Asiavirheen korjaaminen (varsinainen itseoikaisu) tarkoittaa muutoksenhakukeinoa, jolla virheellisen hallintopäätöksen tehnyt eläkelaitos voi oikaista itse virheellisen päätöksensä.
Eläkelaitos voi korjata vain omassa päätöksessään olevan virheen. Eläkelaitos ei voi korjata muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä olevaa virhettä, vaan tällöin on haettava virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.
Milloin päätöksessä oleva virhe voidaan korjata asiavirheenä?
Eläkelaitos voi poistaa antamansa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudestaan, jos
- päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
- päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen
- päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe tai
- asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
Virheellinen tai puutteellinen selvitys asiavirheen korjaamisen edellytyksenä
Asiavirheeseen on yleensä syynä päätöksenteon pohjana olleiden selvitysten virheellisyys tai puutteellisuus.
Virheellinen selvitys tarkoittaa aiemmassa päätöksenteossa huomioon otettua, mutta sittemmin virheelliseksi osoittautunutta seikkaa.
Selvityksen puutteellisuus tarkoittaa, että päätöksenteossa ei ole lainkaan otettu huomioon tiettyä asiaan vaikuttavaa seikkaa. Päätöksenteossa huomioon ottamatta jääneen tai väärin arvioidun tosiseikan on täytynyt olla olemassa jo päätöstä annettaessa.
Menettelyvirhe asiavirheen korjaamisen edellytyksenä
Menettelyvirheellä tarkoitetaan virhettä eläkelaitoksen menettelyssä. Menettelyvirheestä on kysymys esimerkiksi silloin, kun päätös on tehty väärässä kokoonpanossa, kuulemisessa tai päätöksen perustelemisessa on tapahtunut virhe tai asia on ratkaistu automaattisesti ilman, että automaattisen ratkaisun edellytyksenä oleva käyttöönottopäätös täyttää lain vaatimukset.
Menettelyvirheen korjaaminen edellyttää, että eläkelaitos käsittelee asian uudelleen oikean menettelyn mukaisesti (esimerkiksi toimittaa kuulemisen asianmukaisesti) ja antaa uuden päätöksen. Korjaamisen edellytyksenä ei ole, että käsittelyssä tapahtunut virhe olisi vaikuttanut ratkaisun lopputulokseen. Näin ollen eläkelaitoksen ei tarvitse tutkia virheen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen ennen virheen korjaamista.
Uusi selvitys asiavirheen korjaamisen edellytyksenä
Edellytyksenä virheen korjaamiselle uuden selvityksen vuoksi on, että uusi tosiasiaselvitys voi olennaisella tavalla vaikuttaa tehdyn päätöksen sisältöön.
Uusi selvitys voi olla
- uutta, ennestään tuntematonta
- selvitystä, jota ei ole tiedetty tai osattu ottaa huomioon asiaa ensivaiheessa ratkaistaessa tai
- päätöksenteon jälkeen ilmaantunut tosiseikka, kuten esimerkiksi asianosaisen olosuhteissa tapahtunut muutos.
Asiavirheen korjaaminen edellyttää selvää ja kiistatonta virhettä
Asiavirhettä korjattaessa virheen on oltava selvä ja kiistaton. Virheen peruste ei saa olla tulkinnanvarainen.
Jos kysymyksessä on esimerkiksi asianosaisen ja eläkelaitoksen välinen tulkintaerimielisyys, asiaa ei voida korjata asiavirheenä. Tulkintaerimielisyystilanteissa asia on siirrettävä muutoksenhakuelimelle käsiteltäväksi päätöksen poistamista koskevana hakemuksena.
Työtuloasioissa voidaan soveltaa säännöstä asiavirheen korjaamisesta, jos asia on selvä ja asiakas antaa siihen suostumuksensa.
YEL-vakuutuksen lakkauttamispäätöstä ei voida korjata asiavirheenä (VakO 5517/98, 19.10.1999).
Asiavirhe voidaan korjata esimerkiksi silloin, kun asianosainen ei ole osannut toimia oikein ja tämän vuoksi jokin asiaan vaikuttava seikka on jäänyt selvittämättä.
