TyEL:n mukaisen työnantajan työeläkevakuutusmaksun perusteena on sekä sopimustyönantajalla että tilapäisellä työnantajalla työntekijöiden eläkkeen perusteena olevat työansiot.
Eläkkeen perusteena oleva työansio tarkoittaa työnantajan työntekijälle maksamaa palkkaa tai muuta vastiketta, jonka perusteella työntekijälle karttuu työeläkettä. Ulkomaan työskentelyn osalta työnantajan työeläkevakuutusmaksun perusteena olevana ansiona käytetään kuitenkin yleensä vakuutuspalkkaa.
Tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksun muodostuminen
Tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksu on STM:n vahvistaman maksuprosentin suuruinen osa työntekijän eläkkeen perusteena olevasta työansiosta.
Sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun muodostuminen
Sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun suuruuteen vaikuttaa eläkkeen perusteena oleva työntekijän työansio sekä työnantajan koko. Työnantajan koko määräytyy työnantajan työntekijöilleen maksaman palkkasumman perusteella.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksu saattaa joko nousta tai laskea työnantajan työkyvyttömyystapausten maksuluokkavaikutuksen vuoksi, johon vaikuttaa työnantajan koko.
Lisäksi sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun suuruuteen vaikuttaa eläkelaitos- ja asiakaskohtainen asiakashyvitys.
STM vahvistaa vuosittain sopimustyönantajan maksun määräytymisen perusteet.
Työnantajan koon vaikutus sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun muodostumiseen
Työnantajan koko vaikuttaa työnantajan maksun työkyvyttömyyseläkeosaan ja työnantaja saa kokonsa perusteella alennusta maksun hoitokuluihin ja maksutappioihin varatuista osista. Eläkelaitos määrittää sopimustyönantajan koon työnantajan maksaman kokonaispalkkasumman perusteella.
Eläkelaitos käyttää kokonaispalkkasummana työnantajan 2 vuoden takaista palkkasummaa laskettaessa maksun työkyvyttömyys- ja maksutappio-osia. Jos kysymyksessä on niin uusi yritys, että 2 vuoden takaista palkkasummaa ei ole käytettävissä, käyttää eläkelaitos kokonaispalkkasummana vakuutushakemuksessa ilmoitettua palkkaa.
Maksettu kokonaispalkkasumma vaikuttaa siihen, kuuluuko työnantaja niin sanotun maksuluokkamallin piiriin. Jos työnantaja kuuluu maksuluokkamallin piiriin, vaikuttavat myös työnantajan työkyvyttömyyseläketapaukset työeläkevakuutusmaksun muodostumiseen. Seuraavat kokonaispalkkasummat ovat siinä tasossa, jonka perusteella määräytyy vuoden 2019 työeläkevakuutusmaksu eli pääsääntöisesti vuoden 2017 palkkasumman perusteella.
Sopimustyönantajat jaetaan maksuluokkiin seuraavasti:
- Jos sopimustyönantajan maksama kokonaispalkkasumma tarkasteluvuonna on ollut vuodessa alle 2,08 miljoonaa euroa, ei sopimustyönantaja kuulu maksuluokkamallin piiriin. Tällöin työnantajan työkyvyttömyyseläketapaukset eivät vaikuta työeläkevakuutusmaksuun sisältyvän työkyvyttömyysmaksun suuruuteen.
- Jos sopimustyönantajan maksama kokonaispalkkasumma tarkasteluvuonna on ollut 2,08 miljoonan euron ja 33,3 miljoonan euron välillä, vaikuttaa työnantajan työeläkevakuutusmaksun suuruuteen myös työnantajan työkyvyttömyyseläkemeno. Tällöin työkyvyttömyysmaksu määräytyy osin työnantajan työkyvyttömyyseläketapausten perusteella ja osin palkkasumman perusluokan mukaan.
- Jos sopimustyönantajan maksama kokonaispalkkasumma tarkasteluvuonna on ollut yli 33,3 miljoonaa euroa, määräytyy työnantajan työeläkevakuutusmaksuun sisältyvä työkyvyttömyysmaksu kokonaan sen maksuluokan mukaan, johon työnantaja kuuluu. Tällöin työnantajan omien työkyvyttömyyseläketapauten vaikutus työkyvyttömyysmaksuun on täysimääräinen.
Työkyvyttömyyseläkemeno tarkoittaa sitä kustannusta, joka työnantajalle aiheutuu työnantajan omille työntekijöille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyyseläkemeno vaikuttaa siihen, mihin maksuluokkaan työnantaja kuuluu. Maksuluokkia on yhteensä 11 ja niissä on kussakin eritasoinen työkyvyttömyysmaksu. Eläkelaitos vertaa työnantajan omaa työkyvyttömyyseläkemenoa TyEL:n keskimääräiseen työkyvyttömyyseläkemenoon. Jos työnantajan oma työkyvyttömyyseläkemeno on suuri suhteessa TyEL:n keskimääräiseen työkyvyttömyyseläkemenoon, on myös maksuluokka ja sitä kautta työeläkevakuutusmaksu korkeampi.
MEL:n mukaisen työnantajan työeläkevakuutusmaksun muodostuminen
STM vahvistaa vuosittain MEL:n mukaisen työnantajan työeläkevakuutusmaksuprosentin.
Suurempien varustamoiden työnantajan työeläkevakuutusmaksun määrään vaikuttaa lisäksi työnantajan työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet siten, että STM:n vahvistamaa työnantajan työeläkevakuutusmaksua korotetaan tai alennetaan niin sanotun riskisuhteen mukaisesti. Riskisuhde tarkoittaa työnantajan palveluksessa olleille työntekijöille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvaa menoa suhteessa työnantajan palveluksessa olleiden työntekijöiden ikäjakauman perusteella laskettavaan teoreettiseen menoon. Työnantajan kunkin vuoden työeläkevakuutusmaksun korotus tai alennus määräytyy 2 maksuvuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden riskisuhteen perusteella.
Työnantajan eläkevakuutusmaksun korotus tai alennus vahvistetaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 maksettavan eläkevakuutusmaksun yhteydessä.
Vuoden 2017 työnantajan eläkevakuutusmaksun korotuksen tai alennuksen perusteena käytetään työnantajan vuosien 2014 ja 2015 riskisuhteiden lukuja kuitenkin siten, että vuoden 2014 riskisuhteena käytetään lukua 1.
Vuodesta 2018 alkaen riskisuhde lasketaan 2 maksuvuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden riskisuhteen perusteella siten, että vuoden 2018 työnantajan eläkevakuutusmaksun korotuksen tai alennuksen määrää vahvistettaessa perusteena käytetään vuosien 2015 ja 2016 riskisuhteiden lukuja.
Vuoden 2018 jälkeen riskisuhde lasketaan vuotta 2018 vastaavasti 2 maksuvuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden riskisuhteen perusteella.
Työeläkevakuutusmaksun viivästyskorko
Työnantajan on maksettava eläkelaitokselle viivästyskorkoa, jos työnantaja maksaa eläkelaitoksen määräämän työeläkevakuutusmaksun myöhässä. Työnantajan on maksettava viivästyskorkoa työeläkevakuutusmaksun eräpäivästä työeläkevakuutusmaksun suorituspäivään.
Esimerkki: Työnantaja maksaa työeläkevakuutusmaksun eräpäivän jälkeen
Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa 5.1.2020 ja työeläkevakuutusmaksu erääntyy 20.2.2020. Jos työnantaja ei kuitenkaan maksa työeläkevakuutusmaksua viimeistään työeläkevakuutusyhtiön ilmoittamana eräpäivänä 20.2.2020, lasketaan työeläkevakuutusmaksuun viivästyskorkoa työeläkevakuutusyhtiön ilmoittamasta eräpäivästä 20.2.2020 lukien.
Yksityisen alan eläkelaitos voi korottaa myöhässä suoritettua työeläkevakuutusmaksua ja laiminlyöntikorotusta korkolain 4 a §:n 1 momentin mukaisella viivästyskorolla. Tätä viivästyskorkoa sovelletaan saataviin, jotka ovat erääntyneet 16.3.2013 jälkeen.
Viivästyskoron suuruuteen ei vaikuta se, onko työnantaja sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja.
Työeläkevakuutusmaksu on heti lopullinen
Työnantaja ilmoittaa vuoden 2019 alusta alkaen työntekijöidensä työansiotiedot tulorekisteriin, josta työansiotiedot ohjautuvat työnantajan valitsemaan työeläkelaitokseen. Työnantajan tulee ilmoittaa työansiot tulorekisteriin pääsääntöisesti 5 päivän kuluessa palkanmaksupäivästä.
Poikkeukset 5 päivän ilmoittamisajasta on mainittu tulotietojärjestelmästä annetun lain 12 §:ssä. Tällaisen poikkeuksen muodostaa esimerkiksi tilanne, jolloin työnantaja käyttää ilmoitettaessa paperilomakkeita. Tällöin määräaika on 5 kalenteripäivän sijasta 8 kalenteripäivää.
