Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen oikeus antaa salassapidettäviä tietoja

1.1 Tietojen luovuttaminen luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle

Eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella on oikeus antaa luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle tiedot maksamattomista, ulosottokelpoisista työeläkevakuutusmaksuveloista.

 

2.1 Tietojen antaminen henkivakuutusyhtiölle

Henkivakuutusyhtiö tarvitsee työeläketietoja lisäeläkevakuutusten hoidossa ja korvausasian käsittelyn yhteydessä sekä vakuutusten myynnissä. Tiedot ovat tarpeen muun muassa vakuutusmaksun määrittämisessä ja tarjousten tekemisessä.

2.1.1 Lisäeläketurva voi olla

• henkilön itsensä järjestämä yksilöllinen vakuutus tai
• työnantajan järjestämä sosiaaliturvaluonteinen kollektiivinen ns. ryhmälisäeläkevakuutus.

2.2 Työnantajan järjestämä ryhmälisäeläkevakuutus

Työnantaja voi järjestää työntekijöilleen vapaamuotoisen ryhmälisäeläkevakuutuksen. Ryhmälisäeläkevakuutuksia hoitavat henkivakuutusyhtiöt, eläkekassat ja eläkesäätiöt.
Oikeus antaa tietoja ryhmälisäeläkevakuutusta varten on erilainen riippuen siitä, onko kysymyksessä

• voimassaolevan lisäeläketurvan hoitaminen
• muutokset voimassaolevaan lisäeläketurvaan tai
• kokonaan uuden lisäeläketurvan järjestäminen.

Työeläkelaitokset tai Eläketurvakeskus eivät voi antaa tarjousta tekevälle yhtiölle tietoja ilman henkilön suostumusta.

2.2.1 Voimassaolevan lisäeläketurvan hoitaminen

Voimassa olevan lisäeläketurvan hoitamista varten eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella on oikeus ilman työntekijän suostumusta antaa tietoja henkivakuutus-yhtiölle, eläkekassalle tai eläkesäätiölle.
Lisäeläketurvan hoitaja tarvitsee mm.

• nimen, osoitteen ja henkilötunnuksen tiedottaakseen vakuutetuille lisäeläketurvan määrästä ja ehdoista
• tiedot vakuutettujen eläkkeiden määristä ja eläkkeen määrään vaikuttavista tekijöistä
• tiedot vakuutetun työsuhteesta ja sen kanssa rinnakkaisista työ- ja yrittäjäsuhteista
• työntekijän ansiotiedot
• tiedot päättyneistä työ- tai yrittäjäsuhteista ja
• tiedot päättyneiden työ- tai yrittäjäsuhteiden perusteella karttuneista eläkkeistä.

2.2.2 Voimassaolevan lisäeläketurvan muutokset

Kun työnantaja pyytää eri henkivakuutusyhtiöiltä tarjouksia aikaisempaa korvaavan lisäeläketurvan järjestämisestä, henkivakuutusyhtiöt tarvitsevat vakuutettuja koskevia tietoja tarjouksensa tekemiseksi.
Työeläkelaitokset tai Eläketurvakeskus eivät voi antaa tarjousta tekevälle yhtiölle tietoja ilman henkilön suostumusta.
Jos henkilöiden suostumusta ei pyydetä, henkivakuutusyhtiö voi tehdä tarjouksensa tiettyjen yksilöimättömien tietojen avulla. Eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus voivat antaa tarjousta tekeville henkivakuutusyhtiöille ilman henkilöiden suostumusta yksilöimättömiä tietoja, joiden perusteella henkilöt eivät ole tunnistettavissa, kuten

• työntekijöiden sukupuolijakauma
• syntymäajat kuukauden tarkkuudella
• työsuhteiden alkamisajankohdat
• eläkkeen perusteena olevat palkat
• eläkeikä
• lisäeläkkeen tavoite-eläke ja
• jo ansaittu lisäeläke.

Valitun lisäeläketurvan järjestäjän on laskettava vakuutusmaksun tarkka määrä. Vakuutusmaksun tarkan määrän laskemista varten henkivakuutusyhtiö tarvitsee kunkin vakuutettavan henkilön osalta yksilöidyt tiedot sekä kuluvasta että aikaisemmista työsuhteista.
Kun kysymys on aikaisemman lisäeläketurvan korvaamisesta ja jatkamisesta, uusi vakuutuksenantaja voi olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen, koska ei ole tietoa siitä, mistä työeläkelaitoksista vakuutetun työeläketurvaa tulisi tiedustella. Eläke-turvakeskus saa ilman työntekijöiden suostumusta antaa uudelle henkivakuutusyhtiölle muun muassa

• vakuutettavien työntekijöiden nimet, osoitteet ja henkilötunnukset
• tiedot eläkkeiden määristä ja eläkkeen määrään vaikuttavista tekijöistä
• tiedot vakuutettavan työntekijän työsuhteesta ja sen kanssa rinnakkaisista työ- ja yrittäjäsuhteista
• työsuhteen ansiotiedot
• tiedot päättyneistä työ- tai yrittäjäsuhteista ja
• päättyneiden työ- tai yrittäjäsuhteiden eläketiedot.

Jotta yksilöityjä tietoja voidaan antaa ilman kunkin työntekijän suostumusta, on uuden lisäeläkevakuutuksen antajan esitettävä Eläketurvakeskukselle selvitys siitä, että kyseessä on aikaisemman lisäeläketurvan korvaaminen ja jatkaminen.

Yksilöidyt tiedot antaa Eläketurvakeskus tai eläkelaitos. Jos lisäeläketurva eläkesäätiössä tai -kassassa päättyy muusta syystä kuin työnantajan aloitteesta, esimerkiksi selvitystilan yhteydessä, henkivakuutusyhtiöllä on oikeus saada yksilöidyt tiedot vakuutetuista vakuutustoiminnan luovuttamisen jälkeen.

2.2.3 Kokonaan uuden lisäeläketurvan järjestäminen

Kun työnantaja, jolla ei ole lisäeläketurvajärjestelyä, haluaa tehdä tarjouspyynnön henkivakuutusyhtiöille tai selvittää eläkekassan tai –säätiön perustamismahdollisuutta, työnantaja voi

• pyytää kultakin vakuutetulta suostumuksen heitä koskevien työeläketietojen käyttämiseen tai
• käyttää yksilöimättömiä tietoja.

Kun lisäeläketurvan järjestävä taho on valittu, se tarvitsee yksityiskohtaiset tiedot lisäeläketurvan ehtojen tarkkaa määrittelyä varten. Eläketurvakeskuksella ja eläkelaitoksella on oikeus antaa yksilöidyt tiedot uuden lisäeläkevakuutuksen tekemistä varten vain, jos

• vakuutettaville työntekijöille on asianmukaisesti selvitetty, että henkivakuutusyhtiöllä, eläkekassalla tai -säätiöllä on oikeus saada heitä koskevat yksi-löidyt tiedot uuden ryhmälisäeläkevakuutuksen tekemistä varten ja
• työntekijä ei, edellä mainitun selvityksen saatuaan, ole kieltäytynyt lisäeläketurvasta tai kieltänyt antamasta tietojaan.

