Aloitepalkkio on eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos aloitepalkkio liittyy työsopimuksessa sovittuun työhön.
Aloitepalkkion määräytymisperusteena tulee olla tällöin työntekijän työpanos, eivät muut seikat kuten aloitteen aikaansaama rahallinen säästö, aloitteen tärkeys tai idean uutuus. Jos työntekijät tekevät aloitteita normaalin päivittäisen työnsä yhteydessä, aloitepalkkiota voidaan pitää eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Jos yrityksessä noudatettu aloitetoiminta on täysin irrallinen työntekijöiden työsuorituksista ja jos esimerkiksi jo eläkkeelle jääneetkin voivat osallistua aloitetoimintaan ja saada aloitepalkkioita, ei aloitepalkkioiden yleensä voida katsoa liittyvän siinä määrin työntekijöiden työhön, että kysymys olisi työstä maksetusta vastikkeesta.
Jos aloitteen tekeminen on rinnastettavissa pitkällistä kehittelytyötä ja suunnittelua edellyttävään keksintöön ja jos korvaus aloitteesta maksetaan esim. aloitteesta saatavan kustannushyödyn muodossa, ei palkkiota pidetä eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Työntekijöiden tekemät aloitteet käsitellään yleensä yrityksen aloitetoimikunnassa tai vastaavassa muussa toimielimessä. Jos aloitepalkkion kuulumisesta eläkkeen perusteena olevaan ansiooon on epäselvyyttä, voi aloitetoimikunnan säännöistä olla hyötyä rajatapausten selvittämisessä.
Aloitepalkkiot otetaan eläkkeen perusteena olevina työansioina huomioon sen määräisinä kuin työnantaja on ne maksanut. Aloitepalkkio voidaan antaa myös esineen muodossa. Jos esineen arvo on veron ennakonpidätyksen alaista, se on myös eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos muut aloitepalkkion huomioon ottamisen edellytyksen täyttyvät. Vastaavasti, jos esineenä annettu palkkio ei ole veron ennakonpidätyksenalaista palkkaa, ei sitä oteta huomioon myöskään eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Vakuutuksen perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota
Pakollisten ja vapaaehtoisten vakuutusten perusteella maksettuja ansionmenetyskorvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Vakuutuskorvauksia ei oteta huomioon, koska ne eivät ole vastiketta tehdystä työstä, vaan kyse on vahingonkorvauksen luonteisesta erästä.
Ansionmenetyskorvausta ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, vaikka palkkaa olisi alennettu sosiaalivakuutuskorvauksen vuoksi.
Esimerkki: Henkilö oli työsuhteensa aikana alkanut saada liikennevakuutuslakiin perustuvaa korvausta 40 prosentin työkyvyn alentuman perusteella. Työnantaja oli samasta ajankohdasta lukien maksanut työntekijälle 60 prosenttia hänen aikaisemmasta palkastaan. Työsuhteen päättymisen jälkeen henkilö sai liikennevakuutuskorvausta 100 prosentin työkyvyn alentuman mukaan. Työnantaja oli ilmoittanut työntekijän eläkkeen perusteena olevaksi työansioiksi ainoastaan itse maksamansa ennakonpidätyksenalaisen palkan.
Liikennevakuutuslain nojalla maksettua korvausta ei voida katsoa sellaiseksi työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen tai työehtosopimukseen perustuvaksi palkan osaksi, jonka henkilön työnantaja olisi ollut velvollinen suorittamaan. Liikennevakuutuslain nojalla maksettua korvausta ei siten voida ottaa huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Työnantajan maksamat ansionmenetyskorvaukset
Työnantajan maksama ansiomenetyskorvaus, joka ei ole vastiketta työstä, ei ole eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Jos ansionmenetyskorvauksen nimellä kuitenkin tosiasiallisesti maksetaan palkkaa, kyseinen erä otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Työnantaja saattaa tukea työntekijöidensä vapaaehtoista ammatillista kehitystä edistävää opiskelua. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi opintovapaa-ajan ansionmenetyksestä sekä opintojen aiheuttamista kurssi-, kirja- ja asumiskustannuksista.
Jos työnantaja maksaa opiskeluajalta palkkaa, se otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Palkan sijasta työnantaja voi maksaa opiskeluajalta ansionmenetyskorvausta. Jos opiskelun ei voida katsoa liittyvän läheisesti työntekijän tekemään työhön, ei ansionmenetyksestä maksettava korvaus ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työntekijän tekemään työhön liittyvät esimerkiksi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoidon tai niitä varten hankitun koulutuksen ajalta maksetut korvaukset. Nämä ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Muilta osin työnantajan maksamaa opintotukea pidetään kulukorvauksena, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Ansiopäiväraha eli ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Apurahoja ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Apuraha ei ole vastiketta tehdystä työstä. Apurahan myöntäminen on vastikkeeton oikeustoimi, jonka perusteella apurahan myöntäjä ei voi vaatia apurahansaajalta vastasuoritusta eikä määrätä tämän työskentelystä.
Apurahansaaja voidaan vakuuttaa MYEL:n perusteella.
Arkipyhäkorvaus ja muut erilaiset palkan lisät ja korotukset ovat eläkkeen perusteena olevaa ansiota.
Arpajaisvoitto ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, ellei voittoa voida pitää vastikkeena työsuorituksesta. Työnantajan henkilöstölle järjestämien arpajaisten voitto ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos voittaminen perustuu pelkästään sattumaan. Arpajaisten varjolla ei kuitenkaan voi antaa suorituksia tai etuja, jotka tosiasiassa ovat vastiketta työstä. Esim. työnantajan järjestämien myynti-, asiakashankinta- ja vastaavien kilpailujen palkinnot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota, vaikka palkinnot arvottaisiinkin esim. tietyn tavoitteen saavuttaneiden työntekijöiden kesken.
Asuntoetu on luontoisetu, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa riippumatta siitä, annetaanko se rahapalkan lisäksi vai yksinomaan. Asuntoetu arvioidaan rahaksi verohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on myös yhtiövastike tai vuokra, jonka työnantaja maksaa palkansaajan omistamasta tai vuokraamasta asunnosta.
Verotuksessa yhtiövastike ja vuokra katsotaan rahapalkaksi, ei luontoiseduksi.
Ateriakorvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska kysymyksessä on kustannusten korvaus.
Ateriakorvausta voidaan maksaa verovapaasti, jollei työntekijällä ole mahdollisuutta aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan, eikä ruokailua ole järjestetty esim. kurssipakettiin kuuluvana työnantajan kustantamana ruokailuna.
Autoetu on luontoisetu, joka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä, annetaanko se rahapalkan lisäksi vai yksinomaan.
Autoetu arvioidaan rahaksi verohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan.
Bonus tai bonuspalkkio on yleinen nimitys erilaisille palkanlisille, eikä termin tarkka sisältö ole vakiintunut. Kun bonuksella palkitaan työsuoritusta, on se yleensä eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Bonus-termiä saatetaan toisinaan käyttää myös yrityksen maksamista voittopalkkio- tai voitonjakoeristä. Tällöin ei pelkän nimityksen perusteella voida ratkaista sitä, kuuluuko maksettava suoritus eläkkeen perusteena olevaan työansioon vai ei.
Bonuslentopisteistä syntyvät etuudet (esim. lennot) eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Edunvalvojalle maksettuja palkkioita ei yleensä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Edunvalvoja ei toimi sillä tavoin päämiehensä johdon ja valvonnan alaisena, että hänen voitaisiin työoikeudellisesti katsoa olevan työsuhteessa päämieheensä.
Edunvalvojana toimimisen voidaan katsoa olevan lähinnä luottamustehtävä. Palkkion maksaja voi järjestää luottamustoimessa olevalle henkilölle vapaaehtoisesti TyEL:n 8 §:n mukaisen eläketurvan.
Jos edunvalvojana toimii henkilö, joka harjoittaa ansiotarkoituksessa ja ammattimaisesti asianajotoimintaa, myös edunvalvojan työ voi kuulua YEL:n piiriin.
Toimenpidepalkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona kunnan kullekin eläinlääkärille kalenterivuosittain vahvistaman määrän suuruisena. Kunnan eläinlääkäri vakuutetaan JuEL:n mukaan.
Kunnan eläinlääkärillä on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta antamastaan eläinlääkärin avusta ja siihen liittyvistä muista palveluista virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio ja matkakustannusten korvausta sekä korvausta käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuvista kustannuksista. Eläkkeeseen oikeuttavia palkkioita ovat vain eläinlääkintähuoltolain mukaiset palkkiot. Muulla perusteella mahdollisesti perityt toimenpidepalkkiot eivät kuulu eläkkeen perusteena oleviin työansioihin.
Kunta vahvistaa kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä eläinlääkärille eläinlääkintähuoltolain mukaisten palkkioiden määrän seuraavaksi vuodeksi. Vuoden 2022 palkkioiden enimmäismäärä on 52 932,48 euroa.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Kelan maksama erityishoitoraha ei ole vastiketta työstä, eikä siten eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16-vuotiaan vaikeasti sairaan tai vammaisen lapsen vanhempi tilapäisesti joutuu olemaan poissa töistä, koska hänen on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen.
Hautausavustus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Henkilökunta-alennuksia pidetään yleensä henkilökuntaetuina eikä niitä siten oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen liitoksia on päivitetty.
Henkilökuntaetuja ei pidetä eläkkeen perusteena olevina työansioina, jos edut ovat kollektiivisia eli ne koskevat yrityksen koko henkilöstöä tai ainakin sen muussa kuin aivan lyhytaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä.
Henkilökuntaeduilla tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen muussa muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettavia etuuksia, jotka eivät tavallisesti perustu työsuhteen ehtoihin.
Jos etu on annettu vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyseessä ei ole henkilökuntaetu, vaan kyse on työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten eläkkeen perusteena olevaan työansioon luettavasta etuudesta.
Henkilökuntaetuja tai niiden tyyppisiä etuja ovat muun muassa:
- työnantajan tuotteista saatavat henkilökunta-alennukset
- liikennettä harjoittavien yritysten henkilökunnalleen ilmaiseksi tai alennettuun hintaan antamat matkat
- alennetulla korolla saadut henkilökuntalainat (korkoetu)
- työnantajan työntekijöille suuntaamat osakeannit, joissa henkilöstön enemmistöllä on oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan
- työnantajan tukema työntekijöiden virkistys- ja harrastustoiminta
- työnantajan järjestämä ilmainen terveydenhoito
- työnantajan järjestämä sairauskuluvakuutus ja sen perusteella korvattavat hoidot
- työnantajan järjestämä yhteiskuljetus asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla
- työnantajan järjestämää työntekijöiden lapsille tarkoitettu päivähoito tai sairaan lapsen hoito
- bonuslentopisteistä työntekijälle syntyvät etuudet.