Milloin päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi ja milloin vahingoksi?
Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi silloin, kun päätöksessä oleva virhe on aiheutunut jostakin seuraavasta seikasta:
- virheellinen selvitys
- puutteellinen selvitys
- väärän lain soveltaminen
- menettelyvirhe.
Virhe voidaan korjata vain asianosaisen eduksi, jos virhe korjataan uuden selvityksen vuoksi.
Milloin asianosaista on kuultava ja milloin asianosaiselta on saatava suostumus asiavirheen korjaamiseen?
Asiavirheen korjaaminen ei edellytä asianosaisen suostumusta silloin, kun virhe korjataan asianosaisen eduksi.
Kun asiavirhe korjataan asianosaisen eduksi, asianosaiselle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos asianosainen ei ole itse pyytänyt virheen korjaamista.
Jos asiavirhe korjataan asianosaisen vahingoksi, tulee asianosaiselta saada suostumus siihen.
Jokaiselta asianosaiselta tarvitaan suostumus erikseen. Suostumuksen tulee olla nimenomainen, yksiselitteinen ja kirjallinen. Pelkkä kuuleminen ei riitä.
Suostumuspyynnössä selvitetään päätöksen korjaamisen vaikutukset, joten esimerkiksi mahdollisesta takaisinperinnästä tulee mainita.
Jos suostumusta ei saada, haetaan päätöksen poistamista.
Kun asianosainen on itse pyytänyt virheen korjaamista, suostumusta ei tarvitse erikseen hankkia.
Korjaamisasian vireilletulo
Päätöksen korjaamisasia tulee vireille eläkelaitoksessa
- eläkelaitoksen omasta aloitteesta tai
- asianosaisen vaatimuksesta.
Vaatimus tai aloite virheen korjaamisesta on esitettävä 5 vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Kun asianosainen vaatii virheen korjaamista, asiaosaisen on ilmoitettava seuraavat asiat:
- mitä päätöstä pitää korjata
- miten päätöstä tulisi korjata
- mihin korjaamisvaatimus perustuu.
Asiavirheen käsittely eläkelaitoksessa
Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että eläkelaitos
- käsittelee asian uudelleen
- poistaa virheellisen ratkaisunsa ja
- antaa asiasta uuden päätöksen.
Päätöksessä tulee ilmoittaa, että päätöksellä oikaistaan aiemmin annettua päätöstä.
Päätös on valituskelpoinen, joten päätökseen on liitettävä valitusosoitus.
Virheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai eläkelaitoksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi päätös on annettava asianosaiselle maksutta.
Asiavirhe voidaan ratkaista automaattisesti, jos laissa säädetyt edellytykset automaattiselle ratkaisemiselle muutoin täyttyvät. Tällöin päätöksestä on käytävä tämä ilmi, että asia on ratkaistu automaattisesti. Päätöksessä on oltava myös tieto siitä, missä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 28 d §:ssä tarkoitettu käyttöönottopäätös on saatavilla.
Korjaamispyynnön hylkäävään päätökseen ei saa hakea muutosta
Päätökseen, jolla eläkelaitos on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Asianosaisella ei ole oikeussuojan tarvetta, sillä asianosainen on voinut valittaa aiemmasta päätöksestä. Korjaamisvaateen hylkäävä päätös ei myöskään vaikuta asianosaisen oikeuteen hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista.
Miten toimitaan, jos korjattavaan päätökseen on haettu muutosta?
Eläkelaitoksen on selvitettävä, onko korjattavaan päätökseen haettu muutosta tai onko päätöksestä vireillä erikseen säädetty menettely. Jos korjattavasta päätöksestä on valitettu, on eläkelaitoksen ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta muutoksenhakuelimelle. Lisäksi eläkelaitoksen tulee toimittaa korjattu päätös asiaa käsittelevälle muutoksenhakuelimelle tai muulle viranomaiselle.
Eläkelaitoksen tulee kertoa asianosaiselle, ettei korjaamisasian käsittely vaikuta muutoksenhakuajan tai muun määräajan kulumiseen. Korjaamismenettely ei esimerkiksi katkaise muutoksenhakuajan kulumista.