Työntekijä voi kieltää tietojensa antamisen tai kieltäytyä lisäeläketurvasta vielä senkin jälkeen, kun työnantaja on hyväksynyt vakuutustarjouksen.
Henkivakuutusyhtiön, eläkekassan tai eläkesäätiön on tietoja pyytäessään esitettävä selvitys siitä, että tiedonanto työntekijöille on tehty.
Jos työntekijä ei ole kieltäytynyt lisäeläketurvasta eikä ole kieltänyt tietojensa antamista, Eläketurvakeskus tai eläkelaitos voi antaa yksilöityjä tietoja, kuten

• nimet ja osoitteet
• henkilötunnukset
• tiedot eläkkeiden määristä ja eläkkeen määrään vaikuttavista tekijöistä

2.3 Tietojen antaminen yritysryhmän sisällä

2.3.1 Tiedot työeläkelakien mukaisten tehtävien hoitamiseksi

Työeläkeyhtiön käyttämien jakelukanavien ja palveluverkostojen työntekijät voivat käyttää työeläketietoja kuten eläkelaitosten työntekijätkin ja heitä koskevat samat salassapitosäännökset.

2.3.2 Tiedot muuhun toimintaan

Salassa pidettäviä työeläketietoja ei ilman vakuutetun suostumusta saa käyttää muuta tarkoitusta kuin työeläkelakien toimeenpanoa varten, esimerkiksi henkivakuutusasioiden hoitamista tai vapaaehtoisten vakuutusten markkinoimista varten.
Suostumuksella tarkoitetaan kirjallista valtuutusta työeläketietojen saamiseen ja mahdollisen käyttöyhteyden hyödyntämiseen.

Työeläkevakuutusyhtiö tai sen palvelu- tai alihankintayritys voi antaa samaan vakuutus- ja finanssiyritysryhmittymään sekä muuhun taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvalle yritykselle asiakaspalvelua, asiakassuhteen hoitoa ja muuta asiakashallintaa varten tarpeellisia tietoja.

2.3.3 Asiakastietojen antaminen

Työeläkevakuutusyhtiö tai sen asiamies voi antaa samaan vakuutusyritysryhmään tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yrityksen työntekijälle asiakaspalvelua, asiakassuhteen hoitoa ja muuta asiakashallintaa varten tarpeellisia tietoja.
Luovutettavia tietoja voivat olla esimerkiksi

• työnantajan tai yrittäjän nimi
• henkilö-, yritys-, yhteisö- ja asiakastunnus
• osoite ja puhelinnumero sekä mahdollisen yhteyshenkilön nimi
• tiedot yrityksen omistussuhteista
• tiedot vakuutusjärjestelyistä
• tiedot palkkasummasta

2.3.4 Tietojen luovuttaminen asiakasrekisteristä

Koska samaan vakuutus- ja finanssiryhmittymän sisällä voidaan luovuttaa vakuutuksen ottajan asemassa olevia asiakkaita koskevia tietoja, myös näitä tietoja sisältävän yhteisen rekisterin luominen on luvallista.

Asiakasrekisterissä olevaa tietoa työnantajan tai yrittäjän taloudellisesta asemasta, lainoista, lainaoikeuksista, maksuhäiriöistä tai työtulotietoa ei saa antaa millekään ulkopuoliselle taholle.

Muitakin tietoja saa antaa vain työeläkelaitokseen vakuutuksen ottajan asemassa olevista asiakkaista, eli työnantajista tai yrittäjistä. Vakuutettua työntekijää koskevia tietoja eläkelaitos saa luovuttaa ilman työntekijän suostumusta vain työeläkeasian hoitamista varten.

2.3.5 Melan erityistilanteet

Yksittäistapauksissa Melalla on oikeus käyttää MYEL:n mukaisen asian käsittelyssä myös muiden lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi saamiaan tietoja.

2.4 Tietojen saajan salassapitovelvollisuus

Samaan yritysryhmään tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yrityksen työntekijällä samoin kuin henkivakuutusyhtiön, eläkekassan tai eläkesäätiön työntekijällä on saamiinsa tietoihin nähden sama salassapitovelvoite kuin tietojen antajalla.
Henkivakuutusyhtiön työntekijän osalta salassapitovelvoite määräytyy vakuutusyhtiölain säännösten perusteella. Eläkekassan ja eläkesäätiön työntekijän salassapitovelvoite määräytyy vakuutuskassalain ja eläkesäätiölain säännösten perusteella.

3.1 Terveydentilatietojen käsittely etuusasian ratkaisemiseksi

Erityisiin henkilötietoryhmiin (arkaluontoiset tiedot) kuuluvien tietojen, kuten terveydentilatietojen, käsittely on tietosuoja-asetuksen mukaan kielletty. Laissa voidaan kuitenkin säätää oikeudesta terveydentilatietojen käsittelyyn.

Työeläkelakien säännökset oikeuttavat eläkelaitoksen käsittelemään terveydentilaa koskevia henkilötietoja. Säännösten mukaan työkyvyttömyyseläke-, työuraeläke- ja kuntoutusta hakevan on toimitettava selvitys terveydentilasta ja työkyvystä.

Työeläkelaeissa on säännöksiä myös tietojen antamisesta.

3.1.1 Työkyvyttömyys- ja työuraeläkeasian käsittelyyn liittyvien tietojen antaminen terveydenhuoltoon ja Kelaan

Työkyvyttömyys- ja työuraeläkeasian käsittelyyn liittyviä tietoja hakijan terveydentilan selvittämiseksi tai työkyvyn arvioimiseksi voidaan antaa

• hoitavalle lääkärille
• muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle tai
• terveydenhuollon toimintayksikölle (hoito- ja tutkimuslaitokselle)

jos tietojen antaminen on välttämätöntä vireillä olevan etuusasian ratkaisemiseksi.
 

Työkyvyttömyyseläkeasiaa käsiteltäessä eläkelaitoksen on tutkittava hakijan oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen. Eläkelaitoksen on myös varmistettava, että muun lainsäädännön mukaiset kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty.

Eläkelaitos voi kuntoutusasian selvittämisen vuoksi antaa hakijan terveydentilaan liittyviä välttämättömiä tietoja hoitavalle lääkärille, terveydenhuollon ammattihenkilölle tai terveydenhuollon toimintayksikölle. Muille tahoille tietoja ei voi luovuttaa ilman hakijan suostumusta.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyys- ja työuraeläkkeenhakijan erillistä suostumusta tietojen luovuttamiseen ei tarvita.