Tulorekisterin ajantasaisuus mahdollistaa sen, että työntekijöiden työansiotietoihin perustuva työeläkevakuutusmaksu on heti lopullinen.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksun tarkistaminen
Työeläkevakuutusmaksua voidaan joutua tarkistamaan, jos myöhemmin huomataan, että maksun määräämistä koskevat tiedot ovat muuttuneet. Työeläkevakuutusmaksua voidaan tarkistaa tai korjata esimerkiksi tilanteissa, jolloin
- maksuluokkaan tulee muutos tai
- tulorekisteriin ilmoitettuihin palkkoihin, joiden perusteella työeläkevakuutusmaksu on määrätty, tulee korjaus. Korjauksena pidetään sitä, että vakuutetulle lisätään tai poistetaan työansioita tai työansioita muutetaan.
Koska tarkistettu työeläkevakuutusmaksu veloitetaan alkuperäistä eräpäivää myöhemmin, lisätään tarkistuserään vakuutusmaksukoron suuruinen korko laskuperusteiden mukaisesti työeläkevakuutusyhtiön ilmoittamaan eräpäivään asti.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksun erääntyminen
Sopimustyönantajan ja tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksu erääntyy maksettavaksi työeläkevakuutusyhtiön ilmoittamana eräpäivänä palkanmaksukuukauden tai sitä seuraavan kuukauden aikana, jollei toisin ole sovittu.
Työnantaja voi maksaa työeläkevakuutusmaksun ilman laskuperusteiden mukaista vakuutusmaksukorkoa palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden viimeiseen päivään asti. Työeläkevakuutusyhtiö ei kuitenkaan hyvitä korkoa ennen tätä päivää maksetuille työeläkevakuutusmaksuille.
Esimerkki: Työeläkevakuutusmaksun erääntyminen palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä
Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa 5.1.2020 ja työeläkevakuutusyhtiön ilmoittama eräpäivä on 20.2.2020. Työnantaja maksaa työeläkevakuutusmaksun eräpäivänä 20.2.2020, joten työeläkevakuutusyhtiö ei lisää työeläkevakuutusmaksuun vakuutusmaksukorkoa.
Jos työnantaja ei kuitenkaan maksa työeläkevakuutusmaksua viimeistään työeläkevakuutusyhtiön ilmoittamana eräpäivänä 20.2.2020, lasketaan työeläkevakuutusmaksuun viivästyskorkoa työeläkevakuutusyhtiön ilmoittamasta eräpäivästä lukien.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksun erääntymistä koskeva 20.3.2020 voimaantullut vakuutusehtojen muutos
Työnantajan TyEL:n mukaisten vakuutusmaksujen laskuperusteiden mukainen teoreettinen eräpäivä on palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden viimeinen päivä. Jos edellä mainittu teoreettinen eräpäivä on aikavälillä 20.3.2020 – 30.6.2020, sovelletaan työnantajan työeläkevakuutusmaksujen erääntymisen osalta vakuutusehtojen 8 §:n 1 momentin sijaan seuraavaa voimaantulosäännöstä.
Työeläkevakuutusmaksu erääntyy maksettavaksi vakuutuksenantajan ilmoittamana eräpäivänä palkanmaksukuukauden tai sitä seuraavan kuukauden aikana, ellei muuta ole sovittu. Työeläkevakuutusmaksun on kuitenkin eräännyttävä viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan viidennen kuukauden loppuun mennessä. Jos työeläkevakuutusmaksu erääntyy maksettavaksi palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden viimeisen päivän jälkeen, vakuutuksenantaja lisää siihen koron laskuperusteiden mukaisesti. Vakuutuksenantaja ei hyvitä korkoa tämän momentin mukaisesti maksetulle työeläkevakuutusmaksulle.
Edellä mainittu TyEL:n mukaisen vakuutussopimuksen vakuutusehtojen muutos on tullut voimaan 20.3.2020.
Sopimustyönantajan mahdollisuus sopia työeläkevakuutusmaksun myöhemmästä erääntymisestä
Sopimustyönantaja ja työeläkevakuutusyhtiö voivat kuitenkin sopia, että työnantaja maksaa työnantajan työeläkevakuutusmaksun pääsäännöstä poiketen siten, että työeläkevakuutusmaksu erääntyy viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun mennessä. Jos sopimustyönantaja ja työeläkevakuutusyhtiö sopivat, että työeläkevakuutusmaksu erääntyy maksettavaksi vasta palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viimeisen päivän jälkeen, työeläkevakuutusyhtiö lisää työeläkevakuutusmaksuun laskuperusteiden mukaisen vakuutusmaksukoron palkanmaksukuukautta seuraavan toisen kuukauden alusta lukien.
Esimerkki 1: Työeläkevakuutusmaksu erääntyy palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden jälkeen
Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa 5.1.2020. Työnantaja ja työeläkevakuutusyhtiö sopivat siitä, että työeläkevakuutusmaksu erääntyy maksettavaksi palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden viimeisen päivän 28.2.2020 jälkeen. Työeläkevakuutusyhtiön ilmoittama eräpäivä on 20.3.2020. Koska työeläkevakuutusmaksu erääntyy maksettavaksi palkanmaksukuukautta seuraavan kalenterikuukauden viimeisen päivän jälkeen, työeläkevakuutusyhtiö lisää työeläkevakuutusmaksuun laskuperusteiden mukaisen vakuutusmaksukoron 1.3.2020 alkaen.
Esimerkki 2: Työeläkevakuutusmaksu erääntyy palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden jälkeen
Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa 5.1.2020. Palkanmaksukuutautta seuraavan kuukauden viimein päivä on siten 28.2.2020. Työnantaja ilmoittaa maksetun palkan tulorekisteriin kuitenkin vasta 15.4.2020. Työeläkevakuutusyhtiö ilmoittaa kyseisen työeläkevakuutusmaksun eräpäiväksi 29.5.2020. Tällöin työeläkevakuutusyhtiö lisää työeläkevakuutusmaksuun laskuperusteiden mukaisen vakuutusmaksukoron 1.3.2020 alkaen työeläkevakuutusmaksun eräpäivään 29.5.2020 saakka.
Jos työnantaja ei esimerkkitapauksissa maksa työeläkevakuutusmaksua viimeistään eräpäivänä, on työnantajan maksettava viivästyskorkoa työeläkevakuutusmaksun eräpäivästä työeläkevakuutusmaksun suorituspäivään saakka.
Jos sopimustyönantaja kuitenkin laiminlyö TyEL:n tai vakuutussopimuksen mukaiset ilmoitus- tai maksuvelvoitteensa, voi työeläkevakuutusyhtiö velvoittaa sopimustyönantajan maksamaan työeläkevakuutusmaksun viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden aikana työeläkevakuutusyhtiön ilmoittamana eräpäivänä.
Sopimustyönantajan mahdollisuus sopia työeläkevakuutusmaksun maksamisesta ennakkoon
Sopimustyönantaja voi sopia työeläkevakuutusyhtiön kanssa siitä, että työnantaja maksaa työeläkevakuutusmaksuja ennakkoon. Työeläkevakuutusyhtiö ei hyvitä ennakkoon maksetuille työeläkevakuutusmaksuille korkoa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Työnantaja vastaa työeläkevakuutusmaksun suorittamisesta eläkelaitokselle. Jos työnantaja on sellainen yhtymä tai yhteisö, jonka velvoitteista osakas tai yhtiömies vastaa henkilökohtaisesti, vastaa osakas tai yhtiömies myös työeläkevakuutusmaksusta.
Vastuu työnantajan työeläkevakuutusmaksusta kun työnantaja on toiminimellä toimiva yrittäjä
Toiminimellä yritystoimintaa harjoittava yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti työnantajan työeläkevakuutusmaksusta.
Vastuu työnantajan työeläkevakuutusmaksusta kun työnantaja on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö
Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja avoimen yhtiön yhtiömies on henkilökohtaisesti vastuussa työnantajan työeläkevakuutusmaksusta.
Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ja avoimen yhtiön yhtiömies on vastuussa ajallisesti niistä velvoitteista, joiden syntyperusteen aikana hän on ollut kaupparekisterin mukaan yhtiön yhtiömies. Velkavastuu kohdistuu myös niihin velkoihin, jotka yhtiöllä oli yhtiömiehen liittyessä yhtiöön. Yhtiöön liittyvä uusi yhtiömies on siis henkilökohtaisesti vastuussa myös niistä velvoitteista, jotka ovat syntyneet ennen hänen liittymistään yhtiöön.
Jos kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai avoimen yhtiön yhtiömies eroaa yhtiöstä, vastaa hän niistä velvoitteista, jotka ovat syntyneet siihen mennessä, kun ero on merkitty kaupparekisteriin.
Jos yhtiömiehen eroa ei ole merkitty kaupparekisteriin, voi kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai avoimen yhtiön yhtiömies olla vastuussa eron jälkeen syntyneistä velvoitteista. Tällainen tilanne syntyy silloin, kun velkoja ei tiedä yhtiömiehen erosta yhtiöstä eikä yhtiömiehen eroa ole merkitty kaupparekisteriin.
Jos velkoja on ollut kuitenkin muulla tavoin tietoinen yhtiömiehen erosta yhtiöstä, ei yhtiömies ole vastuussa eron jälkeisistä velvoitteista vaikka yhtiömiehen eroa ei olisi merkitty kaupparekisteriin.
Vastuu työnantajan työeläkevakuutusmaksusta kun työnantaja on osakeyhtiö
Rekisteröidyn osakeyhtiön osakas ei ole henkilökohtaisesti vastuussa osakeyhtiön työeläkevakuutusmaksusta. Vastuu rekisteröidyn työnantajan työeläkevakuutusmaksusta on osakeyhtiöllä.
