkevakuutusmaksun laiminlyöntimaksu sen sijaan luetaan.

Yrittäjän velkajärjestelyssä olevat tai vanhentuneet työeläkevakuutusmaksut eivät estä työeläkevakuutusmaksun joustoa

Työeläkevakuutusmaksun joustoa eivät estä

• yrittäjän maksamattomat työeläkevakuutusmaksut, joihin eläkelaitos on menettänyt oikeuden vanhentumisen vuoksi tai
• yrittäjän velkajärjestelyssä olevat maksamattomat työeläkevakuutusmaksut tai
• yrityssaneerauksessa olevan yrityksen yrittäjäomistajan maksamattomat työeläkevakuutusmaksut, jos yrittäjä harjoittaa yrittäjätoimintaa itsenäisenä elinkeinonharjoittajana tai toiminimellä.

Jos yrittäjä harjoittaa yritystoimintaa osakeyhtiömuodossa, ei osakeyhtiön yrityssaneeraus muuta yrittäjän omaa vastuuta maksamattomista työeläkevakuutusmaksuista. Yrittäjän maksamattomat työeläkevakuutusmaksut katsotaan tällöin yrittäjän maksuiksi, jotka estävät työeläkevakuutusmaksun jouston käytön.

Tarkemmat tiedot

Työeläkevakuutusmaksun jousto pakkovakuutuksen aikana tai takautuvan vakuutuksen aikana

Pakkovakuutus tai takautuva YEL-vakuutus ei sinänsä ole este yrittäjän työeläkevakuutusmaksun joustolle. Jos yrittäjä on pakkovakuutettu tai hänet on muutoin vakuutettu takautuvasti, ei yrittäjän työeläkevakuutusmaksun jousto kuitenkaan käytännössä ole mahdollista tälle takautuvalle ajalle. YEL:n mukaan yrittäjän on annettava joustoilmoitus sen kalenterivuden aikana, jona hän haluaa joustaa. Joutoilmoitusta ei siis voi antaa kulumassa olevaa vuotta edeltävälle ajalle. Näin ollen yrittäjä voi tällaisissa tilanteissa joustaa vain kulumassa olevana kalenterivuotena ja tulevina vuosina, jos työeläkevakuutusmaksun jouston edellytykset muutoin täyttyvät.

Mahdollisen laiminlyöntimaksuun määrään yrittäjän työeläkevakuutusmaksun jousto ei vaikuta.

YEL-työtulon alarajan vaikutus työeläkevakuutusmaksun joustoon

Yrittäjällä, jolla YEL-työtulon alaraja ei täyty ja joka on ottanut YEL-vakuutuksen vapaaehtoisesti, ei ole oikeutta työeläkevakuutusmaksun joustoon. Tämä johtuu siitä, että yrittäjä ei voi joustaa alle YEL-työtulon alarajan.

Yrittäjä ei voi joustaa työeläkevakuutusmaksuissaan myöskään niin, että YEL-työtulon alaraja ylittyy, koska tällöin yrittäjä on YEL-työtulon alarajan ylittymisen vuoksi pakollisesti vakuuttamisvelvollinen ja vapaaehtoinen vakuutus päättyy.

Työeläkevakuutusmaksun jousto on mahdollista vain voimassa olevan YEL-vakuutuksen aikana

YEL-vakuutuksen tulee olla voimassa, jotta yrittäjä voisi käyttää joustoa. Jo päättyneeseen YEL-vakuutukseen joustoa ei voida myöntää, vaikka muut edellytykset jouston käytölle täyttyisivätkin.

Vireillä oleva valitus ei estä työeläkevakuutusmaksun joustoa

Yrittäjän vireillä oleva valitus ei estä  yrittäjän työeläkevakuutusmaksun joustoa. Valitus ei estä joustoa, vaikka se koskisi yrittäjän työtulon määrää.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun jouston määrälle on laissa asetettu ala- ja ylärajat. Rajat on määritelty prosentteina vahvistetun työtulon perusteella määräytyvästä työeläkevakuutusmaksusta seuraavasti:

Edellisten rajojen lisäksi työeläkevakuutusmaksun jouston vähimmäis- ja enimmäismäärää rajaavat myös

• YEL-työtulon alaraja 9 010,28 e (vuoden 2024 tasossa) ja
• YEL-työtulon yläraja 204 625,00 e (vuoden 2024 tasossa).

Kalenterivuoden aikana yhteensä maksettujen vakuutusmaksujen määrän tulee olla sellainen, että sitä vastaava kokonaistyötulo ei jää pienemmäksi kuin YEL-työtulon alaraja eikä toisaalta ylitä YEL-työtulon ylärajaa.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun jousto ja työtulon muutos saman vuoden aikana

Normaalisti työeläkevakuutusmaksun jouston vähimmäis- ja enimmäismäärät lasketaan yrittäjän vahvistetun työtulon mukaisesta työeläkevakuutusmaksusta. Yrittäjä voi käyttää jousto-oikeuttaan myös sellaisena kalenterivuotena, jona hän ennen joustoilmoitustaan on muuttanut vahvistettua työtuloaan. Jouston rajat lasketaan tällöin kyseisen kalenterivuoden painotettua työtuloa vastaavan vakuutusmaksun perusteella olettaen, että työtulo säilyy loppuvuoden tasolla, jolla se on yrittäjän joustoilmoituksen saapuessa.

Jos yrittäjä on käyttänyt joustoa ja sen jälkeen saman kalenterivuoden aikana hakee vahvistetun työtulon muutosta, jousto peruuntuu.

Työeläkevakuutusmaksun jouston rajat ja vireillä oleva valitus työtulon määrästä

Yrittäjän vireillä oleva valitusasia ei estä työeläkevakuutusmaksun joustoa, vaikka valitus koskisi yrittäjän työtuloa. Tällöin jouston rajat lasketaan eläkelaitoksen vahvistamasta, sen hetkisestä työtulosta.

Työeläkevakuutusmaksun jouston rajat määritellään uudestaan muutoksenhakuelimen päätöksellä vahvistetun työtulon perusteella.

Jos yrittäjän ilmoitus työeläkevakuutusmaksun jouston suunnasta vastaa toteutuneen jouston suuntaa ja jos

• toteutunut jousto jää joustorajojen sisään, jousto hyväksytään toteutuneen mukaisena.
• Jos jousto jää pienemmäksi kuin jouston vähimmäisrajat ( +/- 10 prosenttia), jousto peruuntuu.
• Jos toteutunut pienennetty työeläkevakuutusmaksu alittaa laissa säädetyn rajamäärän (- 20 prosenttia), työeläkevakuutusmaksuja peritään lisää niin, että jousto on enintään – 20 prosenttia.
• Jos lisätyöeläkevakuutusmaksu ylittää 100 prosentin ylärajan, eläkelaitos voi käyttää maksujen ylimäärän joko tulevien maksujen maksamiseen tai palauttaa sen yrittäjälle.

Jos yrittäjän ilmoitus jouston suunnasta poikkeaa toteutuneen jouston suunnasta, jousto peruuntuu. Tällöin yrittäjän työeläkevakuutusmaksu määrätään muutoksenhakuelimen päätöksellä vahvistetun työtulon perusteella.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun joustoilmoitus ja joustomaksun maksaminen

Yrittäjän on ilmoitettava kirjallisesti eläkelaitokselle halustaan joustaa työeläkevakuutusmaksuissaan. Ilmoituksen on oltava eläkelaitoksessa saman kalenterivuoden aikana, jota työeläkevakuutusmaksun jousto koskee. Joustoilmoitus kohdistuu aina siihen kalenterivuoteen, jona se on saapunut eläkelaitokselle.

Yrittäjän ilmoitus voi olla

• vapaamuotoinen
• tätä tarkoitusta varten suunniteltu eläkelaitoksen lomake tai
• YEL-vakuutuksen muutosilmoituslomake (YM -lomake), jossa ”Lisätietoja” -osassa yrittäjä voi ilmoittaa jouston suunnan ja määrän joko suhteellisena tai euromääräisenä.

Yrittäjä voi lähettää työeläkevakuutusmaksun joustoilmoituksen myös sähköisesti siten kuin laissa sähköisestä asioinnista säädetään.