3.1.2 Kuntoutuspäätöksiin ja kuntoutusasian hoitamiseen liittyvien tietojen antaminen

3.1.2.1 Kuntoutushakemus on vireillä

Kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä tietoja kuntoutuspäätöksistä ja kuntoutusasian hoitamiseen liittyvistä muista tiedoista voidaan antaa vain hakijan suostumuksella. Kuntoutusasian suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä tietoja voi olla tarpeen antaa muun muassa seuraaville tahoille:

• hoitavalle lääkärille
• muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle tai
• terveydenhuollon toimintayksikölle (hoito- ja tutkimuslaitokselle)
• työpaikan työterveyshuollolle
• kuntoutuksen palveluntuottajalle tai kuntoutuslaitokselle
• työ- ja elinkeinotoimistolle
• työnantajalle ja
• Kelalle

Hakijan on mahdollista antaa suostumuksensa tietojen antamiseen kuntoutushakemuksella tai työkyvyttömyyseläkehakemuksella.

Jos työntekijän terveydentilatietojen antaminen edellä mainituille tahoille olisi tarpeen eikä työntekijä ole antanut suostumusta tietojen luovuttamiseen hakemuksella, työntekijältä on pyydettävä siihen erillinen, yksilöity suostumus. Suostumuksen antamista koskeva pyyntö on esitettävä selvästi erillään muista asioista, pyynnön on oltava helposti ymmärrettävä ja peruutettavissa oleva.

Eläkelaitoksella on oikeus pyytää työnantajalta vakuuttamis-, eläke- tai kuntoutusasian ratkaisemiseksi kuvausta hakijan työstä, työolosuhteista ja selviytymisestä työssä. Työnantajalle saa tietoja pyydettäessä antaa salassapidettävät tiedot, jotka ovat välttämättömiä työnantajalta pyydettävien tietojen yksilöimiseksi. Työntekijän terveydentilaan liittyviä tietoja ei saa antaa pyynnön yhteydessä.

Eläkehakemuksen käsittelyssä tarvittavat tiedot riippuvat osittain eläkkeenhakijan sairaudesta (tuki- ja liikuntaelinsairaudet/psyykkiset sairaudet).

3.1.2.2 Kuntoutushakemus ei ole vireillä

Eläkelaitoksen kuntoutusasiantuntija voi selvitellä henkilön kuntoutusasiaa myös sellaisissa tilanteissa, joissa henkilöllä ei vielä ole vireillä eläke- tai kuntoutushakemusta. Ennen hakemuksen vireilletuloa kyse voi olla kuntoutusneuvonnasta ja kuntoutuasian muusta selvittelystä.

Jos kuntoutusasiaa selvitellään ennen hakemuksen vireilletuloa,

• eläkelaitoksen on oltava yhteydessä henkilöön, jonka asiaa selvitellään
• tietojen antamiselle ja saamiselle on oltava kirjallinen, yksilöity suostumus ja
• asian käsittelyn on tapahduttava yhteisymmärryksessä henkilön kanssa

3.1.3 Terveydentilatietojen antaminen toiselle eläkelaitokselle, Eläketurvakeskukselle ja muutoksenhakuelimelle

Eläkelaitoksilla ja Eläketurvakeskuksella on velvollisuus antaa tietoja toisilleen ja muutoksenhakuelimille. Eläkelaitos voi saada toiselta eläkelaitokselta tai Eläketurvakeskukselta muun muassa hakemuksen vireilläolotietoja, työkykyä koskevia ratkaisuehdotuksia sekä lääkärinlausuntoja. Muutoksenhakuelimille annetaan kaikki asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat.

 
 

4.1 Työnantajan oikeus saada tieto etuuspäätöksestä

Työeläkelakien mukaan työnantajalla on oikeus saada talous- ja henkilöstöhallintoaan ja yrityksen työeläkevakuutusmaksun tarkastamista varten välttämättömät tiedot myönnetystä eläkkeestä ja sen muodosta sekä alkamis- ja päättymispäivästä. Entiselle työnantajalle voidaan antaa edellä mainitut tiedot vakuutusmaksujen määrittämistä varten silloin, kun eläke vaikuttaa entisen työnantajan työeläkevakuutusmaksun maksuluokkaan.

Tieto myönnetystä eläkkeestä ja sen alkamis- ja päättymispäivästä, silloinkin, kun kysymys on toistaiseksi tai määräajaksi myönnetystä täydestä tai osatyökyvyttömyyseläkkeestä, on työnantajalle tarpeen, jotta työnantaja voi ryhtyä työntekijän eläkkeelle siirtymisen vuoksi yrityksen kannalta tarpeellisiin työjärjestelyihin ja mahdollisiin uusiin rekrytointeihin.

Työnantajalla on myös oikeus saada tieto työntekijän vakuutukseen kuuluvan eläkkeen rahastoidusta osasta ja sen pääoma-arvosta työeläkevakuutusmaksun tarkastamista varten.

Tiedon antaminen koskee myös työntekijälle myönnettyä kuntoutusrahaa ja kuntoutuskorotusta.

4.1.1 Työnantajalla ei ole oikeutta saada

• koko eläkepäätöstä tiedokseen
• työntekijän terveydentilaa kuvaavaa tietoa
• muitakaan tietoja, joiden perusteella työkyvyttömyyseläke on myönnetty
• tietoja eläkkeen määrästä
• tietoa eläkehakemuksen vireilläolosta
• tietoa eläkettä/etuutta koskevasta hylkäyspäätöksestä
• tietoa osatyökyvyttömyyseläkkeen, työuraeläkkeen tai kuntoutuksen ennakkopäätöksestä
• tietoa myönnetystä osittaista vanhuuseläkettä koskevasta päätöksestä
• tietoa valituksen vireilläolosta

Edellä mainituista asioista työnantajalla voi olla oikeus saada tietoja tietyissä tilanteissa.

Työnantaja saa tiedon etuuden määrästä, jos työnantajalle tulee maksettavaksi työntekijälle myönnettyä etuutta vastaava korvaus esimerkiksi silloin, kun työnantaja maksaa tai on maksanut palkkaa työnteon perusteella kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta saavalle työntekijälleen (kuntoutujalle).

Jos hakija on valittanut eläkelaitoksen päätöksestä ja eläkelaitoksen on selvitettävä asiaa, eläkelaitos saa tiedon myös valituksen vireilläolosta.

Tarkemmat tiedot

Mikäli työnantaja käyttää palveluyritystä, voidaan tällaiselle yritykselle antaa samat tiedot kuin työnantajalle itselleen. Tietojen antaminen palveluyritykselle edellyttää valtakirjaa työnantajalta.

