Menettelytapojen valvonta työeläkejärjestelmässä

Yksityisten alojen eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen valvonta

Finanssivalvonnan valvontatehtävät

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, joka valvoo ja tarkastaa muun muassa seuraavia työeläkejärjestelmässä toimivia tahoja:

• yksityisten alojen työeläkevakuutusyhtiöt
• eläkesäätiöt
• eläkekassat
• Maatalousyrittäjien eläkelaitos
• Merimieseläkekassa.

Finanssivalvonnan valvonta on laillisuusvalvontaa, ei tarkoituksenmukaisuusvalvontaa.

Finanssivalvonta valvoo, että eläkelaitokset

• noudattavat lakia ja hyvää vakuu­tustapaa sekä
• käyttävät toiminnassaan asianmukaisia menettelytapoja.

Finanssivalvonta valvoo erityisesti eläkelaitosten talouden ja vakavaraisuuden kehitystä.

Finanssivalvonta

• vahvistaa eläkesäätiöiden ja -kassojen säännöt
• pitää eläkesäätiö- ja eläkekassarekisteriä sekä työeläkevakuutusyhtiöiden toimiluparekisteriä
• seuraa yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa työeläkevakuutusyhtiöiden kilpailuolosuhteita
• selvittää kilpailunrajoituksia
• ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoitusten vahingollisten vaikutusten poistamiseksi
• tekee aloitteita kilpailun edistämiseksi
• valvoo Eläketurvakeskuksen taloutta.

STM:n tehtävät

STM:n tehtävänä on

• vakuutusalaa koskevan lainsäädännön valmistelu
• lakisääteisen työeläkevakuutuksen vakuutusehtojen ja laskuperusteiden vahvistaminen
• vakuutusalaa koskevan Euroopan unionin piirissä tapahtuvan ja muun kansainvälisen yhteistyön koordinointi.

STM:n ja valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistaviksi kuuluvat vakuutusyhtiöiden kuten työeläkeyhtiöiden perustaminen ja toimilupaa koskevat päätökset.

Kevan sekä valtion ja kirkon eläkerahastojen valvonta

Valtiovarainministeriölle kuuluu

• Kevan yleisvalvonta
• valtion eläkerahaston toiminnan valvonta.

Finanssivalvonta valvoo

• Kevan rahoitustoiminnan suunnittelua ja Kevan varojen sijoittamista
• valtion eläkerahaston sijoitustoimintaa
• kirkon eläkerahaston sijoitustoimintaa.

Valtiontalouden tarkastuvirasto ja eduskunnan tarkastusvaliokunta valvovat Kevaa siltä osin kuin Keva hoitaa valtion eläketurvan toimeenpanoa.

Mitä hallintokantelulla tarkoitetaan?

Hallintokantelu on laillisuusvalvonnan keino, jolla tarkoitetaan ylemmälle tai muulle valvovalle viranomaiselle osoitettua ilmoitusta tai ilmiantoa virkatoimen virheellisyydestä taikka viranomaisen toimintaa koskevasta laiminlyönnistä.

Hallintokantelun tekeminen

Kuka voi tehdä hallintokantelun?

Hallintokantelun voi tehdä kuka tahansa.

Kantelun tekeminen ei edellytä asianosaisasemaa. Kantelun tekeminen ei myöskään perusta kantelun tekijälle hallintolaissa tarkoitettua asianosaisasemaa.

Mistä hallintokantelu voidaan tehdä?

Hallintokantelu voidaan tehdä lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Hallintokantelu voi koskea kaiken tyyppistä viranomaistoimintaa, myös tosiallista toimintaa.

Säännöksen lainvastaisuus on tarkoitettu laajasti ymmärrettäväksi. Säännöksen lainvastaisuus sisältää lain ja lain nojalla annettujen alemman asteisten säännösten ja määräysten vastaisen menettelyn, mutta myös perustuslain 21 §:ssä tarkoitettujen hyvän hallinnon vaatimusten vastaisen menettelyn.