Verotuskäytännössä henkilökuntaedut saattavat osittain olla veronalaista tuloa. Henkilökuntaetuuksien veronalaisuus ei kuitenkaan ratkaise sitä, otetaanko ne huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Työeläkelakeja sovellettaessa kiinnitetään huomiota siihen, onko etuudet tarkoitettu vastikkeeksi työntekijän työpanoksesta.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty henkilökuntalainan anteeksiantoa ja perimättä jättämistä koskeva osa.
Työnantajan alennetulla korolla antamia henkilökuntalainoja pidetään henkilökuntaetuina. Ne eivät siten ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Yrityksen henkilöstörahastolle suorittamia henkilöstörahastoeriä ja jäsenen rahastosta nostamia rahasto-osuuksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Myöskään käteisenä nostettu voittopalkkio-osuus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Muu suoraan käteisenä nostettu osuus kuin voittopalkkiotyyppinen suoritus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Lakisääteiseltä irtisanomisajalta työsuhteen voimassaollessa maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työsuhteen päättymisen jälkeen irtisanomisajan palkan nimellä maksettu korvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Isännöitsijälle maksetut kokouspalkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa ja asunto-osakeyhtiö on vakuuttamisvelvollinen, jos isännöitsijällä ei ole omistukseen tai äänivaltaan perustuvaa määräämisvaltaa yhtiössä.
Isännöitsijä voi olla työsuhteessa isännöitsijätoimistoon. Tällöin hänen isännöitsijätoimistoon olevan työsuhteensa eläkkeen perusteena olevana työansiona pidetään myös asunto-osakeyhtiön maksamia kokouspalkkioita.
Jos isännöitsijälle maksaa palkkion asunto-osakeyhtiö, joka ei ole isännöitsijän työnantaja, asuntoyhtiötä pidetään sijaismaksajana. Palkanmaksuvelvollisuus kuuluu työnantajana olevalle isännöitsijätoimistolle. Sijaismaksajan maksamat palkkaerät otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Kunnan omistaman asunto-osakeyhtiön isännöitsijä voi kuulua JuEL:n piiriin. Kunnallisessa palvelussuhteessa olevalle isännöitsijälle maksettuja kokouspalkkioita ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Vakuutusoikeus on vuonna 2004 antamassaan maksuvapautusasiaa koskevassa päätöksessä katsonut, että ennen 8.12.2000 isännöitsijöiden kokouspalkkioiden vakuuttamisvelvollisuus on ollut tulkinnanvarainen ja tulkinnanvaraisuus on poistunut vasta Eläketurvakeskuksen antamalla lausunnolla. Vakuutusoikeuden mukaan kyseinen lausunto rinnastuu oikeuskäytännön muuttumiseen ja perusteet TEL:n 15 a §:n mukaisen maksuvapautuksen myöntämiseen ovat olemassa Eläketurvakeskuksen lausunnon antamisajankohtaan asti.
Kertakorvauksen nimike ei ole ratkaiseva. Suositeltavaa on, että kertakorvauksessa eritellään suoritusten peruste ja määrä. Yksilöityjen laskelmien perusteella kertakorvauksen nimellä maksettu suoritus voi olla eläkkeen perusteena olevaa työansiota, siltä osin kuin suoritus on tosiasiassa vastiketta työstä. Jos työsuhteen päättymisen yhteydessä tehdyssä sopimuksessa nimenomaisesti eritellään työansiot (esim. maksamatta olevat palkkasaatavat ja ylityökorvaukset), ne otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansioissa.
Jos työsuhteen päättämistä koskevassa sopimuksessa ei ole lainkaan eritelty suorituksen perusteita, vaan sopimuksessa on sovittu ainoastaan tietyn kertakorvauksen maksamisesta, suoritusta pidetään vahingonkorvauksen luonteisena. Se ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Tuomioistuimessa käsiteltävänä oleva työsuhteen päättämistä ja saatavia koskeva riita-asia saatetaan sopia ennen tuomioistuimen ratkaisua. Tällöin saatetaan sopia työntekijälle tulevasta erittelemättömästä kertakorvauksesta. Myös työsuhteen päättymisen yhteydessä saatetaan sopia kertakorvauksesta.
Työsuhteen päättämisen yhteydessä saatetaan sopia sekä työsuhteeseen liittyvistä työansioiksi luettavista saatavista, että muista suorituksista, jotka eivät ole vastiketta työstä vaan liittyvät muulla tavoin työsuhteeseen tai työsuhteen päättymiseen.
Työnantaja voi maksaa työsuhteen päättyessä myös muuta kuin lakiin perustuvaa korvausta. Tällaista korvausta työsuhteen päättyessä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona, koska kyse ei ole työsopimuksen perusteella tehdystä työstä maksettavasta vastikkeesta vaan vahingonkorvauksen tai sopimussakon tyyppisestä suorituksesta.
Eroraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Eroraha on irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava korvaus työsuhteen päättyessä.
Kultainen kädenpuristus terminä viittaa suoritukseen, joka ei ole vastiketta työstä vaan lähinnä vahingonkorvausta.
Kilometrikorvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa siltä osin kuin ne ovat verovapaita.
Kilpailukieltosopimuksen perusteella työntekijälle maksettu korvaus ei ole työstä maksettua vastiketta, eikä siten eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Korvaus maksetaan siitä, että työntekijän sopimus- ja elinkeinonharjoittamisen vapautta väliaikaisesti rajoitetaan entisen työnantajan liike- ja ammattisalaisuuden vuoksi.
Jos työntekijä tekee uuden työsopimuksen, hän voi joutua maksamaan entiselle työnantajalleen vahingonkorvausta tai sopimussakkoa. Jos uusi työnantaja maksaa tämän sakon työntekijän puolesta, ei sekään ole vastiketta työstä, eikä siten eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on palkkiot, jotka työntekijä on saanut oman työnantajansa toimittamaan alan julkaisuun tai henkilökuntalehteen kirjoittamistaan artikkeleista.
Muihin lehtiin kirjoitetuista artikkeleista maksettuja korvauksia ei oteta huomioon omalta työnantajalta saaduissa eläkkeen perusteena olevissa työansioissa.
Artikkeleita kirjoittavia henkilöitä on työeläkelakeja sovellettaessa yleensä pidetty itsenäisinä yrittäjinä, jos he työskentelevät omissa tiloissaan, omilla välineillään ja valitsemanaan aikana eivätkä saa työstään kiinteämääräistä korvausta vaan ainoastaan artikkelikohtaisia palkkioita.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty tekstiä.
Kokouspalkkio saadaan yleensä luottamustehtävästä, joka ei kuulu yksityisellä puolella pakollisen työeläkevakuutuksen alaan.
Kunta-alan työehtosopimuksen (KVTES) perusteella maksetut kokous- ja kertapalkkiot kokouksista, joihin KVTES:in piiriin kuuluvat kunnan työntekijät ja viranhaltijat osallistuvat oman virkansa tai työsuhteensa perusteella, ovat eläkkeeseen oikeuttavia työansioita 1.1.2017 lukien.
Myös kirkon vastaavat kokouspalkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota 1.1.2017 alkaen.
Kunta-alan kertapalkkiot ennen 1.1.2017
KVTES muuttui 1.1.2012 alkaen siten, että kokouksista ja muistakin syistä (esim. luennoista) työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkiota. Myös kokouspalkkioita saatettiin sopia kertapalkkioiksi. Työstä maksettu kertapalkkio on eläkkeeseen oikeuttavaa ansiota. Jos palkkio on ilmoitettu rekisteriin kertapalkkiona, sitä ei tutkita tarkemmin vaan se oikeuttaa eläkkeeseen.
Kunnallisesta ja kirkon luottamustehtävästä maksettava kokouspalkkio ei oikeuta eläkkeeseen ennen eikä jälkeen vuoden 2017.
Valtion eläketurvan piirissä olevilla kaikki kokouspalkkiot (myös luottamushenkilöiden) ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on työntekijälle maksettu työsuoritukseen perustuva komissio.
Komissio tarkoittaa yleensä samaa kuin provisio. Komissiolla tarkoitetaan esim. välittäjän perimää palkkiota toteutuneista (arvopaperi)kaupoista. Palkkio lasketaan tavanomaisesti prosenttiosuutena myynnistä tai voitosta.
Jos komission tai provision saaja ei ole työsuhteessa, ei suorituksia voida ottaa huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on
- palkka, joka on jäänyt saamatta työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi, jos palkasta on saatu luotettava näyttö.
- konkurssipesän maksama, ennen konkurssia syntynyt palkkasaatava.
- konkurssin alkamisen jälkeen syntyneet, konkurssipesän työnantajana maksamat palkkasaatavat.
- työnantajan konkurssi- ja saneeraustilanteissa työsopimuslaissa määrätyltä erityiseltä irtisanomisajalta maksettu palkka.
Korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, vaan henkilökuntaetua.
Veron ennakonpidätyksessä korkoetu voi tietyin edellytyksin olla ainakin osittain palkkaa.
Lastaan itse hoitavalle vanhemmalle maksettu lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen kotihoidon tuki ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työttömyyskassan, Kelan, Koulutusrahaston ja vastaavien tahojen myöntämät koulutustuet eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Kulttuuri- ja liikuntasetelit eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, vaan henkilökuntaetua.
Kelan, työeläkelaitoksen tai vakuutusyhtiön maksamat kuntoutusetuudet eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Kustannussopimuksen perusteella maksettuja korvauksia ei pidetä eläkkeen perusteena olevana työansiona, jollei kysymys tosiasiallisesti ole työsuhteessa tehdystä työstä maksetusta palkasta.
Kustannusten korvaukset eivät yleensä ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ei ole suoritukset, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen, että:
- käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle,
- sillä ei pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää,
- käteisen palkkion määräytymisperusteet ovat TyEL:n 70 §:n 3 momentin 10 kohdan ja henkilöstörahastolain 2 §:n 2 ja 3 kohdan mukaiset,
- yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä,
- voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta,
- omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä ja voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen ja
- asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla.
Jos kielenkääntäjä työskentelee työsuhteessa, käännöspalkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työeläkelakeja sovellettaessa kielenkääntäjiä on yleensä pidetty itsenäisinä yrittäjinä silloin, kun he työskentelevät omissa tiloissaan, omilla välineillään ja itse määrääminään aikoina eivätkä he saa tästä työstään säännöllistä aikapalkkaa, vaan tehtäväkohtaisia palkkioita.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty palkallisena vapaapäivänä annettua lahjaa koskeva osio ja tehty kielellisiä täsmennyksiä.