4.1.2 Ennakkopäätökset

Työntekijä voi antaa suostumuksensa kuntoutuksen ennakkopäätöksen antamiseen työnantajalle jo kuntoutushakemuksella. Hakemuksella annettu suostumus oikeuttaa tiedon antamiseen sekä omalle työnantajalle että sille työnantajalle, joka selvittää kuntoutusmahdollisuuksia.

Myös työkyvyttömyys- ja työuraeläkehakemusten yhteydessä voi antaa suostumuksen tiedon antamiseen ennakkopäätöksestä.

4.1.3 Julkisten alojen työnantajat

Julkisten alojen työnantajia ovat

• kuntatyönantajat
• valtiotyönantajat
• kirkkotyönantajat
• Kela
• Suomen Pankki
• Ahvenanmaan maakunta

Julkisten alojen työeläkkeitä hoitaa pääsääntöisesti Keva.

Kevalla on oikeus antaa julkiselle työnantajalle taloushallintoa ja eläkemaksun tarkistamista varten välttämättömät tiedot eläkkeensaajalle myönnetystä julkisten alojen eläkelain mukaisesta etuudesta ja sen määrästä. Kevalla on oikeus ilmoittaa sille työnantajalle, jonka palveluksesta henkilö siirtyy eläkkeelle, myönnetyn eläkkeen laji sekä alkamis- ja päättymisajankohta työnantajan henkilöstöhallinnollisia järjestelyjä varten.

4.2 Etuusasian selvittelyvaiheessa tietojen antaminen työnantajalle

Eläkelaitoksella on oikeus pyytää työnantajalta vakuuttamis-, eläke- tai kuntoutusasian ratkaisemiseksi kuvausta hakijan työstä, työolosuhteista ja selviytymisestä työssä. Työnantajalle saa tietoja pyydettäessä antaa salassapidettävät tiedot, jotka ovat välttämättömiä työnantajalta pyydettävien tietojen yksilöimiseksi. Työntekijän terveydentilaan liittyviä tietoja ei saa antaa pyynnön yhteydessä.

Eläkehakemuksen käsittelyssä tarvittavat tiedot riippuvat osittain eläkkeenhakijan sairaudesta (tuki- ja liikuntaelinsairaudet/psyykkiset sairaudet).

Eläkelaitokset voivat hankkia työskentelyolosuhteita koskevia tietoja työnantajalta esimerkiksi Eläketurvakeskuksen TAK-lomakkeella (ETK 7111) tai vastaavalla eläkelaitoksen omalla lomakkeella.

Tarkemmat tiedot

Tietojen antajan tulee tuntea eläkkeenhakijan työ ja työssä selviytyminen. Lomakkeen täyttäjän ja allekirjoittajan asema tulee näkyä lomakkeelta. Jos työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä myös Kelassa, työeläkelaitoksen hankkima selvitys lähetetään myös Kelalle.

Kun eläkkeenhakija on täyttänyt 60 vuotta ja työkyvyn arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta, työnantajan kuvauksen hankkiminen korostuu.

Eläkelaitoksen on arvioitava, missä tilanteessa se voi pyytää tietoa eläkkeenhakijan työstä ja siinä selviytymisestä.

4.2.1 Tietojen antaminen työnantajalle kuntoutusasian yhteydessä

Kuntoutushakemuksen yhteydessä eläkelaitos pyytää työnantajalta tietoja työntekijän työskentelystä ja työolosuhteista tai muista vastaavista seikoista kuntoutusasian ratkaisemiseksi edellä kuvatulla tavalla.

Käytännössä tietojen pyytäminen työnantajalta merkitsee sitä, että työnantaja saa tiedon kuntoutusta koskevan selvittelyn vireilläolosta. Tästä huolimatta työnantajalla ei ole oikeutta saada tietoa selvittelyn perusteella myönnetystä ennakkopäätöksestä ilman hakijan suostumusta. Kuntoutusasian hoitaminen jatkuu myös ennakkopäätöksen antamisen jälkeen. Myös tässä vaiheessa eläkelaitos voi tarpeen vaatiessa olla yhteydessä myös työnantajaan.

Kuntoutuksen selvittelyvaiheessa työnantajalle voidaan antaa tieto ennakkopäätöksestä hakijan suostumuksella. Hakija voi antaa suostumuksen jo kuntoutushakemuslomakkeella.

Hakijan on voitava peruuttaa antamansa suostumus. Suostumuksen peruuttaminen tulee voida tehdä yhtä helposti kuin suostumuksen antaminen.

Työnantajalla tässä tarkoitetaan sekä omaa työnantajaa että mahdollista kuntoutusta järjestävää työnantajaa.

Käytännössä kuntoutuksen järjestämisessä ovat mukana palveluntuottaja ja/tai työnantaja, työterveyshuolto ja kuntoutettava itse.

Kuntoutuksen aikana tapahtuneista muutoksista, kuten sen ennenaikaisesta päättymisestä, voi antaa tiedon työnantajalle. Kuntoutujan terveydentilassa tapahtuneista muutoksista ei voi antaa tietoa työnantajalle ilman kuntoutettavan suostumusta.

4.2.1.1 Tietojen antaminen ennen kuntoutushakemuksen vireille tuloa

Kuntoutusasian selvittely voi alkaa jo ennen kuin kuntoutushakemus tulee vireille. Tällöin eläkelaitoksen on oltava yhteydessä henkilöön, jonka työeläkekuntoutusta selvitellään. Henkilöltä tulee pyytää erillinen, yksilöity suostumus tietojen antamiseen esimerkiksi työkokeilun mahdollisesti järjestävälle työnantajalle.

4.2.2 Tietojen antaminen työnantajalle työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä

Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko työntekijällä oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyn yhteydessä eläkelaitoksella on oikeus pyytää työnantajalta tietoja eläke- ja kuntoutusasian ratkaisemiseksi aiemmin edellä kuvatulla tavalla (esimerkiksi TAK-lomakkeella).

Käytännössä tietojen pyytäminen työnantajalta merkitsee sitä, että työnantaja saa myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä tiedon kuntoutusta koskevan selvittelyn vireilläolosta, vaikka erillistä kuntoutushakemusta ei ole vireillä. Hakijan terveydentilatietoja ei voi luovuttaa työnantajalle ilman hakijan suostumusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen hakija voi jo hakemuslomakkeella antaa suostumuksensa kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvien tietojen sekä kuntoutusta koskevan ennakkopäätöstiedon antamiseen työnantajalle.

Jos työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle myönnetään kuntoutuksen ennakkopäätös, kuntoutusasian hoitaminen jatkuu myös ennakkopäätöksen antamisen jälkeen. Myös tässä vaiheessa eläkelaitos voi tarpeen vaatiessa olla yhteydessä myös työnantajaan kuntoutuksen selvittämiseksi.