Eläkelaitoksen toimenpiteet yrittäjän työeläkevakuutusmaksun joustoilmoituksen saatuaan

Eläkelaitos tarkastaa, että

• yrittäjän ilmoittama jousto on lain sallimissa rajoissa ja
• yrittäjällä on oikeus joustaa kyseisen kalenterivuoden aikana.

Jos jouston käytölle on jokin ehdoton este, eläkelaitos antaa yrittäjälle valituskelpoisen hylkäävän päätöksen.

Tarvittaessa eläkelaitos sopii yrittäjän kanssa uusista työeläkevakuutusmaksujen eräpäivistä ja lähettää yrittäjälle mahdolliset uudet laskut loppuvuoden vakuutusmaksuista.

Kun yrittäjä maksaa pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, eläkelaitos tarkistaa, onko tarpeen muuttaa yrittäjälle vahvistetun työtulon perusteella määrättyjä, joustoilmoituksen tullessa vielä maksamattomia maksueriä.

Kun yrittäjä maksaa pienennettyä työeläkevakuutusmaksua ja vahvistetun työtulon mukaiset työeläkevakuutusmaksut on joustoilmoituksen saapuessa jo kokonaan maksettu, joustomaksun ylittävä maksu voidaan joko

• käyttää yrittäjän seuraavan vuoden maksujen maksamiseen tai
• palauttaa yrittäjälle.

Kun yrittäjä maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua, eläkelaitos lähettää yrittäjälle vahvistetun työtulon mukaisten laskujen lisäksi yrittäjän ilmoittaman lisätyöeläkevakuutusmaksun mukaisen laskun. Yrittäjä maksaa lisämaksun yhdessä erässä, jonka eräpäivästä eläkelaitos sopii yrittäjän kanssa.

Lisätyöeläkevakuutusmaksu on vakuutusehtojen mukaan maksettava sen kalenterivuoden aikana, jona yrittäjä on kirjallisesti ilmoittanut eläkelaitokselle käyttävänsä joustoa. Yrittäjän on tarvittaessa osoitettava esim. pankin tositteella, että lisätyöeläkevakuutusmaksu on suoritettu kyseisen kalenterivuoden aikana.

Eläkelaitos seuraa yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen maksamista. Jos yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen suoritukset poikkeavat sovitusta esim. yrityksen taloudellisen tilanteen muutoksen vuoksi, voi eläkelaitos tarvittaessa vielä selvittää ennen kalenterivuoden päättymistä yrittäjältä, minkä verran hän haluaa joustaa työeläkevakuutusmaksuissaan. Kalenterivuoden kuluessa yrittäjä voi siis sovitella jouston määrää, mutta jouston suuntaa alkuperäiseen ilmoitukseen nähden ei saa muuttaa.

Eläkelaitos antaa päätöksen kalenterivuoden kokonaistyötulosta

Eläkelaitos antaa yrittäjälle valituskelpoisen päätöksen sen kalenterivuoden kokonaistyötulosta, jona hän on maksanut lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua. Eläkelaitoksen päätöksessä tulisi tunnistetietojen ohella olla ainakin seuraavat tiedot:

• yrittäjän ilmoittaman jouston suunta
• kalenterivuoden kokonaistyötulo
• päätöksen purkavat ehdot.

Eläkelaitos voi antaa yrittäjälle valituskelpoisen päätöksen kalenterivuoden kokonaistyötulosta

• jo heti joustoilmoituksen saapumisen jälkeen, kun yrittäjä haluaa maksaa pienennettyä työeläkevakuutusmaksua tai
• lisätyöeläkevakuutusmaksun saavuttua, kun yrittäjä haluaa maksaa lisämaksua.

Heti joustoilmoituksen saavuttua eläkelaitos voi antaa laskelman kokonaistyötulosta olettaen, että työeläkevakuutusmaksut toteutuvat joustoilmoituksen mukaisena.

Eläkelaitos antaa päätöksen yrittäjän kokonaistyötulosta viimeistään kalenterivuoden päätyttyä, jolloin on selvillä, minkä verran yrittäjä maksoi kyseisen kalenterivuoden aikana yhteensä työeläkevakuutusvakuutusmaksuja.

Eläkelaitos ei kuitenkaan anna päätöstä, jos

• yrittäjä ei maksakaan sovittua lisätyöeläkevakuutusmaksua tai
• maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua vähemmän kuin 10 prosenttia vahvistetun työtulon mukaisesta maksusta.

Tällöin eläkelaitos toteaa asian rauenneeksi ja ilmoittaa asiasta kirjallisesti yrittäjälle. Raukeamiskirjeeseen ei liitetä valitusosoitusta.

Jos eläkelaitos on antanut päätöksen kokonaistyötulosta heti joustoilmoituksen saavuttua yrittäjän ilmoituksen mukaisena, eikä suunniteltu lisätyöeläkevakuutusmaksun maksuohjelma toteudukaan, eläkelaitoksen on haettava lainvoimaisen päätöksensä poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Jos taas eläkelaitoksen päätös koskee pienennettyä työeläkevakuutusmaksua eikä suunniteltu maksuohjelma toteudu, eläkelaitoksen ei tarvitse hakea lainvoimaisen päätöksensä poistamista. Tällöin eläkelaitos perii puuttuvat maksut ja jos maksut vanhentuvat, eläkelaitos vähentää kyseisen kalenterivuoden työtuloa puuttuvia työeläkevakuutusmaksuja vastaavasti.

Eläkelaitos voi joutua hakemaan kokonaistyötuloa koskevan päätöksensä poistamista myös silloin, jos jouston muut edellytykset eivät enää täyty.

Eläkelaitos voi vastaavasti joutua hakemaan hylkäävän päätöksen poistamista tai päätös voidaan itseoikaista, jos myöhemmin ilmenee, että edellytykset jouston käytölle kyseisenä kalenterivuotena ovatkin olemassa.

Päätös yrittäjän kokonaistyötulosta voi sisältää purkavia ehtoja

Päätöksen purkavina ehtoina voidaan mainita samat tilanteet, joiden perusteella työeläkevakuutusmaksun jousto peruuntuisi. Jotta jouston purkavat ehdot tulisivat kokonaistyötuloa koskevan päätöksen osaksi, täytyy ne mainita varsinaisessa päätöksessä. Minimivaatimuksena on, että päätöstekstiin sisältyy ainakin viittaus mahdollisessa liitteessä tarkemmin yksilöityihin ehtoihin.

Jos jokin työeläkevakuutusmaksun joustolle asetettu ehto ei toteudu (esimerkiksi vahvistettua työtuloa muutetaan myöhemmin saman kalenterivuoden aikana), ei päätöksellä vahvistettu kokonaistyötulo tule voimaan. Kyseisen kalenterivuoden kokonaistyötulo määräytyy yrittäjälle vahvistettujen työtulojen mukaan.

Kun eläkelaitos antaa päätöksen ehdollisena, ei jonkin jouston estävän seikan toteutuessa kokonaistyötuloa koskevaa päätöstä tarvitse erikseen poistaa tai oikaista erillisessä muutoksenhakumenettelyssä.

Purkavat ehdot tulevat osaksi kokonaistyötulosta annettua päätöstä, joten yrittäjällä on oikeus hakea muutosta myös  ehtoihin.

Työeläkevakuutusmaksun jouston peruuntuminen

Työeläkevakuutusmaksun jousto peruuntuu, jos eläkelaitos ei ole vielä antanut päätöstä kalenterivuoden kokonaistyötulosta ja YEL-vakuutusta koskevat tiedot kyseisen kalenterivuoden osalta muuttuvat siten, että

• yrittäjän oikeus joustoon ei enää olisikaan mahdollista tai
• kokonaistyötulo ja lisämaksun/pienennetyn maksun määrä muuttuisivat.