Lahja työsuhteeseen perustuvan syyn vuoksi
Työsuhteeseen perustuvia merkkipäivälahjoja voivat olla esimerkiksi:
- lahja työntekijän pitkäaikaisesta palveluksesta
- lahja työnantajan merkkipäivän johdosta (esim. yrityksen 50 vuoden ikä)
- lahja työntekijän eläkkeelle siirtymisen johdosta tai
- muu työnantajan vakiintuneesti maksama juhlaraha (esim. jouluraha, 13 kk:n palkka)
Työsuhteeseen perustuvan syyn vuoksi annettavat rahalahjat ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Rahalahjaan rinnastuvat lahjakortti, ostokortti ja esinelahja, jonka saaja saa vapaasti valita tai joka on helposti rahaksi muunnettavissa.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ovat työsuhteeseen perustuvan syyn vuoksi annetut esinelahjat, poikkeuksena:
- tavanomaiset ja kohtuulliset esinelahjat (arvo enintään 1-2 viikon bruttopalkka)
- muut vähäiset esinelahjat (arvo enintään 100e). Esim. herkkukori, joulukinkku
Lahja työntekijän henkilökohtaisen syyn vuoksi
Työntekijän henkilökohtaisen syyn vuoksi saamia merkkipäivälahjoja ovat esimerkiksi:
- lahja 50- ja 60-vuotispäivän johdosta
- lahja työntekijän hääpäivän johdosta
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota eivät ole työntekijän henkilökohtaisen merkkipäivän vuoksi annetut tavanomaiset esine- tai rahalahjat. Tavanomaisena voidaan pitää lahjaa, jonka arvo on enintään 1-2 viikkon bruttopalkka.
Työnantaja voi muistaa työntekijää merkkipäivän johdosta myös ylimääräisellä palkallisella vapaalla. Työntekijän merkkipäivän johdosta saaman vapaan ajalta normaalisti maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Verottaja pitää kaikkia rahalahjoja palkkana verotettavana. Verottaja ei siten tee eroa siinä, onko kysymyksessä työntekijän henkilökohtaiseen syyhyn vai työsuhteeseen liittyvä merkkipäivä.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Sairauskassan maksamia lisäpäivärahoja pidetään vakuutuskorvauksena, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Lisäpäiväraha on etuus, jota sairauskassa maksaa sen jälkeen, kun jäsenen työehtosopimuksen mukainen oikeus sairausajan palkkaan tai täydennyspäivärahaan on päättynyt.
Lomaraha tai sitä vastaava korvaus on vastiketta työsopimuksen mukaisesta työstä ja se otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Luento- ja esitelmäpalkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota vain, jos ne on maksettu työsuhteessa tehdystä työstä.
Työsuhteesta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun luento tai luennot ovat osa jonkin oppilaitoksen tai koulutustoimintaa harjoittavan yrityksen opetusohjelmaa. Mitä pidemmästä tai kurssikokonaisuuden kannalta merkityksellisemmästä koulutusjaksosta on kysymys, sitä todennäköisemmin on olemassa sellainen tosiasiallinen kiinteä yhteys kokonaisuuteen, että kysymyksessä on työsuhteessa tehty työ.
Kiinteä yhteys voi syntyä esimerkiksi siitä, että luennoitsija suunnittelee yhdessä kurssinjärjestäjän kanssa tiettyyn kurssikokonaisuuteen liittyvän luentosarjan. Mitä tiiviimpi yhteys luennoitsijalla on muuhun kokonaisuuteen, ja mitä enemmän hänen tehtäviinsä kuuluu muutakin kuin luennointia, esimerkiksi harjoitustehtävien tai kokeiden laatimista ja korjausta, sitä lähemmäs työsuhdetta siirrytään.
Yksittäisiä henkilökohtaisia luento- tai esitelmäpalkkioita on työeläkelakeja sovellettaessa yleensä pidetty yrittäjätulona, sillä on katsottu, ettei työsuhteen tunnusmerkistöön kuuluva työnantajan oikeus johtaa ja valvoa työtä täyty tällaisten töiden osalta. Usein yksittäisten asiantuntijaluentojen tai esitelmien pito perustuu toimeksiantotyyppiseen sopimukseen, josta maksetaan korvaus valmiin työn tuloksen tai toimeksiannon toteuttamisen perusteella.
Luennoitsijan ja koulutusyrityksen välinen yhteistyö luentotilaisuuksien valmistelussa ei sellaisenaan merkitse, että kyse olisi työsuhteessa tehtävästä työstä. Kyse ei välttämättä ole työnantajan johto- ja valvontaoikeuden käyttämisestä vaan lähinnä tavanomaisesta koulutuskokonaisuuden hallintaan liittyvästä yhteistyöstä.
Luennoitsijat julkisella alalla
JuEL:ia sovelletaan myös sellaisiin luonnollisiin henkilöihin, jotka eivät ole työsuhteessa kunnallisen eläkelaitoksen jäsenyhteisöön, mutta joille jäsenyhteisö maksaa palkkiota tai vastiketta tehdystä työstä toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun järjestelyn perusteella. Jos tällainen toiminta kuitenkin kuuluu sen laajuuden, yhdenjaksoisuuden ja henkilön työpanoksen perusteella YEL:n piiriin tai sitä harjoitetaan yhtiön tai muun yhteisön nimissä, se ei kuulu KuEL:n soveltamispiiriin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty maininta siitä, että eläkkeen perusteena olevaa työansiota ei ole se osa luontoisedusta, josta työntekijä maksaa omavastuuta tai korvausta.
Luontoisedut, jotka on maksettu vastikkeena työstä, kuuluvat eläkkeen perusteena olevaan työansioon riippumatta siitä, suoritetaanko niitä rahapalkan lisäksi vai yksinomaan.
Jos työntekijä maksaa luontoisedusta omavastuuta tai korvausta, on eläkkeen perusteena olevaa suoritusta näiden erotus eli se osuus, josta työntekijä ei maksa korvausta.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Luottamustehtävät eivät yleensä kuulu pakollisen työeläkevakuutuksen piiriin.
Palkkion maksaja voi kuitenkin järjestää luottamustehtävää hoitavalle eläketurvan vapaaehtoisesti (TyEL 8 §). Jos luottamustehtävä vakuutetaan vapaaehtoisesti, maksetut palkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Luottamustehtävä yrityksessä, jossa henkilö on samalla työsuhteessa
Jos työntekijä on työsuhteessa yritykseen, jonka luottamustehtävää hän hoitaa, työntekijän luottamustehtävästä työnantajaltaan saamat palkkiot tulee vakuuttaa samalla kuin työntekijän varsinainen työsuhde. Tällöin luottamustehtävästä saadut palkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Luottamusmiestoiminnasta voidaan maksaa erillinen palkkio, vaikka luottamusmies hoitaisikin tehtävänsä työajan puitteissa ja saisi vajaaksi jäävältä työajalta normaalin palkan. Luottamusmiestoimen hoitamisesta voidaan maksaa myös ylityökorvaukseen rinnastettava korvaus, kun luottamismiestehtäviä hoidetaan työajan ulkopuolella. Molemmat erät ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota, kun maksajana on työntekijän työnantaja.
Luottamustehtävä yrityksessä, johon henkilö ei ole samalla työsuhteessa
Jos luottamustehtävää hoitava ei ole samanaikaisesti työsuhteessa yritykseen, luottamustehtävästä maksettavat palkkiot eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jollei palkkioiden maksaja ole järjestänyt työeläkevakuutusta vapaaehtoisesti.
Ansionmenetyskorvauksia ja palkkioita, joita luottamusmies saa muualta kuin omalta työnantajaltaan (esim. ammattiliitolta) ollessaan työnantajansa luottamustehtävässä, ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Tällaisten palkkioiden maksaja voi kuitenkin järjestää eläketurvan vapaaehtoisesti.
Joissakin poikkeuksellisissa tapauksissa saattaa olla mahdollista, että toisen yrityksen luottamustoimesta saadut palkkiot otetaan huomioon varsinaisen työsuhteen eläkkeen perusteena olevana työansiona, jos luottamustehtävästä saadun palkkion maksajaa voidaan pitää varsinaisen työnantajan sijaismaksajana. Tällainen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi konsernitilanteissa.
Kunnalliset luottamushenkilöt
Kunnallisille luottamushenkilöille maksetut ansionmenetyskorvaukset ja määräajalta maksetut erilliset palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Kunnallisille luottamushenkilöille maksetut kokouspalkkiot eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Palkka ja sen lisät ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota myös silloin, kun ne ovat lähdeverolain alaisia. Edellytyksenä on kuitenkin, että ne maksetaan sellaisesta työstä, joka kuuluu vakuuttaa Suomen työsuhde-eläkelakien mukaan. Tällainen suoritus on esimerkiksi ulkomaisen taiteilijan Suomessa pidetystä esityksestä maksettu korvaus.
Lääkäri voi harjoittaa tointaan joko yrittäjänä tai työsuhteessa. Potilaiden maksamat palkkiot eivät kuulu eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Työmatkasta saatua päivärahaa tai muuta työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten korvausta ei lueta eläkkeen perusteena olevaan työansioon siltä osin kuin se on verovapaa. Vastaavasti veronalaiselta osaltaan korvaukset pääsääntöisesti katsotaan palkaksi myös työeläkelakeja sovellettaessa.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on täsmennetty siten, että siitä käy selkeästi ilmi, että vain verovapaat kustannusten korvaukset jäävät eläkkeen perusteena olevan työansion ulkopuolelle. Tekstiin on myös lisätty 1.1.2020 voimaan tullut verotuksen muutos, joka koskee muutto- ja matkustamiskustannuksia.
Muuttokustannusten korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota siltä osin kuin korvaus on verovapaa.
Verovapaat kustannusten korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Veronalainen kustannusten korvaus on pääsääntöisesti eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Vuoden 2020 alussa voimaan tulleen tuloverolain muutoksen johdosta veronalaista ansiotuloa on 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista, jos muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Muuttokustannusten korvauksen verovapaa osa ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Odotusajan palkka ei ole vastiketta työnteosta vaan koron luonteinen suoritus, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Oikeuden päätöksellä vahvistettu palkkasaatava otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa siltä osin kun se työnantajan maksamana otettaisiin huomioon.
Omaishoidon tuki on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Omaishoitajan eläketurva määräytyy JuEL:n mukaisesti, jos hoitaja saa omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:n mukaista hoitopalkkiota ja on tehnyt kunnan tai kuntayhtymän kanssa omaishoidon tuesta annetun lain 8 §:n mukaisen hoitosopimuksen. Eläketurva on JuEL:n mukainen, vaikka omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.
Jos hoitaja on ns. vierashoitaja, eli muu kuin hoidettavan omainen tai läheinen, voi kyse olla myös työsuhteesta hoitajan ja kunnan välillä.
