Kiinan sosiaaliturvasopimus

Sekä työntekijöihin ja yrittäjiin sovelletaan lähtökohtaisesti työntekomaan lainsäädäntöä.

Työntekijät

Kiinan sopimuksen pääsääntönä on työskentelymaan lainsäädännön soveltaminen. Jos henkilö täyttää työskentelymaan lainsäädännön edellytykset, henkilö vakuutetaan työskentelymaassa.

Kiinan sopimuksessa ei ole erityissäännöstä kahdessa sopimusmaassa toimivalle työnantajalle työskentelystä.

Esimerkki: pääsäännön mukainen vakuuttaminen

Henkilö A solmii työsopimuksen kiinalaisen työnantajan kanssa ja lähtee Kiinaan  kahdeksi vuodeksi työskentelemään paikalliseen yritykseen. Henkilöön A sovelletaan Kiinan lainsäädäntöä. Työeläkevakuutusmaksuja ei näin ollen makseta Suomeen.

Esimerkki: henkilöllä on kaksi työnantajaa

Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Kiinassa ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Kiinassa kiinalaiselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi Suomessa suomalaiselle työnantajalle. Henkilöön B sovelletaan Kiinan lainsäädäntöä hänen Kiinassa tapahtuvan työskentelyn osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.

Esimerkki: virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa

Henkilö C lähtee Kiinaan Suomen valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa lisäksi vastaan osa-aikaisen työn Kiinassa paikallisesta yliopistosta. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Kiinan lainsäädännön mukaisesti.

Yrittäjät

Myös yrittäjien osalta pääsääntönä on sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa yrittäjätoimintaa harjoitetaan. Jos yrittäjä täyttää sopimusmaan lainsäädännön edellytykset, yrittäjätoiminta vakuutetaan kyseisessä maassa.

Työntekijä voidaan lähettää toisen sopimusmaan alueelle enintään 5 vuodeksi

Tärkein poikkeus työskentelymaassa vakuuttamisen pääsäännöstä koskee lähetettyjä työntekijöitä.

Työntekijä, joka

• on työsuhteessa sopimusmaan alueella toimivaan työnantajaan, jolla on toimipaikka tässä valtiossa,
• kuuluu sopimusmaan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin ja
• lähetetään toiseen sopimusmaahan tekemään työtään tälle työnantajalle enintään 5 vuodeksi

kuuluu tämän työskentelyn osalta lähtömaansa lainsäädännön piiriin.

Esimerkki: Kiinaan lähetetty työntekijä

Suomessa toimiva tietotekniikkayritys N lähettää henkilön A Kiinan sivukonttoriin 5 vuodeksi. Henkilö on työskennellyt ennen komennustaan Suomessa ja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Eläketurvakeskus myöntää henkilölle A lähetetyn työntekijän todistuksen työnantajan hakemuksen perusteella. Henkilö vakuutetaan Suomen työeläkejärjestelmässä.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja perheenjäsenten osalta henkilö A on yhteydessä Kelaan.

Pidennys lähettämisaikaan

Kiinan sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä jos työskentely kestää kauemmin kuin 5 vuotta.

Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta

Edellytyksenä lähettämiselle on, että Eläketurvakeskuksesta haetaan FI/CN 1 todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta.  Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan sopimuksen piiriin kuuluvien sosiaaliturvan alojen osalta.

Todistuksella vapautuu Kiinassa

• perusvanhuuseläkkeen maksuista sekä
• työttömyysvakuutusmaksuista.

Kiinan yhteyselin antaa vastaavasti Kiinasta Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen CN/FI 1 kuulumisesta Kiinan sosiaaliturvaan sopimuksen kattamin osin.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta henkilön on oltava yhteydessä Kelaan.

Yrittäjä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan enintään 5 vuotta

Myös yrittäjien kohdalla pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Jos yrittäjä siirtää toimintansa tilapäisesti toiseen sopimusmaahan, edellytyksenä sille, että yrittäjä säilyy lähtövaltion sosiaaliturvalainsäädännön piirissä on, että yrittäjä

• harjoittaa tavallisesti yrittäjätoimintaa lähtövaltiossa ja
• siirtää tilapäisesti, enintään 5 vuodeksi toimintansa toiseen sopimusmaahan.

Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä.

Pidennys lähettämisaikaan

Kiinan sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä jos työskentely kestää kauemmin kuin 5 vuotta.

Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta

Edellytyksenä Suomen sosiaaliturvaan kuulumiselle Kiinassa työskentelyn aikana on, että yrittäjä hakee FI/CN 1 todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Todistusta tulisi hakea ennen yrittäjätoiminnan siirtämistä Kiinaan.

Eläketurvakeskuksen myöntämällä todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen lainsäädännön piiriin sopimukseen kuuluvien sosiaaliturvan aloilla. Todistuksella vapautuu Kiinassa

• perusvanhuuseläkkeen maksuista
• työttömyysvakuutusmaksuista.

