Suomen ja Kanadan välinen sosiaaliturvasopimus voimaan 1.2.1988
Suomen ja Kanadan välinen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.2.1988. Sopimusta on myöhemmin täydennetty uudella sopimuksella, joka tuli voimaan 1.1.1997.
Suomi ja Kanada ovat sopineet täytäntöönpanoon liittyvistä asioista täytäntöönpanosopimuksessa. Kanadan sopimukseen sisältyy lisäksi päättöpöytäkirja, jossa on tarkentavia määräyksiä sopimuksen tulkinnasta. Sekä täytäntöönpanosopimusta että päättöpöytäkirjaa on muutettu samalla kun sopimusta uudistettiin vuonna 1997.
Suomen ja Kanadan välisen sosiaaliturvasopimuksen eri versioita ei ole konsolidoitu, vaan sopimusta, päättöpöytäkirjaa ja täydentävää vuoden 1997 sopimusta on luettava yhdessä.
Suomen ja Quebecin välinen sosiaaliturvasopimusjärjestely
Suomi on solminut Kanadan sosiaaliturvasopimuksen lisäksi erillisen sosiaaliturvasopimusjärjestelyn Quebecin provinssin kanssa. Sopimusjärjestely täydentää Suomen ja Kanadan välistä sosiaaliturvasopimusta. Suomen ja Quebecin välinen sopimusjärjestely tuli voimaan 1.4.1988. Quebecin sopimusmuutokset tulivat voimaan 1.5.1997
Suomi on solminut Quebecin kanssa erillisen sopimuksen saadakseen Kanadan kaikki pakolliset eläkejärjestelmät sopimusten piiriin. Kanadan perustuslain mukaan sen provinssit voivat irrottautua liittovaltion työeläkejärjestelmästä ja perustaa oman työeläkejärjestelmänsä. Quebec on käyttänyt tätä mahdollisuutta. Suomen ja Quebecin sopimusjärjestelyllä myös Quebecin työeläkejärjestelmä saadaan koordinaation piiriin. Suomen ja Kanadan sopimus ja Suomen ja Quebecin välinen sopimusjärjestely muodostavat Suomessa yhden kokonaisuuden.
Vaikka Quebecin provinssilla on oma erillinen työeläkejärjestelmänsä, Kanadan liittovaltion kansaneläkejärjestelmä kattaa myös Quebecin alueella asuvat henkilöt. Näin ollen sekä sopimuksen että sopimusjärjestelyn määräyksiä voidaan soveltaa samanaikaisesti niihin henkilöihin, jotka ovat työskennelleet joko vain Quebecin alueella tai sekä Quebecissä että muualla Kanadassa.
Vakuuttaminen vain yhdessä maassa
Työntekijän eläketurva järjestetään lähtökohtaisesti vain jommankumman maan eläkelainsäädännön tarkoittamalla tavalla. Sopimuksella vältytään kaksinkertaisilta eläkevakuutusmaksuilta.
Pääsääntönä työskentelymaassa vakuuttaminen
Pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Tällöin vakuutusmaksut maksetaan työskentelyvaltion lainsäädännön mukaisesti.
Poikkeukset työntekomaan lainsäädännön soveltamiseen
Työnantaja voi lähettää työntekijänsä toisen jäsenvaltion alueelle. Lähetettyyn työntekijään sovelletaan sopimuksen kattamin osin lähettäjävaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Sopimus sisältää poikkeuksia myös virkamiesten, yrittäjien ja merimiesten osalta.
Kanadan eläkeoikeuden syntymistä helpotetaan
Sekä Kanadan työeläke- että kansaneläkejärjestelmässä on odotusaikoja eläkeoikeuden saamiseksi. Sopimuksen perusteella oikeus Kanadan eläkkeeseen voi kuitenkin syntyä Suomen vakuutuskausien ja asumiskausien avulla.
Eläke-etuuksien maastavienti
Sopimuksen nojalla sopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan Suomeen ja Kanadaan (4 artikla). Suomen työeläkkeiden kannalta tällä määräyksellä ei ole enää merkitystä, sillä työeläkkeet maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin.
Eläkkeiden hakeminen hoidetaan keskitetysti
Sopimuksella helpotetaan eläkkeenhakijoiden asemaa, sillä yhteyselimet hoitavat eläkehakemusprosessin keskitetysti.
Sopimus koskee vain eläkkeitä
Sopimus koskee sekä Suomen että Kanadan osalta työeläkejärjestelmää kokonaisuudessaan.