Opinnäytteestä maksettu korvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota vain, jos opinnäytetyö on tehty työsuhteessa.
Opinnäytetyötä ei useinkaan tehdä työsuhteessa, vaikka jokin yritys saattaa maksaa opinnäytetyön tekijälle palkkion työstä.
Opinnäytetyö kuuluu kiinteästi opiskeluun ja tähtää tutkinnon suorittamiseen. Oppilaitos nimeää yleensä opinnäytetyön tekijää ohjaavan opettajan ja määrittelee opinnäytetyölle asetut vaatimukset. Yleensä opinnäytetyön tekijä saa itse valita työaikansa ja sen, miten ja missä hän työn tekee. Opinnäytetyön tekijä ei siten yleensä ole yrityksen työn johdon ja valvonnan alainen.
Kelan maksama opintotuki ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työnantaja saattaa tukea työntekijöidensä vapaaehtoista ammatillista kehitystä edistävää opiskelua. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi opintovapaa-ajan ansionmenetyksestä sekä opintojen aiheuttamista kurssi-, kirja- ja asumiskustannuksista. Jos työnantaja maksaa opiskeluajalta palkkaa, se otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Jos työnantaja ei maksa palkkaa, mutta maksaa samalta ajalta ansionmenetyskorvausta, jota ei voida tulkita palkaksi ja jos opiskelun ei voida katsoa liittyvän läheisesti työntekijän tekemään työhön, ei ansionmenetyksestä maksettava korvaus ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työntekijän tekemään työhön liittyvät esimerkiksi luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoidon tai niitä varten hankitun koulutuksen ajalta maksetut korvaukset. Nämä korvaukset otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Muilta osin työnantajan maksamaa opintotukea pidetään kulukorvauksena, jota ei ole eläkkeen perusteena olevaa ansiota.
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu oppisopimus on työsopimus, joten sen perusteella maksettu palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Muut kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävä työpaikalla tapahtuva koulutus voidaan järjestää joko siten, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laatimalla työsopimus. Jos tällaisessa työpaikkakoulutuksessa oleva on tehnyt työsopimuksen työnantajan kanssa, ote-taan maksettu palkka huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Työnantajan työntekijöille suuntaama osakeanti, jossa henkilöstön enemmistöllä on oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan, katsotaan henkilökuntaeduksi, joka ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Käypä hinta määritellään samoin kuin ennakkoperinnässä.
Jos osakeanti koskee vain osaa henkilöstöstä, kysymys ei ole henkilökuntaedusta, vaan työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten eläkkeen perusteena olevasta työansiosta. Ennakonpidätyksen alainen etu on silloin eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Osakepalkkio on kyseessä silloin, kun työnantaja antaa palkitsemisjärjestelmän perusteella työntekijälle vastikkeetta osakkeita. Osakepalkkio otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa silloin kun palkkio on vastiketta työstä.
Osakepalkkio on lähtökohtaisesti vastiketta työstä ja eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Vastikkeena työstä ei pidetä palkkiota, joka annetaan
- työnantajayhtiön,
- sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön tai
- muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön
viranomaisen valvonnan alaisella säännellyllä markkinalla tai viranomaisen valvonnan alaisessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä noteerattuina
- osakkeina,
- sijoitustalletuksina tai muulla vastaavalla tavalla taikka
- osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana.
Lisäksi edellyetään, että palkkiona saatavan edun arvo riippuu TyEL:ssä tarkoitettujen kohdeosakkeiden (työnantajayhtiön, sen konserniyhtiön tai vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön viranomaisen valvonnan alaisella säännellyllä markkinalla tai viranomaisen valvonnan alaisessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä notaaretujen osakkeiden) arvon kehityksestä vähintään vuoden ajan palkkion lupaamisen ja antamisen välisenä aikana.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty 1.1.2021 voimaan tullut säännös työpanososingon lukemisesta eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Ohjeen tekstiä on päivitetty.
Osakkaan tai yhtiömiehen saamaa voitto-osuutta, osinkoa tai korkoa ei pidetä eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Osakeyhtiössä työskentelevät vähemmistöosakkaat (omistaa yksin enintään 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsenten kanssa enintään 50 prosenttia) kuuluvat TyEL:n soveltamisalaan, vaikka he eivät olisi työoikeudellisessa työsuhteessa yhtiöön. Sama koskee kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.
Osakeyhtiön vähemmistöosakasta tai kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä ei vakuuteta minkään työeläkelain mukaan, jos hän ei nosta yhtiöstä sellaista palkkaa, joka voidaan rekisteröidä TyEL:n mukaiseksi työansioksi. Varsinkin pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä on tavallista, että yhtiössä työskentelevälle osaomistajalle ei verotuksellisista tai muista syistä makseta yhtiöstä lainkaan palkkaa. Vähemmistöosakas voi saada korvauksen yhtiöltä vain voitto-osuutena tai osinkona. Yhtiön osakkaan nostamaa voitto-osuutta tai osinkoa ei pidetä eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Palkkana maksetut suoritukset (myös esim. luontoisedut) ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos vähemmistöosakas tai äänetön yhtiömies työskentelee yrityksessä. Vähemmistöosakkaalla voi olla käytettävissään esimerkiksi autoetu tai jokin muu luontoisetu, joka on työsuhde-eläkelakien mukaista työansiota. Myös pelkkä tulospalkkaus voitto-osuuksien lisäksi tuo vähemmistöosakkaan TyEL-vakuuttamisvelvollisuuden piiriin, vaikka varsinaista säännöllistä rahapalkkaa ei maksettaisi.
Työpanososinko
Tuloverolain 33 b §:n mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko on ansiotuloa (verotettavaa palkkaa tai työkorvausta) siltä osin kuin osingon jakoperusteena on osingon saajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos.
Yhtiön osakkaan nostama tuloverolain 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettu työpanokseen perustuva osinko on eläkkeen perusteena olevaa työansiota 1.1.2021 alkaen.Yhtiön osakkaan nostamaa työpanokseen perustuvaa osinkoa koskevaa säännöstä sovelletaan osinkoon, joka maksetaan 1.1.2021 tai sen jälkeen.
Muun kuin yhtiön osakkaan (esim. osakkaan intressipiiriin kuuluvan henkilön) työpanokseen perustuva osinko katsotaan sen henkilön TyEL:n mukaiseksi eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi, jonka työpanoksesta on kyse. Näin on ollut myös ennen 1.1.2021.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Osinkovastike katsotaan lähtökohtaisesti työstä maksetuksi vastikkeeksi, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Synteettisille optioille voidaan maksaa osinkovastiketta. Osinkovastike maksetaan kannustinjärjestelmän perusteella työsuhteessa olevalle henkilölle, joka ei ole osakkeenomistaja. Kun osakkeen omistajat saavat osinkoa, synteettisen optiojärjestelmän piirissä olevat edunsaajat saavat osinkovastiketta. Osinkovastikkeen määrä perustuu osakkaille maksettavan osingon määrään.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota on työntekijälle vastikkeena työstä maksettu palkka.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ovat myös palkan lisät ja korotukset.
Eläkkeen perusteena olevaan työansioon luetaan kokonaispalkka eli palkkatuen ja työnantajan itse maksaman palkan yhteismäärä.
Palkkatuen avulla palkattu työntekijä on työsuhteessa tukea saavaan työnantajaan ja työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijän eläketurvan.
Palkkaturvana maksettu vastike työstä on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Palkkaturvana voidaan palkkaturvalain mukaan maksaa kaikki saatavat, jotka työnantaja olisi velvollinen työntekijälleen maksamaan.
Eläkkeen perusteena olevassa työansiossa huomioitava määrä saattaa kuitenkin olla suurempi kuin palkkaturvana maksettu määrä, koska palkkaturvalain mukaan voidaan suorittaa vain palkkasaatavat, jotka ovat erääntyneet aikaisintaan kolme kuukautta ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä.
Palkkaturvana saatetaan maksaa palkan, lomakorvauksen tai provisioiden lisäksi esimerkiksi kulukorvausta ja odotusajan palkkaa, jotka eivät kuulu eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Työansioissa huomioidaan vain se osuus palkkaturvana maksetusta määrästä, joka on vastiketta työstä.
Palkka, joka työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi on jäänyt saamatta, otetaan kokonaisuudessaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, jos siitä on saatu luotettava näyttö esimerkiksi konkurssituomiossa.
Yleisöltä saadut vapaaehtoiset lahjat, palvelurahat ja muut vastaavat suoritukset ovat yleensä eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Palvelusvuosikorvaus on ikälisään verrattava palkanlisä, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Rahana maksetut korvaukset siitä, ettei työajan lyhentämiseksi sovittuja vapaita (pekkasvapaita) ole voitu pitää, ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Perhehoitolain (263/2015) ja aiemmin voimassa olleen perhehoitajalain (312/1992) mukaiselle hoitajalle hoitotyöstä maksetut palkkiot ovat yleensä eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Kustannuksista maksettua korvausta ei sen sijaan oteta huomioon.
Perhehoitajaan, joka on tehnyt kunnan kanssa perhehoitajalaissa tarkoitetun toimeksiantosopimuksen, sovelletaan JuEL:a, vaikka perhehoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa.
Työntekijän työsuoritukseen perustuva provisio maksetaan korvauksena työstä, joten se otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Erilaisissa myyntitehtävissä palkka koostuu usein pohjapalkasta ja provisiosta tai pelkästään provisiosta. Provisio on yksilön työsuoritukseen perustuvaa palkkaa ja se lasketaan yleensä prosenttiosuutena myynnin arvosta.
Kun provisiopalkkaa maksetaan työsuhteessa tehdystä työstä, eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluu sekä mahdollinen pohjapalkka että provisio, josta on vähennetty kulujen osuus, eli ennakonpidätyksen alainen provision määrä.
Pelkällä provisiopalkalla työskentelevä henkilö voi työskennellä myös itsenäisenä yrittäjänä.
Puhelimen käyttöetu on luontoisetu, joka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa riippumatta siitä, annetaanko se rahapalkan lisäksi vai yksinomaan.
Työmatkasta saatuja päivärahoja ei yleensä katsota eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi siltä osin kuin ne ovat verovapaita.
Työntekijälle itselleen maksettua sairausvakuutuslain (SVL) mukaista päivärahaa ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Jos päiväraha on maksettu työnantajalle ja työnantaja maksaa työntekijälle koko palkan sairausajalta, palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Ravintoetu on luontoisetu, joka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota riippumatta siitä, suoritetaanko sitä rahapalkan lisäksi vai yksinomaan.