Hallintokantelu voi siten koskea esimerkiksi

• menettelyvirhettä
• harkintavallan väärinkäyttöä
• virkamiehen epäasianmukaista käyttäytymistä
• muuta hyvän hallinnon vastaista menettelyä
• viranomaisen passiivisuutta
• virkatehtävien laiminlyöntiä.

Hallintokantelua ei ole tarkoitettu tarkoituksenmukaisuuskysymysten arviointiin, koska kantelu on oikeussuojakeino.

Hallintokantelu voidaan tehdä

• viranomaisen
• viranomaiseen palvelussuhteessa olevan henkilön
• muun julkista hallintotehtävää hoitavan

lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä.

Palvelussuhteen laatu tai julkisen hallintotehtävän organisointitapa ei vaikuta siihen, voiko menettelystä kannella. Näin ollen kantelun kohteena voi olla myös sellainen yksityinen palveluntuottaja, joka lain nojalla tehdyn ostopalvelusopimuksen perusteella hoitaa viranomaisen järjestämisvastuulle kuuluvaa lakisääteistä tehtävää.

Kenelle hallintokantelu tehdään?

Hallintokantelu tehdään kantelua koskevaa toimintaa valvovalle viranomaiselle.

Tarkemmat tiedot

Yksityisten alojen eläkelaitosten toimintaa koskeva hallintokantelu tehdään Finanssivalvonnalle.

Kevan toimintaa koskeva hallintokantelu tehdään valtiovarainministeriölle.

Eläketurvakeskuksen toiminnan valvonnasta ei ole säädetty erikseen, minkä vuoksi Eläketurvakeskuksen toiminnasta kannellaan eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Tällöin kyse ei ole hallintolain mukaisesta hallintokantelusta, vaan kanteluun sovelletaan valtioneuvoston oikeuskanslerista annettua lakia (193/2000) ja eduskunnan oikeusasiamiehestä annettua lakia (197/2002).

Missä muodossa hallintokantelu pitää tehdä?

Hallintokantelu tehdään lähtökohtaisesti kirjallisesti.

Jos valvova viranomainen suostuu, kantelun saa tehdä suullisesti.

Tarkemmat tiedot

Jos valvova viranomainen suostuu suullisen kantelun tekemiseen, tulee valvovan viranomaisen HL:n 42 §:n mukaisesti kirjata suullisesti ilmoitetut seikat asiakirjaan kantelijan puolesta.

Mitä hallintokantelusta pitää ilmetä?

Kantelusta tulee ilmetä

• millä perusteilla kantelija pitää menettelyä virheellisenä
• mahdollisuuksien mukaan tieto menettelyn tai laiminlyönnin ajankohdasta
• kantelijan nimi ja yhteystiedot.

Valvova viranomainen voi tarvittaessa pyytää kantelijalta lisäselvitystä kantelun perusteista.

Valvova viranomainen voi ottaa nimettömän kantelun käsiteltäväksi viranomaisaloitteisena valvonta-asiana, jos valvova viranomainen kantelun perusteella katsoo käsiteltäväksi ottamiseen olevan aihetta.

Asiakkaille tulee tiedottaa hallintokantelusta

Eläkelaitosten tulee tiedottaa asiakkailleen hallintokantelun hoitamisen kannalta tarpeellisista seikoista.

Asiakkaille tulee tiedottaa muun muassa

• kuka voi tehdä hallintokantelun
• mistä hallintokantelun voi tehdä
• kenelle hallintokantelu tehdään ja
• kuinka hallintokantelun hoitamisessa menetellään.

Hallintokantelun käsittely

Kun valvova viranomainen on perehtynyt kanteluun ja tehnyt kantelusta alustavan oikeudellisen kokonaisarvion, valvova viranomainen ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin valvova viranomainen kantelun perusteella katsoo olevan aihetta.

Valvova viranomainen harkitsee tapauskohtaisesti, minkälaisia toimenpiteitä kantelu edellyttää. Toimenpiteitä tulisi harkita erityisesti lain noudattamisen ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta. Lain noudattamisen näkökulma sisältää sekä lainvastaisen menettelyn että velvollisuuden täyttämättä jättämisen.