Työeläkevakuutusmaksun jousto peruuntuu esimerkiksi seuraavista syistä:

• YEL-vakuutuksen alkamis- tai päättymispäivämäärään tulee muutostieto, jonka vuoksi jousto koskee kalenterivuotta, jona YEL-vakuutus ei ole voimassa koko kalenterivuotta
• yrittäjä muuttaa jouston jälkeen saman kalenterivuoden aikana vahvistetun työtulonsa tasoa
• esim. YEL-vakuutuksen alkamispäivän muuttumisen vuoksi aloittavan yrittäjän työeläkevakuutusmaksun alennusaika muuttuu ja kohdistuu joustovuoteen
• joustovuotena yrittäjätoiminta päättyy ennen kalenterivuoden loppua esim. eläketapahtuman tai muun syyn vuoksi
• eläketapahtuma ja eläkkeen alkaminen on joustovuotena yritystoiminnan kuitenkin jatkuessa
• yrittäjän maksamien, maksupäivään korkoutettujen työeläkevakuutusmaksujen perusteella osoittautuu, että yrittäjä on maksanut lisämaksua vähemmän kuin 10 prosenttia vahvistetusta työtulosta
• yrittäjä siirtää jouston jälkeen saman kalenterivuoden aikana vakuutuksensa toiseen eläkelaitokseen.

Jos jouston peruuntuminen johtuu sellaisesta seikasta, joka olisi jo alun perin estänyt jouston, eläkelaitos antaa jouston peruuntumisesta valituskelpoisen hylkäävän päätöksen.

Jos jouston peruuntuminen johtuu siitä, että yrittäjä ei ole maksanut lisätyöeläkevakuutusmaksua vähintään laissa säädettyä minimimäärää, mikä voi aiheutua myös lisätyöeläkevakuutusmaksun korkoutuksesta, ei asiasta anneta päätöstä, vaan jousto todetaan rauenneeksi. Asiasta tiedotetaan yrittäjälle kirjeellä. Yrittäjän vaatimuksesta eläkelaitoksen tulee tällöinkin antaa valituskelpoinen päätös, esim. yrittäjä riitauttaa lisätyöeläkevakuutusmaksun korkoutuksen laskutavan.

Jouston peruuntuessa eläkelaitos laskee uudestaan työeläkevakuutusmaksun kalenterivuodelle vahvistetun/vahvistettujen työtulojen perusteella. Mahdollinen maksun vajaus peritään yrittäjältä. Mahdollisen ylijäämän eläkelaitos voi käyttää jo erääntyneiden tai tulevien työeläkevakuutusmaksujen maksamiseen tai palauttaa yrittäjälle.

Eläkelaitoksen toimenpiteet, kun yrittäjän työtulopäätöksen perusteet muuttuvat

Jos eläkelaitos on ehtinyt antaa yrittäjälle valituskelpoisen päätöksen kokonaistyötulosta ja sen jälkeen osoittautuu, että päätöksen perusteet ovat muuttuneet, eläkelaitoksen on haettava päätöksensä poistamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta, tai jos itseoikaisun edellytykset täyttyvät, oikaistava päätöksensä.

Jos eläkelaitos on antanut kokonaistyötuloa koskevan päätöksen ehdollisena ja jokin päätöksessä mainittu ehto sittemmin toteutuu, päätös purkautuu eikä eläkelaitoksen tarvitse hakea päätöksen poistamista. Päätöksen purkautumisesta kerrotaan yrittäjälle päätöksellä, joka koskee purkautumiseen johtavaa seikkaa (esim. päätös vakuutuksen alkamispäivän muuttumisesta) tai vakuutuksen päättymiskirjeellä.

Kun työeläkevakuutusmaksun jousto purkautuu tai kokonaistyötuloa koskeva päätös poistetaan tai itseoikaistaan, kalenterivuoden työeläkevakuutusmaksu lasketaan uudestaan vahvistetun työtulon perusteella. Mahdollinen työeläkevakuutusmaksun vajaus peritään yrittäjältä. Mahdollisen ylijäämän eläkelaitos voi käyttää jo erääntyneiden tai tulevien työeläkevakuutusmaksujen maksamiseen tai palauttaa yrittäjälle.

Eläkelaitoksen toimenpiteet, kun toteutuneet työeläkevakuutusmaksut eroavat yrittäjän joustoilmoituksen työeläkevakuutusmaksuista

Kalenterivuoden päätyttyä eläkelaitos vertaa toteutuneita, yrittäjän kalenterivuoden aikana maksamia työeläkevakuutusmaksuja yrittäjän viimeisimpään joustoilmoitukseen.

YEL-perusvakuutuksen vakuutusehdoissa on yksityiskohtaisesti määrätty eläkelaitoksen toimenpiteistä ja kokonaistyötulon määräytymisestä tilanteissa, joissa toteutuneet työeläkevakuutusmaksut eroavat joustoilmoituksen mukaisista maksuista.

Eläkelaitoksen toimenpiteet ja kokonaistyötulon määräytyminen, kun yrittäjän toteutuneet työeläkevakuutusmaksut poikkeavat joustoilmoituksen mukaisista maksuista:

Jousto koskee vain yhtä kalenterivuotta kerrallaan ja se otetaan huomioon kyseisen kalenterivuoden kokonaistyötuloa laskettaessa.

Jousto ei vaikuta vahvistetun työtulon määrään. Joustovuotta seuraavana kalenterivuotena maksu määräytyy taas vahvistetun työtulon mukaan, ellei yrittäjä ilmoita joustavansa maksussa uudelleen.

Koska jouston vaikutus otetaan huomioon joustovuoden kokonaistuloa laskettaessa, se vaikuttaa myös kyseiseltä vuodelta karttuvan eläkkeen määrään.

Sosiaalietuudet määräytyvät vahvistetun työtulon perusteella

Seuraavat etuudet määrätään yrittäjälle vahvistetun työtulon perusteella, eikä lisämaksua tai pienennettyä maksua oteta huomioon:

• sairauspäiväraha
• vanhempainetuudet (äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha)
• osittainen vanhempainraha
• erityishoitoraha
• kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha.

Työttömyysturvan työssäoloehto määräytyy yrittäjän vahvistetun työtulon perusteella

Työttömyysturvalain mukainen yrittäjän työssäoloehto määräytyy YEL-työtulon perusteella. Saadakseen työttömyyspäivärahaa yrittäjän täytyy ennen työttömyyttä harjoittaa laajuudeltaan olennaista yrittäjätoimintaa eli täyttää mainitussa laissa tarkoitettu yrittäjän työssäoloehto.

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, jos yrittäjällä on voimassa YEL-vakuutus, jonka vahvistettu työtulo on vähintään 14 803 euroa (vuoden 2024 tasossa). Joustoja ei oteta huomioon työssäoloehdon täyttymistä arvioitaessa.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun maksuunpano ja työeläkevakuutusmaksun erääntyminen

Eläkelaitos maksuunpanee ja perii yrittäjän työeläkevakuutusmaksun. Yrittäjä voi maksaa työeläkevakuutusmaksun yhdessä tai useammassa erässä.

Jos yrittäjä on ottanut YEL-vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä, työeläkevakuutusmaksu erääntyy maksettavaksi eräpäivänä, joka on yrittäjän työeläkevakuutusyhtiön kanssa sopimien kalenterikuukausien 20. päivä. Vähintään puolet sovituista eräkuukausista on oltava ennen elokuuta.

Jos yrittäjän työeläkevakuutusmaksun eräpäivä eli kyseisen kalenterikuukauden 20. päivä on arkilauantai, pyhäpäivä tai juhannusaatto, pidetään eräpäivänä poikkeuksellisesti seuraavaa arkipäivää sen jälkeen. Samoin menetellään, jos eräpäivä on velkakirjalain 5 § 2 momentissa tarkoitettu päivä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaistavan Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä.

YEL-vakuutuksen alkaessa ensimmäiseen maksuerään sisältyy myös yrittäjän työeläkevakuutusmaksu vakuutussopimuksen syntymistä edeltäneeltä vakuutettavalta ajalta.

YEL-vakuutuksen päättyessä yrittäjän työeläkevakuutusmaksu erääntyy heti maksettavaksi.

Työeläkevakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa yrittäjän työeläkevakuutusmaksu erääntymään toisin kuin yrittäjän kanssa on sovittu, jos

• yrittäjä on toistuvasti jättänyt työeläkevakuutusmaksun suorittamatta viimeistään eräpäivänä tai
• työeläkevakuutusyhtiö on joutunut perimään yrittäjän työeläkevakuutusmaksua ulosottoteitse.