Rekrytointipalkkio on yleensä eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Yritys voi maksaa työntekijälleen palkkion siitä, että työntekijä antaa vinkin uuden työntekijän palkkaamiseksi.
Yritys voi maksaa rekrytointiin johtavasta vihjeestä palkkion myös ulkopuoliselle vinkin antajalle. Tällaisen vihjeen antaminen ei yksinään muodosta työsuhdetta osapuolten välille, jollei toisin ole sovittu.
Rojaltia voidaan pitää eräänlaisena käyttökorvauksena, minkä vuoksi se ei yleensä ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Rojalti on esimerkiksi teoksen tekijälle tai patentin haltijalle maksettava korvaus siitä, että hänen tuotteensa saatetaan julkisuuteen tai käytettäväksi.
Rojaltilla tarkoitetaan nimenomaan sellaisia suorituksia, joissa työntekijällä on työsuhteesta riippumatta oikeus saada korvaus jollakin immateriaalioikeudellisella perusteella.
Rojaltin nimellä maksetut suoritukset voivat tosiasiassa olla myös palkkaa.
Esimerkki: Tietokonepelien suunnittelu- ja myyntitoimintaa harjoittava yritys oli maksanut työntekijöilleen rojaltikorvauksia erään tietokonepelin ja sen lisä- sekä oheistuotteiden myynnistä. Korvauksia oli maksettu niille työntekijöille, jotka olivat osallistuneet pelin kehittämistä koskevaan projektiin. Kyseiseen tietokonepeliin ei sisältynyt sellaisia työntekijöiden tekemiä keksintöjä, jotka olisi suojattu patentilla tai muulla vastaavalla tavalla taikka joihin olisi ollut sovellettava työsuhdekeksintölakia (656/1967). Työntekijöiden oikeudesta rojaltikorvauksiin oli otettu määräyksiä yhtiön ja työntekijöiden välisiin sopimuksiin. Korvauksia voitiin maksaa myös niille henkilöille, jotka eivät enää olleet yhtiön palveluksessa.
Korvaus, jonka työnantaja maksaa työntekijöille osallistumisesta tietokoneohjelman kehittelytyöhön, on katsottava perustuvan työnantajan ja työntekijöiden välisiin työsuhteisiin ja olevan nimenomaan työntekijöille heidän työsopimusten mukaisista töistään maksettua vastiketta. Sillä, että työntekijöille maksettavia suorituksia nimitetään rojalteiksi, ei ole ratkaisevaa merkitystä. Suoritukset voitiin rinnastaa sellaisiin työnantajayhtiön tulokseen tai muuhun vastaavaan suureeseen perustuviin tulospalkkausjärjestelmiin, joiden perusteella työntekijöille maksettavat suoritukset myös kuuluvat eläkkeen perusteena oleviin työansioihin. Myös tulospalkkausjärjestelmissä voi työntekijälle tulla maksettavaksi työsuhteen perusteella suorituksia vielä sen jälkeenkin, kun työsuhde työnantajaan jo on päättynyt. Kysymys voi silti olla työsuhteen aikana tehdystä työstä saatavasta vastikkeesta, joka on otettava huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Sairausajan palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa työehtosopimuksen mukaisen maksuvelvoitteen päätyttyä, palkka kuuluu silloinkin eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Esimerkki: Työntekijä tulee työkyvyttömäksi lokakuussa 2009 ja hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläke silloin sattuvan eläketapahtuman perusteella. Työnantaja kuitenkin maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa marras-, joulu-, tammi- ja helmikuulta. Näitä sairausajan palkkoja ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä, koska ne ovat eläketapahtumavuoden ansioita. Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden jälkeen vuonna 2010 maksettu sairausajan palkka on kuitenkin työstä maksettua vastiketta, joka otetaan huomioon vanhuuseläkettä määrättäessä. Sairausajan palkkaa ei voi kohdentaa maksuperiaatteen vastaisesti työkyvyttömyyden alkamista edeltävälle ajalle.
Henkilökuntaeduksi katsottava työnantajan maksama sairauskuluvakuutus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Kela tai sairauskassa maksaa sairausajalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Se maksetaan joko suoraan työntekijälle itselleen tai hänen työnantajalleen, jos työnantaja on maksanut palkkaa sairausajalta.
Sairauspäiväraha maksetaan työntekijälle
Työntekijälle itselleen maksettua sairauspäivärahaa ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle
Jos sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle ja työnantaja maksaa koko palkan työntekijälle tältä ajalta, koko palkka on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työnantaja maksaa vain päivärahan ylittävän osan
Jos Kela tai sairauskassa on maksanut päivärahan sairausajan palkan maksuajalta kokonaan työntekijälle ja työnantaja maksaa työntekijälle palkasta vain sairauspäivärahan ylittävän osan, työnantajan tosiasiallisesti maksama osuus kuuluu eläkkeen perusteena olevaan työansioon ja päiväraha ei kuulu.
Sairausraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työntekijälle voidaan maksaa vapaaehtoisen vakuutuksen perustuvaa sairausrahaa esimerkiksi eläkekassasta. Sairausraha on luokiteltavissa samantapaisiin suoritteisiin kuin lisäpäiväraha.
Palkka tai muu vastike, joka on sovittu maksettavaksi korvauksena työstä, on eläkkeen perusteena olevaan työansioon kuuluvaa myös silloin, kun sen suorittaa työntekijälle työnantajan sijasta konkurssipesä, palkkaturvaviranomainen tai muu maksaja.
Starttiraha ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Starttiraha on aloittavan yrittäjän työllistämistuki. Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää starttirahaa joko yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle tai työelämästä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle henkilölle.
Starttirahan saaneen henkilön on otettava itselleen yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutus, jos YEL:n piiriin kuulumisen edellytykset täyttyvät.
Jos henkilö ryhtyy harjoittamaan yritystoimintaa sellaisessa yhtiömuodossa, jossa hänellä ei ole TyEL:n 7 §:ssä tarkoitettua johtavaa asemaa ja määräämisvaltaa, häntä pidetään työeläkelakeja sovellettaessa työsuhteessa olevana. Häntä ei kuitenkaan voida pelkän starttirahan perusteella vakuuttaa TyEL:n mukaisesti, jos hän ei nosta yrityksestä lainkaan sellaista palkkaa, joka katsotaan eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi.
Stipendejä ei yleensä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Jos stipendi kuitenkin maksetaan vastikkeena työsuhteessa tehdystä työstä, kyse on itse asiassa palkasta.
Työnantajan työntekijälleen ottaman säästöhenkivakuutuksen vakuutusmaksut ovat työntekijän eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Tantiemi on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Tantiemi on osapalkka, jonka suuruus riippuu yrityksen vuosivoitosta ja joka voidaan maksaa peruspalkan lisäksi. Tantiemi maksetaan yleensä yrityksen johtoon kuuluvalle henkilölle, jonka katsotaan selvimmin vaikuttavan yrityksen menestykseen. Kyseessä on siis erä, jonka perusteena on yksittäisen työntekijän työsuorituksen palkitseminen.
Tasaerä ei ole eläkkeen perusteena olevaa ansiota.
Tasaerä on eräänlainen ennakolta maksettu palkkaerä, joka eräiden työehtosopimusten mukaan maksetaan työntekijälle heti työsuhteen alkaessa. Kun työsuhde päättyy, maksettu tasaerä peritään takaisin viimeisen palkanmaksun yhteydessä. Tasaerä ei ole vastiketta työnteosta. Siinä on kyse eräänlaisesta työntekijän velasta työnantajalle ja tämä velka maksetaan pois työsuhteen päättyessä.
Koska tasaerä ei ole tehdystä työstä maksettua palkkaa, sitä ei maksamisvuonna oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Toisaalta sitä ei myöskään vähennetä työsuhteen päättymisvuoden työansioista siitä huolimatta, että työnantaja vähentää sen maksamastaan palkasta.
Tavarantarkastajalle maksettuja palkkioita ei yleensä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Tavarantarkastajan suorittamaa työtä on pidettävä luonteeltaan sellaisena, ettei tarkastusta pyytäneellä voida katsoa olevan oikeutta tarkastajan tekemän työn johtoon ja valvontaan työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Tavarantarkastajaan sovelletaan yrittäjän eläkelakia (YEL), jos toiminta täyttää YEL:n edellytykset kestoajan ja vähimmäistyötulon osalta.
Hyväksytty tavarantarkastaja on Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunnan hyväksymä asiantuntija, joka toimii Keskuskauppakamarin valvonnassa. Tavarantarkastaja on puolueeton ja antaa pyynnöstä määrämuotoisen tarkastuskertomuksen tarkastuksen kohteen kunnosta, havaitusta virheestä tai vahingosta taikka määrittää kohteen käyvän arvon.
Toimintaa yhtiön tehdaspalokunnassa käsitellään yhtenä kokonaisuutena työntekijän yhtiöön olevan varsinaisen työsuhteen kanssa. Palokunnassa tehdystä työstä saadut ansiot otetaan siten huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Lakisääteisiä korvauksia tekijänoikeuksien luovuttamisesta ei yleensä pidetä työsuhteeseen perustuvana palkkana, joten niitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Näyttelijälle tai muusikolle maksettua uusintapalkkiota pidetään tekijänoikeuskorvaukseen verrattavana suorituksena, eikä sitäkään siten oteta huomioon työansiossa.
Lainkäyttöelimissä annetun todistelun johdosta maksettavia korvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, koska kyseessä on kustannusten korvaus.
Tulospalkkioita pidetään työstä maksettuna vastikkeena ja siten eläkkeen perusteena olevana työansiona.
Tuotantopalkkio ja tuotantolisä ovat tulospalkkion luonteisia suorituksia ja siten eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työnantajan uudelle työntekijälle maksama ns. työhöntulopalkkio on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työhöntulopalkkio maksetaan työntekijälle, kun tämä aloittaa työt. Yleensä palkkioon liittyy takaisinmaksuehto, jonka mukaan työntekijän on maksettava osa palkkiosta takaisin, jos hän päättää työsuhteensa ennen sovittua määräaikaa.
Jos työntekijä eroaa ennen määräaikaa ja joutuu maksamaan osan palkkiosta takaisin, eläkkeen perusteena olevaa ansiota tulee tältä osin korjata.
Työmarkkinatuella työharjoittelussa tai työkokeilussa työpaikalla oleva henkilö ei työskentele työsuhteessa eikä työmarkkinatukea oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Työelämävalmennuksessa oleva henkilö ei ole työsuhteessa eikä hänelle maksettavaa työmarkkinatukea tai työllistämistukea oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksettava työttömyysetuus tai toimeentulotuki ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Muu työharjoittelu voi tapahtua myös työsuhteessa, jolloin työstä sovittu vastike kuuluu eläkkeen perusteena olevaan ansioon.