Valvova viranomainen voi pyytää valvottavalta asiaan liittyviä asiakirjoja ja muuta selvitystä puhelimitse tai kirjallisesti.

Jos valvova viranomainen katsoo, että kantelu ei anna aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, valvovan viranomaisen tulee ilmoittaa siitä viivytyksettä kantelun tekijälle.

Jos samansisältöinen hallintokantelu on tehty useammalle valvovalle viranomaiselle, viranomaiset sopivat keskenään, mikä viranomainen tutkii kantelun.

Valvova viranomainen voi alustavan oikeudellisen arvionsa perusteella päätyä myös siihen, että asiaa ryhdytään käsittelemään kantelumenettelyn sijasta muussa oikeudellisessa menettelyssä (esimerkiksi tehdään tutkintapyyntö poliisille).

Hyvän hallinnon perusteet ja henkilöiden oikeuksien turvaaminen hallintokantelun käsittelyssä

Hallintokantelua käsiteltäessä on

• noudatettava hyvän hallinnon perusteita
• turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee.

Hyvän hallinnon perusteilla tarkoitetaan ensisijaisesti HL:n 2 luvussa säädettyjä viranomaisten toiminnan laadullisia vähimmäisvaatimuksia, kuten hallinnon oikeusperiaatteita. Myös esteellisyyttä ja käsittelyn viivytyksettömyyttä koskevat säännökset tulee ottaa huomioon.

Henkilöiden oikeuksien turvaaminen edellyttää, että hallintokantelua käsittelevät huolehtivat ratkaisun perusteeksi tarvittavien oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen riittävästä selvittämisestä. Esimerkiksi kantelun kohteelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos asia saattaa johtaa kantelun kohteen arvostelemiseen. Myös kantelijan kuuleminen voi olla tarpeen asian selvittämiseksi.

Hallintokantelun vanhentumisaika

Hallintokantelua ei tutkita, jos hallintokantelu koskee 2 vuotta vanhempaa asiaa, ellei tutkimiseen ole erityistä syytä.

Määräajan alkaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti vanhentumisaika alkaa kulua lainvastaiseksi väitetystä ratkaisusta tai muusta virkatoimesta.

Tarkemmat tiedot

Lähtökohtaisesti yli 5 vuotta vanhempaa asiaa ei tutkittaisi erityisestäkään syystä.

Hallintokanteluasian ratkaiseminen ja ratkaisun tiedoksiantaminen

Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja ratkaisun tiedoksiantoon sovelletaan hallintolain säännöksiä.

Hallintolain 7 luvun asian ratkaisemista koskevien säännösten soveltaminen on kuitenkin joustavaa erityisesti päätöksen perusteluvelvollisuuden laajuuden osalta silloin, kun kyse ei ole lainvastaisesta tai muutoin virheellisestä menettelystä.

Ratkaisuna voi olla, että hallintokantelu ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Tarkemmat tiedot

Hallintokantelun ratkaisu annetaan pääsääntöisesti tiedoksi kantelun tekijälle ja kantelun kohteelle ainakin silloin, jos kohdetta on kuultu.

Hallintokantelun johdosta annettava hallinnollinen ohjaus

Hallinnollinen ohjaus annetaan osana kanteluasian ratkaisua. Laissa on säädetty hallinnollisen ohjauksen keinoista, joita ovat

• huomion kiinnittäminen hyvän hallinnon vaatimuksiin
• käsityksen ilmaiseminen lainmukaisesta menettelystä
• huomautuksen antaminen.

Huomion kiinnittämisellä ja käsityksen ilmaisemisella ohjataan valvottavaa ottamaan tulevassa toiminnassaan huomioon hyvän hallinnon vaatimukset ja toimimaan lain edellyttämällä tavalla. Huomautuksella ohjataan moittivammin toimimaan vastaisuudessa lain edellyttämällä tavalla.

Valvovat viranomaiset voivat käyttää myös laissa säädettyjä lievempiä hallinnollisen ohjauksen muotoja, kuten ilmaista käsityksensä valvonnan kohteena olevan toiminnan asianmukaisuudesta. 