4.2.3 Tietojen antaminen työnantajalle työuraeläkeasian yhteydessä

Eläkelaitoksella on velvollisuus selvittää työuraeläkkeen hakijan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos eläkelaitos hylkää työuraeläkehakemuksen. Mitä edellä on sanottu työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä tietojen antamisesta työnantajalle, koskee myös työuraeläkehakemuksen yhteydessä työnantajalle annettavia tietoja.

Jos eläkelaitos on myöntämässä hakijalle työuraeläkkeen, oikeutta kuntoutukseen ei tarvitse tutkia eikä kuntoutusasia näin tule vireille. Työntekijän kuntouttamista ei voida pitää enää tarkoituksenmukaisena.

4.2.4 Tietojen antaminen vakuuttamisasian yhteydessä

Vakuuttamisasiassa työnantajalle voidaan ilmoittaa tarvittavat tiedot työsuhdetietojen tarkistamista varten.

Eläkelaitoksen on pyydettäessä luovutettava yrittäjälle ja yritykselle YEL- tai MYEL-vakuutusmaksuvastuuseen vaikuttavat tiedot.

Yrittäjällä on oikeus saada yrityksessä työskentelevien perheenjäsentensä vakuutusmaksuun vaikuttavat tiedot.

Yrityksen uudelle omistajalle voidaan luovuttaa YEL- tai MYEL-vakuutustietoja, jotka koskevat aiempaa omistajaa tai perheenjäseniä, jos yrityksellä on vakuutusmaksuvastuita aiemman omistajan ajalta.

Melan on annettava apurahansaajalle vakuutusmaksuvastuuseen vaikuttavat tiedot.

5.1 Julkisuuslaki ja tietosuoja-asetus

Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Asianosaisella on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä.

Tietosuoja-asetuksen mukaan rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, että häntä koskevia henkilötietoja käsitellään tai että niitä ei käsitellä. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus saada asetuksessa määritellyt tiedot häntä koskevien tietojen käsittelystä samoin kuin jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista.

Tarkemmat tiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi oikeutta saada tieto asiakirjasta julkisuuslain mukaan. Asetuksen mukaisesta tarkastusoikeudesta on erillinen soveltamissuositus.

5.2 Asiakirjojen julkisuus julkisuuslain mukaan

Asiakirjat voivat olla

• salassa pidettäviä
• julkisia
• harkinnan mukaan julkisia tai salassa pidettäviä

Asiakirjalla tarkoitetaan

• paperilla olevia asiakirjoja
• sähköisiä rekistereitä, viestejä ym.
• videofilmiä ja ääninauhaa

5.2.1 Salassa pidettävät asiakirjat

Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat asiakirjat, jotka sisältävät salassa pidettävää tietoa. Asiakirjat, joita työeläkejärjestelmässä käsitellään työeläkelakeja toimeenpantaessa, ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä.

Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi

• eläke-, työtulo-, pakkovakuutus-, sito- ym. päätökset ja niihin liittyvät asiakirjat
• soveltamislausunnot ja niihin liittyvät asiakirjat
• vakuutusmaksujen maksuunpanoa ja perintää koskevat asiakirjat
• vapaaehtoisten lisäetujen rekisteröintiä koskevat asiakirjat
• ansainta- ja työnantajarekisterit

Salassa pidettäviä julkisen tehtävän hoitamiseen liittyviä asiakirjoja ovat esimerkiksi asiakkaiden neuvonnassa tietoon saadut asiakirjat.

5.2.2 Julkiset asiakirjat

Julkisia asiakirjoja ovat esimerkiksi

• soveltamissuositukset
• tilasto- ja muu tutkimusaineisto
• yleinen informaatio

5.2.3 Harkinnan mukaan julkinen tai salassa pidettävä asiakirja

Harkinnan mukaan julkisia tai salassa pidettäviä asiakirjoja ovat julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset asiakirjat, joiden julkisuudesta tai salassa pidosta ei ole muualla säädetty.

Julkisuuslaki ei koske

• keskeneräisiä asiakirjoja
• työeläkejärjestelmän sisäiseen käyttöön tarkoitettuja asiakirjoja.

5.3 Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin

Hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, on oikeus saada asiaa käsittelevältä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Asianosaisella ei kuitenkaan ole oikeutta muun muassa seuraaviin tietoihin:

• jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua
• esitutkinnassa tai poliisitutkinnassa esitettyyn tai laadittuun asiakirjaan ennen tutkinnan lopettamista, jos tiedon antaminen haittaisi asian selvittämistä
• esittelymuistioon, ratkaisuehdotukseen ja muuhun asian valmistelua varten laadittuun asiakirjaan ennen kuin asian käsittely on päättynyt
• oikeudenkäyntiä varten laadittuun tai hankittuun asiakirjaan, jos tiedon antaminen olisi vastoin asiakirjan haltijan etua oikeudenkäynnissä.

5.4 Tietojen luovuttamisen käytännön menettelytavat

Tietoja voi julkisuuslain nojalla pyytää

• kuka tahansa sillä perusteella, että tiedot ovat julkisia
• asianosainen, jolla on oikeus saada itseään koskevat tiedot
• viranomaiset ja muut tahot, joilla on erityissäännöksen mukaan oikeus saada tiedot salassapitosäännösten estämättä.

5.5 Määräaika tietojen antamisesta päättämiselle

Tietopyynnön saaneella on kaksi viikkoa aikaa ratkaista, voiko tiedon antaa. Jos asian käsittelyyn kuluu tavallista enemmän aikaa tai se vaatii erityistoimenpiteitä, aikaa on kuukausi. Asian käsittelyyn voi kulua tavallista enemmän aikaa esimerkiksi siksi, että asiakirjoja on paljon tai että niihin sisältyy salassa pidettäviä osia, joita ei voida luovuttaa.

5.6 Kieltäytymisestä annetaan pyynnöstä valituskelpoinen päätös

Jos tietopyynnön saanut kieltäytyy antamasta julkisuuslain nojalla pyydettyjä tietoja, kirjallista päätöstä ei vielä siinä vaiheessa tarvitse antaa. Tietojen pyytäjälle tulee ilmoittaa kieltäytymisen syy ja kertoa, että tällä on oikeus saattaa asia viranomaisen ratkaistavaksi. Viranomaisella tarkoitetaan eläkelaitosta, Eläketurvakeskusta tai muutoksenhakuelintä riippuen siitä, keneltä tietoja on pyydetty.

Viranomainen, jolta tietoja on pyydetty, eli eläkelaitos, Eläketurvakeskus tai muutoksenhakuelin, antaa kieltäytymisestä perustellun päätöksen valitusosoituksineen, jos tietojen pyytäjä sitä vaatii.