Työkorvaus on tyypillisesti muussa kuin työsuhteessa saatua vastiketta, eikä se siten ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen sanamuotoja on täsmennetty ja ohjeeseen on lisätty tilanne, jossa työnantajan työntekijän puolesta maksamasta työeläkevakuutusmaksusta ei muodostu eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Jos työnantaja jättää pidättämättä (luopuu oikeudesta pidättää) työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja työttömyysvakuutusmaksun silloin, kun näiden maksujen pidättäminen olisi työntekijälle suoritettavasta rahapalkasta mahdollista, katsotaan työnantajan työntekijän puolesta maksamat työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vastikkeeksi työstä ja ne otetaan huomioon työntekijän eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Jos työnantaja ja työntekijä eivät ole sopineet, että työnantaja maksaa työntekijän työeläkevakuutusmaksun työntekijän puolesta ja jos työnantaja joutuu esimerkiksi jälkikäteen maksamaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun, koska maksun pidättäminen työntekijältä ei ole enää mahdollista, kyseistä etua ei katsota vastikkeeksi työstä eikä työntekijän eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Jos työnantaja palauttaa pidättämänsä työntekijän eläkemaksut työntekijälle silloin, kun työnantaja ei joudu maksamaan lainkaan kannatusmaksua eläkesäätiölle, eläkemaksun palautusta ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Suoritus rinnastuu voitonjakoon.
Vastaava työntekijän eläkemaksun palautus ei voi tulla kysymykseen, jos työnantaja on järjestänyt eläketurvan eläkevakuutusyhtiössä.
Työntekijän veronalaiset oikeudenkäyntikulut, jotka työnantaja maksaa työntekijän sijasta, eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ei ole myöskään edellä mainitulla perusteella työntekijälle määrättyjen verojen osuus, jonka työnantaja korvaa työntekijälle.
Suoritukset eivät ole vastiketta työstä, joten niitä ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Tarkemmat tiedot
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut päätöksen 2023:116, jonka mukaan työntekijä A on saanut palkaksi katsottavaa veronalaista etua, kun työnantaja B Oy on maksanut A:n kuluiksi katsotut neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut tämän sijasta. KHO on todennut, että vaikka A:n työtehtäviin on kuulunut sanomalehdessä laadittujen artikkelien laatiminen, hänen työtehtäviinsä ei ole kuitenkaan katsottava kuuluneen vastaajana oleminen rikosasiassa. KHO on katsonut, että neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut eivät ole A:lle työn suorittamisesta välittömästi aiheutuvia verovapaita menoja eikä B Oy voi maksaa kuluja A:n sijasta ennakonpidätystä toimittamatta.
Vastaajana oleminen rikosasiassa ei ole ollut A:n B Oy:lle tekemää työtä. B Oy:n A:n sijasta maksamissa neuvonanto- ja oikeudenkäyntikuluissa ei ole ollut kyse A:n B Oy:lle tekemän työn perusteella maksetusta vastikkeesta. Näin ollen B Oy:n A:n sijasta maksamia neuvonanto- ja oikeudenkäyntikuluja ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Työnantaja saattaa korvata työntekijälle verot, jotka tälle määrätään sen perusteella, että työnantajan maksamat neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut on katsottu työntekijän veronalaiseksi palkaksi. Tällaisessa tilanteessa työnantajan työntekijälle korvaama verojen osuus ei ole vastiketta työntekijän työnantajalle tekemästä työstä, joten suoritusta ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Työeläkelakien mukaan vakuutetaan työnteosta saatua työansiota. Kummatkaan edellä kuvatuista suorituksista (neuvonanto- ja oikeudenkäyntikulut, verojen osuus) eivät ole luonteeltaan työstä maksettavaa vastiketta, joten suorituksia ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon (ns. TyEL-ansioon). Tämä merkitsee, että (veronalaiset) suoritukset jäävät TyEL-ansion ulkopuolelle, niistä ei makseta TyEL-maksua eikä niiden perusteella kerry TyEL-eläkettä.
Työsuhteessa olevan työpaikkalääkärin työansioon kuuluvat sellaiset palkkiot, jotka työnantaja on maksanut henkilökunnalle annetuista lääkärinpalveluksista. Sopimuksesta riippuen myös työntekijöiden työpaikkalääkärillä käynnistään suoraan lääkärille maksamat palkkiot kuuluvat eläkkeen perusteena olevaan työansioon.
Työpaikkalääkäri on yleensä työsuhteessa, kun hänellä on vastaanotto yhtiön työntekijöille yhtiön tiloissa. Omissa tiloissaan ja omilla välineillään työskentelevä työpaikkalääkäri on yleensä yrittäjä.
Työssäpysymiskorvaus (stay-bonus) on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Esimerkiksi yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyessä, työnantaja saattaa maksaa työntekijälle korvauksen, jotta työntekijä ei irtisanoudu. Tällainen suoritus on vastiketta työstä.
Työsuhdekeksinnöistä maksettava korvaus ei yleensä ole vastasuoritusta työsopimuksen perusteella tehdystä työstä. Näin ollen sitä ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa, vaikka korvaus olisi veron ennakonpidätyksen alaista ansiota.
Tehtyjen keksintöjen lukumäärään perustuvat kiinteämääräiset palkkiot voivat kuitenkin kuulua eläkkeen perusteena oleviin ansioihin sellaisilla työntekijöillä, joiden pääasiallisiin työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin kuuluu nimenomaisesti tutkimus- ja tuotekehittelytoiminta sekä patentilla suojattavissa olevien keksintöjen tekeminen. Hyväksyttyjen keksintöjen lukumäärään perustuvalla palkkiojärjestelmällä on tuotekehittelytehtävissä olevien työntekijöiden kohdalla tosiasiallisesti tulospalkkausjärjestelmän piirteitä.
Immateriaalioikeudellisen periaatteen mukaan patentilla suojattavissa olevan keksinnön tekijällä on lähtökohtaisesti oikeus itse hyödyntää keksintöänsä ja saada sen tuotto hyväkseen. Työsuhdekeksintölaissa on kuitenkin säädetty, että työnantaja voi tietyissä tilanteissa ottaa työntekijänsä tekemän keksinnön oikeudet itselleen. Työntekijälle on tällöin maksettava kohtuullinen korvaus. Usein korvauksen suuruutta määriteltäessä otetaan huomioon keksinnön taloudellinen merkitys työnantajalle. Korvaus voidaan maksaa kertasuorituksena tai jatkuvana ns. rojaltikorvauksena.
Kun työnantaja maksaa työntekijälleen työsuhdekeksintölaissa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen, ei kysymys ole varsinaisesta työsopimuksen mukaisen työvelvoitteen täyttämisestä aiheutuvasta vastikkeesta vaan pikemminkin immateriaalioikeudellisin perustein maksetusta korvauksesta, joka ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Eläkkeen perusteena olevana työansiona ei pidetä tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitettua työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua tai sellaista työsuhteeseen perustuvaa suoritusta, joka määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella, ellei työsuhdeoptiolla merkittävän osakkeen sovittu merkintähinta olennaisesti alita osakkeen käypää arvoa työsuhdeoption antamishetkellä ja tällaista työsuhdeoptiota käytetä vuoden kuluessa työsuhdeoption antamisesta.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty, miten TyEL-ansiossa otetaan huomioon palkankorotuksena annettava etu, työntekijän palkattoman vapaan aikana käytettävissä oleva etu ja rahakompensaatio, joka maksetaan sen vuoksi, että etu ei ole työntekijän käytettävissä irtisanomisaikana. Ohjeeseen on täsmennetty, että etu voidaan sisällyttää osaksi työntekijän kokonaispalkkaa myös vähentämättä työntekijän rahapalkan määrää.
Työsuhdepolkupyöräetu ja työsuhdematkalippuetu voidaan antaa työntekijälle palkan lisäksi tai palkan osana. Edun järjestämistapa vaikuttaa siihen, miten etu otetaan huomioon TyEL:n mukaisessa eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Tuloverolain 64 §:n mukaan työnantajan työntekijälleen antama polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1200 euroon asti vuodessa. Työnantajan työntekijälleen antama työsuhdematkalippuetu on verovapaata tuloa enintään 3400 euroon asti vuodessa. Työsuhdematkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3400 euroa vuodessa.
Verohallinnon luontoisetujen verotusta koskevan ohjeen mukaan työsuhdepolkupyöräetu ja työsuhdematkalippuetu on verovapaaseen rajaan saakka verotonta riippumatta siitä, annetaanko etu palkanlisänä vai palkanosana siten, että rahapalkan määrää vähennetään edun arvoa vastaavalla määrällä. Edun järjestämistapa ei vaikuta edun veronalaisuuteen.
TyEL:n mukaisen eläkkeen perusteena olevan työansion määräytymiseen edun järjestämistavalla on vaikutusta.
TyEL:n mukaisen eläkkeen perusteena olevan työansion määräytymisessä työsuhdepolkupyöräetua ja työsuhdematkalippuetua käsitellään samalla tavalla.
Ohjeistusta palkanosana annettavan edun huomioon ottamisesta TyEL-ansiossa sovelletaan 1.1.2021 alkaen.
Palkanlisänä annetusta edusta TyEL-ansiota on edun veronalainen määrä
Kun työnantaja antaa työntekijälle edun palkanlisänä, edun verovapaan tulon ylittävä määrä lisätään bruttopalkkaan veronalaisena luontoisetuna. Palkanlisänä annetusta edusta TyEL-ansiota on edun veronalainen määrä.
Palkanlisänä annettavan edun osalta TyEL-ansion ja verotettavan ansion määrä on sama.
Jos palkanlisänä annettava etu on työntekijän käytettävissä palkattoman vapaan aikana, etu on veronalaiselta osaltaan TyEL-ansiota.
Palkanosaksi sovittu etu on TyEL-ansiota riippumatta edun verotuskohtelusta
Palkanosana annettavalla edulla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa työntekijälle annetaan työsuhdepolkupyöräetu tai työsuhdematkalippuetu niin, että etu sisällytetään työntekijän palkkaan.
Kun etu on sovittu palkanosaksi, etu on osa kokonaispalkkaa. Työnantaja ja työntekijä sopivat edun osaksi palkkaa. Etu voidaan sisällyttää työntekijän kokonaispalkkaan siten, että työntekijän rahapalkan määrää vähennetään edun arvoa vastaavalla määrällä. Työntekijän työpanoksen määrä ei vähene eikä työntekijän kokonaispalkan arvo muutu edun antamisen myötä, mutta koska osa palkasta on sovittu annettavaksi verovapaana etuna, verotettavan ansion määrä pienenee. Etu voidaan sisällyttää työntekijän kokonaispalkkaan myös työntekijän rahapalkan määrää vähentämättä. Työntekijän kokonaispalkan arvo nousee edun antamisen myötä, kun etu sovitaan osaksi kokonaispalkkaa vähentämättä työntekijän rahapalkan määrää. Palkanosaksi sovittu etu on vastiketta työstä riippumatta edun verotuskohtelusta. Tämän vuoksi palkanosana annettu etu luetaan mukaan TyEL:n mukaiseen eläkkeen perusteena olevaan työansioon, vaikka etu verotuksessa on kokonaan tai osittain veroton.