Kanadan kansaneläkejärjestelmän osalta sopimus koskee vain vanhuuseläkettä. Suomen osalta sopimus koskee sitä vastoin koko kansaneläkejärjestelmää.
Suomen osalta sopimus koskee
- kansaneläkejärjestelmää
- työeläkejärjestelmää ja
- lakia työnantajan sosiaaliturvamaksusta.
Suomen ja Kanadan sosiaaliturvasopimus koskee vain eläkkeitä. Koska kansaneläkemaksu on poistunut 1.1.2010 kansallisesta laista, sopimuksen määräys on tältä osin menettänyt merkityksensä. Tästä huolimatta Kela pitää yleensä lähetetyt työntekijät Suomen sosiaaliturvassa myös niiltä osin, mitä sopimus ei kata. Tämän vuoksi työnantaja joutuu yleensä maksamaan henkilöstä myös em. lain tarkoittaman työnantajan sairausvakuutusmaksun.
Esimerkki: Henkilö lähtee lähetettynä työntekijänä Kanadaan 3 vuodeksi. Työnantaja maksaa sopimuksen määräysten mukaan eläkevakuutusmaksut Suomeen. Jos Kela pitää henkilön myös Suomen asumisperusteisessa sosiaaliturvassa, tulee työnantajan maksaa myös muut sosiaaliturvamaksut, mukaan lukien työnantajan sairausvakuutusmaksun, Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Kanadan osalta sopimus koskee
- kansaneläkejärjestelmää eli vanhuusturvalakia ja siihen liittyviä määräyksiä (Old Age Security Act) sekä
- Kanadan työeläkejärjestelmää (Canada Pension Plan) ja siihen liittyviä määräyksiä.
Kanadan työeläkejärjestelmä kattaa kaikki 18—70 -vuotiaat työntekijät ja yrittäjät, jotka ansaitsevat tietyn minimimäärän vuodessa. Vakuutusvuotena pidetään jokaista vuotta, jolta on maksettu vakuutusmaksuja vähintään tästä minimimäärästä.
Eläkkeen määrään vaikuttaa paitsi vakuutetun ansiotulo myös koko se aika, jona vakuutetun olisi mahdollista maksaa vakuutusmaksuja eli ns. vakuutusmaksukelpoinen aika.
Jotta keskiansioille perustuva eläke ei jäisi alhaiseksi niiltä vuosilta, jolloin tulot ovat jääneet tavallista alhaisemmiksi (esim. lastenhoito), voidaan nämä vuodet tietyin edellytyksin vähentää vakuutusmaksukelpoisesta ajasta.
Kanadan työeläkkeen perusteena olevilla ansioilla on yläraja ja eläkkeet on sidottu elinkustannusindeksiin.
Sopimuksen ulkopuolelle jäävät sosiaaliturvaetuudet
Oikeus etuuksiin, joita Suomen ja Kanadan sosiaaliturvasopimus ei koske, ratkaistaan molempien sopimusmaiden kansallisten lakien perusteella.
Työnantaja ja työntekijä voivat myös joutua maksamaan vakuutusmaksuja kahteen maahan niiden etuuksien osalta, joita Suomen ja Kanadan välinen sosiaaliturvasopimus ei koske.
Sopimuksen henkilöpiiri on laaja. Sopimusta sovelletaan henkilöihin
- jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet jommankumman sopimusmaan lainsäädännön piiriin kansalaisuudesta riippumatta ja
- heidän huollettaviinsa ja edunsaajiinsa (3.1 artikla).
Sopimuksen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvat myös pakolaiset sekä valtiottomat.
Kanadan sopimuksen mukaan kaikkia sopimuksen piiriin kuuluvia on kohdeltava yhdenvertaisesti maan omien kansalaisten kanssa (3.2 artikla).
Lähtökohtana on, että sopimusmaissa työskentelevät työntekijät on vakuutettava sen sopimusmaan lainsäädännön mukaan, jossa he työskentelevät (5.1 artiklan a alakohta).
Vakuuttaminen voi EU-maista poiketen jakaantua erityistilanteissa sosiaaliturvasopimusmaiden kohdalla.
Esimerkki, jossa henkilöllä on kaksi työnantajaa: Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Kanadassa ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Kanadassa paikalliselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi suomalaiselle työnantajalle Suomessa. Henkilöön B sovelletaan Kanadan lainsäädäntöä hänen Kanadassa tapahtuvan työskentelyn osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.