Ohjauksen keinoja käytetään suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja toisensa poissulkevasti siten, että yksittäinen virhe tai laiminlyönti johtaa vain yhdenlaisen keinon käyttämiseen.

Keinojen valintaan vaikuttavat muun muassa

• virheen laatu ja luonne
• sovellettavien säännösten tulkinnanvaraisuus
• virheen johtuminen valvottavasta riippumattomista syistä.

Hallinnollisia ohjauskeinoja ei voi käyttää silloin, jos kantelun kohteena oleva teko on luonteensa tai vakavuutensa perusteella sellainen, että on aihetta ryhtyä toimenpiteisiin muussa laissa, kuten rikoslaissa, säädetyn menettelyn käynnistämiseksi. Jos muun lain mukainen menettely käynnistetään, tällöin hallintokantelun käsittely raukeaa. Raukeamisesta ilmoitetaan kantelun tekijälle.

Hallintokanteluasioissa on muutoksenhakukielto

Hallintokanteluasiassa annettuun ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.

Muutoksenhakumahdollisuus ei ole tarpeen, koska hallintokanteluasiassa ei päätetä kenenkään oikeudesta, edusta tai velvollisuudesta. Hallintokantelusta annettavalla ratkaisulla ja siinä mahdollisesti annettavalla hallinnollisella ohjauksella ei ole vastaavia oikeudellisia vaikutuksia kuin hallintoasiassa annettavalla päätöksellä.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä säädetään Suomen perustuslaissa (731/1999) ja eduskunnan oi­keusasiamiehestä annetussa laissa (197/2002).

Eduskunnan oikeusasiamies valvoo, että muun muassa tuomioistuimet, eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa julkista tehtävää hoitaessaan. Tehtävää hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista (PL 10 luku 109 § 1 mom.).

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimii erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien edistämistä varten Ihmisoikeuskeskus.

Tarkemmat tiedot

Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden tutkiminen

Oikeusasiamies valvoo laillisuutta etupäässä tutkimalla kirjallisia kanteluita.

Oikeusasiamies ei kuitenkaan tutki kantelua seuraavista syistä:

• asia koskee yli 2 vuotta vanhaa asiaa, ellei kantelun tutkimiseen ole erityistä syytä (L eduskunnan oikeusasiamiehestä 3 §)
• asia ei kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan
• asia on parhaillaan tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen viranomaisen käsiteltävänä
• asiassa on muutoksenhaku kesken tai asiaan voi vielä hakea muutosta
• on olemassa muu syy.

Oikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvontaansa kuuluvan asian käsiteltäväksi myös omasta aloitteestaan (L eduskunnan oikeusasiamiehestä 4 §).

Oikeusasiamiehellä on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot sekä suorittaa tarkastuksia perehtyäkseen laillisuusvalvontaansa kuuluviin asioihin.

Eduskunnan oikeusasiamies ei valvo valtioneuvoston oikeuskanslerin toimintaa. Jos oikeuskansleri on jo tutkinut kantelun, samaa asiaa koskevaa kantelua ei oteta enää uudelleen tutkittavaksi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ilman erityistä syytä.

Mihin toimenpiteisiin eduskunnan oikeusasiamies voi ryhtyä?

Jos valvottava on menetellyt vastoin lakia tai laiminlyönyt velvollisuutensa, oikeusasiamies voi

• antaa huomautuksen vastaisen varalle
• määrätä poliisitutkinnan tai esitutkinnan aloitettavaksi
• nostaa syytteen, jos kyse on vakavasta lainvastaisuudesta
• saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lainmukaisesta menettelystä
• kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallintotavan vaatimuksiin tai näkökohtiin, jotka edistävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista
• tehdä toimivaltaiselle viranomaiselle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseksi
• kiinnittää valtioneuvoston tai muun lainsäädännön valmistelusta vastaavan huomiota puutteisiin, joita on havainnut säännöksissä tai määräyksissä ja tehdä esityksiä puutteiden poistamiseksi (L eduskunnan oikeusasiamiehestä 10 ja 11 §).