Muutoksenhaun vireilläolo ei estä päätöksen korjaamista. Päätösvirhettä ei ole kuitenkaan hyvä korjata ennen kuin päätös on lainvoimainen, vaikka laki ei korjaamista ennen lainvoimaiseksi tuloa estäkään. Näin vältetään se, että asianosaisella on samasta asiasta useampia valituskelpoisia päätöksiä ja että asia on mahdollisesti vireillä eri paikoissa samaan aikaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Ohjeeseen on lisätty kirjoitus- ja laskuvirheen korjaamista koskeva ohjeistus Päätösvirheen korjaamisen vireilletulo ja käsittely -ohjeesta.
Kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamisen edellytykset
Eläkelaitoksen on korjattava virhe (tekninen itseoikaisu), jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- eläkelaitoksen päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe tai
- eläkelaitoksen päätöksessä on kirjoitus- tai laskuvirheeseen verrattava selvä virhe ja
- virheen korjaaminen ei johda kohtuuttomaan lopputulokseen.
Jos virheen korjaaminen johtaisi asianosaiselle kohtuuttomaan lopputulokseen, virhettä ei saa korjata. Kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi se, onko asianosainen voinut havaita virheen sekä päätöksen antamisesta kulunut aika. Kun virhettä ei saa korjata, voidaan muutoksenhakuelimeltä hakea päätöksen poistamista.
Eläkelaitos voi korjata vain omassa päätöksessään olevan virheen. Eläkelaitos ei voi korjata muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä olevaa virhettä, vaan tällöin on haettava virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.
Virheen korjaaminen ei vaadi asianosaisen suostumusta. Asianosaista on kuitenkin kuultava, ellei kuuleminen ole tarpeetonta. Kuuleminen on tarpeetonta muun muassa silloin, kun asianosainen on itse pyytänyt virheen korjaamista.
Mitä tarkoitetaan kirjoitus- tai laskuvirheellä?
Kirjoitus- tai laskuvirhe on luonteeltaan tekninen virhe, joka on syntynyt eläkelaitoksessa päätöksen valmisteluvaiheessa tai päätöstä laadittaessa. Kun päätöksessä on kirjoitus- tai laskuvirhe, kirjoitettu päätös ei vastaa asiassa tehtyä päätöstä.
Olennaista on, että päätöksenteon pohjana olevat tiedot ovat olleet oikeita. Jos virhe on päätöksenteon perustana olleissa selvityksissä, kyseessä ei ole kirjoitus- tai laskuvirhe vaan asiavirhe. Epäselvissä tapauksissa virhe tulkitaan asiavirheeksi.
Kirjoitusvirheenä voidaan korjata esimerkiksi virheellinen ammattinimike, jos työkyvyn arviointi on kuitenkin tehty oikeaan ammattiin nähden.
Kirjoitusvirheeseen verrattava muu selvä virhe on esimerkiksi se, että päätöksessä on väärän henkilön nimi asianosaisena, vaikka asiakirjoista käy selvästi ilmi oikea asiantila. Jos väärä nimi johtuu harkinnassa tapahtuneesta virheestä, virhettä ei voida korjata kirjoitusvirheenä.
Korjaamisasian vireilletulo
Päätöksen korjaamista koskeva käsittely tulee vireille eläkelaitoksessa
- eläkelaitoksen omasta aloitteesta tai
- asianosaisen vaatimuksesta.
Vaatimus tai aloite virheen korjaamisesta on esitettävä 5 vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Kun asianosainen vaatii virheen korjaamista, asiaosaisen on ilmoitettava seuraavat asiat:
- mitä päätöstä pitää korjata
- miten päätöstä tulisi korjata
- mihin korjaamisvaatimus perustuu.
Kirjoitus- tai laskuvirheen käsittely eläkelaitoksessa
Kirjoitus- tai laskuvirheen korjaaminen ei edellytä asian käsittelemistä uudelleen. Kirjoitus- tai laskuvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla.