Eläkekassojen säännöissä on määräykset eläkekassan yrittäjäjäsenen työeläkevakuutusmaksun maksuunpanosta ja erääntymisestä.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun viivästyminen ja laiminlyönti

Jos yrittäjä ei maksa työeläkevakuutusmaksua eräpäivänä, viivästyneelle maksulle määrätään korkolain 4 a §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko.

Yrittäjän on yleensä mahdollista saada erääntyneille työeläkevakuutusmaksuille maksuaikaa. Tällöinkin eläkelaitos määrää eräpäivän jälkeen maksetuille suorituksille korkolain 4 a §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa.

Työeläkevakuutusyhtiön vaatimuksesta yrittäjä on velvollinen suorittamaan kyseiseltä kalenterivuodelta vielä maksamatta olevan työeläkevakuutusmaksun osan, vaikka se muuten ei olisi vielä erääntynyt maksettavaksi, jos

• yrittäjä toistuvasti laiminlyö työeläkevakuutusmaksun maksamisen tai
• yrittäjän työeläkevakuutusmaksuun on kohdistettu ulosotto.

Yrittäjän on korvattava työeläkevakuutusmaksun perinnästä eläkelaitokselle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Eläkelaitoksella on oikeus saatavien perinnästä annetun lain 10 i §:n mukaisesti saada yrittäjältä 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun viivästyessä eläkelaitos voi laittaa saatavansa perittäväksi perintätoimistoon tai ulosottoviranomaiselle.

Yrittäjän viivästyneen työeläkevakuutusmaksun jakaminen pääomaan ja viivästyskorkoon

Jos yrittäjä maksaa työeläkevakuutusmaksun myöhässä, mutta maksu ei ole vielä mennyt pakkoperintään ja myöhästynyt suoritus kattaa vähintään maksettavan pääoman, eläkelaitos kuolettaa suorituksella ensin pääoman. Tästä ylimenevällä osalla kuoletetaan viivästyskorkoja.

Jos yrittäjän suoritus ei kata koko pääomaa, eläkelaitos jakaa suorituksen viivästyskorkoon ja pääomaan samassa suhteessa kuin mitä ne ovat koko saatavan yhteismäärästä.

Yrittäjän aiheettomasti maksama työeläkevakuutusmaksu

Eläkelaitos on velvollinen palauttamaan yrittäjän aiheettomasti maksaman työeläkevakuutusmaksun yrittäjälle. Yrittäjä on maksanut työeläkevakuutusmaksuja aiheettomasti esimerkiksi silloin, kun

• yrittäjä on maksanut työeläkevakuutusmaksun liian suurena
• yrittäjä on vakuuttanut itsenä virheellisesti YEL:n mukaisesti, vaikka työskentely olisi pitänyt vakuuttaa jonkin työsuhde-eläkelain mukaisesti.

Jos yrittäjä on maksanut työeläkevakuutusmaksun liian suurena ja yrittäjälle on syntynyt palautettavaa tai hyväksiluettavaa työeläkevakuutusmaksua, eläkelaitos voi käyttää palautettavan tai hyväksiluettavan summan korkoineen yrittäjän vastaisten työeläkevakuutusmaksujen suorittamiseen.

Jos yrittäjän YEL-vakuutus on päättynyt eikä hänellä ole maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja, hyväksiluettava tai palautettava summa maksetaan yrittäjälle.

Yrittäjän aiheettomasti maksaman työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen

Jos yrittäjä on maksanut työeläkevakuutusmaksua aiheettomasti, sen palautus vanhenee 5 vuoden kuluessa yrittäjän työeläkevakuutusmaksun maksupäivästä lukien, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän jälkeen alkaa uusi 5 vuoden vanhentumisaika.

5 vuoden vanhentumisaika voi pidentyä siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n 3 momentissa säädetään.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun vanhentuminen

Eläkelaitos voi periä yrittäjän työeläkevakuutusmaksua sekä yrittäjälle määrättyä laiminlyöntimaksua (aikaisemmin laiminlyöntikorotus) ja viivästyskorkoa enintään niiden maksuunpanovuotta seuraavat 5 kalenterivuotta. Sen jälkeen yrittäjän työeläkevakuutusmaksu vanhentuu.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun 5 vuoden vanhentumisaika voi pidentyä yrityssaneeraus- ja yksityishenkilön velkajärjestelytapauksissa, jos

• saneeraus tai velkajärjestely päättyy ilman, että vahvistetaan saneeraus- tai maksuohjelmaa tai
• saneerausohjelmassa/maksuohjelmassa vahvistettu velkajärjestely (maksuohjelma) raukeaa.

Myös ulosmittaus ja konkurssi voivat pidentää vanhentumisaikaa.

Muutoksenhaun ja eläkehakemuksen vaikutus yrittäjän työeläkevakuutusmaksun perintään

Eläkelaitos voi keskeyttää yrittäjän työeläkevakuutusmaksun, hänelle määrätyn laiminlyöntimaksun (aikaisemmin laiminlyöntikorotus) ja niille määrätyn viivästyskoron perinnän, jos yrittäjällä on vireillä YEL:n perusteella annetun päätöksen muutoksenhaku tai eläkehakemus, jolla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksun määrään.

Perinnän keskeyttäminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että eläkelaitos

• ei laita yrittäjän työeläkevakuutusmaksuja ulosottoteitse perittäväksi
• pyytää ulosottoa keskeyttämään perintätoimenpiteet
• peruuttaa ulosoton
• ei jatka itse työeläkevakuutusmaksujen perintää
• ei siirrä työeläkevakuutusmaksuja perintätoimistolle,

vaikka yrittäjä ei työeläkevakuutusmaksujaan maksaisi.

Eläkelaitos ei anna päätöstä perinnän keskeyttämisestä. Tyypillisesti perinnän keskeyttäminen tulee kysymykseen, kun eläkelaitoksen käsityksen mukaan henkilöllä, jolla on jatkuva YEL-vakuutus, on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta päätöksen antaminen ei ole heti mahdollista esimerkiksi sen takia, että kaikki eläkkeen määrään vaikuttavat tiedot eivät ole heti käytettävissä.

Eläkelaitoksen perinnän keskeyttämistä koskeva säännös ei ole eläkelaitosta pakottava, eikä yrittäjällä siten ole subjektiivista oikeutta vaatia perinnän keskeyttämistä.

Yrittäjän pyynnöstä eläkelaitos voi keskeyttää yrittäjän työeläkevakuutusmaksun perinnän työeläkevakuutusmaksua koskevan perustevalituksen yhteydessä.

Jos yrittäjä hakee perustevalituksella muutosta työeläkevakuutusmaksun tai laiminlyöntimaksun maksuunpanoon, yrittäjä voi samalla pyytää maksun ulosoton kieltämistä tai keskeyttämistä muutoksenhakuelimeltä tai ulosottomieheltä.

Jos yrittäjän työeläkevakuutusmaksu tai laiminlyöntimaksu ei ole mennyt vielä ulosottoon, muutoksenhakuelin voi määrätä valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpanon (työeläkevakuutusmaksun tai laiminlyöntimaksun perinnän) keskeytettäväksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 123 §:n § 1 momentin perusteella.

Muutoksenhakuelimellä on oikeus myös oma-aloitteisesti keskeyttää työeläkevakuutusmaksun perintä.

Jos yrittäjän muutoksenhaku ei menesty tai hän saa eläkehakemukseensa hylkäävän päätöksen, yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen perinnän keskeytyksellä ei ole vaikutusta yrittäjän maksuvelvollisuuteen tai työeläkevakuutusmaksun vanhentumiseen. Kun muutoksenhakuelimen päätös tai eläkehakemukseen annettu hylkäävä päätös on tullut lainvoimaiseksi, eläkelaitos jatkaa yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen perintää viivästyskorkoineen. Perinnän keskeytys ei pidennä yrittäjän työeläkevakuutusmaksun vanhentumisaikaa.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun ulosotto

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksu ja laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen on ulosottokelpoinen ilman erillistä tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään.