Oikeusasiamies ei voi

• muuttaa tai kumota valvottavan tahon tekemää ratkaisua
• puuttua siihen, miten valvottava taho on käyttänyt valvottavalle taholle lain mukaan kuuluvaa harkintavaltaa, jos harkintavaltaa ei ole ylitetty tai käytetty väärin
• määrätä vahingonkorvausta maksettavaksi.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle työeläkeasiassa

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on keskitetty ylimmän laillisuusvalvojan tehtävät asioissa, jotka koskevat yksilön oikeuksien toteutumista sosiaalivakuutuksessa (laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta 330/2022, 3 § 1 mom. 8 kohta). Näin ollen kansalaiset voivat osoittaa työeläkeasiaa koskevan kantelunsa eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun tekemisestä eduskunnan oikeusasiamiehelle kerrotaan tarkemmin eduskunnan oikeusasiamiehen internetsivuilla.

Oikeusasiamiehen ratkaisusta ilmenee, miten eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tulee yksittäistapauksessa menetellä. Jos oikeusasiamies on todennut eläkelaitosta tai Eläketurvakeskusta koskevan kantelun aiheettomaksi, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus ei anna asiassa uutta päätöstä.

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävistä säädetään Suomen perustuslaissa (731/1999) ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetussa laissa (193/2000). 

Valtioneuvoston oikeuskansleri muun muassa valvoo, että eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa julkista tehtävää hoitaessaan. Tehtävää hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista (PL 10 luku 108 § 1 mom.).

Oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden tutkiminen

Valvonta tapahtuu enimmäkseen kirjallisen kantelumenettelyn avulla.

Oikeuskansleri tutkii kantelun, jos

• on aihetta epäillä, että oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluva henkilö, viranomainen tai muu yhteisö on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä
• oikeuskansleri katsoo muusta syystä olevan aihetta kantelun tutkimiseen.

Oikeuskansleri ei tutki kantelua, joka koskee yli 2 vuotta vanhaa asiaa, ellei tutkimiseen ole erityistä syytä.

Oikeuskansleri tutkii myös viranomaisten tekemiä ilmoituksia ja esityksiä ja ryhtyy tarvittaessa ilmoitusten ja esitysten tutkimisesta aiheutuviin toimenpiteisiin.

Oikeuskansleri voi ottaa myös oma-aloitteisesti esimerkiksi tiedotusvälineissä esiin tulleita asioita tutkittavaksi (L valtioneuvoston oikeuskanslerista, 3 ja 4 §).

Oikeuskanslerilla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta laillisuusvalvontaansa varten tarvitsemansa tiedot (PL 10 luku 111 § 1 mom.).

Oikeuskansleri ei valvo eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaa. Jos eduskunnan oikeusasiamies on jo tutkinut kantelun, samaa asiaa koskevaa kantelua ei oteta enää uudelleen tutkittavaksi oikeuskanslerin kansliassa ilman erityistä syytä.

Mihin toimenpiteisiin oikeuskansleri voi ryhtyä?

Seurauksena lainvastaisesta tai virheellisestä menettelystä oikeuskansleri voi ryhtyä seuraaviin toimenpiteisiin:

• kiinnittää asianomaisen huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn
• antaa virheen tehneelle huomautuksen
• tehdä esityksen säännösten tai määräysten muuttamiseksi
• antaa virheen tehneelle ohjeen oikeasta menettelystä vastaisen varalle
• määrätä poliisitutkinnan tai esitutkinnan aloitettavaksi
• vakavammissa tapauksissa määrätä syytteen nostettavaksi.

Jos yleinen etu vaatii, oikeuskanslerin on ryhdyttävä toimenpiteisiin oikaisun saamiseksi lainvastaiseen tai virheelliseen päätökseen tai menettelyyn (L valtioneuvoston oikeuskanslerista, 6 ja 7 §).

Oikeuskansleri ei voi itse

• kumota tai muuttaa lainvastaiseksi tai virheelliseksi katsomaansa ratkaisua
• määrätä vahingonkorvausta.