Eläkelaitos pyytää alkuperäiset virheelliset päätökset takaisin itselleen, tekee korjaukset päätöksiin ja lähettää päätökset takaisin asianosaisille. Ennen päätösten lähettämistä asianosaisille on korjatuista päätöksista hyvä ottaa kopio eläkelaitokselle. Päätökseen tulisi myös merkitä, minkä säännöksen perusteella korjaus on tehty (esimerkiksi TyEL:n 137 §).
Kun asianosaisia pyydetään lähettämään alkuperäinen päätös takaisin eläkelaitokseen, kirjeessä on hyvä mainita, että korjaamismenettely ei vaikuta muutoksenhakuajan kulumiseen.
Jos asianosaiset eivät palauta alkuperäisiä päätöksiä, eläkelaitos voi ottaa kopion omasta taltiokappaleestaan, tehdä korjaukset taltiokappaleesta otettuun kopioon ja lähettää kopion asianosaisille. Tällöin korjattuun asiakirjaan tulee kirjoittaa, että asiakirja korvaa aiemmin annetun päätöksen. Ennen päätöskopioiden lähettämistä asianosaisille, on päätöskopioista hyvä ottaa kopio eläkelaitokselle.
Kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai eläkelaitoksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Korjattu päätös on annettava asianosaiselle maksutta.
Muutoksen hakeminen kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen
Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, onko asianosaisella oikeudellinen tarve hakea muutosta kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen. Jos katsotaan, että tehty korjaus on sellainen, että asianosaisella saattaa olla tarve hakea muutosta, liitetään korjattuun asiakirjaan valitusosoitus. Saatekirjeessä valitusoikeus tulee kuitenkin rajata kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen. Virheellisessä päätöksessä ratkaistun asian muutoksenhakuajan kulumiseen korjaamisasian käsittely ei vaikuta.
Oikeustapaus: KHO on päätöksensä perusteluissa todennut, että HL:ssa ei säädetä muutoksenhausta kirjoitusvirheen sisältävän toimituskirjan korvaavaan korjattuun toimituskirjaan. Asianosaisella saattaa olla oikeudellinen tarve hakea muutosta kirjoitusvirheen korjaamiseen esimerkiksi sillä perusteella, että kysymys onkin asiavirheestä tai että korjaaminen johtaa kohtuuttomaan tulokseen. Valitusosoituksen liittämistä kirjoitusvirheen osalta korjattuun toimituskirjaan ei siten voida pitää tarpeettomana. Erityisesti muutoksenhakuajan ollessa korjattavan päätöksen osalta vielä avoimena on korjaamisen kuitenkin kokonaisuutena tapahduttava siten, ettei väärinkäsityksiä voi syntyä (KHO:2009:25, 5.3.2009).
Korjaamispyynnön hylkäävään pätökseen ei saa hakea muutosta
Päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Asianosaisella ei ole oikeussuojan tarvetta, sillä asianosainen on voinut valittaa aiemmasta päätöksestä. Korjaamisvaateen hylkäävä päätös ei myöskään vaikuta asianosaisen oikeuteen hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista.
Miten toimitaan, jos korjattavaan päätökseen on haettu muutosta?
Eläkelaitoksen on selvitettävä, onko korjattavaan päätökseen haettu muutosta tai onko päätöksestä vireillä erikseen säädetty menettely. Jos korjattavasta päätöksestä on valitettu, on eläkelaitoksen ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta muutoksenhakuelimelle. Lisäksi eläkelaitoksen tulee toimittaa korjattu päätös asiaa käsittelevälle muutoksenhakuelimelle tai muulle viranomaiselle.
Eläkelaitoksen tulee kertoa asianosaiselle, ettei korjaamisasian käsittely vaikuta muutoksenhakuajan tai muun määräajan kulumiseen. Korjaamismenettely ei esimerkiksi katkaise muutoksenhakuajan kulumista.
Muutoksenhaun vireilläolo ei estä päätöksen korjaamista. Päätösvirhettä ei ole kuitenkaan hyvä korjata ennen kuin päätös on lainvoimainen, vaikka laki ei korjaamista ennen lainvoimaiseksi tuloa estäkään. Näin vältetään se, että asianosaisella on samasta asiasta useampia valituskelpoisia päätöksiä ja että asia on mahdollisesti vireillä eri paikoissa samaan aikaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty automaattisten päätösten osalta.