Kieltäytymispäätöksessä olisi hyvä mainita ainakin seuraavat seikat:

• milloin tietopyyntö on saapunut
• mahdollinen tieto pyynnön siirtämisestä toiselle työeläkelaitokselle/viranomaiselle ja
• mihin lainsäännökseen/salassapitosäännökseen kielteinen päätös perustuu ja miksi

Jos tiedon antaminen on mahdollista vain tietyin edellytyksin, annetaan kirjallinen päätös, jossa voidaan asettaa edellytyksiä tietojen käytölle.

Julkisuuslain perusteella annettuun tietojen antamista koskevaan kielteiseen tai myönteiseen päätökseen voi hakea muutosta päätöksen antajan alueelliselta hallinto-oikeudelta ja edelleen korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

5.7 Salassa pidettäviä tietoja voidaan antaa henkilön valtuutuksella

Valtuutus voi olla annettu kirjallisesti valtakirjalla tai suullisesti. Valtuutus on pätevä, jos se on luotettava.

Sähköinen valtuutus voidaan hyväksyä silloin, kun valtuuttaja on tunnistautunut esimerkiksi henkilökohtaisilla asiakastunnistetiedoillaan, pankkitunnuksin tai sähköisellä henkilökortilla. Suomi.fi-valtuuksissa on mahdollista valtuuttaa toinen henkilö tai yritys. Suomi.fi-valtuuksissa on nähtävissä kaikki annetut ja saadut valtuudet.

Tiedot voidaan antaa, jos valtuutus koskee nimenomaan tietojen saamista työeläkelaitokselta tai Eläketurvakeskukselta. Jos valtakirja on rajattu koskemaan tiettyjen asioiden hoitamista, voidaan tiedot antaa vain, jos niitä tarvitaan kyseisen tehtävän hoitamiseksi. Terveydentilaa koskevia tietoja ei voida antaa ilman yksilöityä valtuutusta.

Jos valtuutettu esittää avoimen asianajovaltakirjan tai muun yleisen valtuutuksen hoitaa päämiehen asioita, on syytä selvittää, mihin hän tarvitsee tietoa. Terveydentilaa koskevia tietoja voidaan antaa vain, jos lupa niiden luovuttamiseen on tarkistettu päämieheltä. Valtuutetun ilmoitus tietojen käyttötarkoituksesta säilytetään.

Valtakirjan voimassaolo, esimerkiksi vanhan päiväyksen takia, on harkittava tapauskohtaisesti. Epäselvissä tapauksissa on syytä ottaa yhteys päämieheen tai lähettää tiedot suoraan päämiehelle.

Eläkelaitoksella tai Eläketurvakeskuksella on oikeus antaa rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi työeläkelakien toimeenpanoon perustuvia tietoja ministeriölle, Verohallinnolle ja sellaiselle lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen tämän lain mukaan vaikuttava työskentely tai sen mukainen eläke vaikuttaa.

Eläkelaitoksilla ja Eläketurvakeskuksella on oikeus luovuttaa

• henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot
• tiedot maksetuista eläkkeistä
• tiedot työnantajasta, vakuutettavasta työskentelystä ja ansioista ja
• muut näihin rinnastettavat välttämättömät tiedot

Ansioilla tarkoitetaan sekä työansioita että palkattoman ajan perusteena olevia ansioita.

Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarvetta, ei saa antaa.

Työntekijän eläkelain 205 §:n mukaan rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi voidaan joutua antamaan muun muassa tiedot maksetuista eläkkeistä. Säännös oikeuttaa antamaan tiedon myös maksetuista työkyvyttömyys- ja työuraeläkkeistä sekä kuntoutusetuuksista.

Esimerkiksi työeläkevakuuttamista selvitettäessä voi tulla vastaan tilanne, joissa henkilö on saanut työttömyysetuutta samanaikaisesti sellaisen jälkikäteen vakuutettavaksi tulevan työ- tai yrittäjäsuhteisen työskentelyn kanssa, jonka oikea-aikainen vakuuttaminen on laiminlyöty. Näissä tilanteissa eläkelaitos tai Eläketurvakeskus voi antaa sosiaaliturvaa hoitavalle laitokselle tai yhteisölle tietoja tapauksissa, joissa työeläkelakien mukaan vakuutettava työskentely vaikuttaa toisen laitoksen tai yhteisön hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen.

Tarkemmat tiedot

6.1 Tietojen yhdistäminen

Sosiaalivakuutussäännökset mahdollistavat yksittäisenä selvitystyönä tehtävän eri sosiaalietuuksia koskevien tietojen yhdistämisen päällekkäisyyksien selvittämiseksi. Yhdistämisen voi tehdä ministeriö, Verohallinto tai lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitava laitos tai yhteisö, jonka hoidettavaksi kuuluvaan muuhun sosiaaliturvaetuuteen työeläkelakien mukainen etuus vaikuttaa.

6.2 Tietojen antaminen esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiselle

Eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella on oikeus antaa edellä mainittuja tietoja esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiselle siltä osin kuin ne ovat välttämättömiä rikosten selvittämistä ja syytteeseen panoa varten. Esitutkintalain mukaan poliisin lisäksi esitutkintaviranomaisia ovat rajavartio-, tulli- ja sotilasviranomaiset.

Myöskään esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiselle ei saa antaa terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarvetta.

6.3 Tietojen luovuttaminen rahanpesun selvittämistä varten

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksella on oikeus saada viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä tarvittavat tiedot ja asiakirjat maksutta.

Jos työeläkelaitos pitää yhteisön liiketoimea epäilyttävänä tai epäilee terrorismin rahoittamista, sen on lain mukaan viipymättä ilmoitettava asiasta ja annettava pyynnöstä kaikki tiedot ja asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä epäilyn selvittämiseksi.

6.4 Tietojen luovuttaminen laillisuusvalvontaa varten

Oikeuskanslerilla ja oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tahoilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot.

Eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella on oikeus antaa yksittäistapauksissa Verohallinnolle sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä ennakkoperintälaissa säädetyn valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Edellytyksenä tietojen antamiselle on, että on aihetta epäillä, ettei työnantaja tai yrittäjä ole täyttänyt ennakonpidätysvelvollisuuttaan.

Verohallinnolle voidaan luovuttaa tietoja myös rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi.

7.1 Sivullisen tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle

Verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään sivullisen tiedonantovelvollisuudesta. Sivullisen tiedonantovelvollisuus koskee muun muassa työnantajia ja vakuutuslaitoksia.

Tulotietoja koskevan yleisen tiedonantovelvollisuuden mukaan jokaisen on toimitettava Verohallinnolle verotusta varten tarpeelliset tiedot maksamistaan tai välittämistään rahanarvoisista suorituksista, niiden saajista ja suoritusten perusteista. Rahanarvoisella suorituksella tarkoitetaan muun muassa eläkettä.