Esimerkki, jossa virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa: Henkilö C lähtee Kanadaan valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa vastaan lisäksi osa-aikaisen työn Kanadassa paikallisesta yliopistosta. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Kanadan lainsäädännön mukaisesti.
Työntekijä voidaan lähettää toisen sopimusmaan alueelle enintään kolmeksi vuodeksi
Työntekijä, joka
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on sopimusmaan alueella
- kuuluu sopimusmaan lainsäädännön piiriin ja
- lähetetään toiseen sopimusmaahan tekemään työtä tälle työnantajalle tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- tilapäisesti enintään 3 vuodeksi
kuuluu tämän työskentelyn osalta lähtömaan lainsäädännön piiriin (5.2 artikla).
Alun perin lähettämisaika Kanadan sopimuksessa oli 24 kuukautta. Vuoden 1997 uudistuksessa lähettämisaikaa pidennettiin 36 kuukauteen.
Suomalaiseen ”työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla” tarkoitetaan työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaa työnantajaa eli kanadalaista emo- tai tytäryhtiötä. Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä Kanadaan, työsuhteen jatkumista lähettävään työnantajaan ei välttämättä vaadita. Näin ollen on mahdollista, että työsuhde solmitaan lähettävän yrityksen ulkomaiseen konserniyritykseen. Suomalainen yritys on kuitenkin viime kädessä vastuussa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta Suomeen. Jos työntekijä lähetetään muun kuin konserniyrityksen palvelukseen, työsuhteen lähettävään työnantajaan tulee jatkua koko ulkomaankomennuksen ajan.
Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta
Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta lähetetylle työntekijälle todistuksen FI/CAN 1.
Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen
- työeläkejärjestelmän ja
- kansaneläkejärjestelmän piiriin.
Kanadan yhteyselin antaa vastaavasti Kanadasta Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen CAN/FI 1 kuulumisesta Kanadan sosiaaliturvaan.
Yrittäjät vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaansa lainsäädännön mukaan
Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjät tulee vakuuttaa työskentelymaassa.
Alle vuodeksi Kanadaan lähtevä yrittäjä
Yrittäjät, jotka asuvat sopimusmaan alueella ja työskentelevät toisen tai molempien sopimusmaiden alueella, on vakuutettava asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Yrittäjä vakuutetaan tällöinkin Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti vain Suomessa tekemänsä työn perusteella (6.3 artikla).
Alle vuodeksi Kanadaan lähtevä yrittäjä on voitu katsoa edelleen Suomeksi asuvaksi. Näin ollen alle vuodeksi Kanadaan lähtevä yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa samalla tavalla kuin sopimuksettomaan maahan lähtevä yrittäjä.
Eläketurvakeskus ei anna lähetetylle yrittäjälle todistusta, vaan asian käsittelee Kela.
Yli vuodeksi Kanadaan lähtevä yrittäjä
Jos yrittäjä lähtee Suomesta Kanadaan yli vuodeksi, yrittäjää ei voida pitää Suomessa asuvana. Tämän vuoksi yrittäjän on vakuutettava itsensä pääsäännön edellyttämällä tavalla Kanadan lainsäädännön mukaan.
Asumisen käsitteelle ei ole annettu sopimuksessa tarkempaa määritelmää, joten asuminen määritellään kansallisen lainsäädännön mukaan.
Poikkeukset sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin sääntöihin
Suomen ja Kanadan toimivaltaiset viranomaiset tai heidän valtuuttamansa laitokset voivat sopia poikkeuksista kaikkiin sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin (5.5 artikla). Poikkeuslupa edellyttää, että molemmat sopimusmaat suostuvat poikkeuslupahakemukseen.
Tavallisimmin työnantaja hakee poikkeuslupaa, jos lähetettyä työntekijää koskeva 3 vuoden määräaika ylittyy, ja komennuksella oleva työntekijä halutaan edelleen vakuuttaa lähtömaassa. Tästä on nimenomainen määräys sopimuksen 5.2 artiklassa.
Poikkeuslupa edellyttää sekä työnantajan että työntekijän suostumusta. Eläketurvakeskuksen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan poikkeuslupia ei haeta yli 5 vuoden komennuksille.