Palkanosana annettavan edun osalta TyEL-ansion määrä muodostuu korkeammaksi kuin verotettavan ansion määrä.
Myös silloin, kun työntekijällä on kokonaispalkkasopimus ja etu sisällytetään osaksi kokonaispalkkaa niin, että rahapalkan määrää vähennetään edun arvoa vastaavalla määrällä, etu on vastiketta työstä riippumatta edun verotuskohtelusta. Kokonaispalkan määrä pysyy samana, vaikka palkanosaksi sovitun edun arvo muuttuu sen mukaan, minkä arvoinen etu kokonaispalkkaan sisällytetään.
Palkankorotuksena annettava etu on vastiketta työstä. Palkankorotuksena annettava etu katsotaan palkan osaksi ja se on kokonaan TyEL-ansiota riippumatta edun verotuskohtelusta.
Esimerkki: Työnantaja tarkistaa henkilöstön palkkoja. Työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijät saavat palkankorotuksen 100 euroa kuukaudessa ja että työntekijät voivat valita palkankorotuksen rahana tai työsuhdepolkupyöräetuna. Vastaavalla tavalla kuin rahamääräinen palkankorotus, palkankorotuksena annettava työsuhdepolkupyöräetu on vastiketta työstä ja nostaa työntekijän kokonaispalkan ja työstä maksettavan kokonaisvastikkeen määrää. Työntekijän kokonaispalkan määrää tarkistetaan eli nostetaan ja osa palkasta suoritetaan työsuhdepolkupyöräedun muodossa. Tällöin TyEL-vakuutettava ansio määräytyy samoin kuin tilanteessa, jossa osa palkasta sovitaan annettavaksi työsuhdepolkupyöräetuna. TyEL-ansion määrä muodostuu korkeammaksi kuin verotettavan ansion määrä.
Jos palkanosaksi sovittu etu on työntekijän käytettävissä työntekijän palkattoman vapaan aikana, etu on vastiketta työstä ja kokonaan TyEL-ansiota riippumatta edun verotuskohtelusta.
Kun työnantaja maksaa työntekijälle rahakompensaation sen vuoksi, että etu ei ole irtisanomisaikana työntekijän käytettävissä, edun rahakompensaatio on TyEL-ansiota. Rahakompensaatio on kokonaan TyEL-ansiota riippumatta siitä, onko etu annettu työntekijälle palkanlisänä vai palkanosana, ja riippumatta siitä, miten etua verotetaan.
Alla olevat esimerkit pohjautuvat verohallinnon Luontoisedut verotuksessa -ohjeessa oleviin esimerkkeihin.
Esimerkki: Palkanlisänä annetusta verovapaasta polkupyöräedusta ei muodostu TyEL-ansiota
Työntekijän rahapalkka on 3500 euroa/kk. Lisäksi työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun, jonka arvo on 100 euroa/kk (1200 euroa/v = veroton enimmäismäärä). Työntekijälle annettu polkupyöräetu on kokonaan verovapaata tuloa eikä sillä ole vaikutusta työntekijän veronalaiseen palkkaan. Polkupyöräedulla ei ole vaikutusta TyEL-ansion määrään. Edusta ei muodostu TyEL-ansiota. Työntekijän TyEL-ansion ja veronalaisen ansion määrä on sama eli 3500 euroa/kk.
Esimerkki: Palkanlisänä annetusta polkupyöräedusta muodostuu TyEL-ansiota siltä osin kuin etu on veronalainen
Työntekijän rahapalkka on 3500 euroa/kk. Jos työnantajan työntekijälle rahapalkan lisäksi antaman polkupyöräedun määrä on 200 euroa/kk (2400 euroa/v), ainoastaan verovapaan tulon määrän ylittävä osuus 100 euroa/kk (1200 euroa/v) on työntekijän veronalaista luontoisetua. Työntekijän veronalainen palkka on polkupyöräedun antamisen jälkeen 3600 euroa/kk, josta rahapalkan osuus on 3500 euroa ja polkupyöräedun osuus 100 euroa eli yhteensä 3600 euroa €/kk. Polkupyöräedusta 100 euroa/kk (1200 euroa/v) on verovapaata osuutta.
Polkupyöräedun verovapaa osuus 100 euroa/kk (1200 euroa/v) jää TyEL-ansion ulkopuolelle ja edun veronalainen osuus 100 euroa/kk (1200 euroa/v) luetaan mukaan TyEL-ansioon. Työntekijän TyEL-ansion ja veronalaisen ansion määrä on sama eli 3600 euroa/kk.
Esimerkki: Palkanosaksi sovittu polkupyöräetu on koko määrältään TyEL-ansiota vaikka etu on kokonaan verovapaa
Työntekijän bruttopalkka on 3500 euroa/kk. Työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijä saa polkupyöräedun 100 euroa/kk (1200 euroa/v), ja että polkupyöräetu sisältyy hänen bruttopalkkaansa. Koska polkupyöräetu on verovapaata tuloa 1200 euroon saakka, työntekijälle annettu 1200 euron polkupyöräetu on kokonaan verovapaata tuloa ja pienentää työntekijän veronalaista bruttopalkkaa 3400 euroon/kk. Työntekijän veronalaisen ansion määrä on edun antamisen jälkeen 3400 euroa/kk.
TyEL-ansion määrä on 3500 euroa/kk, koska palkanosaksi sovittu polkupyöräetu (100 euroa/kk) on vastiketta työstä. Työntekijän TyEL-ansion määrä on suurempi kuin veronalaisen ansion määrä.
Esimerkki: Palkanosaksi sovittu polkupyöräetu on koko määrältään TyEL-ansiota vaikka etu on osittain verovapaa ja osittain veronalainen
Työntekijän bruttopalkka on 3500 euroa/kk. Jos osapuolet sopivat, että työntekijä saa polkupyöräedun 200 euroa/kk (2400 euroa/v), ja että polkupyöräetu sisältyy hänen bruttopalkkaansa, vain edun verovapaan määrän ylittävä osuus (100 euroa/kk, 1200 euroa/v) on veronalaista luontoisetua. Polkupyöräedun verovapaa määrä pienentää työntekijän veronalaista bruttopalkkaa. Työntekijän veronalainen bruttopalkka on edun antamisen jälkeen 3400 euroa/kk, josta rahapalkan osuus on 3300 euroa/kk ja veronalaisen polkupyöräedun osuus 100 euroa/kk. Työntekijän verovapaan polkupyöräedun osuus on 100 euroa/kk.
TyEL-ansion määrä on 3500 euroa/kk, koska palkanosaksi sovittu polkupyöräetu (200 euroa/kk) on vastiketta työstä. Työntekijän TyEL-ansion määrä on suurempi kuin veronalaisen ansion määrä.
Esimerkki: Kokonaispalkkasopimuksen osaksi sovittu työsuhdematkalippuetu on koko määrältään TyEL-ansiota vaikka etu on osin verovapaa ja osin veronalainen
Työntekijällä on kokonaispalkkasopimus, jossa kokonaispalkan määrä on 3500 euroa/kk eli 42 000 euroa/v. Työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijä saa työsuhdematkalipun 300 euroa/kk eli 3600 euroa vuodessa osana kokonaispalkkasopimusta. Koska työsuhdematkalippuetu on verovapaata tuloa 3400 euroon saakka, ainoastaan verovapaan tulon ylittävä määrä eli 200 euroa vuodessa on työntekijän veronalaista luontoisetua. Työntekijän veronalainen kokonaispalkka on muutoksen jälkeen 38 600 euroa vuodessa, josta rahapalkan osuus on 38 400 euroa ja veronalaisen työsuhdematkalipun osuus 200 euroa. Työntekijän verovapaa työsuhdematkalippuetu on 3400 euroa.
TyEL-ansion määrä on 42 000 euroa/v, koska kokonaispalkkaan sisällytetty palkanosaksi sovittu työsuhdematkalippuetu (300 euroa/kk, 3600 euroa/v) on vastiketta työstä. Työntekijän TyEL-ansion määrä on suurempi kuin veronalaisen ansion määrä.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Työsuojelutoimikunnan jäsenyydestä maksetut palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos palkkion saaja on työsuhteessa.
Työttömyysturvalain mukainen työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta täsmennetty, jotta siitä paremmin selviää, että vain verovapaat kustannusten korvaukset jäävät eläkkeen perusteena olevien työansioiden ulkopuolelle.
Työvaatekorvaukset ovat kustannusten korvausta. Verovapaat kustannuksen korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Työvälinekorvaukset ovat kustannusten korvausta, jota ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Täydennyspäiväraha otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Täydennyspäivärahan maksaminen on eräs sairausajan palkan maksamistapa. Täydennyspäiväraha ei ole sosiaalivakuutusetuus, vaan kyse on siitä, että työnantaja hoitaa sairausajan palkan maksuvelvollisuutensa tällä tavalla.
Eräissä tilanteissa työntekijän eläke karttuu Suomeen myös ulkomaantyön aikana. Ulkomailla työskentelevän työntekijän eläkkeen perusteena oleva työansio määräytyy yleensä vakuutuspalkan eikä todellisten ansioiden mukaan.
Työmatkasta saatuja päivärahoja ei yleensä katsota eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi siltä osin kuin ne ovat verovapaita.
Urheilijalle maksetut korvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska työeläkelainsäädäntö ei koske urheilemista. Urheilijat vakuutetaan urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaan.
Muutokset edelliseen versioon
Täsmennetty ohjeeseen tekstiä työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaisesta uudelleenvalmennuksesta.
Työnantajan maksama uudelleensijoittumisvalmennus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Uudelleensijoittumisvalmennus on tarkoitettu irtisanotuille ja irtisanomisuhan alaisille työntekijöille. Uudelleensijoittumisvalmennus sisältää tyypillisesti esim.:
- työntekijän osaamisalueiden ja vahvuuksien kartoitusta
- työnhakusuunnitelman laatimista
- opastusta ansioluettelon ja työhakemusten laatimiseen
- työnhakumenetelmien ja -kanavien käytön oppimista.
Työsopimuslain 7 luvun 13 §:n mukaan työnantajalla on velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työntekijän oikeus valmennukseen tai koulutukseen syntyy vain silloin, kun työsuhde irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Työnantajan kustantaman valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vastattava työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi. Osallistuminen em. koulutukseen ei ole vastiketta työstä, eikä siitä tule työntekijälle eläkkeen perusteena olevassa työansiossa huomioon otettavaa etua.