Sivullisen erityisen tiedonantovelvollisuuden mukaan jokaisen on annettava Verohallinnon kehotuksesta nimen, pankkitilin numeron, tilitapahtuman tai muun vastaavan yksilöinnin perusteella tietoja, jotka saattavat olla tarpeen muun verovelvollisen verotusta tai muutoksenhakua koskevan asian käsittelyä varten ja jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista tai muutoin ovat hänen tiedossaan, jollei hänellä lain mukaan ole oikeutta kieltäytyä todistamasta asiasta. Verotukseen vaikuttavia, taloudellista asemaa koskevia tietoja ei kuitenkaan saa kieltäytyä antamasta.

8.1 Viranomaisen lupa salassa pidettävän tiedon tutkimuskäyttöön

8.1.1 Julkisuuslaki

Julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja voidaan yksittäistapauksessa antaa

• tieteellistä tutkimusta,
• tilastointia sekä
• viranomaisen selvitys- ja suunnittelutehtävää

varten, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Tietoja pyytävän on haettava tietojen saamiseen lupaa siltä taholta, jolta se tietoja pyytää.

Esimerkiksi Eläketurvakeskukselta tutkimus- tai tilastointitarkoituksiin tietoja tarvitsevan tulee tehdä asiasta lupahakemus Eläketurvakeskukselle. Lupahakemuksesta ja sen liitteistä tulee käydä ilmi luvan myöntämiseen vaikuttavat seikat, kuten

• tutkimuksen yksilöinti (tutkimuksen nimi ja toteutusorganisaatio, suorittaja, yhdyshenkilö ym.),
• pyydettävä aineisto ja sen yhdistäminen muihin tietoihin sekä
• selvitys siitä, miten aineisto suojataan luvatonta käsittelyä vastaan ja miten tutkimusaineisto hävitetään ja arkistoidaan.

Luvan tietojen saantiin antaa se laitos, josta tietoja pyydetään (ks. kuitenkin alla sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettu laki). Lupaharkinnassa tulee varmistua myös siitä, ettei tietojen antaminen johda tietosuoja-asetuksen tai tietosuojalain vastaiseen rekisterinpitoon tai tietojen käsittelyyn.

Lupaan voidaan sisällyttää ehtoja, esimerkiksi siitä, missä ajassa tiedot on tehtävä sellaisiksi, ettei niistä selviä, ketä tiedot koskevat.

Lupaa ei voida myöntää toistaiseksi, vaan se myönnetään aina määräajaksi. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa eri päätöksellä.

Jos lupaan liitettyjä ehtoja ei noudateta, lupa voidaan peruuttaa.

Jos tutkimus, johon lupa annetaan, ei täytä tietosuojalaissa tutkimukselle säädettyjä edellytyksiä, niin rekisteröidyllä säilyy tietosuoja-asetuksen mukaiset rekisteröidyn oikeudet, kuten oikeus saada pääsy tietoihin ja oikeus tietojen oikaisemiseen.

Vastaavasti viranomainen voi, jollei lailla toisin säädetä, antaa yksittäistapauksessa luvan tietojen saamiseen salassa pidettävästä asiakirjastaan viranomaisen suunnittelu- tai selvitystyötä varten, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

8.1.2 Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annettu laki

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain (toisiolaki) tavoitteena on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalan ohjaus-, valvonta-, tutkimus- ja tilastotarkoituksessa tallennettujen henkilötietojen tehokas ja tietoturvallinen käsittely sekä niiden yhdistäminen Kansaneläkelaitoksen, Digi- ja väestötietoviraston, Tilastokeskuksen ja Eläketurvakeskuksen henkilötietoihin.

Edellä olevan mukaisesti toisiolaki koskee Eläketurvakeskuksen tietoja. Toisiolakia ei sovelleta niihin Eläketurvakeskuksen aineistoihin, jotka kerätään ETKL:n nojalla erillisinä tilasto- ja tutkimusaineistoina.

8.1.2.1 Toisiolain soveltamisala

Tietosuoja-asetusta täydentäen toisiolaissa tarkoitettuja henkilötietoja saa käsitellä seuraaviin käyttötarkoituksiin, vaikka niitä ei olisi alun perin tallennettu mainitussa tarkoituksessa:

1. tilastointi;
2. tieteellinen tutkimus;
3. kehittämis- ja innovaatiotoiminta;
4. opetus;
5. tietojohtaminen;
6. sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjaus ja -valvonta; sekä
7. viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtävä.

Eläketurvakeskuksen tietoja voidaan yhdistää sosiaali- ja terveyshuollon tietoihin edellä mainittuihin tarkoituksiin.

8.1.2.2 Tietolupaviranomainen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteydessä toimii Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen, Findata.

Tietolupaviranomainen tekee muiden rekisterinpitäjien aineistoja koskevia tietolupapäätöksiä ja päättää, onko tietopyyntö lain mukainen, sekä vastaa päätöstensä mukaisten tietojen kokoamisesta, yhdistelystä, esikäsittelystä ja luovuttamisesta toissijaiseen käyttöön tämän lain mukaisesti. Lisäksi Tietolupaviranomainen saa koota toisiolaissa säädettyä käyttötarkoitusta varten tietopyynnön perusteella eri rekisterinpitäjien henkilötietoja ja niitä yhdistelemällä tuottaa anonyymejä tietoja pyytäjän käyttöön.

Tietolupaviranomainen ylläpitää tietopyyntöjen hallintajärjestelmää tietopyyntöjen ja lupahakemusten välittämiseksi ja käsittelemiseksi sekä tietoturvallista käyttöpalvelua henkilötietojen vastaanottamiseksi ja luovuttamiseksi. Lisäksi Tietolupaviranomainen ylläpitää tietoturvallista käyttöympäristöä, jossa luvansaajan on mahdollista käsitellä tietoluvan perusteella saamiaan henkilötietoja.

Tietolupaviranomainen valvoo myöntämänsä luvan ehtojen noudattamista. Se saa peruttaa tietoluvan, jos luvansaaja ei noudata lakia tai rikkoo luvan ehtoja.

Jos tietoja yhdistetään alla mainittujen toimijoiden tietojen kanssa, luvan yhdistämiseen antaa Tietolupaviranomainen, jonka välityksellä tiedot toimitetaan eteenpäin.