Poikkeusluvan hakeminen
Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta rastittamalla poikkeuslupakohta hakemuksesta. Jos poikkeusluvan edellytykset täyttyvät, Eläketurvakeskus myöntää poikkeuslupaa hakeneelle todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan työskennellessään Kanadassa
Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Suomen ja Kanadan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin sopineet apurahansaajien osalta, että apurahansaajille voidaan antaa todistus vuodeksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Edellytyksenä on, että apurahansaaja
- on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan
- lähtee Kanadaan tilapäisesti, enintään vuodeksi
- työskentelee pelkästään suomalaisella apurahalla
- ei saa muita tuloja Suomesta tai Kanadasta.
Apurahansaaja hakee todistusta Eläketurvakeskuksesta.
Yli vuodeksi Kanadaan lähtevä apurahansaaja
Jos apurahansaaja lähtee Kanadaan yli vuodeksi, apurahansaajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa.
Alusten miehistö vakuutetaan lippumaan lainsäädännön mukaan, jos henkilöön muutoin sovellettaisiin molempien sopimusmaiden lainsäädäntöä.
Merimiehille ei anneta todistusta sovellettavasta lainsäädännöstä. Merimiesten tulee olla yhteydessä Kelaan.
Valtion virkamiehet kuuluvat lähtökohtaisesti heidät palkanneen hallinnon lainsäädännön alaisuuteen
Valtion palveluksessa työskentelevä henkilö (virkamies) vakuutetaan toisessa sopimusmaassa työskennellessään lähettäjävaltion lainsäädännön mukaisesti
- ellei hän ole työskentelyvaltion kansalainen tai
- asu työskentelyvaltion alueella.
Eläketurvakeskus ei anna virkamiehille todistusta. Kanadaan lähtevän virkamiehen on ennen lähtöään oltava yhteydessä Kelaan.
Virkamiesten valintaoikeus
Jos virkamies asuu työskentelyvaltiossa ja on lähettäjävaltion kansalainen, hän voi valita kuulumisen lähettäjävaltion lainsäädännön piiriin (5.4 artikla). Valinta on tällöin tehtävä 6 kuukauden kuluessa työskentelyn aloittamisesta.
Valintaoikeutta käyttävän, joka haluaa edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvaan, tulee tehdä vapaamuotoinen hakemus Eläketurvakeskukseen.
Muut kuin valtion virkamiehet
Muut kuin valtion virkamiehet (esim. kunnan työntekijät) voidaan lähettää Kanadaan, jos artiklan 5.2 eli työntekijän lähettämisen edellytykset täyttyvät. Eläketurvakeskus antaa muille kun valtion virkamiehille todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Kansalaisuusvaatimuksesta
Huolimatta siitä, että sopimuksen kansalaisuus -termi koskee pelkästään Suomen ja Kanadan kansalaisia, on Suomi EU-jäsenyytensä myötä sidottu EU-lainsäädännön määräyksiin. Gottardo-ratkaisussa (C-55/00) ja sitä seuranneessa hallintotoimikunnan (sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta) suosituksessa P1 (annettu 12 kesäkuuta 2009, EUVL C 106/47) suositellaan jäsenvaltioita jättämään huomiotta kansalaisuuteen perustuvat rajoitukset kahdenvälisistä sosiaaliturvasopimuksista ja toimimaan unionin lainsäädännön mukaisesti silloin, kun kyse on jäsenvaltion lainsäädännön piiriin kuuluvasta henkilöstä.
Hallintotoimikunnan suositus P1 on myöhemmin korvattu hallintotoimikunnan suosituksella H1 (annettu 19 kesäkuuta 2013, EUVL C 279/13), joka koskee koko koordinaation piirissä olevaa lainsäädäntöä, ei pelkästään eläkesektoria.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Perheenjäsenen vakuuttaminen
Perheenjäsen ei työskentele ulkomailla
Kela ratkaisee, voiko ulkomailla oleskeleva lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jos perheenjäsen ei lainkaan työskentele ulkomailla. Ulkomaille lähetetyn työntekijän tai yrittäjän mukaan lähtevän perheenjäsenen tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Perheenjäseninä pidetään henkilön aviopuolisoa ja hänen tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan kaksi henkilöä, jotka jatkuvasti elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa.
Käytännössä lähetetyn työntekijän ja yrittäjän mukana seuraavat perheenjäsenet säilyvät yleensä Suomen asumisperusteisessa sosiaaliturvassa.