Eläkelaitos voi periä yrittäjän maksamattomat työeläkevakuutusmaksut yrittäjältä ulosottoteitse, vaikka maksuunpano ei ole vielä lainvoimainen.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksua koskevan ulosoton hakeminen

Eläkelaitoksen on yksilöitävä yrittäjän työeläkevakuutusmaksun maksuunpanoa koskeva asiakirja ulosottohakemuksessaan. Eläkelaitoksen ei kuitenkaan tarvitse liittää ulosottohakemukseensa saatavan määräämistä tai maksuunpanoa koskevaa asiakirjaa, ellei ulosottomies sitä myöhemmin pyydä.

Työeläkevakuutusmaksujen ulosoton hakemisesta on säädetty verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa.

Yrittäjän on korvattava eläkelaitoksen kulut työeläkevakuutusmaksunsa perinnästä

Yrittäjän on korvattava työeläkevakuutusmaksunsa perinnästä eläkelaitokselle aiheutuvat kohtuulliset kulut.

Eläkelaitoksella on oikeus saatavien perinnästä annetun lain 10 i §:n mukaisesti saada yrittäjältä 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista. Saman lain 10 j §:n 2 momentin mukaan perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia 40 euron vakiokorvauksen määrään saakka kutakin viivästynyttä maksuerää kohti.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun valvonta konkurssissa

Eläkelaitos valvoo yrittäjältä maksamatta jääneet työeläkevakuutusmaksusaamisensa yrittäjän konkurssissa. Eläkelaitos voi konkurssivalvonnassa ilmoittaa arvion maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen enimmäismäärästä.

Tarkemmat tiedot

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksusaamiselle ei ole säädetty erikseen etuoikeutta, joten se on etuoikeusjärjestyksessä samalla sijalla muiden etuoikeudettomien saamisten kanssa.

Velallisen suorituksen jakautuminen viivästyskorkoon ja pääomaan

Kauppakaaren 9 luvun 5 §:ssä on säännös velallisen myöhästyneen suorituksen jakamisesta korkoon ja pääomaan. Säännöksen mukaan ennen koron maksamista mitään maksuja ei lueta pääoman maksuksi. Ulosottoviranomaiset noudattavat tätä säännöstä tilittäessään yrittäjien viivästyneitä YEL-vakuutusmaksuja eläkelaitoksille.

Myös eläkelaitokset menettelevät kauppakaaren säännöksen mukaisesti silloin, kun suoritus on saatu ulosoton välityksellä. Näin ollen viivästyneenä tulleesta suorituksesta katetaan ensin maksamattomat viivästyskorot. Vasta tämän jälkeen loppuosalla suoritusta katetaan maksamaton pääoma laiminlyöntikorotuksineen.

Yrittäjä maksaa ulosotossa olevan työeläkevakuutusmaksunsa oma-aloitteisesti

Jos yrittäjä maksaa ulosotossa olevan työeläkevakuutusmaksunsa oma-aloitteisesti eläkelaitokselle (ns. ohimaksu), noudatetaan suorituksen jakamisessa viivästyskorkoon ja pääomaan suhteellista jakotapaa. Eläkelaitos jakaa suorituksen viivästyskorkoon ja pääomaan samassa suhteessa kuin mitä ne ovat koko saatavan yhteismäärästä.

Jos yrittäjän oma-aloitteinen suoritus kattaa vähintään maksettavan pääoman, eläkelaitos kuolettaa suorituksella ensin pääoman. Tästä ylimenevällä osalla kuoletetaan viivästyskorkoja.

Oma-aloitteisesti maksetun suorituksen jakaminen viivästyskorkoon ja pääomaan ulosottomenettelystä poikkeavalla tavalla on perusteltua, koska näin menetellen kasvaa yrittäjän halukkuus maksaa vapaaehtoisesti myöhässä oleva työeläkevakuutusmaksu.

Muutoksenhaun ja eläkehakemuksen vaikutus yrittäjän työeläkevakuutusmaksun ulosottoperintään

Eläkelaitos voi keskeyttää yrittäjän työeläkevakuutusmaksun, laiminlyöntimaksu ja niille määrätyn viivästyskoron perinnän, jos yrittäjällä on vireillä muutoksenhaku tai eläkehakemus. Jos eläkelaitoksen saatava on jo ulosotossa, eläkelaitos voi ilmoittaa ulosottoviranomaiselle, että perintätoimenpiteitä ei tarvitse toistaiseksi jatkaa tai eläkelaitos voi peruuttaa ulosoton.

Jos yrittäjän muutoksenhaku ei menesty tai hän saa eläkehakemukseensa hylkäävän päätöksen, yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen perinnän keskeytyksellä ei ole vaikutusta yrittäjän maksuvelvollisuuteen tai yrittäjän työeläkevakuutusmaksun vanhentumiseen. Kun muutoksenhakuelimen päätös tai eläkehakemukseen annettu hylkäävä päätös on tullut lainvoimaiseksi, eläkelaitos ilmoittaa ulosottoviranomaiselle perintätoimenpiteiden jatkamisesta. Myöskään ulosottoperinnän keskeytys ei pidennä yrittäjän työeläkevakuutusmaksun vanhentumisaikaa.

Yrittäjän ulosottoperinnän täytäntöönpanon keskeyttämisen hakeminen ja voimassaolo

Yrittäjä voi verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 12 §:n perusteella pyytää saatavan ulosoton keskeyttämistä muutoksenhakuviranomaiselta, joka käsittelee yrittäjän valitusta.

Jos yrittäjä hakee perustevalituksella muutosta laiminlyöntimaksun maksuunpanoon, yrittäjä voi samalla pyytää laiminlyöntimaksun ulososton kieltämistä tai keskeyttämistä muutoksenhakuelimeltä.

Velallinen yrittäjä, jonka omaisuutta on ulosmitattu, voi pyytää täytäntöönpanon keskeyttämistä myös ulosottomieheltä.

Tarkemmat tiedot

Suoraan muutoksenhakuviranomaiselle tullut keskeytyspyyntö tulee ratkaista heti. Ulosottomiehen kautta tullut keskeytyspyyntö tulee ratkaista 3 viikon kuluessa sen saapumisesta muutoksenhakuviranomaiselle.

Keskeytysmääräys on voimassa niin kauan kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Myös muutoksenhakuelimellä on oikeus oma-aloitteisesti keskeyttää yrittäjän työeläkevakuutusmaksun perintä.

Yrittäjän maksamattomat työeläkevakuutusmaksut ja laiminlyöntimaksut, jotka eivät ole vanhentuneet, voidaan vähentää (kuitata) yrittäjän yrittäjätoiminnasta karttuneesta eläkkeestä. Ilman eläkkeensaajan suostumusta yrittäjän nettoeläkkeen määrästä voidaan kuitata enintään kolmannes.

Yrittäjän eläkkeestä voidaan näin ollen kuitata yrittäjän maksamaton ja vanhentumaton

• työeläkevakuutusmaksu
• Valtiokonttorin määräämä ja eläkelaitoksen perimä laiminlyöntimaksu
• laiminlyöntikorotus
• edellä mainittuihin liittyvä viivästyskorko.

Yrittäjän eläkkeestä voidaan siten kuitata yrittäjän maksamattomat työeläkevakuutusmaksut ja laiminlyöntimaksut eläkepäätösvuoden ja sitä edeltävän 5 vuoden ajalta.

Yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja saa kuitata vain yrittäjätoiminnasta karttuneesta, YEL:n mukaisesta eläkkeestä sekä YEL:n mukaisesta tulevan ajan eläkkeestä. Yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja ei saa kuitata muiden työeläkelakien mukaisesta eläkkeestä.

Jos yrittäjä harjoittaa yrittäjätoimintaa eläkkeen rinnalla, maksamattomia vakuutusmaksuja tästä yrittäjätoiminnasta ei voida kuitata maksussa olevasta eläkkeestä, vaan vasta tämän yrittäjätoiminnan perusteella myönnetystä eläkkeestä.

Yrittäjän maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen ja laiminlyöntimaksujen kuittaaminen kuntoutusrahasta ja kuntoutuskorotuksesta

Eläkelaitos voi kuitata yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen YEL:n mukaan karttuneesta eläkkeen osasta, kun kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus myönnetään YEL:n perusteella. Tällöin kuntoutusrahan kustannusten katsotaan kokonaan määräytyvän YEL:n perusteella.