Rekisteröimättömän osakeyhtiön puolesta tehdyistä oikeustoimista vastaavat henkilökohtaisesti ne henkilöt, jotka ovat päättäneet toimista ja osallistuneet niihin yhteisvastuullisesti (Oyl 2 luvun 10 § 2 mom.).
Perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehdyistä toimista tai perustamissopimuksessa yksilöidystä, enintään vuosi ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista tehdyistä toimista aiheutuneet velvoitteet siirtyvät osakeyhtiölle rekisteröimisellä (Oyl 2 luvun 9 § 1 mom.).
Vastuu työnantajan työeläkevakuutusmaksusta kun työnantaja on konkurssipesä
Konkurssipesä vastaa niistä työnantajan työeläkevakuutusmaksuista, jotka kohdistuvat konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan. Hallituksen esityksen (45/2005) perusteluiden mukaan konkurssipesä on työnantajan asemassa, jos työntekijä työskentelee konkurssin alettua konkurssipesän lukuun. Tällöin konkurssipesä pidättää työntekijän työeläkevakuutusmaksun työntekijältä ja vastaa niin sanottuna massavelkana työnantajan työeläkevakuutusmaksusta, joka perustuu konkurssin alkamisen jälkeen teetettyyn työhön. Tarkemmat tiedot
Massavelka on konkurssipesän omaa velkaa, joka syntyy konkurssin alkamisen jälkeen. Massavelka on määritelty konkurssilain 16 luvun 2 §:ssä. Massavelka tarkoittaa sellaista velkaa,
• josta konkurssipesä vastaa ja
• joka johtuu konkurssimenettelystä tai perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen, josta konkurssipesä on konkurssilain tai muun lain mukaan vastuussa.
Ennen konkurssin alkamista erääntyneet palkkasaatavat sekä työeläkevakuutusmaksut ovat konkurssivelallisen velkaa eli konkurssisaatavaa.
Konkurssisaatavalla tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista.
Konkurssipesä vastaa kuitenkin työeläkevakuutusmaksusta myös silloin, kun konkurssipesä maksaa vahvistetun jakoluettelon perusteella palkkaa, joka perustuu työskentelyyn ennen konkurssin alkamista. Konkurssipesä ei ole tällaisessa tilanteessa kuitenkaan työnantajan asemassa vaan toimii sijaismaksajana. Konkurssipesä ei pidätä tällaisessa tilanteessa työntekijältä työntekijän työeläkevakuutusmaksua. Tarkemmat tiedot
Konkurssilain 1 luvun 5 §:n ja hallituksen esityksen konkurssilaiksi (HE 26/2003) perusteluiden mukaan ratkaisevaa on se, milloin saatavan peruste on syntynyt eikä se milloin saatava on erääntynyt.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu se, että työeläkevakuutusyhtiö on velvollinen määräämään työnantajan työeläkevakuutusmaksun. Ohjeeseen on myös muutettu sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun lopullinen eräpäivä ja siitä aiheutuneet muutokset.
Työeläkevakuutusyhtiön on määrättävä TyEL:n mukainen työeläkevakuutusmaksu työnantajalle.
Työeläkevakuutusyhtiö menettää oikeuden työeläkevakuutusmaksun saamiseen, jos työeläkevakuutusyhtiö ei määrää työnantajalle työeläkevakuutusmaksua säädetyssä määräajassa. Säädetty määräaika on ehdoton eikä sitä voi pidentää.
Työeläkevakuutusmaksun määräämisoikeuden vanhentuminen sopimustyönantajalle
Työeläkevakuutusyhtiön on määrättävä työeläkevakuutusmaksu sopimustyönantajalle viiden vuoden kuluttua työeläkevakuutusmaksun lopullista eräpäivää seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.
Viiden vuoden määräaika perustuu TyEL 158 §:ään, joka tuli voimaan 1.1.2017. Viiden vuoden määräaikaa sovelletaan myös sellaisen työeläkevakuutusmaksun määräämiseen, joka perustuu ennen 1.1.2017 maksettuihin työansioihin.
Sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun lopullisella eräpäivällä tarkoitetaan palkanmaksuvuotta seuraavan helmikuun viimeistä päivää. Eläkesäätiöissä ja -kassoissa lopullisen vakuutusmaksun eräpäivä on määritelty kassan tai säätiön säännöissä.
Esimerkki: Työeläkevakuutusmaksun määräämisoikeuden vanhentuminen sopimustyönantajalle
Sopimustyönantaja on maksanut työntekijälle TyEL:n mukaista palkkaa vuonna 2019. Työnantajan työeläkevakuutusmaksun lopullinen eräpäivä on helmikuun lopussa vuonna 2020. Työeläkevakuutusyhtiön on määrättävä työeläkevakuutusmaksu viiden vuoden kuluessa eräpäivää seuraavan kalenterivuoden alusta lukien eli viimeistään 31.12.2025.
Työeläkevakuutusmaksun määräämisoikeuden vanhentuminen tilapäiselle työnantajalle
Työeläkevakuutusyhtiön on määrättävä työeläkevakuutusmaksu tilapäiselle työnantajalle viiden vuoden kuluessa palkanmaksuvuotta seuraavan toisen kalenterivuoden alusta lukien. Ratkaisevaa vanhentumisajan kannalta on palkan maksamisajankohta, ei ansaitsemisajankohta.
Esimerkki: Työeläkevakuutusmaksun määräämisoikeuden vanhentuminen tilapäiselle työnantajalle
Työntekijä on työskennellyt tilapäisen työnantajan palveluksessa joulukuussa 2016 ja työnantaja on maksanut hänelle tästä työskentelystä palkan tammikuussa 2017. Palkanmaksua seuraava toinen kalenterivuosi on siten vuosi 2019, josta viiden vuoden vanhentumisajan laskenta alkaa. Työeläkevakuutusyhtiön on määrättävä työeläkevakuutusmaksu vuonna 2017 maksetun palkan perusteella viimeistään 31.12.2023.
Työeläkevakuutusmaksun määräämisoikeuden vanhentuminen MEL:n mukaan
Merimieseläkekassan on määrättävä työeläkevakuutusmaksu viiden vuoden kuluessa MEL:ssä määritellystä eläkevakuutusmaksun eräpäivästä. Työeläkevakuutusmaksun määräämisen vanhentumisaika on kuitenkin kymmenen vuotta, jos Merimieseläkekassa lisää työntekijälle takautuvasti yli viisi vuotta vanhoja eläkkeeseen oikeuttavia työansioita.
Työeläkevakuutusmaksun määräämisoikeuden vanhentuminen julkisilla aloilla
Kevan on määrättävä työeläkevakuutusmaksu sekä kunta- että valtiotyönantajalle viiden vuoden kuluessa lopullisen työeläkevakuutusmaksun eräpäivää seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty muutosten vuoksi, jotka tulivat saatavien perinnästä annetun lain 10 §:ään 1.5.2022 alkaen.
Eläkelaitos voi korottaa työnantajalta perittävää työeläkevakuutusmaksua seuraavissa tilanteissa:
- työnantaja järjestää työntekijöidensä eläketurvan oma-aloitteisesti määräajan jälkeen ja laiminlyönti on tapahtunut ennen vuotta 2020
- työnantaja laiminlyö kokonaan vakuuttamisvelvollisuutensa, laiminlyönti on tapahtunut ennen vuotta 2020 ja vakuuttaminen tapahtuu Eläketurvakeskuksen pakkovakuutuspäätöksen perusteella
- työnantaja ei toimita eläkelaitokselle määräajassa vakuutuksen hoitamista varten tarpeellisia tietoja ja tiedot koskevat vuotta 2019 edeltävää aikaa.
Eläketurvan järjestämistä koskevan laiminlyönnin katsotaan tapahtuneen ennen vuotta 2020 silloin, kun työnantaja on maksanut palkkoja viimeistään marraskuussa 2019 eikä hän ole järjestänyt eläketurvaa palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden aikana. Asiaan ei vaikuta se, minä vuonna laiminlyönti havaitaan.
Eläkelaitoksen on annettava työnantajalle tämän pyynnöstä valituskelpoinen päätös laiminlyöntikorotuksesta.
Eläkelaitoksen on määrättävä työnantajan työeläkevakuutusmaksuun sisältyvä laiminlyöntikorotus vastaavassa ajassa kuin varsinainen työeläkevakuutusmaksu, sillä laiminlyöntikorotuksen vanhentuminen määräytyy samasta ajankohdasta lukien kuin työeläkevakuutusmaksun vanhentuminen.
Jos eläketurvan järjestämisvelvollisuuden laiminlyönti tapahtuu 1.1.2020 tai sen jälkeen, Valtiokonttori ratkaisee laiminlyöntiasian eläkelaitoksen hakemuksesta ja määrää laiminlyöntimaksun työnantajalle. Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä työnantajalle, joka ei ole järjestänyt eläketurvaa viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä. Laiminlyönnin katsotaan tapahtuvan 1.1.2020 tai sen jälkeen, kun työnantaja on maksanut palkkoja joulukuussa 2019 tai sen jälkeen eikä työnantaja ole järjestänyt eläketurvaa viimeistään palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden 8. päivänä.