Joissakin sosiaaliturvasopimuksissa voi olla määräyksiä lähetetyn työntekijän mukana seuraavista perheenjäsenistä, jotka eivät työskentele. Esimerkiksi Japanin sosiaaliturvasopimuksen mukaan lähetetyn työntekijän mukana Japanissa oleviin perheenjäseniin ei sovelleta Japanin kansaneläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöä, jollei perheenjäsen itse pyydä Japanin kansaneläkejärjestelmän soveltamista.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä EU-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa
Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen aloittaa työskentelyn oleskellessaan ulkomailla, arvioidaan perheenjäsenen tilanne työnteon perusteella. Perheenjäsenen työskentely EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisen.
Jos lähetetyn työntekijän perheenjäsen aloittaa työskentelyn tilapäisesti suomalaisen työnantajan palveluksessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa, voi Eläketurvakeskus hakemuksesta myöntää perheenjäsenelle todistuksen Suomen sosiaaliturvassa pysymiseksi. Edellytyksenä on, että
- perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista,
- työskentely on tilapäistä ja
- työnantajan täyttää lähettävää työnantajaa koskevat edellytykset.
Se, mitä pidetään tilapäisenä työskentelynä tai mitä työnantajalta edellytetään, riippuu siitä, missä maassa työtä tehdään. Katso tarkemmin lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU-ohjeet tai kyseisen sosiaaliturvasopimusmaan ohjeet.
Jos suomalainen työnantaja ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jos perheenjäsenen työnantaja on suomalaisen yrityksen ulkomainen tytäryhtiö tai jokin muu ulkomainen työnantaja, joka ei toimi Suomessa, perheenjäsen ei voi lähtökohtaisesti kuulua Suomen sosiaaliturvaan vaan perheenjäsen vakuutetaan pääsäännön mukaan työskentelymaassa. Eräiden sosiaaliturvasopimusten mukaan ulkomailta palkattu perheenjäsen voidaan kuitenkin katsoa lähetetyksi työntekijäksi ja perheenjäsen voi siten kuulua Suomen sosiaaliturvaan sopimuksen kattamien sosiaaliturvaetuuksien osalta, vaikka työoikeudellinen työnantaja onkin paikallinen yritys. Edellytys on tuolloin, että perheenjäsen solmii työsuhteen suomalaisen yrityksen konserniyrityksen kanssa ja suomalainen yritys vastaa lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Lisäksi edellytetään, että työskentely on tilapäistä ja että perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista. Tällainen määräys on seuraavissa sosiaaliturvasopimuksissa: Japani, USA, Australia, Intia, Kanada, Quebec, Israel ja Chile. Katso tarkemmin edellytyksistä kyseisen maan lähetettyjä työntekijöitä koskevista ohjeista.
Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn useassa eri EU-maassa, määräytyy perheenjäsenen vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien perusasetuksen määräysten mukaisesti. Katso erillinen ohjeisto asiasta.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa
Yritystoiminnan EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava perheenjäsen vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaassa.
Yrittäjätoiminnan EU-tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava lähetetyn työntekijän perheenjäsen voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan vain poikkeuslupamenettelyllä. Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta. Eläketurvakeskus tutkii poikkeusluvan edellytykset tapauskohtaisesti. Harkinnassa on merkitystä esimerkiksi sillä, onko perheenjäsen harjoittanut samaa yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaille lähtöään ja mille ajalle perheenjäsenellä on ollut aikaisemmin YEL:n mukainen vakuutus. Yrittäjätoiminnan ulkomailla tulee olla myös tilapäistä.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä sopimuksettomassa maassa
Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa, Kela ratkaisee voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä.
Jos paikalta palkattu perheenjäsen kuuluu työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä sopimuksettomassa maassa
Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa yrittäjänä, Kela ratkaisee, voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Ulkomailla sopimuksettomassa maassa yrittäjätoiminnan aloittava perheenjäsen ei voi järjestää YEL:n mukaista vakuutusta Suomessa.
Opiskelijan vakuuttaminen
Opiskelija ei työskentele ulkomailla
Kela ratkaisee, voiko ulkomailla opiskeleva henkilö kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Opiskelijana ulkomaille lähtevän henkilön tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Opiskelija aloittaa työskentelyn työntekijänä tai yrittäjänä ulkomailla
Jos opiskelija aloittaa työskentelyn ollessaan ulkomailla, arvioidaan opiskelijan tilanne työnteon perusteella. Opiskelijan vakuuttaminen määräytyy samalla tavalla kuin paikalta palkatun perheenjäsenen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Todistusta haetaan Eläketurvakeskuksesta
Eläketurvakeskus antaa todistukset lähetetyille työntekijöille, apurahansaajille sekä poikkeusluvan saaneille.