Muiden työeläkelakien mukaan myönnetystä kuntoutusrahasta tai kuntoutuskorotuksesta yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja tai laiminlyöntimaksuja ei kuitata, koska tällöin YEL-eläkelaitos ei ole kustannustenjaossa suoraan vastuussa kuntoutusrahasta tai kuntoutuskorotuksesta. Siten kuittaamisen yleisenä edellytyksenä oleva saamisten vastakkaisuus ei täyty.

Tarkemmat tiedot

Kuntoutuksen onnistumisen kannalta YEL-eläkelaitoksen tulee kuitenkin harkita tapauskohtaisesti, onko yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen ja laiminlyöntimaksujen kuittaaminen kuntoutusrahasta tai kuntoutuskorotuksesta tarkoituksenmukaista. Eläkelaitoksen alle vuodeksi myöntämästä kuntoutusrahasta ei tulisi kuitata yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja tai laiminlyöntimaksuja.

Tarkemmat tiedot

Yrittäjän maksamattominen työeläkevakuutusmaksujen ja laiminlyöntimaksujen kuittaaminen palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeestä

Yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja ei kuitata palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeestä, koska YEL-vakuutuksia hoitavat eläkelaitokset eivät ole kustannustenjaossa suoraan vastuussa tästä eläkkeen osasta. Siten kuittaamisen yleisenä edellytyksenä oleva saamisten vastakkaisuus ei täyty.

Sen sijaan tulevan ajan eläkkeessä olevasta YEL:n mukaisesta palkattomien aikojen osuudesta YEL-vakuutuksia hoitavat eläkelaitokset ovat vastuussa. Sen vuoksi kuittaaminen voidaan kohdistaa koko YEL:n mukaiseen tulevan ajan eläkkeen osaan, vaikka tulevan ajan ansio sisältäisi palkattomien aikojen etuusansioita.

Yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja ei kuitata perhe-eläkkeestä

Edunjättäjän maksamattomia YEL:n mukaisia työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja ei kuitata perhe-eläkkeestä, vaikka työeläkevakuutusmaksuja tai laiminlyöntimaksuja olisi maksamatta yrittäjän kuolinhetkellä.

Yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja ei kuitata osa-aikaeläkkeestä

Yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja ei voida kuitata yrittäjän osa-aikaeläkkeestä, koska osa-aikaeläkkeessä ei ole varsinaista yrittäjätoiminnasta karttunutta eläkkeen osaa.

Yrittäjän maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen ja laiminlyöntimaksujen kuittaaminen osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävästä eläkkeestä

Osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävästä eläkkeestä voidaan kuitata sekä osa-aikatyönä vakuutetun yrittäjätoiminnan että ennen osa-aikaeläkkeen alkamista vakuutetun yrittäjätoiminnan perusteella määrätyt yrittäjän maksamattomat työeläkevakuutusmaksut ja laiminlyöntimaksut, jotka eivät ole vanhentuneet.

Yrittäjän vanhentuneet maksamattomat työeläkevakuutusmaksut pienentävät yrittäjän eläkettä

Yrittäjän vanhentuneet maksamattomat työeläkevakuutusmaksut pienentävät yrittäjän eläkkeen perusteena olevaa kokonaistyötuloa ja pienentävät siten yrittäjän eläkettä pysyvästi. Vaikka kaikkia yrittäjän maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja ei saataisi kuitatuksi eläkkeestä, jo myönnetyn eläkkeen perusteena olevaa kokonaistyötuloa ei pienennetä yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen vanhentuessa.

Tarkemmat tiedot

Yrittäjän vastuu omista ja perheenjäsentensä työeläkevakuutusmaksuista

Yrittäjä on vastuussa myös samassa yrittäjätoiminnassa mukana työskentelevien perheenjäsentensä (avustava perheenjäsen) YEL:n mukaisista työeläkevakuutusmaksuista niin kuin omasta velastaan. Avustavien perheenjäsenten maksamattomia YEL:n mukaisia työeläkevakuutusmaksuja voidaan siten kuitata yrittäjän YEL:n mukaan karttuneesta eläkkeestä samoin kuin yrittäjän omia työeläkevakuutusmaksuja.

Sen sijaan avustavan perheenjäsenen eläkkeestä ei voida periä muita kuin hänen omia maksamattomia YEL:n mukaisia työeläkevakuutusmaksuja.

Yrityksen ja sen yhtömiesten vastuu yrittäjän maksamattomista työeläkevakuutusmaksuista

Yhteisö tai yhtymä vastaa yrittäjäosakkaidensa YEL:n mukaisista työeläkevakuutusmaksuista. Jos yritys on henkilöyhtiö, vastaavat yhtiömiehet siten myös toistensa YEL:n mukaisista työeläkevakuutusmaksuista kuten he ovat yhteisesti vastuussa kaikista yhtiön velvoitteista. Tällä perusteella ei eläkelaitos voi kuitenkaan kuitata toiselta yhtiömieheltä olevaa saamistaan suoraan toisen yhtiömiehen eläkkeestä, vaan pakkoperintä tapahtuu normaalisti viime kädessä ulosoton kautta.

Yrittäjän vastuu laiminlyöntimaksuista

Yrittäjä on henkilökohtaisessa vastuussa hänelle itselleen määrätystä laiminlyöntimaksusta. Toissijainen vastuu yrittäjälle määrätystä henkilökohtaisesta työeläkevakuutusmaksusta ei koske laiminlyöntimaksua, koska laiminlyöntimaksussa on kyse henkilökohtaisesta hallinnollisesta seuraamuksesta eikä työeläkevakuutusmaksusta.

Eläkkeestä kuitattavien yrittäjän maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen ja laiminlyöntimaksujen määrä ja kohdentaminen

Yrittäjän eläkkeestä pidätetään veronennakko ennen työeläkevakuutusmaksun ja laiminlyöntimaksun vähentämistä. YEL:n mukaisen nettoeläkkeen määrästä voidaan ilman eläkkeensaajan suostumusta kuitata enintään kolmannes.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksuja ja laiminlyöntimaksuja ei saa kuitata siitä takautuvasti myönnetystä eläkkeen osasta, joka on suoritettava sairausvakuutusrahastolle. Mahdollisen sairausvakuutusrahastolle suoritetun maksun jälkeen jäävästä eläkkeen osasta ei ilman eläkkeensaajan suostumusta saa kuitata enempää kuin kolmanneksen YEL:n mukaisen nettoeläkkeen määrästä.

Kertasuorituksena maksettava eläke voidaan kokonaisuudessaan pidättää yrittäjän maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen ja laiminlyöntimaksujen perimiseksi ilman eläkkeensaajan suostumusta.

Kuitattavan määrän katsotaan kulloinkin koskevan vanhinta perimiskelpoista ja vielä maksamatta olevaa yrittäjän työeläkevakuutusmaksua tai laiminlyöntimaksua.

Kuittauksella saatava rahamäärä jaetaan viivästyskorkoon ja pääomaan samassa suhteessa kuin mitä ne ovat koko saatavan yhteismäärästä.

Tietojen antamisesta ja saamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, julkisuuslaki). Työeläkelaeissa ja ulosottoa koskevissa säännöksissä on yleislain korvaavia ja sitä täydentäviä säännöksiä tietojenantovelvollisuudesta ja oikeudesta tietojen saantiin.

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta, eivätkä eläkelaitokset siksi tutki etuudesta ulosmitattavaa määrää tai perusteita.

Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen on ilmoitettava ulosottoa varten asianomaisen viranomaisen pyynnöstä

• maksamansa eläkkeen määrä
• tiedossa olevat muut laitokset, jotka maksavat eläkkeensaajalle etuuksia sekä
• velallisen yhteystiedot.