Työnantajat ilmoittavat vakuutuksen hoitamista varten tarvittavat tiedot tulorekisteriin ja sitä kautta eläkelaitoksille, kun työnantajan maksaman suorituksen maksupäivä on 1.1.2019 tai sen jälkeen.
Tulorekisteriin tehtävien ilmoitusten myöhästymisen ja laiminlyönnin seuraamuksista säädetään tulotietojärjestelmästä annetussa laissa (53/2018), verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) ja oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016). Seuraamusten määräämisestä vastaa Verohallinto.
Laiminlyöntikorotuksen määrääminen, kun työnantaja on järjestänyt eläketurvan oma-aloitteisesti määräajan jälkeen
Eläkelaitos voi määrätä laiminlyöntikorotuksen sopimustyönantajalle eläketurvan järjestämisen laiminlyönnin vuoksi.
Kysymyksessä on eläketurvan järjestämisen laiminlyönti, jos sopimustyönantaja ei järjestä työntekijöilleen eläketurvaa palkanmaksua seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Sopimustyönantaja täyttää vakuuttamisvelvollisuutensa, jos työnantajan tekemä vakuutushakemus tulee vireille eläkelaitokseen palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana.
Vaikka eläketurvan järjestämisaika lyhenee 1.1.2019 alkaen pääsääntöisesti 5 päivään palkan maksupäivästä, eläketurvan järjestämisen laiminlyöntiä arvioitaessa korotettu työeläkevakuutusmaksu voidaan määrätä vasta silloin, kun työnantaja ei ole järjestänyt eläketurvaa palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana.
Työnantaja voi tehdä vakuutussopimuksen eläkelaitoksen kanssa, vaikka täyttäisikin TyEL:n mukaiset tilapäisen työnantajan kriteerit. Tällaista vakuutussopimuksen tehnyttä työnantajaa kohdellaan laiminlyöntitilanteissa samoin kuin sopimustyönantajaa.
Laiminlyöntikorotuksen määrääminen pakkovakuutustilanteessa
Jos sopimustyönantaja ei kehotuksen saatuaan täytä vakuuttamisvelvollisuuttaan, antaa Eläketurvakeskus sopimustyönantajan osalta pakkovakuutuspäätöksen.
Jos tilapäinen työnantaja ei kehotuksen saatuaan täytä vakuuttamisvelvollisuuttaan, antaa Eläketurvakeskus vakuuttamisilmoituksen eläkelaitokselle.
Eläkelaitos voi korottaa työnantajan työeläkevakuutusmaksua sekä pakkovakuutuspäätöksen että vakuuttamisilmoituksen jälkeen.
Laiminlyöntikorotuksen määrääminen vuotta 2019 edeltävää aikaa koskevien tietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitilanteessa
Vuonna 2019 tai sen jälkeen eläkelaitos voi määrätä laiminlyöntikorotuksen sopimustyönantajalle ja tilapäiselle työnantajalle, jos työnantaja on laiminlyönyt vuotta 2019 edeltävää aikaa koskevien tietojen antamisen, eli kyse on ennen vuotta 2019 maksetuista palkoista ja vastikkeista.
Laiminlyöntikorotuksen määrääminen sopimustyönantajalle ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi
Sopimustyönantajan on ilmoitettava eläkelaitokselle vakuutussopimuksen mukaisessa määräajassa
• omat tunnistetietonsa sekä
• vakuutettujen työntekijöiden tunniste- ja ansiotiedot.
Vuoden 2018 loppuun saakka voimassa olleessa TyEA:n 3 §:n 2 momentissa on säädetty tarkemmin ne tiedot, jotka työnantajan on ilmoitettava eläkelaitokselle vuotta 2019 edeltävän ajan osalta.
Vakuutussopimuksen mukainen määräaika riippuu siitä, millaisen ilmoitustekniikan ja siihen liittyvät määräajat työnantaja on valinnut vakuutussopimusta tehdessään. Myös vakuutusehdot sisältävät määräyksiä tietojen antamisesta eläkelaitokselle.
Eläkelaitos voi korottaa työeläkevakuutusmaksua, jos sopimustyönantaja on laiminlyönyt tietojen antamisen määräajassa. Eläkelaitos voi korottaa työeläkevakuutusmaksua myös silloin, kun sopimustyönantaja on laiminlyöntien takia velvoitettu antamaan tiedot kuukausittain ja työnantaja laiminlyö nämä kuukausi-ilmoitukset.
Eläkelaitos ei voi korottaa työeläkevakuutusmaksua, jos
- maksut perustuvat jo määrättyjen ja maksuunpantujen työeläkevakuutusmaksujen maksamisen laiminlyöntiin tai
- maksut perustuvat laiminlyöntiin, johon työnantaja on syyllistynyt ollessaan toisen eläkelaitoksen asiakas.
Laiminlyöntikorotuksen määrääminen tilapäiselle työnantajalle ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin vuoksi
Eläkelaitos voi korottaa tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksua, jos tilapäinen työnantaja ei ole toimittanut eläkelaitokselle vakuuttamista varten tarvittavia tietoja palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.
Vuoden 2018 loppuun saakka voimassa olleessa TyEL:n 147 §:n 1 momentissa ja TyEA:n 4 §:ssä on säädetty, että tilapäisen työnantajan on vuotta 2019 edeltävän ajan osalta ilmoitettava valitsemalleen työeläkevakuutusyhtiölle vakuuttamista varten
- työnantajan nimi
- työnantajan yritys- ja yhteisötunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus
- työnantajan nimen lisäksi työnantajan syntymäaika, jos tilapäisellä työnantajalla ei ole yritys- ja yhteisötunnusta eikä henkilötunnusta
- työntekijän nimi
- työntekijän henkilötunnus
- työntekijän palkkatiedot.
Jos TyEL:n mukaiset tilapäisen työnantajan kriteerit täyttävä työnantaja on tehnyt vakuutussopimuksen, työnantajaa kohdellaan laiminlyöntitilanteissa samoin kuin sopimustyönantajaa.
Laiminlyöntikorotuksen suuruus
Eläkelaitos voi määrätä työnantajalle enintään kaksinkertaiseksi korotetun työeläkevakuutusmaksun.
Eläkelaitos arvioi laiminlyöntikorotuksen suuruutta määrätessään työnantajan laiminlyönnin moitittavuutta. Laiminlyöntikorotuksen suuruutta arvioidessaan eläkelaitos ottaa huomioon
- laiminlyönnin pituuden
- laiminlyönnin toistuvuuden
- muut vastaavat seikat, jotka liittyvät laiminlyönnin moitittavuuden arviointiin.
TyEL:ssa ei ole tarkempia säännöksiä laiminlyöntikorotuksen suuruudesta. Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan laiminlyöntikorotusprosentti on normaalisti vähintään 10 prosenttia ja pakkovakuutustilanteissa vähintään 30 prosenttia.
Eläketurvakeskus on laatinut aikoinaan TEL 17 §:n 1 momentin nojalla taulukon korotusprosenteista tilanteissa, joissa työnantaja on laiminlyönyt TEL:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden. Taulukko on Eläketurvakeskuksen yleiskirjeessä 10/79.
TEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönnistä määrättävästä laiminlyöntikorotuksesta on ohjeet Eläketurvakeskuksen yleiskirjeessä A 41/96. (TEL 15 §)
TyEL:stä tai sen esitöistä ei ilmene sellaista syytä, että aiempaa soveltamiskäytäntöä laiminlyöntikorotuksen määräämisestä tulisi muuttaa.
Tarvittaessa eläkelaitos laskee laiminlyöntikorotukselle lisäksi korkolain 4 a §:n 1 momentin mukaisen viivästyskoron laiminlyöntikorotuksen eräpäivästä laiminlyöntikorotuksen maksupäivään.
Laiminlyöntikorotuksen suuruus, kun työnantaja on järjestänyt eläketurvan oma-aloitteisesti määräajan jälkeen
Kun sopimustyönantaja laiminlyö eläketurvan järjestämisen, eläkelaitos käyttää laiminlyöntikorotuksen perusteena laiminlyöntiajan työeläkevakuutusmaksua. Eläkelaitos laskee kyseisen työeläkevakuutusmaksun laiminlyöntiajalta maksettujen ansioiden perusteella. Laiminlyöntiaika tarkoittaa tässä aikaa ensimmäisestä palkanmaksukuukaudesta vakuutuksen ottamispäivään.
Eläkelaitos laskee laiminlyöntikorotuksen siten, että eläkelaitos kertoo laiminlyöntiajan ansioiden perusteella määräytyvän työeläkevakuutusmaksun korotusprosentilla.
Korotusprosentti on normaalisti 10 prosenttia. Korotusprosentin tulee kuitenkin olla suurempi kuin 10 prosenttia, jos työnantajan laiminlyönti on ollut toistuvaa tai eläkelaitos arvioi työnantajan laiminlyönnin muuten törkeäksi. Laiminlyöntikorotus voi olla enintään korotusajalta määrätyn työeläkevakuutusmaksun suuruinen.
Laiminlyöntikorotuksen suuruus pakkovakuutustilanteessa
Laiminlyöntikorotuksen suuruus sopimustyönantajalle pakkovakuutustilanteessa
Eläkelaitos voi määrätä sopimustyönantajalle pakkovakuutustilanteessa laiminlyöntikorotuksen, joka on suuruudeltaan enintään työeläkevakuutusmaksun suuruinen. Sopimustyönantajan osalta laiminlyöntikorotuksen perusteena on laiminlyöntiajalta määrättävä työeläkevakuutusmaksu.