Työnantajan tai apurahansaajan tulee hakea todistusta mahdollisuuksien mukaan ennen ulkomaille työskentelemään lähtemistä. Todistus voidaan antaa hakemuksesta myös jälkikäteen, jos todistuksen antamisen edellytykset ovat täyttyneet.
Todistusta voi hakea sähköisellä tai paperisella hakemuslomakkeella.
Hakemuslomakkeet
Työnantajan tulee täyttää Eläketurvakeskuksen lomake
- ETK 2132
Apurahansaajan tulee täyttää lomake
- ETK 2159
Eläketurvakeskus antaa todistuksen FI/CAN 1 työntekijän ja hänen mukanaan seuraavien perheenjäsenten kuulumisesta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin.
Eläketurvakeskus lähettää kopion todistuksesta Kanadan yhteyselimelle. Todistuskopiot lähetetään myös asianomaiseen työeläkelaitokseen, jonka tehtävänä on valvoa, että lähetetyn työntekijän eläketurva on järjestetty asianmukaisella tavalla ulkomaan työskentelyn aikana. Kela saa tiedon todistuksesta sähköisesti.
Kanadaan lähtevien yrittäjien tulee olla yhteydessä eläkelaitokseensa ja Kelaan.
Eläketurvakeskus myöntää todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta aina määräajaksi.
Jos ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet muuttuvat todistuksen voimassaoloaikana, tulee esimerkiksi seuraavat muutokset ilmoittaa Eläketurvakeskukselle:
- Suomeen paluu tai komennuksen keskeytyminen yli 30 päivää ennen todistuksen voimassaolon päättymistä
- työsuhteen päättyminen
- työnantajan vaihtuminen tai uuden rinnakkaisen työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aloittaminen
- pysyvä muutto ulkomaille
- ulkomailla työskentelyn keskeytyminen lomautuksen, sairauden tai palkattoman vapaan, perhevapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vapaan perusteella
- lentohenkilökuntaan kuuluvan henkilön kotiaseman vaihtuminen.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty lomakkeiden nimiä.
Eläkkeenhakija asuu Suomessa
Kanadan eläkkeen hakeminen
Suomessa asuva eläkkeenhakija hakee Kanadan eläkettä Suomen kansallisilla eläkehakemuslomakkeilla.
Kanadan kansaneläke- ja/tai työeläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus (ETK/KELA 7001) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Kanadan työeläkejärjestelmän mukaista työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen työkyvyttömyyseläkehakemus (ETK/KELA 7002) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Kanadan työeläkejärjestelmän mukaista perhe-eläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7004) ja/tai
- Lapsen perhe-eläkehakemus, jos lapseneläkettä haetaan (ETK/KELA 7005) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista, työeläkelaitoksista ja niiden palvelupisteistä sekä Eläketurvakeskuksesta. Hakemuslomakkeet ovat saatavilla myös internetsivuilta: www.kela.fi , www.etk.fi ja www.tyoelake.fi.
Eläkkeenhakija voi jättää Kanadan eläkehakemuksen joko Kelaan, Eläketurvakeskukseen tai työeläkelaitokseen.
Eläkehakemusprosessin kulku Suomessa
Kun suomalaisesta työeläkehakemuksesta ilmenee, että hakija on ollut työssä Kanadassa, eläkelaitoksen tulee toimittaa jäljennös hakemuksesta, lääkärinlausunnoista ja mahdollisista muista Kanadassa työskentelyyn liittyvistä asiakirjoista Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle.
Vaikka eläkehakemuksen voi jättää Suomessa samoille laitoksille kuin Suomen omassa eläkehakemusmenettelyssä, Kanadan eläkehakemukset toimitetaan kuitenkin aina Suomen yhteyselinten kautta Kanadaan.
Eläkkeenhakijalle lähetetään ulkomaisten eläkeasiain osastolta täytettäväksi Kanadan eläkehakemuslomake (CAN-FIN 2).