Kiinan yhteyselin antaa vastaavasti Kiinasta Suomeen lähetetyille yrittäjille todistuksen CN/FI 1 kuulumisesta Kiinan sosiaaliturvaan.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta on oltava yhteyssä Kelaan.

Poikkeukset sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin

Suomen ja Kiinan toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat sopia poikkeuksista kaikkiin sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin. Suomessa toimivaltainen viranomainen on sosiaali- ja terveysministeriö. Toimivaltainen laitos on Eläketurvakeskus.

Suomen ja Kiinan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa on erikseen säännös työntekijän ja yrittäjän yli 5 vuoden komennusajan pidennyksiä varten. Sitä vastoin 10 artiklan nojalla voidaan poiketa kaikista sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista säännöksistä.

Poikkeuslupa edellyttää

• molempien sopimusmaiden,
• työnantajan ja
• työntekijän

suostumusta poikkeuslupaan.

Poikkeusluvan hakeminen

Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta sähköisellä hakemuksella tai paperisella hakemuslomakkeella. Jos poikkeusluvan edellytykset täyttyvät, Eläketurvakeskus myöntää poikkeuslupaa hakeneelle todistuksen siitä, että henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Virkamiehet kuuluvat heidät palkanneen hallinnon lainsäädännön alaisuuteen

Virkamiehet ja vastaava henkilöstö kuuluvat sen sopimusvaltion lainsäädännön alaisuuteen, jonka hallinnon palveluksessa virkamies on.

Kiinan sopimus ei vaikuta diplomaattisia tai konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen soveltamiseen.

Virkamiehet ja vastaava henkilöstö

Kiinan sopimus koskee valtion virkamiehiä. Varsinaiset virkamiehet eli virkamiehet, jotka ovat virkasuhteessa, vakuutetaan poikkeuksetta heidät palkanneen hallinnon lainsäädännön mukaan.

Virkamiehiä vastaava henkilöstö on virkamies, joka on työsuhteessa valtioon. Virkamiehinä pidettävien henkilöiden osalta Suomessa vakuuttamisen edellytys on, että tällainen henkilö on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomailla työskentelyä.

Eläketurvakeskus antaa hakemuksesta todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta virkamiehille. Virkamiehen perheenjäsenten on oltava yhteydessä Kelaan.

Tarkemmat tiedot

 

 

Suomen ja Kiinan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.

Pääsääntönä on, kuten yrittäjienkin kohdalla, sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa toimintaa harjoitetaan.

Apurahansaajien lähettäminen

Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Kiinaan.

Apurahansaaja, joka

• lähtee Kiinaan työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi
• vakuuttaa itsensä MYEL -vakuutuksessa ja
• on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Kiinassa

voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin hän työskentelisi ja asuisi Suomessa. Vakuuttaminen edellyttää Eläketurvakeskuksen antamaa todistusta  FI/CN 1 siitä, että henkilö kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin.

Merimiehiin sovelletaan lippuvaltiosääntöä. Lippuvaltiosäännön mukaan laivalla työskentelevään sovelletaan sen sopimusmaan lainsäädäntöä, jonka lipun alla alus kulkee.

Kuitenkin henkilöön, joka

• asuu tavallisesti toisen sopimusvaltion alueella ja joka
• lähetetään työhön toisen sopimusvaltion lipun alla kulkevalle merenkulkualukselle

sovelletaan asuinvaltion lainsäädäntöä.

Eläketurvakeskus myöntää todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta aina määräajaksi.

Jos ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet muuttuvat todistuksen voimassaoloaikana, tulee esimerkiksi seuraavat muutokset ilmoittaa Eläketurvakeskukselle:

• Suomeen paluu tai komennuksen keskeytyminen yli 30 päivää ennen todistuksen voimassaolon päättymistä
• työsuhteen päättyminen
• työnantajan vaihtuminen tai uuden rinnakkaisen työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aloittaminen
• pysyvä muutto ulkomaille 
• ulkomailla työskentelyn keskeytyminen lomautuksen, sairauden tai palkattoman vapaan, perhevapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vapaan perusteella.

Jos komennus jatkuu yli 30 päivää työskentelyyn myönnetyn todistuksen umpeutumisen jälkeen, tulee henkilölle hakea uutta todistusta Eläketurvakeskuksesta.

Ilma-aluksen lentohenkilöstön jäsen vakuutetaan työskentelynsä osalta siinä sopimusvaltiossa, jonka alueella työnantajan päätoimipaikka sijaitsee.

Jos yrityksellä on sivuliike toisen sopimusvaltion alueella, vakuutetaan sivuliikkeen palveluksessa oleva henkilö siinä sopimusvaltiossa, jossa sivuliike sijaitsee.

Perheenjäsenen vakuuttaminen

Perheenjäsen ei työskentele ulkomailla

Kela ratkaisee, voiko ulkomailla oleskeleva lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jos perheenjäsen ei lainkaan työskentele ulkomailla. Ulkomaille lähetetyn työntekijän tai yrittäjän mukaan lähtevän perheenjäsenen tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.