Pakkovakuutustilanne ilmentää yleensä laiminlyönnin moitittavuutta, joten korotusprosentti on normaalisti 30 prosenttia. Korotusprosentti on kuitenkin suurempi, jos kyseessä on työnantaja,
- jolle Eläketurvakeskus on antanut jo aiemmin pakkovakuutuspäätöksen tai
- jonka menettely on ollut muuten erityisen moitittavaa.
Laiminlyöntikorotuksen suuruus tilapäiselle työnantajalle pakkovakuutustilanteessa
Kun Eläketurvakeskus tekee tilapäisen työnantajan puolesta vakuuttamisilmoituksen eläkelaitokselle, on laiminlyöntikorotuksen perusteena ilmoittamatta jääneiden palkkojen perustella määrätty työeläkevakuutusmaksu. Laiminlyöntikorotuksen korotusprosentti on normaalisti 30 prosenttia. Korotusprosentti voi kuitenkin olla suurempi, jos laiminlyönnit ovat jatkuvia.
Laiminlyöntikorotuksen suuruus ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitilanteessa
Laiminlyöntikorotuksen suuruus sopimustyönantajalle ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitilanteessa
Kun sopimustyönantaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, eläkelaitos käyttää laiminlyöntikorotuksen perusteena kyseisen ilmoitusvuoden työeläkevakuutusmaksua.
Jos työeläkevakuutusmaksu perustuu arvioon palkoista, korotuksen perusteena on arvion perusteella määrätty työeläkevakuutusmaksu. Eläkelaitos käyttää korotuksen perusteena sen suuruista työeläkevakuutusmaksua, jollainen työeläkevakuutusmaksu on suuruudeltaan vakuutusehtojen mukaisena lopullisena eräpäivänä.
TELK/3782/3099/2012 Eläkelaitos määräsi vuosi-ilmoituksen laiminlyönnin seurauksena yritys X:lle maksunkorotuksen, jonka suuruus oli 10 prosenttia yritys X:n vuoden 2011 työeläkevakuutusmaksusta. Yritys X valitti asiasta TELK:aan ja vaati korotuksen poistamista kohtuuttomana.
TELK pienensi yritys X:lle määrätyn laiminlyöntikorotuksen määrää ja hylkäsi valituksen enemmälti.
TyEL:n 163 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan eläkelaitos voi määrätä työnantajalle enintään kaksinkertaiseksi korotetun kohtuullisena pidettävän vakuutusmaksun, jos työnantaja on laiminlyönyt tietojen antamisen TyEL:n 144 §:n 1 momentissa ja valtioneuvoston asetuksessa säädetyssä määräajassa. Asetuksen mukaan vuosi-ilmoitus oli jätettävä vuodelta 2011 tammikuun 2012 loppuun mennesssä. Yritys X oli toimittanut vuosi-ilmoituksen eläkelaitokselle 12.4.2012. TELK totesi päätöksessään, että työeläkevakuutusmaksua on korotettava, koska laiminlyönti on tapahtunut.
Eläkelaitos oli määrännyt 10 prosentin korotuksen arvioidun vuoden 2011 ennakkomaksun perusteella. Ennakkomaksu oli ollut lopullista työeläkevakuutusmaksua suurempi. Eläkelaitos oli vedonnut ETK:n soveltamisohjeisiin, joiden mukaan korotusprosentti on ensimmäiseltä laiminlyöntikerralta normaalisti 10 prosenttia. Soveltamisohjeiden mukaan korotuksen peruste on ilmoitusvuoden työeläkevakuutusmaksu, mutta jos työeläkevakuutusmaksu perustuu arvioon palkoista silloin kun työnantaja ei ole toimittanut tarvittavia tietoja, on korotuksen perusteena arvioon perustuva työeläkevakuutusmaksu.
TELK katsoi päätöksessään, ettei laiminlyöntikorotusta pidä määrätä ennakkomaksun perusteella, koska yritys X on toimittanut vuosi-ilmoitustiedot jo ennen lopullisen vakuutusmaksun määräämistä, vaan laiminlyöntikorotus on määrättävä vuoden 2011 todellisen työeläkevakuutusmaksun perusteella.
Eläkelaitos laskee laiminlyöntikorotuksen kertomalla edellä mainitulla tavalla lasketun työeläkevakuutusmaksun korotusprosentilla.
Jos työnantaja on laiminlyönyt vuosi-ilmoituksen toimittamisen, korotusprosentti on normaalisti 10 prosenttia ensimmäiseltä laiminlyöntikerralta.
Mahdollisen seuraavan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä korotusprosentti on 20 prosenttia.
Eläkelaitos voi korottaa vakuutusmaksua aina 100 prosenttiin saakka, jos laiminlyönti on toistuvaa. Laiminlyöntikorotus voi olla enintään laiminlyöntikorotuksen perusteena olevan työeläkevakuutusmaksun suuruinen.
Laiminlyöntikorotuksen suuruus tilapäiselle työnantajalle ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitilanteessa
Tilapäisen työnantajan vakuutettavat ansiot ja siten myös työeläkevakuutusmaksut ovat yleensä melko pieniä. Tilapäisen työnantajan osalta riittävänä seuraamuksena myöhässä ilmoitetuista tiedoista voidaan pitää viivästyskorkoa. Viivästyskorko lasketaan palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 20. päivästä lukien.
Laiminlyöntikorotuksesta luopuminen
Eläkelaitos voi luopua laiminlyöntikorotuksesta tietyissä tilanteissa. Eläkelaitos voi myös alentaa laiminlyöntikorotuksen määrää, vaikka eläkelaitos ei voisikaan kokonaan luopua laiminlyöntikorotuksesta.
TyEL:ssä ei ole säännöksiä laiminlyöntikorotuksesta luopumisesta. Soveltamiskäytännössä on kuitenkin katsottu, että tietyissä tilanteissa on kohtuullista luopua laiminlyöntikorotuksen määräämisestä.
Eläkelaitos ei voi luopua laiminlyöntikorotuksesta, jos työnantaja on ottanut työeläkevakuutuksen myöhässä, mutta työnantaja on kuitenkin pidättänyt ajallaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun työntekijän palkasta.
Laiminlyöntikorotuksesta luopuminen, kun työnantaja on järjestänyt eläketurvan oma-aloitteisesti määräajan jälkeen
Eläkelaitos voi poikkeuksellisesti luopua laiminlyöntikorotuksesta seuraavissa eläketurvan järjestämisen laiminlyöntitilanteissa:
- Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus on ollut työnantajan perustellun näkemyksen mukaan tulkinnanvarainen. Esimerkiksi tilanne, jossa työntekijä on vakuuttanut itsensä YEL:n mukaisesti, vaikka työskentely olisi kuulunut vakuuttaa TyEL:n mukaisesti.
- Työnantaja on vakuuttanut työntekijän väärän lain perusteella. Esimerkiksi tilanne, jossa työnantaja on vakuuttanut työskentelyn MEL:n mukaisesti, vaikka työskentely olisi kuulunut vakuuttaa TyEL:n mukaisesti.
- Eläkejärjestelmästä on annettu työnantajalle vakuuttamista koskevia virheellisiä tai puutteellisia tietoja.
- Erityiset sosiaaliset syyt puoltavat laiminlyöntikorotuksesta luopumista. Esimerkiksi tilanne, jossa työnantaja on luonnollinen henkilö ja työnantajan toimintakyky on rajoittunut vanhuuden tai sairauden takia. Tällaisessa tilanteessa työnantajan on ollut vaikea huolehtia työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista tai työnantajan on ollut vaikea ymmärtää olevansa työnantaja-asemassa.
- Laiminlyöntikorotuksen suuruus on korkeintaan 150 euroa.
Laiminlyöntikorotuksesta luopuminen pakkovakuutustilanteissa
Eläkelaitos voi luopua laiminlyöntikorotuksesta poikkeuksellisesti myös pakkovakuutustilanteissa. Tällaisia tilanteita syntyy tyypillisesti silloin, kun
- työnantaja on kuollut ja perikunta on vähävarainen
- työnantaja on vakuuttanut työskentelyn väärän lain mukaisesti
- työntekijä on vakuuttanut itsensä virheellisesti YEL:n mukaisesti
- vakuuttamisvelvollisuus on ollut hyvin epäselvä
- tilapäisen työnantajan toimintakyky on rajoittunut
- tilapäisen työnantajan vakuutusmaksu on niin pieni, että laiminlyöntikorotus on määrältään alle 50 euroa.
Laiminlyöntikorotuksesta luopuminen vuotta 2019 edeltävää aikaa koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntitilanteissa
Eläkelaitos voi luopua tapauskohtaisesti laiminlyöntikorotuksesta myös silloin, kun työnantajan vuotta 2019 edeltävää aikaa koskeva vuosi-ilmoitus tai kuukausittainen ilmoitus myöhästyy. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi
- häiriöt tietojen välitykseen käytetyssä tietotekniikassa
- ilmoitusvelvollisen tahon vaihtuminen esimerkiksi konkurssitilanteessa.