Kun eläkkeenhakija on palauttanut lomakkeen Eläketurvakeskukselle, eläkehakemus toimitetaan Kanadan yhteyselimelle. Yhteyselimelle toimitetaan hakemuslomakkeen mukana sopimusmaiden yhteyselinten välinen yhteydenpitolomake, jolla voidaan pyytää ja välittää esim. eläkelaitosten tarvitsemia lisätietoja. Yhteyselin myös todistaa oikeaksi eläkehakemuslomakkeen henkilötiedot.
Eläkkeenhakija asuu Kanadassa
Suomen eläkkeen hakeminen
Kun Kanadan liittovaltion eläkehakemuksesta käy ilmi, että vakuutettu on työskennellyt ja/tai asunut myös Suomessa, Kanadan yhteyselin toimittaa eläkkeenhakijalle täytettäväksi sopimusten soveltamista varten laaditut eläkehakemuslomakkeet.
Eläkkeenhakijan on siis täytettävä Kanadan kansallisen eläkehakemuslomakkeen lisäksi
- FIN/CAN 2A -lomakkeen, kun eläkkeenhakija hakee Suomen työeläkettä ja/tai
- FIN/CAN 2B -lomakkeen, kun eläkkeenhakija hakee kansaneläkettä Suomesta
Kanadassa hakemukset voidaan jättää joko yhteyselimille tai asianomaisille eläkelaitoksille.
Suomalaisten eläkehakemuslomakkeiden, mahdollisten lääkärinlausuntojen ja Suomessa työskentelyä koskevien liitteiden lisäksi Kanadan yhteyselin lähettää Suomeen oman yhteydenpitolomakkeensa.
Eläketurvakeskus selvittää hakemuksen vireilletulopäivän ennen hakemuksen toimittamista eläkelaitokselle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Hakemus tulee vireille samanaikaisesti molemmissa sopimusmaissa. Edellytyksenä tälle on, että eläkkeenhakija jättää 6
kuukauden kuluessa ensimmäisen eläkehakemuksen jättämisestä myös toisen sopimusmaan lainsäädännön mukaisen eläkehakemuksen (15.2 artikla).
Tätä kutsutaan 6 kuukauden säännöksi.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on muutettu Kanadan yhteyselimen yhteystiedot.
Yhteyselimet Suomessa
Eläketurvakeskus (ETK)
Ulkomaanpalvelujen osasto
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puh. 029 411 2110 (ulkomailta soitettaessa +358 29 411 2110)
Vakuuttaminen: [email protected]
Eläkeasiat: [email protected]
Kansaneläkelaitos (Kela)
Kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus)
PL 78
FI-00381 HELSINKI
Puh. 020 634 0200 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 0200
Faksi: 020 634 1599 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 1599)
Yhteyselimet Kanadassa
Health and Welfare Canada
Eläkkeet ja sovellettava lainsäädäntö
International Operations – AB
Service Canada
P.O.Box 2710, Main Station
Edmonton, Alberta T5J 4C2
CANADA
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Yleistä tietojen vaihdosta Suomen ja Kanadan välillä
Sopimusmaiden asianomaisten viranomaisten ja laitosten on avustettava toisiaan ja annettava toisilleen sopimusten soveltamiseksi tarpeelliset tiedot. Sopimuspuolten toisilleen antama apu on maksutonta.
Asianomaiset viranomaiset ja vakuutuslaitokset voivat yhteydenpidossaan käyttää virallisia kieliään. Näin ollen Kanadan kanssa asioidessa voidaan käyttää suomea, ruotsia, englantia ja ranskaa.
Sopimusten soveltamisesta vastaavat yhteyselimet on nimetty toimeenpanosopimuksissa, joissa määritellään myös yhteyselinten tehtävät.
Hakemus ja sen liitteet
Eläkettä haetaan kummankin sopimusmaan omilla lomakkeilla. Hakemustiedot välitetään toiseen sopimusmaahan sopimuksen mukaisilla hakemuslomakkeilla.
Tiedot eläkepäätöksistä
Eläkeasiassa annettu päätös toimitetaan suoraan hakijalle. Yhteyselimet toimittavat toisilleen tiedot päätöksistä.
Eläkkeen määräytymiseen vaikuttavat seikat
Vakuutuslaitosten tulee ilmoittaa yhteyselinten välityksellä toisilleen tiedot, jotka saattavat vaikuttaa etuudensaajan oikeuteen toisen sopimusmaan lainsäädännön mukaisiin etuuksiin. Tämän vuoksi Suomen työeläkepäätöksessä on kehotettava etuudensaajaa ilmoittamaan olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista.