Jos työnantaja ei ole noudattanut em. velvollisuuttaan, hän on velvollinen suorittamaan työntekijälle kertakaikkisena korvauksena koulutuksen tai valmennuksen arvoa vastaavan määrän. Tämäkään ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Vahingonkorvaukset eivät ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota, koska vahingonkorvaus ei ole vastiketta työstä.
Vahingonkorvaus voi perustua mm. vahingonkorvauslakiin taikka pakolliseen tai vapaaehtoiseen vahinkovakuutukseen. Myös sopimussuhteeseen voi usein liittyä vahingonkorvausvelvollisuus toiselle sopijapuolelle aiheutetusta vahingosta. Vahingonkorvausta voidaan maksaa esimerkiksi työsopimussuhteen laittoman irtisanomisen johdosta.
Vahingonkorvausta ovat myös tasa-arvolain nojalla maksettavat hyvitykset sukupuolen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä sekä yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain nojalla maksetut vahingonkorvaukset.
Vakuutusyhtiöön työsuhteessa olevan henkilön työsuhteeseen voi liittyä velvollisuus myydä muidenkin saman yritysryhmän yhtiöiden vakuutuksia, jolloin työnantajayhtiö maksaa tästä myyntityöstä palkan. Nämä palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota samoin kuin sellaiset myyntipalkkiot, jotka yhtiö maksaa työntekijälle hänen vapaa-aikanaan suorittamastaan yhtiön vakuutusten myynnistä.
Jos palkkion maksaa muu kuin työnantajayhtiö ja muuta maksajaa ei voida pitää sijaismaksajana, palkkiot kuuluvat eläkkeen perusteena olevaan työansioon, jos vakuutusasiamiehen ja maksajan välillä on työsuhde.
Jos vakuutusasiamiehelle maksetaan pelkkää provisiopalkkaa, hänet katsotaan yleensä yrittäjäksi.
Vapaaehtoisen tai pakollisen vahinkovakuutuksen perusteella maksettavia vakuutuskorvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Niissä kyse on vahingonkorvauksesta, joka ei ole vastiketta työn teosta.
Myöskään pakollisten ja vapaaehtoisten vakuutusten perusteella maksettuja ansionmenetyskorvauksia ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Vakuutuspalkka on eläkkeen perusteena oleva työansio.
Ulkomailla työskentelevän työntekijän eläkkeen perusteena oleva työansio määräytyy vakuutuspalkan perusteella, ei todellisten ansioiden mukaan. Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota vastaavasta työstä Suomessa olisi maksettava.
Vammaisen henkilön avustajalle maksettu vastike on yleensä avustajan eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Vammainen henkilö voi olla työsuhteessa osallistuessaan työllistymistä tukevaan toimintaan (Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27 d §). Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, suojatyö- ja työkeskuksissa työskenteleville vammaisille erinimisinä korvauksina maksettu vastike otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Vammaisen henkilön työtoiminnasta mahdollisesti saama korvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Sosiaalihuoltolain 27 e §:n mukaiseen vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan.
Vammaisten henkilöiden työtoiminnalla tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua suojatyöhön ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Työtoiminta voi olla hyvin monimuotoista eikä sen sisältöä ole määritelty sosiaalihuoltolaissa.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty kollektiivista lisäeläkettä koskeva osuus.
Verotuksessa palkkana pidettävät työnantajan maksamat yksilöllisen vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Eläkkeen perusteena olevaa työansiota ei ole työnantajan koko henkilökunnalleen tai tietylle henkilöstönsä ryhmälle järjestämän lisäeläketurvan vakuutusmaksut (kollektiivinen lisäeläke).
Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna
Voimassaolo: alkaen – päättyen
Palo- ja pelastustoimen tehtäviin kuuluvista harjoituksista, hälytyksistä ja varallaolosta maksettavat ansiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Vapaapalokuntalaisille palkan maksaa yleensä kunta, joka kuitenkaan ei ole heidän työnantajansa.
Ennen saneerausmenettelyn alkamista erääntynyt leikattu palkanosa on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Sitä on siis työntekijän koko se palkka, joka on erääntynyt ennen saneerausmenettelyn alkamista.
Jos työntekijän vastaista palkkaa pienennetään saneerausmenettelyn alkamisen jälkeen, eläkkeen perusteena olevaa työansiota on vain tosiasiallisesti maksettu palkka. Erotus ei siis ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Työnantajan työntekijän puolesta maksamat verot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Jos yhtiökokous päättää jakaa osan osakeyhtiön voitosta työntekijöille, kyseessä ei ole työstä maksettava vastike, eikä se ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Yrityksen omistajat vain päättävät tyytyä pienempään osinkoon antamalla osan voitosta koko henkilöstölle.
Työttömyyskassan tai Kelan maksama vuorottelukorvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Työnantaja ei maksa palkkaa vuorotteluvapaalla olevalle työntekijälle.
Vuorotteluvapaalla olevan sijaiseksi palkatulle työntekijälle maksettu palkka on hänen eläkkeen perusteena olevaa työansiotaan.
Vuosilomalain 7 a §:ssä tarkoitetuilta vuosilomaa täydentäviltä lisävapaapäiviltä maksettava korvaus ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Vuosilomalain 7 a §:n taustalla on EU-lainsäädäntö, joka turvaa työntekijälle oikeuden 4 viikon palkalliseen vuosilomaan myös silloin, kun työntekijä on ollut laissa mainitusta syystä pois yli 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana siten, ettei hänelle ole kertynyt 4 viikon vuosilomaa. Hallituksen esityksen (HE 219/2018 vp.) mukaan vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät olisi vuosilomalaissa tarkoitettua vuosilomaa eivätkä vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista aikaa eikä lisävapaapäiviltä kertyisi myöskään uutta vuosilomaa. HE:n mukaan lisävapaapäivissä olisi kyse EU:n työaikadirektiivin velvoitteiden täyttämiseksi säädettävistä lisävapaapäivistä, joiden ajalta työntekijöillä olisi oikeus tavanomaista, työssäolon ajalta maksettavaa säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaavaan korvaukseen. HE:n mukaan lisävapaapäiviltä maksettava suoritus ei olisi vuosilomapalkkaa vaan erityinen korvauslaji. Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät eivät olisi vuosilomaa ja niitä olisi käsiteltävä eri tavalla ja vuosilomakirjanpidosta olisi käytävä ilmi, onko kyse vuosilomapäivistä vai lisävapaapäivistä. Työnantajan tulisi vuosilomakirjanpidossa eritellä vuosiloma/vuosiloma-ajan palkka ja lisävapaapäivät/niiltä maksettava korvaus.
Kun ottaa huomioon vuosilomalain säännösten sanamuodon ja lain esityöt sekä sen, että eläkkeen perusteena oleva työansio on lähtökohtaisesti vastiketta työnteosta, vuosilomaa täydentäviltä lisävapaapäiviltä maksettava korvaus on sellainen työsuhteeseen liittyvä suoritus, jota ei pidetä vastikkeena työstä ja jota ei lueta mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Tämä merkitsee sitä, että vuosiloma-ajalta maksettavaa vuosilomapalkkaa ja vuosilomaa täydentäviltä lisävapaapäiviltä maksettavaa korvausta käsitellään työeläkelakeja sovellettaessa eri tavoin.
Vuosilomapalkka, lomaltapaluuraha, lomaraha tai muu vastaava etuus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Myös työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus on eläkkeen perusteena olevaa työansiota, samoin korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta.
Lainvoimaisessa välitystuomiossa vahvistettua ja maksettavaksi tuomittua palkkiota välimiesoikeuden jäsenelle ei yleensä oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Välimiesten ei voida katsoa toimivan tietyn työnantajan johdon ja valvonnan alaisina, joten he eivät ole työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Kysymyksessä on henkilökohtainen luottamustehtävä, joka pääsääntöisesti ei kuulu lakisääteisen työeläketurvan piiriin.
Tilanne saattaa olla toinen sellaisissa tapauksissa, joissa välimiestä on pidettävä erikoisasiantuntijana, jonka tehtäviin tavanomaisesti kuuluu välimiesoikeuden jäsenenä toimiminen. Esimerkiksi elinkeinoelämän johonkin erityisalaan perehtyneen asianajajan välimiestehtävistä saamia palkkioita on pidettävä hänen yrittäjätulonaan. Välimiehen katsominen yrittäjäksi on ratkaistava tapauskohtaisesti. Yrittäjän eläkkeen perusteena oleva työtulo määräytyy hänelle vakuutuksen alkaessa vahvistetun YEL:n mukaisen työtulon perusteella.
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (YT-lain) mukaiset palkkiot ovat eläkkeen perusteena olevaa työansiota, jos palkkion saaja on työsuhteessa palkkion maksajaan.
Jos työpaikalle on perustettu erityinen toimikunta (esim. asuntotoimikunta, ruokalatoimikunta, vapaa-ajantoimikunta ja osastotoimikunta) YT-lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn alaisten asioiden käsittelyä varten, toimikunnan jäsenyydestä maksetut palkkiot kuuluvat myös työansioon.
Työeläkelakeja sovellettaessa yksityistä perhepäivähoitajaa pidetään usein itsenäisenä yrittäjänä, jos lasten hoito tapahtuu hoitajan luona ja jos hoitajalla on samanaikaisesti useita lapsia hoidettavanaan.
Perhepäivähoitajaa pidetään työsuhteessa olevana, jos hänen ja lasten vanhempien välillä on tehty työsopimus ja jos myös työskentelyn tosiasialliset olosuhteet täyttävät työsuhteen tunnusmerkistön.
Työsuhteessa olevan lapsenhoitajan eläkkeen perusteena olevana työansiona pidetään sekä Kelan suoraan hoitajalle maksaman yksityisen hoidon tuen että perheen mahdollisesti hoitajalle tämän lisäksi maksaman palkan yhteismäärää.
Jos hoitajan palkka on sovittu maksettavaksi niin, että osan siitä muodostaa yksityisen hoidon tuki ja siihen maksettava kunnallinen lisä, myös kunnallinen lisä on eläketyöansiota, vaikka kunta maksaisi sen suoraan työntekijälle. Kunnallisen lisän kunta voi maksaa suoraan tai se voidaan maksaa Kelan kautta.
Työnantajan maksama palkka äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa-ajalta on eläkkeen perusteena olevaa työansiota.
Kelan tai työnantajan sairauskassan työntekijälle itselleen maksamaa sairausvakuutuslain (SVL) mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty palkkion enimmäismäärä vuoden 2022 tasoon.