Muutoksenhaku laiminlyöntikorotuksesta
Eläkelaitos ei yleensä anna työnantajalle erillistä päätöstä laiminlyöntikorotuksesta, vaan työnantajan työeläkevakuutusmaksua maksuunpannessaan eläkelaitos määrittelee laskussa erikseen työeläkevakuutusmaksun ja laiminlyöntikorotuksen osuuden. Työnantajalla on mahdollisuus tehdä näistä kummastakin perustevalitus. Perustevalitus on tehtävä 2 vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta, jona työeläkevakuutusmaksu on maksuunpantu.
Työnantajalla on myös oikeus saada valituskelpoinen päätös laiminlyöntikorotuksesta. Siinä vaiheessa, kun työnantaja saa eläkelaitokselta laskun, johon sisältyy laiminlyöntikorotus, työnantaja voi pyytää eläkelaitokselta päätöksen laiminlyöntikorotuksesta. Työnantaja voi valittaa laiminlyöntikorotusta koskevasta eläkelaitoksen päätöksestä muutoksenhakuajassa.
Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä lukien, jona asianosainen on saanut tiedon eläkelaitoksen päätöksestä.
Laiminlyöntikorotuksen perintä
Laiminlyöntikorotus viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen.
Saatavien perinnästä annetun lain 10 j §:n 2 momentin mukaan perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia 40 euron vakiokorvauksen määrään saakka. Tilanteissa, jolloin perinnässä on kuitenkin ainoastaan laiminlyöntikorotus, ei sovelleta kyseistä saatavien perinnästä annetun lain 10 j §:n 2 momenttia. Pelkän laiminlyöntikorotuksen perintäkulut eivät siten ole suoraan ulosottokelpoisia mainittuun 40 euron vakiokorvauksen määrään saakka.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeseen on muutettu sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun lopullinen eräpäivä palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden helmikuun viimeiseksi päiväksi ja muutettu esimerkkitapaukset sitä vastaaviksi.
Eläkelaitos on velvollinen palauttamaan työnantajan aiheettomasti maksaman työeläkevakuutusmaksun työnantajalle.
Milloin työnantaja on maksanut työeläkevakuutusmaksun aiheettomasti?
Työnantaja on maksanut työeläkevakuutusmaksun aiheettomasti esimerkiksi silloin,
- kun työnantaja on maksanut työeläkevakuutusmaksun vahingossa liian suurena tai liian pitkältä ajalta
- kun työnantaja on vakuuttanut työskentelyn virheellisesti TyEL:n mukaisesti, vaikka työskentely on tapahtunut yrittäjäasemassa
- kun työnantaja on vakuuttanut ulkomailta Suomeen lähetetyn työntekijän virheellisesti TyEL:n mukaisesti
- kun eläkelaitos on perinyt työnantajalta vakuutuksen aikana työeläkevakuutusmaksuja määrän, joka ylittää lopullisen työeläkevakuutusmaksun määrän.
Aiheettomasti maksetun työnantajan työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen
Sopimustyönantajan aiheettomasti maksaman työeläkevakuutusmaksun palautus vanhentuu viiden vuoden kuluttua vakuutusehtojen tai sääntöjen mukaista lopullista eräpäivää seuraavan vuoden alusta lukien. Sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun lopullinen eräpäivä on palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden helmikuun viimeinen päivä.
Esimerkki: Aiheettomasti maksetun työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen
Eläkelaitos määrää työnantajalle työeläkevakuutusmaksun vuonna 2019 maksettujen palkkojen perusteella. Lopullisen työeläkevakuutusmaksun eräpäivä on helmikuun viimeinen päivä vuonna 2020. Työnantaja maksaa työeläkevakuutusmaksun eräpäivänä virheellisesti kahteen kertaan. Tällöin aiheettomasti maksetun työeläkevakuutusmaksun palautus vanhenee viiden vuoden kuluttua eräpäivää seuraavan vuoden alusta lukien eli 31.12.2025.
Vuosi 2017 muodostaa kuitenkin poikkeuksen sopimustyönantajan aiheettomasti maksaman työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentumisen osalta. Voimaantulosäännöksen (21.12.2016/1247) perusteella sopimustyönantajan aiheetomasti maksaman työnantajan työeläkevakuutusmaksun palautus vanhenee aikaisintaan vuoden 2018 alussa, jollei kyseinen palautus vanhene ennen vuotta 2018 myös vuoden 2016 loppuun saakka voimassaolleiden säännösten mukaisesti.
Tilapäisen työnantajan aiheettomasti maksaman työeläkevakuutusmaksun palautus vanhentuu viiden vuoden kuluttua palkanmaksuvuotta seuraavan toisen kalenterivuoden alusta lukien.
Tilapäinen työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa vuonna 2017. Työnantaja on maksanut työeläkevakuutusmaksun eläkelaitokselle virheellisesti kahteen kertaan heinäkuussa 2017. Tällöin aiheettomasti maksetun työeläkevakuutusmaksun palautus vanhenee viiden vuoden kuluttua palkanmaksuvuotta seuraavan toisen kalenterivuoden alusta lukien eli 31.12.2023.
Aiheettomasti maksetun työnantajan työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen MEL:ssa
MEL:ssa aiheettomasti maksetun työnantajan työeläkevakutusmaksun palautus vanhentuu 5 vuoden kuluttua työeläkevakuutusmaksun maksupäivästä alkaen, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Aiheettomasti maksetun työnantajan työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen julkisilla aloilla
Julkisilla aloilla aiheettomasti maksetun työnantajan työeläkevakuutusmaksun palautus vanhentuu 5 vuoden kuluttua lopullisen maksun eräpäivää seuraavan vuoden alusta lukien, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Aiheettomasti maksetun työnantajan työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentumisen katkaiseminen
Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus katkaista aiheettomasti maksamansa työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen. Jos työnantaja tekee katkaisuun johtavan toimen ennen 5 vuoden vanhentumisajan umpeutumista, alkaa katkaisemisesta kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika. Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velkoja yksilöi velan katkaisutoimessa. Aiheettomasti työeläkevakuutusmaksua maksaneen työnantajan on siten yksilöitävä velka ja ilmoitettava eläkelaitokselle vaatimuksensa määrä ja peruste kohtuudella vaadittavalla tavalla, jollei velan määrä ja peruste ole eläkelaitoksen tiedossa. Työnantaja voi katkaista aiheettomasti maksetun työeläkevakuutusmaksun vanhentumisen joko vapaamuotoisella tai oikeudellisella katkaisutoimella.
Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella tarkoittaa, että
- osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta, muusta velan ehtojen muutoksesta tai siitä, että vanhentuminen on katkaistu tai
- velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojalle tai
- velkoja vaatii velalliselta suoritusta tai muutoin muistuttaa velallista velasta.
Esimerkki: Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella
Eläkelaitos määrää työnantajalle työeläkevakuutusmaksun vuonna 2019 maksettujen palkkojen perusteella. Työeläkevakuutusmaksun eräpäivä on helmikuun viimeinen päivä vuonna 2020. Tietojärjestelmävirheen vuoksi eläkelaitos lisää virheellisesti työeläkevakuutusmaksuun myös toiselle työnantajalle kuuluvaa työeläkevakuutusmaksua. Työnantaja maksaa virheellisen vakuutusmaksun helmikuun viimeisenä päivänä vuonna 2020. Työnantaja huomaa virheellisen työeläkevakuutusmaksun 1.12.2025 eli ennen työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentumista 31.12.2025. Työnantaja ilmoittaa virheestä eläkelaitokselle 1.12.2025, mikä katkaisee palautuksen vanhentumisen. Vanhentuminen katkeaa työnantajan ilmoituksesta 1.12.2025 ja siitä alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Työnantajan aiheettomasti maksaman työeläkevakuutusmaksun palautus vanhenee näin ollen 1.12.2030.
Velan vanhentumisen katkaiseminen oikeudellisella katkaisutoimella tarkoittaa jotakin seuraavista toimenpiteistä:
- Velkoja laittaa vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa tai muussa laissa säädetyssä toimielimessä.
- Velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta tai velallisen konkursissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä.
- Velkoja laittaa vireille ulosottoasian tai velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä.
Aiheettomasti maksetun työeläkevakuutusmaksun palautuksen viiden vuoden vanhentumisaika voi pidentyä vuodella siten kuin vanhentumislain 11 §:n 3 momentissa säädetään.
Vanhentumislain 11 §:n 3 momentin mukaan vanhentumisajan ei katsota katkenneen, jos velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely päättyy muusta syystä ilman, että velalliselle on toimitettu sellaista tiedoksiantoa tai muuta velkojan vaatimusta koskevaa ilmoitusta, joka lain mukaan olisi ollut toimitettava. Tällöin velka vanhentuu kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain kerran.
Työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen tilanteessa, jolloin ansiot ovat jääneet alle TyEL:n rajamäärän
Jos työnantaja ilmoittaa eläkelaitokselle työansioita, jotka jäävät alle TyEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden ansiorajan, poikkeaa työeläkevakuutusmaksun palautuksen vanhentuminen yleisestä viiden vuoden vanhentumissäännöstä. Tällaisessa tilanteessa eläkelaitos on velvollinen palauttamaan työeläkevakuutusmaksut työnantajalle, jos työnantaja vaatii työeläkevakuutusmaksujen palauttamista. Eläkelaitos on velvollinen palauttamaan työeläkevakuutusmaksut työnantajan vaatimusvuodelta ja sitä edeltävältä vuodelta.