Kantelu oikeuskanslerille työeläkeasiassa

Ylin laillisuusvalvonta yksilön oikeuksien toteutumisesta sosiaalivakuutuksessa ja siten myös työeläkeasioissa on keskitetty eduskunnan oikeusasiamiehelle (laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta 330/2022, 3 § 1 mom. 8 kohta). Näin ollen eduskunnan oikeuskansleri siirtää sille tällaisessa asiassa tehdyn kantelun oikeusasiamiehen käsiteltäväksi, jollei oikeuskansleri katso erityisistä syistä tarkoituksenmukaiseksi ratkaista asiaa itse (laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta 330/2022, 4 § 1 mom.). 

Eduskunnan oikeuskanslerin tehtäviin kuuluu sosiaalivakuutuksen osalta kuitenkin esimerkiksi palvelujen järjestämiseen liittyvät rakenteelliset kysymykset. Oikeuskanslerin viraston sosiaalivakuutuksen osaaminen on suuntautunut erityisesti säädösvalvonnassa sekä valtioneuvoston valvonnassa esillä olevien rakenteellisten kysymysten tarkasteluun.

Kantelun tekemisestä oikeuskanslerille kerrotaan tarkemmin oikeuskanslerinviraston internetsivuilla.

Jos oikeuskansleri ratkaisee asian, oikeuskanslerin ratkaisusta ilmenee, miten eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tulee yksittäistapauksessa menetellä. Jos oikeuskansleri on todennut eläkelaitosta tai Eläketurvakeskusta koskevan kantelun aiheettomaksi, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus ei anna asiassa uutta päätöstä.

Kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle

Euroopan oikeusasiamiehelle voi tehdä kantelun hallinnollisesta epäkohdasta yhteisön toimielimen tai laitoksen toiminnassa.

Mitkä tahot voivat olla Euroopan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun kohteena?

Euroopan oikeusasiamiehen valtuudet rajoittuvat EU:n toimielimiin, elimiin ja laitoksiin.

Kantelun kohteena voivat olla muun muassa seuraavat yhteisön toimielimet:

• Euroopan parlamentti
• Eurooppa-neuvosto
• Euroopan komissio ja
• laitokset kuten Euroopan talous- ja sosiaalikomitea.

EU-tuomioistuimen toiminnasta lainkäyttöelimenä ei voi tehdä kantelua.

Euroopan oikeusasiamies ei voi tutkia kanteluja, jotka on tehty esimerkiksi kansallisista viranomaisista. Tämän vuoksi Euroopan oikeusasiamies ei voi käsitellä myöskään eläkelaitosten tai Eläketurvakeskuksen päätöksiin liittyviä kanteluita.

Ketkä voivat tehdä kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle ja millä tavalla?

Euroopan oikeusasiamiehelle kantelun voivat tehdä muun muassa seuravat tahot:

• Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen
• jäsenvaltiossa oleskeleva henkilö
• liikeyritys, yhdistys tai muut yhteisö, jonka rekisteröity kotipaikka on EU:ssa.

Kantelun voi tehdä suoraan Euroopan oikeusasiamiehelle tai Euroopan parlamentin välityksellä.

Kantelun voi tehdä millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Lisätietoja kantelun tekemisestä saa Euroopan oikeusasiamiehen internetsivuilta.

Valittaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) toimii Euroopan Neuvoston yhteydessä.

Kuka voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi valittaa jokainen, joka katsoo, että hänen

• Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS) turvattuja oikeuksia on loukattu tai
• Euroopan ihmisoikeussopimusta täydentävissä lisäpöytäkirjoissa turvattuja oikeuksia on loukattu.

Mistä asioista voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen voi valittaa teoista ja laiminlyönneistä, jotka ovat tapahtuneet viranomaisten (lainsäätäjän, hallintoviranomaisen, tuomioistuimen jne.) toiminnassa tai muuten julkista valtaa käytettäessä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi voi toimittaa esimerkiksi kysymyksen siitä, loukkaako eduskunnan säätämä laki jonkun henkilön ihmisoikeuksia. Sen sijaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ratkaise eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen antaman päätöksen työeläkelakien mukaisuutta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii myös, täyttääkö tuomioistuimessa noudatettava menettely Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimukset (fair trial-vaatimus).