Nämä toimijat ovat:

• sosiaali- ja terveysministeriö
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos lukuun ottamatta sen tilastoviranomaisena tilastotarkoituksiin keräämiä tietoja
• Kansaneläkelaitos siltä osin kuin toisiolain mukaisiin tarkoituksiin tarvitaan etuuskäsittelyn asiakassuhteessa tallennettuja henkilötietoja sekä sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain (61/2007) 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun reseptikeskukseen ja 5 kohdassa tarkoitettuun reseptiarkistoon tallennettuja tietoja lääkemääräyksistä ja niihin liittyvistä toimitustiedoista
• Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto   
• aluehallintovirastot siltä osin kuin ne käsittelevät sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita
• Työterveyslaitos
• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus   
• sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset palvelunjärjestäjät
• Tilastokeskus siltä osin kuin toisiolain mukaisiin tarkoituksiin tarvitaan kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa (459/1973) tarkoitettuja tietoja
• Eläketurvakeskus siltä osin kuin toisiolain mukaisiin tarkoituksiin tarvitaan Eläketurvakeskuksen rekistereihin sisältyviä välttämättömiä henkilötietoja, jotka koskevat työeläketurvan toimeenpanossa tallennettuja vakuutettujen työ- ja ansiotietoja sekä myönnettyjä etuuksia ja niiden perusteita mukaan lukien työkyvyttömyyseläkkeiden diagnoosit
• Digi- ja väestötietovirasto siltä osin kuin toisiolain mukaisiin tarkoituksiin tarvitaan henkilöiden perustietoja, henkilöiden perhesuhteita ja asuinpaikkoja koskevia tietoja sekä rakennustietoja väestötietojärjestelmästä.

9.1 Tietojen luovuttaminen ryhmähenkivakuutusta hoitavalle taholle

Eläketurvakeskuksen on annettava ryhmähenkivakuutuspoolille, Melalle, Kevalle ja Valtiokonttorille yksityisten alojen työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa työskennelleiden, kuolleiden työntekijöiden

• nimet
• henkilötunnukset
• kuolinpäivät
• heidän edunsaajiensa nimet ja henkilötunnukset
• muut vastaavat tiedot, joita tarvitaan ryhmähenkivakuutuksen vakuutussumman myöntöedellytysten täyttymistä ratkaistaessa

Kevan on annettava edellä mainitut kuolleita työntekijöitä koskevat tiedot ryhmähenkivakuutuspoolille, Melalle ja Valtiokonttorille.

Ryhmähenkivakuutuspoolille ja Melalle tiedot annetaan ryhmähenkivakuutuksen vakuutussumman myöntöedellytysten täyttymisen ratkaisemista varten.

Kevalle ja Valtiokonttorille tiedot annetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavan taloudellisen tuen käsittelemiseksi.

10.1 Tietojen luovuttaminen EU- ja ETA-maan viranomaiselle ja toimielimelle

Eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella on oikeus luovuttaa tietoja EU- ja ETA-maan viranomaisille ja toimielimille EU:n sosiaaliturva-asetusten toimeenpanoa varten.

EU-asetusten toimeenpanoa ovat tehtävät, jotka liittyvät etuuksia kahdesta tai useammasta maasta saavaan henkilöön, eri maiden vakuutuskausien huomioon ottamiseen, etuuksien maksamiseen maasta toiseen, etuuksien turvaamiseen maasta toiseen siirryttäessä, sen ratkaiseminen, minkä maan sosiaalivakuutukseen henkilö kuuluu jne.

Tarkempaa tietoa EU-asetusten ja sosiaaliturvasopimusten toimeenpanosta löytyy Työeläkelakipalvelun Kansainväliset asiat-osiosta.

Tietojen luovuttamiseen sovelletaan luovuttavan maan lainsäädäntöä. Kaikki myöhemmät siirrot sekä tietojen varastointi, muuttaminen ja hävittäminen tapahtuvat vastaanottavan maan lainsäädännön mukaan.

EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen mukaan maiden viranomaiset ja laitokset tekevät toisilleen palveluksia ja toimivat niin kuin panisivat täytäntöön omaa lainsäädäntöänsä sekä voivat olla suoraan yhteydessä toisiinsa ja henkilöihin, joita asia koskee tai heidän edustajiinsa.

10.1.1 Tietojen luovuttaminen EU- ja ETA-maihin muihin tarkoituksiin kuin sosiaaliturva-asetusten  täytäntöönpanoa varten niissä tapauksissa, joissa EU:n tietosuoja-asetus sen sallii

Luovuttamiseen tarvitaan pääsääntöisesti nimenomainen kansainvälinen sopimus tai kansainvälinen säädös, joka sallii kyseisten tietojen luovuttamisen kyseiselle viranomaiselle. Esimerkiksi Ruotsin ulosottoviranomainen ei voi saada Suomen työeläkejärjestelmältä velallista koskevia tietoja muuhun kuin EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaiseen perintään, vaikka tietoja voidaan antaa Suomen ulosottoviranomaiselle muuhunkin ulosottoon.

Työeläkejärjestelmän ulkopuoliset tietopyynnöt ohjataan Suomen asianomaiselle viranomaiselle. Asianomaisen viranomaisen tehtävänä on selvittää, tuleeko tiedot antaa mahdollisen kansainvälisen sopimuksen tai säädöksen mukaan. Myönteisessä tapauksessa asianomainen viranomainen luovuttaa tiedot.

10.2 Oikeus luovuttaa tietoja sosiaaliturvasopimusmaan viranomaisille ja toimielimille

Eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella on oikeus luovuttaa tietoja sosiaaliturvasopimusmaan viranomaisille ja toimielimille sosiaaliturvasopimuksen määräysten mukaisesti sosiaaliturvasopimuksen täytäntöönpanoa varten.

11.1 Suostumus tietojeni siirtämiseen eläkelaitoksen ja raideliikennevastuulain mukaisen korvausvelvollisen välillä

Eläkelaitoksella on työeläkelakien mukaan oikeus saada maksamansa työkyvyttömyyseläkkeen, perhe-eläkkeen ja kuntoutusetuuden määrä takaisin raideliikennevastuulain mukaan korvausvelvolliselta, jos työntekijän työkyvyttömyyden tai edunjättäjän kuoleman aiheuttaa raideliikennevastuulain mukaan korvattava vahinkotapahtuma. Eläkelaitoksen oikeus korvaukseen voi olla enintään sen suuruinen, mitä vahinkoa kärsinyt tai edunsaaja raideliikennevastuulain mukaan olisi oikeutettu saamaan.

Suostun siihen, että eläkelaitos X voi pyytää tarvitsemiaan tietoja raideliikennevastuulain mukaiselta korvausvelvolliselta Y hakeakseen korvausta minulle myönnetyn etuuden Z korvaukseksi.

Suostun siihen, että eläkelaitos X voi luovuttaa eläkelaitoksen maksamaa etuutta Z koskevia tietoja ja terveydentilaani koskevia tietoja raideliikennevastuulain mukaiselle korvausvelvolliselle Y raideliikennevastuulain mukaisen korvausvelvollisuuden selvittämiseksi ja määräämiseksi.

 

Minulla on oikeus peruuttaa tämä suostumus ilmoittamalla peruutuksesta suostumusta pyytävälle.

 

___________________________

 

Päiväys, allekirjoitus ja nimen selvennys