Jos eläkelaitos palauttaa työeläkevakuutusmaksut työnantajalle sen vuoksi, että ansiot ovat jääneet alle TyEL:n ansiorajan, ei kyseisistä ansioista kartu työntekijälle työeläkettä. Tällaisessa tilanteessa työnantaja on velvollinen palauttamaan työntekijältä pidättämänsä työeläkevakuutusmaksun työntekijälle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty se, että pakkovakuutustilanteissa Eläketurvakeskus voi käsitellä vapautusasian vasta siinä vaiheessa kun pakkovakuutuspäätös on lainvoimainen.
Eläketurvakeskus voi vapauttaa työnantajan takautuvan TyEL:n mukaisen työeläkevakuutusmaksun suorittamisesta joko kokonaan tai osittain.
Edellytykset maksuvapautuksen myöntämiselle
Maksuvapautuksen myöntäminen edellyttää, että työnantaja on velvollinen järjestämään takautuvasti eläketurvan sellaiselle työntekijälle, jonka työskentelyn ei ole aiemmin katsottu kuuluneen TyEL:n piiriin. Tällainen tilanne voi syntyä oikeuskäytännön muuttumisen tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi. Eläketurvakeskus voi myöntää vapautuksen ajalle ennen oikeuskäytännön muutosta tai muun vastaavan erityisen syyn ilmaantumista.
Esimerkki: Vapautuksen myöntäminen oikeuskäytännön muuttumisen perusteella
VakO otti periaatteellisen kannan joukkueurheilijoiden työeläkevakuuttamiseen 15.9.1994 antamassaan päätöksessä. VakO katsoi päätöksessään, että urheiluseurassa jääkiekkoa pelannut urheilija oli ollut TEL- työsuhteessa urheiluseuraan. Tämän jälkeen Eläketurvakeskus myönsi vapautuksia urheiluseuroille takautuvista työeläkevakuutusmaksuista, jotka koskivat joukkueurheilijoiden TEL-vakuuttamista VakO:n päätöstä edeltävältä ajalta.
Eläketurvakeskus ei voi kuitenkaan myöntää vapautusta sen perusteella, että
- työnantaja on ollut tietämätön lain sisällöstä tai lain muutoksesta
- työnantaja on erehtynyt lain tulkinnassa
- työnantajalla on ollut taloudellisia vaikeuksia
- työnantaja on ollut tietämätön TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta
- työnantaja ja työntekijä ovat virheellisesti sopineet siitä, että työskentelyä ei tarvitse vakuuttaa TyEL:n mukaisesti.
Esimerkki: Lainmuutoksesta aiheutunut tilanne, joka ei oikeuta vapautuksen myöntämiseen
Työntekijän työskentelyyn sovellettava eläkelaki muuttui TEL:stä, LEL:stä tai TaEL:sta TyEL:ksi vuoden 2007 lainmuutoksen yhteydessä. Tällöin vakuuttamiseen liittyvät rutiinit muuttuivat ja työnantajalta jäi epähuomiossa jonkin työntekijän työskentely vakuuttamatta TyEL:n mukaisesti. Eläketurvakeskus ei ole kuitenkaan pitänyt tällaista lainmuutoksesta aiheutunutta tilannetta perusteena, joka oikeuttaisi työnantajan vapautukseen takautuvista työeläkevakuutusmaksuista.
Maksuvapautuksen hakeminen
Työnantaja voi hakea maksuvapautusta täyttämällä hakemuslomakkeen ja lähettämällä sen Eläketurvakeskukseen. Eläketurvakeskus antaa asiasta valituskelpoisen päätöksen. Eläketurvakeskus voi käsitellä maksuvapautusasian vasta siinä vaiheessa, kun työnantaja on jo vakuuttanut työntekijänsä.
Jos kysymys on sellaisesta tilanteesta, että Eläketurvakeskus on ottanut päätöksellään työnantajan kustannuksella pakkovakuutuksen, voi Eläketurvakeskus käsitellä vapautushakemuksen vasta siinä vaiheessa kun pakkovakuutuspäätös on tullut lainvoimaiseksi.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty muutokset, jotka tulivat voimaan saatavien perinnästä annettuun lakiin 1.5.2022.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksu on perimiskelpoinen ilman erillistä päätöstä tai tuomiota.
Eläkelaitoksen määräämä
- työeläkevakuutusmaksu
- korotettu työeläkevakuutusmaksu (laiminlyöntikorotus)
- työeläkevakuutusmaksulle määrätty viivästyskorko
on sellaisenaan perimiskelpoinen maksun määräämisen jälkeen. Eläkelaitos voi periä TyEL:n perusteella määrätyn maksamattoman työeläkevakuutusmaksun ilman erillisen päätöksen antamista tai tuomioistuimen tuomiota.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksun periminen ei edellytä lainvoimaisuutta
Eläkelaitos voi periä maksamattomat työeläkevakuutusmaksut ulosottoteitse, vaikka maksuunpano ei ole tullut laivoimaiseksi.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksua koskevan ulosoton hakeminen
Eläkelaitoksen tulee yksilöidä työeläkevakuutusmaksun maksuunpanoa koskeva asiakirja ulosottohakemuksessa. Eläkelaitoksen ei tarvitse kuitenkaan liittää ulosottohakemukseen saatavan määräämistä tai maksuunpanoa koskevaa asiakirjaa, ellei ulosottomies pyydä myöhemmin kyseistä asiakirjaa.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksun perintäkulut
Työnantajan on korvattava eläkelaitokselle viivästyneen työeläkevakuutusmaksun perinnästä aiheutuneet kohtuulliset kulut. Viivästyneen työeläkevakuutusmaksun perintäkulut ovat ulosottokelpoisia 40 euron vakiokorvauksen määrään saakka kutakin viivästynyttä maksuerää kohti. Edellä mainittu perustuu saatavien perinnästä annetun lain 10 i ja 10 j §:iin.
Tilanteissa, jolloin perinnässä on kuitenkin ainoastaan laiminlyöntikorotus, ei sovelleta saatavien perinnästä annetun lain 10 j §:n 2 momenttia. Pelkän laiminlyöntikorotuksen perintäkulut eivät siten ole suoraan ulosottokelpoisia edellä mainittuun 40 euron vakiokorvauksen määrään saakka.
Velallisen suorituksen jakautuminen korkoon ja pääomaan
Kauppakaaren 9 luvun 5 §:n mukaan velallisen myöhästynyt suoritus jaetaan korkoon ja pääomaan. Säännöksen mukaan ennen koron maksamista mitään maksuja ei lueta pääoman maksuksi. Ulosottoviranomaiset noudattavat tätä säännöstä tilittäessään työnantajien viivästyneitä työeläkevakuutusmaksuja eläkelaitoksille. Myös eläkelaitokset menettelevät kauppakaaren säännöksen mukaisesti silloin, kun suoritus on saatu ulosoton välityksellä. Näin ollen viivästyneenä tulleesta suorituksesta katetaan ensin maksamattomat viivästyskorot. Vasta tämän jälkeen loppuosalla suoritusta katetaan maksamaton pääoma laiminlyöntikorotuksineen.
Kun työnantaja maksaa työeläkevakuutusmaksuja oma-aloitteisesti
Silloin kun eläkelaitoksen saatava on ulosotossa, mutta työnantaja maksaa suorituksen oma-aloitteisesti eläkelaitokselle (ns. ohimaksu), noudatetaan suorituksen jakamisessa korkoon ja pääomaan suhteellista jakotapaa eli eläkelaitos jakaa suorituksen korkoon ja pääomaan samassa suhteessa kuin mitä ne ovat koko saatavan yhteismäärästä.
Jos työnantajan oma-aloitteinen suoritus kattaa vähintään maksettavan pääoman, eläkelaitos kuolettaa suorituksella ensin pääoman. Tästä ylimenevällä osalla kuoletetaan viivästyskorkoja.
Oma-aloitteisesti maksetun suorituksen jakaminen korkoon ja pääomaan ulosottomenettelystä poikkeavalla tavalla on perusteltua, koska näin menetellen kasvaa työnantajan halukkuus maksaa vapaaehtoisesti myöhässä oleva työeläkevakuutusmaksu.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksua koskevan ulosoton keskeyttäminen
Kuinka työnantaja voi hakea työeläkevakuutusmaksun ulosoton keskeyttämistä
Työnantaja voi vaatia työeläkevakuutusmaksun perinnän täytäntöönpanon keskeyttämistä tai kieltämistä maksuunpanosta tekemänsä perustevalituksen tai laiminlyöntikorotuksen määräämistä koskevan säännönmukaisen valituksen yhteydessä.
Työnantaja voi pyytää perinnän täytäntöönpanon keskeytystä myös ulosottomieheltä.
Ulosottomiehen tulee keskeyttää täytäntöönpano, jos työnantaja pyytää keskeyttämistä viikon kuluessa ulosmittauksesta. Keskeytys jatkuu, jos työnantaja toimittaa ulosottomiehelle kolmen viikon kuluessa keskeytyspyynnöstä todistuksen muutoksenhaun vireilläolosta tai valituskirjelmästä. Ulosottomiehen tulee toimittaa keskeytyspyyntö ja mahdollinen valituskirjelmä välittömästi muutoksenhakuviranomaiselle. Keskeytys on voimassa siihen saakka, kunnes muutoksenhakuviranomainen on ratkaissut keskeytyspyynnön.