Ulosottomiehen tiedonsaantioikeus

Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään, ulosottomiehellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä maksutta saada ulosottokaaressa säädetyt tiedot, asiakirjat ja aineistot, jos ne ovat yksittäisessä ulosottoasiassa välttämättömiä täytäntöönpanoa varten. Välttämättömyyden arvioi ulosottomies. (Ulosottokaari 3:64)

Sivulliselta tietoja hankittaessa on vältettävä sitä, että ulosottomiehen haltuun joutuu ulosottoasiaan kuulumattomia tietosuoja-asetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia henkilötietoja tai 10 artiklassa tarkoitettuja rikostuomioihin ja rikkomuksiin tai niihin liittyviin turvaamistoimiin liittyviä henkilötietoja. (Ulosottokaari 3:65)

Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan tietojenantovelvollisuus

Viranomaisen ja julkista tehtävää hoitavan (kuten eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen) on pyydettäessä ilmoitettava ulosottomiehelle kaikki tiedossa olevat

• velallisen omaisuutta ja varallisuutta, tuloja ja muuta taloudellista asemaa sekä maksuyhteyksiä koskevat tiedot
• velallisen työ- ja palvelussuhteita, eläkkeitä ja taloudellista toimintaa koskevat tiedot
• velallisen osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot.

Jos tietojenantovelvollinen on velalliseen ulosottokaaren 3:66:ssä tarkoitetussa suhteessa (sivullinen), tietojenantovelvollinen on velvollinen antamaan tietoja myös mainitun pykälän mukaisesti.

Yhteydenottoon tarvittavia tietoja lukuun ottamatta tietojen tulee koskea velallisen taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä seikkoja. (Ulosottokaari 3:67)

Ulosottoviranomaisen oikeus luovuttaa tietoja

Ulosottoviranomainen saa luovuttaa tietoja salassapitosäännösten estämättä oikeusministeriölle siltä osin kuin se on välttämätöntä hallintotehtäven hoitamista varten. (Ulosottokaari 3:69)

Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetään, ulosottoviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista asemaa ja toimintaa koskevia välttämättömiä tietoja mm. esitutkintaviranomaiselle, tai muulle viranomaiselle sekä tuomioistuimelle. Viranomaiset, joille tietoja voidaan luovuttaa on lueteltu ulosottokaaren 3 luvun 70 pykälässä.

Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa ulosottokaaren 1 luvun 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat julkisia. Muut rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä.

Tiedot veroviranomaiselle ja julkisia tukia myöntäville

Sen lisäksi, mitä julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetään, ulosottoviranomainen saa salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa antaa pyydettäessä ulosottoviranomaisen asiakirjasta vastaajan tunniste- ja yhteystietoja sekä vastaajan taloudellista asemaa ja toimintaa koskevia tietoja, jos tiedot ovat välttämättömiä

• veroviranomaiselle verotusta koskevan asian käsittelyä varten tai
• työttömyyspäivärahaa tai muita julkisia avustuksia, tukia tai muita etuuksia myöntävälle tai valvovalle viranomaiselle taikka julkisyhteisölle tai muulle yhteisölle tai säätiölle sellaisen asian käsittelyä varten.

Tietoa ei ilman erityistä syytä saa luovuttaa, jos asiakirjan laatimisesta on tietoa pyydettäessä kulunut yli 4 vuotta. Tiedot tulee luovuttaa ensisijaisesti ulosottokaaren 1 luvussa säädetyllä tavalla ulosottorekisteristä. Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa. (Ulosottokaari 3:71)

Ulosottoviranomaiset

Ulosottoviranomaiset vastaavat ulosoton oikeellisuudesta.

Ulosottotehtäviä hoitavat ulosottotarkastajat, ulosottoylitarkastajat sekä kihlakunnanvoudit.

Tarkemmat tiedot

Ulosottorekisteri

Ulosoton tietojärjestelmä on ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien hoitamista varten perustettu ja ulosottoviranomaisten valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä. (Ulosottokaari 1:24.1)

Ulosoton tietojärjestelmään kuuluu ulosottorekisteri, jota pidetään ja käytetään ulosottoviranomaisille kuuluvien tehtävien suorittamista varten. (Ulosottokaari 1:24.2) Ulosottolaitos on ulosottorekisterin rekisterinpitäjä. (Ulosottokaari 1:25)

Rekisterin tietosisältö

Ulosottorekisteriin saadaan kerätä ja tallettaa

• ulosottoasioiden hallintaa varten asianosaisten ja heidän edustajiensa tunniste- ja yhteystietoja sekä tietoja tilitysosoitteesta, täytäntöönpanon tai saatavan laadusta, hakijan saatavasta, ulosottomiehen suorittamista täytäntöönpanotoimista ja niiden ajasta, kertyneistä ja hakijalle tilitetyistä rahamääristä, täytäntöönpanon esteistä, passiivisaatavaksi merkitsemisestä samoin kuin muita vastaavia ulosottoasiaa ja täytäntöönpanotoimituksia koskevia tietoja (asianhallintatiedot)
• viranomaisten yhteistoiminnan järjestämistä varten tietoja tai pyyntöjä saada tietoja velallisen olinpaikasta tai omaisuudesta (yhteistoimintatiedot)
• asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia ulosottoasiaan liittyviä tietoja, mukaan lukien ulosmittaukseen vaikuttavat välttämättömät tiedot velallisen saamista sosiaalihuollon etuuksista (erityistiedot)
• sellaisia asianosaiselta tai sivulliselta saatuja ja ulosottoviranomaisen muulla tavoin hankkimia velallisen terveydentilaa tai vammaisuutta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä vapaakuukauden antamiseksi tai palkan ulosmittauksen rajoittamiseksi olennaisesti heikentyneen maksukyvyn perusteella, tai joiden tallettaminen on muutoin velallisen edun vuoksi välttämätöntä
• viranomaiselta saatuja rikosoikeudelliseen seuraamukseen tai turvaamistoimeen liittyviä henkilötietoja siltä osin kuin niiden tallettaminen on välttämätöntä ulosottoviranomaisen tehtävän hoitamiseksi
• tietoja ulosottoasian yhteydessä ilmenneestä rekisteröidyn uhkailevasta tai väkivaltaisesta käytöksestä taikka muusta turvallisuuden vaarantavasta seikasta siltä osin kuin tietojen tallettaminen on välttämätöntä ulosottomiehen työturvallisuuden varmistamiseksi (työturvallisuustiedot). (Ulosottokaari 1:26)

Rekisteritietojen julkisuus

Ulosottorekisteriin talletetut tiedot, joista voidaan antaa ulosottokaaren 1 luvun 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu todistus, ovat julkisia, ja muut rekisterin tiedot salassa pidettäviä. (Ulosottokaari 1:30)

Todistus ulosottorekisteristä

Jokaisella (sekä luonnollinen henkilö että oikeushenkilö) on oikeus saada ulosottoviranomaiselta nimeämäänsä henkilöä ulosottoasian vastaajana koskeva todistus ulosottorekisteristä. Todistukseen merkitään pyynnön esittämispäivää edeltäneiden 2 vuoden aikana talletetut seuraavat tiedot

• hakijan ja vastaajan nimi sekä vastaajan syntymäaika ja kotikunta
• ulosottoasia, sen vireilläoloaika ja passiivisaatavaksi rekisteröinti
• hakijan saatavan määrä ja hakijalle tilitetty määrä
• estetodistuksen laatu ja päivämäärä.

Todistus annetaan tulosteena ulosoton tietojärjestelmästä. Jollei edellä mainittuja rekisterimerkintöjä ole, myös siitä annetaan todistus.

Todistus voidaan antaa pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta, jos pyytäjä osoittaa, että tieto on tarpeen hänen toimeentulonsa tai muutoin painavan yksityisen etunsa taikka tärkeän yleisen edun turvaamiseksi.

Ennen todistuksen antamista ulosoton tietojärjestelmään tulee tallettaa

• todistuksen pyytäjän nimi
• asuin- tai kotipaikka sekä
• keskeinen perustelu, jos todistusta pyydetään pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta.

Rekisteröidyn pyynnöstä hänelle on annettava tieto siitä, kenelle on viimeisten 6 kuukauden aikana annettu häntä koskeva todistus ulosottorekisteristä. (Ulosottokaari 1:31)

Viranomaisten välinen tietojen luovuttaminen

Viranomaisella ja muulla julkista tehtävää hoitavalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada ulosottorekisteristä tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemansa asianhallintatiedot pyyntöä edeltävien 4 vuoden ajalta sekä yhteistoimintatietoja.