Jos valitus koskee hallintoviranomaisen, kuten eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen tai tuomioistuimen (esimerkiksi VakO:n) ratkaisua, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi tutkia valituksen ainoastaan, jos kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on käyty läpi.

Missä ajassa valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle on tehtävä?

Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle on tehtävä 4 kuukauden kuluessa lopulliseksi katsottavasta ratkaisusta. Määräaika alkaa siitä, kun säännönmukaisen muutoksenhaun jälkeen annettu lopullinen päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi.

Tarkempaa tietoa ja ohjeita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtävästä valituksesta löytyy Suomen ulkoministeriön internetsivuilta.

Mihin toimenpiteisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi ryhtyä?

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi velvoittaa valtion

• maksamaan juttunsa voittaneelle korvausta ja
• korvaamaan juttunsa voittaneelle prosessista aiheutuneet kulut.

Tämä johtuu siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa vastaajana on aina valtio, vaikka valituksen taustalla olisikin jonkin yksittäisen viranomaisen tai muutoksenhakuelimen toiminta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lopullinen tuomio on vastaajavaltiota oikeudellisesti sitova. Jos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on määrännyt ihmisoikeussopimusta rikkoneen valtion maksamaan muutoksenhakijalle hyvitystä, valtion on suoritettava korvaus 3 kuukauden kuluessa tuomion lopulliseksi tulemisesta. Jos maksu viivästyy, valtion on maksettava korkoa viivästyneelle saatavalle. Euroopan neuvoston ministerikomitea valvoo tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoa ja maksujen suorittamista.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei voi

• muuttaa tai purkaa kansallisten tuomioistuinten päätöksiä
• puuttua välittömästi valituksessa mainitun viranomaisen toimintaan.

Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan unionin tuomioistuin (EU-tuomioistuin) on Euroopan unionin tuomiovaltaa käyttävä toimielin, jonka tarkoituksena on

• tutkia Euroopan unionin toimien lainmukaisuus ja
• varmistaa Euroopan unionin oikeuden yhtenäinen tulkinta ja soveltaminen.

EU-tuomioistuin ei ole muutoksenhakutuomioistuin. Näin ollen EU-tuomioistuin ei voi mitätöidä tai muuttaa kansallisten tuomioistuinten päätöksiä.

EU-tuomioistuin koostuu

• unionin tuomioistuimesta
• unionin yleisestä tuomioistuimesta ja
• virkamiestuomioistuimesta.

Ennakkoratkaisumenettely Euroopan unionin tuomioistuimessa

Työeläkeasioiden kannalta merkityksellisin EU-tuomioistuimen käsittelemä kannetyyppi on ennakkoratkaisumenettely.

EU-tuomioistuin antaa kansallisten tuomioistuinten pyynnöstä ennakkoratkaisuja

• Euroopan unionin oikeuden tulkinnasta ja
• Euroopan unionin toimielinten antamien säädösten pätevyydestä.

Kansallisen tuomioistuimen on pyydettävä EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua, jos kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätökseen ei saa hakea muutosta, tulee kysymys Euroopan unionin oikeuden tulkinnasta tai Euroopan unionin toimielinten antamien säädösten pätevyydestä.

Ennakkoratkaisumenettelyssä EU-tuomioistuin antaa ratkaisunsa joko tuomiona tai perusteltuna määräyksenä, jos vastaavasta asiasta on jo aiemmin annettu tuomio.

EU-tuomioistuimen ratkaisu sitoo ennakkoratkaisua pyytänyttä kansallista tuomioistuinta sekä muita kansallisia tuomioistuimia, jotka käsittelevät samanlaista ongelmaa. Myös EU-tuomioistuimen aiemmat tulkinnat muun muassa EU:n sosiaaliturva-asetusten soveltamisesta vaikuttavat työeläkelainsäädännön soveltamiseen. Lisäksi EU-tuomioistuimen kilpailuoikeudellisilla ratkaisuilla on vaikutusta työeläkelaitosten toimintaan ja menettelytapoihin.