Muutoksenhakuviranomaisen tulee ratkaista suoraan muutoksenhakuviranomaiselle tullut keskeytyspyyntö heti. Ulosottomiehen kautta tullut keskeytyspyyntö tulee ratkaista kolmen viikon kuluessa sen saapumisesta muutoksenhakuviranomaiselle.
Kuinka kauan työnantajan työeläkevakuutusmaksun ulosottoa koskeva keskeytys on voimassa
Keskeytysmääräys on voimassa niin kauan kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.
Jos työnantaja osoittaa ulosottoviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa eläkelaitoksen ratkaisusta asiassa hakeneensa muutosta tehtyyn ratkaisuun, on keskeyttäminen voimassa kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan keskeytysasiassa antamaan ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Työeläkelaitoksen määräämä
- työnantajan työeläkevakuutusmaksu
- korotettu työeläkevakuutusmaksu
- viivästyskorko
on sellaisenaan perimiskelpoinen ilman tuomiota tai päätöstä. Työeläkelaitoksen on perittävä työnantajan työeläkemaksu maksun määräämisvuotta seuraavan viiden vuoden aikana. Viiden vuoden määräaika alkaa kulua maksun määräämisvuotta seuraavan vuoden alusta lukien.
Esimerkki: Sopimustyönantajan työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentuminen
Eläkelaitos määrää sopimustyönantajalle vuonna 2013 maksettujen palkkojen perusteella työeläkevakuutusmaksun, jonka eräpäivä on 20.6.2014. Eläkelaitoksen on perittävä työeläkevakuutusmaksu maksuunpanovuoden (2014) ja sitä seuraavan viiden kalenterivuoden (1.1.2015 – 31.12.2019) aikana.
Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisaikaa laskettaessa on ratkaisevaa työeläkevakuutusmaksun maksuunpanovuosi. Jos eläkelaitos saa tietää vuonna 2013 maksetuista ansioista vasta vuonna 2015 ja määrää vuonna 2015 työeläkevakuutusmaksun kyseisten ansioiden perusteella, alkaa vanhentumisaika kulua vuodesta 2015 eteenpäin. Kyseisessä tapauksessa eläkelaitoksen tulee periä työeläkevakuutusmaksu vuonna 2013 maksettujen palkkojen perusteella viimeistään 31.12.2020.
Esimerkki: Tilapäisen työnantajan työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentuminen
Eläkelaitos on vuonna 2014 määrännyt tilapäiselle työnantajalle maksamattomia vakuutusmaksuja vuonna 2013 maksettujen palkkojen perusteella. Työnantaja ei ole itse ilmoittanut kyseisiä palkkoja eläkelaitokselle, vaan ne ovat tulleet esille muuta kautta. Eläkelaitoksella on oikeus periä työeläkevakuutusmaksu tilapäiseltä työnantajalta maksun määräämisvuotta 2014 seuraavan viiden kalenterivuoden kuluessa eli viimeistään 31.12.2019.
Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisaikaa ei ole mahdollista katkaista
Eläkelaitos menettää oikeutensa työnantajan työeläkevakuutusmaksun saamiseen, jos eläkelaitos ei peri työnantajan työeläkevakuutusmaksua viiden vuoden vanhentumisajassa. Vanhentumisaikaa ei ole mahdollista katkaista.
Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumiseen liittyvät poikkeukset
Eläkelaitoksella voi olla oikeus saada työeläkevakuutusmaksusaatavansa työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisajan täyttymisestä huolimatta
- ulosmittaustilanteessa
- konkurssitilanteessa
- yrityssaneeraustapauksessa
- yksityishenkilön velkajärjestelytapauksessa.
Työeläkevakuutusmaksun periminen ulosmittaustilanteessa
Jos työnantajan työeläkevakuutusmaksun perimiseksi on ennen työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisajan päättymistä ehditty suorittaa ulosmittaus, eläkelaitos saa työeläkevakuutusmaksusaatavansa ulosmitatuista varoista vanhentumisajan päättymisestä huolimatta.
Työeläkevakuutusmaksun periminen konkurssitilanteessa
Jos eläkelaitos on valvonut konkurssitilanteessa työeläkevakuutusmaksusaatavansa ajoissa, täytyy konkurssipesän maksaa eläkelaitokselle sen valvomat saatavat, vaikka työeläkevakuutusmaksun perimisen viiden vuoden vanhentumisaika olisi täyttynyt. Eläkelaitoksen täytyy valvoa konkurssitilanteessa työeläkevakuutusmaksusaatavansa työeläkevakuutusmaksun määräämisvuotta seuraavan viiden vuoden kuluessa.
Esimerkki: Työeläkevakuutusmaksun perinnän vanhentuminen konkurssitilanteessa
Eläkelaitos on määrännyt työnantajalle vuonna 2012 maksettujen palkkojen perusteella työeläkevakuutusmaksun, jonka eräpäivä on 20.6.2013. Työnantaja jätää työeläkevakuutusmaksut maksamatta ja hakeutuu konkurssiin. Työeläkevakuutusmaksun perimisen määräaika umpeutuu siten 31.12.2018.
Jos eläkelaitos valvoo saatavansa yrityksen konkurssissa ennen määräajan umpeutumista 31.12.2018, on kunkurssipesä velvollinen suorittamaan eläkelaitoksen työeläkevakuutusmaksusaatavan myös vanhentumisajan umpeutumisen 31.12.2018 jälkeen
Työeläkevakuutusmaksun periminen yrityssaneerauksessa tai yksityishenkilön velkajärjestelyssä
Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisajan täyttyminen ei estä eläkelaitoksen työeläkevakuutusmaksusaatavan saamista, jos eläkelaitoksen työeläkevakuutusmaksusaatava on mukana saneerausohjelmassa tai velkajärjestelyssä.
Esimerkki: Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentuminen yrityssaneerauksessa
Eläkelaitos on määrännyt vuonna 2012 maksettujen palkkojen perusteella työnantajalle työeläkevakuutusmaksun, jonka eräpäivä on 20.6.2013. Työnantaja on jättänyt työeläkevakuutusmaksun maksamatta. Eläkelaitoksen työeläkevakuutusmaksusaatava huomioidaan 1.6.2016 vahvistettavassa saneerausohjelmassa, joka päättyy vuonna 2019. Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisaika umpeutuu 31.12.2018.
Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisajan umpeutuminen saneerausohjelman aikana ei estä eläkelaitosta saamasta työeläkevakuutusmaksusaatavaansa saneerausohjelman mukaisesti, koska saatava on huomioitu saneerausohjelmassa ennen työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisajan umpeutumista 31.12.2018.
Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentuminen tilanteessa, jossa työnantajan saneerausmenettely tai velkajärjestely raukeaa tai keskeytyy
Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisaika voi pidentyä tilanteessa, jolloin työnantajan saneerausmenettely tai velkajärjestely raukeaa tai keskeytyy.
Tilanteessa, jolloin saneerausmenettely tai velkajärjestely raukeaa tai keskeytyy, ei työeläkevakuutusmaksun perimiselle säädettyä viiden vuoden vanhentumisaikaa laskettaessa oteta huomioon
- sitä kalenterivuotta, jona saneerausmenettelyn tai velkajärjestelyn perintä- tai täytäntöönpanokielto alkoi eikä
- tämän jälkeistä aikaa sen kalenterivuoden loppuun, jona kielto tai velkajärjestely raukesi tai lakkasi.
Esimerkki: Yrityssaneerauksen tai velkajärjestelyn keskeytyksen tai raukeamisen vaikutus työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisaikaan
Eläkelaitos on määrännyt vuonna 2010 maksettujen palkkojen perusteella työnantajalle työeläkevakuutusmaksun, jonka eräpäivä on ollut 20.6.2011. Työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisaika umpeutuu 31.12.2016.
Työnantajayrityksessä on aloitettu 1.6.2012 saneerausmenettely, joka kuitenkin raukeaa 1.5.2013. Tällöin viiden vuoden vanhentumisaikaa laskettaessa ei oteta huomioon vuosia 2012 ja 2013, joten työeläkevakuutusmaksun perimisen vanhentumisaika umpeutuu 31.12.2018.
Työnantajan työeläkevakuutusmaksun vähennysoikeus
Työnantajalla on oikeus vähentää työntekijöistä maksamansa työeläkevakuutusmaksut verotuksessa. Työnantaja voi vähentää verotuksessa työnantajan osuuden työeläkevakuutusmaksusta, mutta ei työntekijältä pidättämäänsä työntekijän osuutta työeläkevakuutusmaksusta.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksun vähennysoikeus
Työntekijällä on oikeus vähentää työnantajan pidättämä työntekijän työeläkevakuutusmaksu verotuksessa. Työntekijän työeläkevakuutusmaksu vähennetään työntekijän puhtaasta ansiotulosta, josta on tehty luonnolliset vähennykset.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu kappale, joka koski työeläkevakuutusyhtiön oikeutta määrätä työeläkevakuutusmaksu arvioidun palkan perusteella siirtymäajalla. Kyseinen siirtymäaika koski 1.1.2019 tai sen jälkeen maksettuja palkkoja ja toimintahäiriöitä, jotka ilmenivät ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020.