Tiedot voidaan luovuttaa sähköisessä muodossa, jos tietojen vastaanottajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. (Ulosottokaari 1:33)
 

Ulosottokaari

Työeläkeasioissa ulosottokaaren (705/2007) säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa

• työeläkkeeseen kohdistetaan ulosmittaus niin, että ulosottomies lähettää eläkelaitokselle maksukiellon, jossa kielletään eläkelaitosta maksamasta eläkkeestä pidätettävää osaa muulle kuin nimetylle ulosottomiehelle
• eläkelaitos perii työeläkevakuutusmaksusaatavia ulosottoteitse
• eläkelaitos perii ulosottoteitse aiheettomasti maksamiaan eläke-eriä.

Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta

Eläkelaitoksen määräämä maksamaton TyEL-, YEL-, MYEL- ja MEL-työeläkevakuutusmaksu ja korotettu työeläkevakuutusmaksu (laiminlyöntikorotus) sekä Valtiokonttorin määräämä laiminlyöntimaksu saadaan viivästyskorkoineen ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007, verotäytäntöönpanolaki) säädetään.

Julkisen saatavan ulosottossa sovelletaan lisäksi ulosottokaaren säännöksiä soveltuvin osin, jos verotäytäntöönpanolaissa ei toisin säädetä.

Eläkelaitos voi määrätä yrittäjälle työeläkevakuutusmaksun lisäksi laiminlyöntikorotuksen (korotettu yrittäjän työeläkevakuutusmaksu), jos

• yrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen oma-aloitteisesti 6 kuukauden järjestelyajan jälkeen tai
• yrittäjä laiminlyö kokonaan vakuuttamisvelvollisuutensa ja vakuuttaminen tapahtuu Eläketurvakeskuksen pakkovakuutuspäätöksen perusteella.

Lisäksi edellytetään, että eläketurvan järjestämisen laiminlyönti on tapahtunut ennen vuotta 2020.

Laiminlyönnin katsotaan tapahtuneen ennen vuotta 2020, kun yrittäjätoiminta on alkanut viimeistään kesäkuussa 2019 eikä yrittäjä ole ottanut itselleen vakuutusta 6 kuukauden kuluessa vakuuttamisvelvollisuuden alkamisesta lukien. Asiaan ei vaikuta se, minä vuonna laiminlyönti havaitaan.

Eläkelaitoksen on annettava yrittäjälle tämän pyynnöstä valituskelpoinen päätös laiminlyöntikorotuksesta.

Laiminlyöntikorotuksen suuruus

Eläkelaitos voi määrätä yrittäjälle enintään kaksinkertaiseksi korotetun, kohtuullisena pidettävän työeläkevakuutusmaksun.

Laiminlyöntikorotusta määrätessään eläkelaitos ottaa huomioon

• laiminlyöntiajan pituuden
• laiminlyönnin toistuvuuden ja
• muut näihin rinnastettavat laiminlyönnin moitittavuuden arviointiin liittyvät seikat.

Laiminlyöntikorotuksen suuruudesta ei ole YEL:ssä tarkempia säännöksiä. Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan laiminlyöntikorotus on pääsääntöisesti vähintään 10 prosenttia ja pakkovakuutustilanteissa vähintään 30 prosenttia yrittäjän laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksusta.

Laiminlyöntiajalla tarkoitetaan aikaa YEL:n piiriin kuuluvan yrittäjätoiminnan alkamisesta YEL-vakuutuksen ottamispäivään saakka.

Jos yrittäjä on harjoittanut yrittäjätoimintaa kahdessa tai useammassa YEL-vakuutusjaksossa, työeläkevakuutusmaksun korottamisperusteet ratkaistaan erikseen kunkin jakson osalta.

Laiminlyöntikorotuksesta luopuminen

YEL:ssä ei ole säännöksiä laiminlyöntikorotuksesta luopumisesta. Eläkelaitos voi kuitenkin luopua laiminlyöntikorotuksesta tai alentaa laiminlyöntikorotuksen määrää tietyissä tilanteissa.

Laiminlyöntikorotusta ei yleensä määrätä tai sen määrää alennetaan seuraavissa tapauksissa:

• Yrittäjä on ollut yrittäjätoiminta-aikana virheellisesti vakuutettuna toisen työeläkelain mukaan.
• Yrittäjän YEL-vakuuttamisvelvollisuus on tulkinnanvarainen. Esimerkiksi yrittäjällä on ollut perusteltu syy olettaa, että yrittäjän työskentely oli vakuutettava jonkun muun työeläkelain mukaan.
• Eläkejärjestelmästä on annettu yrittäjälle virheellisiä tai puutteellisia tietoja YEL-vakuuttamisvelvollisuudesta.
• YEL:n piiriin kuuluvan yrittäjätoiminnan alkamisajankohta on tulkinnanvarainen yrittäjätoiminnan vähäisyyden tai sen luonteen vuoksi.
• Erityiset sosiaaliset syyt puoltavat korotuksesta luopumista. Esimerkkinä tilanne, jolloin yrittäjä on iäkäs ja vakavasti sairas sekä varaton.
• Yrittäjä on ottanut aluksi vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen ja yrittäjätoiminta laajenee myöhemmin niin, että yrittäjätoiminta tulee pakollisen YEL-vakuutuksen piiriin.

Muutoksenhaku laiminlyöntikorotuksesta

Eläkelaitos ei yleensä anna yrittäjälle laiminlyöntikorotuksesta erillistä päätöstä, vaan yrittäjän työeläkevakuutusmaksua maksuunpannessaan eläkelaitos määrittelee laskussa erikseen työeläkevakuutusmaksun ja laiminlyöntikorotuksen. Näistä kummastakin on yrittäjällä mahdollisuus tehdä perustevalitus. Perustevalitus on tehtävä 2 vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta, jona työeläkevakuutusmaksu on maksuunpantu.

Yrittäjällä on myös oikeus saada valituskelpoinen päätös laiminlyöntikorotuksesta. Siinä vaiheessa kun yrittäjä saa eläkelaitokselta laskun, johon sisältyy laiminlyöntikorotus, yrittäjä voi pyytää eläkelaitokselta päätöksen laiminlyöntikorotuksesta. Yrittäjä voi valittaa laiminlyöntikorotusta koskevasta eläkelaitoksen päätöksestä muutoksenhakuajassa.

Tarkemmat tiedot

Laiminlyöntikorotuksen perintä

Eläkelaitoksen on perittävä laiminlyöntikorotus maksuunpanovuotta välittömästi seuraavan 5 kalenterivuoden kuluessa tai oikeus maksun saamiseen vanhentuu.

Jos yrittäjä on laiminlyönyt laiminlyöntikorotuksen suorittamisen, eläkelaitoksella on oikeus periä suorituksen viivästymisen ajalta korkolain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko.

Laiminlyöntikorotus viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen.

Saatavien perinnästä annetun lain 10 j §:n 2 momentin mukaan perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia 40 euron vakiokorvauksen määrään saakka. Tilanteissa, jolloin perinnässä on kuitenkin ainoastaan laiminlyöntikorotus, ei sovelleta kyseistä saatavien perinnästä annetun lain 10 j §:n 2 momenttia. Pelkän laiminlyöntikorotuksen perintäkulut eivät siten ole suoraan ulosottokelpoisia mainittuun 40 euron vakiokorvauksen määrään saakka.

Maksamatta jääneet laiminlyöntikorotukset, jotka eivät ole vanhentuneet, voidaan viivästyskorkoineen vähentää (kuitata) myös yrittäjän YEL:ssa tarkoitetusta yrittäjätoiminnasta karttuneesta eläkkeestä sekä YEL:n mukaisesta tulevan ajan eläkkeestä.

Jos yrittäjä hakee muutosta YEL:n perusteella annettuun päätökseen, eläkelaitos voi keskeyttää laiminlyöntikorotuksen perinnän kunnes muutoksenhaku on käsitelty, jos muutoksenhakuelimen ratkaisulla voi olla vaikutusta laiminlyöntikorotukseen. Jos yrittäjä hakee eläkettä, eläkelaitos voi keskeyttää laiminlyöntikorotuksen perinnän, kunnes eläkehakemus on ratkaistu, jos ratkaisulla voi olla vaikutusta laiminlyöntikorotukseen.