Tarkemmat tiedot

Käytännössä lähetetyn työntekijän ja yrittäjän mukana seuraavat perheenjäsenet säilyvät yleensä Suomen asumisperusteisessa sosiaaliturvassa.

Joissakin sosiaaliturvasopimuksissa voi olla määräyksiä lähetetyn työntekijän mukana seuraavista perheenjäsenistä, jotka eivät työskentele. Esimerkiksi Japanin sosiaaliturvasopimuksen mukaan lähetetyn työntekijän mukana Japanissa oleviin perheenjäseniin ei sovelleta Japanin kansaneläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöä, jollei perheenjäsen itse pyydä Japanin kansaneläkejärjestelmän soveltamista.

Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä EU-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa

Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen aloittaa työskentelyn oleskellessaan ulkomailla, arvioidaan perheenjäsenen tilanne työnteon perusteella. Perheenjäsenen työskentely EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisen.

Jos lähetetyn työntekijän perheenjäsen aloittaa työskentelyn tilapäisesti suomalaisen työnantajan palveluksessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa, voi Eläketurvakeskus hakemuksesta myöntää perheenjäsenelle todistuksen Suomen sosiaaliturvassa pysymiseksi. Edellytyksenä on, että

• perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista,
• työskentely on tilapäistä ja
• työnantajan täyttää lähettävää työnantajaa koskevat edellytykset.

Se, mitä pidetään tilapäisenä työskentelynä tai mitä työnantajalta edellytetään, riippuu siitä, missä maassa työtä tehdään. Katso tarkemmin lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU-ohjeet tai kyseisen sosiaaliturvasopimusmaan ohjeet.

Jos suomalainen työnantaja ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Jos perheenjäsenen työnantaja on suomalaisen yrityksen ulkomainen tytäryhtiö tai jokin muu ulkomainen työnantaja, joka ei toimi Suomessa, perheenjäsen ei voi lähtökohtaisesti kuulua Suomen sosiaaliturvaan vaan perheenjäsen vakuutetaan pääsäännön mukaan työskentelymaassa. Eräiden sosiaaliturvasopimusten mukaan ulkomailta palkattu perheenjäsen voidaan kuitenkin katsoa lähetetyksi työntekijäksi ja perheenjäsen voi siten kuulua Suomen sosiaaliturvaan sopimuksen kattamien sosiaaliturvaetuuksien osalta, vaikka työoikeudellinen työnantaja onkin paikallinen yritys. Edellytys on tuolloin, että perheenjäsen solmii työsuhteen suomalaisen yrityksen konserniyrityksen kanssa ja suomalainen yritys vastaa lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Lisäksi edellytetään, että työskentely on tilapäistä ja että perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista. Tällainen määräys on seuraavissa sosiaaliturvasopimuksissa: Japani, USA, Australia, Intia, Kanada, Quebec, Israel ja Chile. Katso tarkemmin edellytyksistä kyseisen maan lähetettyjä työntekijöitä koskevista ohjeista.

Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn useassa eri EU-maassa, määräytyy perheenjäsenen vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien perusasetuksen määräysten mukaisesti. Katso erillinen ohjeisto asiasta.

Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa

Yritystoiminnan EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava perheenjäsen vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaassa.

Yrittäjätoiminnan EU-tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava lähetetyn työntekijän perheenjäsen voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan vain poikkeuslupamenettelyllä. Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta. Eläketurvakeskus tutkii poikkeusluvan edellytykset tapauskohtaisesti. Harkinnassa on merkitystä esimerkiksi sillä, onko perheenjäsen harjoittanut samaa yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaille lähtöään ja mille ajalle perheenjäsenellä on ollut aikaisemmin YEL:n mukainen vakuutus. Yrittäjätoiminnan ulkomailla tulee olla myös tilapäistä.

Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä sopimuksettomassa maassa

Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa, Kela ratkaisee voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.

Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä.

Jos paikalta palkattu perheenjäsen kuuluu työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen.

Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä sopimuksettomassa maassa

Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa yrittäjänä, Kela ratkaisee, voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.

Ulkomailla sopimuksettomassa maassa yrittäjätoiminnan aloittava perheenjäsen ei voi järjestää YEL:n mukaista vakuutusta Suomessa.

Opiskelijan vakuuttaminen

Opiskelija ei työskentele ulkomailla

Kela ratkaisee, voiko ulkomailla opiskeleva henkilö kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Opiskelijana ulkomaille lähtevän henkilön tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.

Opiskelija aloittaa työskentelyn työntekijänä tai yrittäjänä ulkomailla

Jos opiskelija aloittaa työskentelyn ollessaan ulkomailla, arvioidaan opiskelijan tilanne työnteon perusteella. Opiskelijan vakuuttaminen määräytyy samalla tavalla kuin paikalta palkatun perheenjäsenen.