Tilastot
Sopimusmaiden yhteyselinten on toimeenpanosopimusten perusteella toimitettava toisilleen vuosittain tilastot siitä, paljonko eläkkeitä on maksettu toisen sopimuspuolen alueella asuville eläkkeensaajille.
Tietosuoja
Yksityishenkilöitä koskevat tiedot, jotka on tarpeen toimittaa toiselle sopimuspuolelle sopimuksen soveltamiseksi, ovat luottamuksellisia. Yksityishenkilöitä koskevia tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sopimuksen toimeenpanemiseksi.
Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät lääkärinlausunnot ja vastuu kustannuksista
Sopimusmaan yhteyselin toimittaa pyynnöstä lainsäädäntönsä sallimissa rajoissa toisen sopimusmaan yhteyselimelle saatavissa olevat lääketieteelliset tiedot ja asiakirjat, jotka koskevat eläkkeenhakijan tai edunsaajan työkyvyttömyyttä.
Toisen sopimuspuolen pyytämät lisäselvitykset
Sopimusmaan yhteyselin voi pyytää suorittamaan lääkärintarkastuksia toisen sopimusmaan vakuutuslaitoksen
yhteyselimen välityksellä.
Lääkärintarkastuksen kustannukset korvaa niitä pyytänyt vakuutuslaitos. Kustannukset korvataan viipymättä.
Eläkkeen maksaminen ulkomaille
Sosiaaliturvasopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan sopimusmaasta toiseen. Eläkkeet maksetaan sopimusmaan omassa valuutassa ja vähentämättä etuudesta hallintokuluja.
Jos sosiaaliturvasopimusta ei olisi,
- Suomen kansaneläkettä ei maksettaisi Kanadaan
- Kanadan kansaneläkettä ei maksettaisi Suomeen.
Nykyisin Suomen työeläkkeet maksetaan ilman rajoituksia kaikkiin maihin, joten eläkkeen maksamista koskevilla sopimusmääräyksillä ei ole Suomen työeläkkeiden kannalta enää merkitystä.
Nykyään Kanadan eläkkeet maksetaan Suomeen suomalaisille pankkitileille. Aiemmin Kanadan eläkkeet maksettiin shekeillä.
Viivästyskorotus
Suomen lainsäädännön mukaista viivästymiskorotusta laskettaessa suomalainen eläkehakemus katsotaan tulleen vireille vasta silloin, kun eläkehakemus saapuu suomalaiselle eläkelaitokselle tarpeellisine liitteineen (15.4 artikla).
Eläkeasiaa koskeva valitus katsotaan jätetyksi määräajassa, kun se on jätetty määräajan kuluessa toisen
sopimusmaan asianomaiselle viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle. Näin ollen valitus voidaan jättää kumpaan tahansa sopimusmaahan.
Valituksen vastaanottaja merkitsee siihen saapumispäivän ja toimittaa valituksen suoraan tai yhteyselimen kautta toisen sopimusmaan asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle.
Sopimuksen ja sopimusjärjestelyn määräyksiä sovelletaan myös niihin eläketapahtumiin, jotka ovat sattuneet ennen sopimuksen voimaantuloa. Myös jo aiemmin täyttyneet vakuutuskaudet otetaan huomioon eläkeoikeuden syntymiseksi tarvittavien odotusaikojen täyttämiseksi.
Eläkkeiden maksaminen sopimuksen nojalla alkaa kuitenkin aikaisintaan sopimuksen voimaantulosta.
Eläketurvakeskus myöntää todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta aina määräajaksi.
Jos ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet muuttuvat todistuksen voimassaoloaikana, tulee esimerkiksi seuraavat muutokset ilmoittaa Eläketurvakeskukselle:
- Suomeen paluu tai komennuksen keskeytyminen yli 30 päivää ennen todistuksen voimassaolon päättymistä
- työsuhteen päättyminen
- työnantajan vaihtuminen tai uuden rinnakkaisen työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aloittaminen
- pysyvä muutto ulkomaille
- ulkomailla työskentelyn keskeytyminen lomautuksen, sairauden tai palkattoman vapaan, perhevapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vapaan perusteella
- lentohenkilökuntaan kuuluvan henkilön kotiaseman vaihtuminen.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohje sosiaaliturvasopimusmaista palkattujen perheenjäsenten osalta, kun työnantaja on konserniyritys. Lisätty tietoa Japanin sopimuksen määräyksistä.