EU-maan laitos, jolla on
- maksamattomiin vakuutusmaksuihin
- perusteetta maksettuihin etuuksiin
liittyviä saatavia, voi tietyin edellytyksin ja rajoituksin pyytää minkä tahansa muun EU-maan laitosta perimään saatavat sen mukaisesti miten pyynnön vastaanottaneessa maassa toimittaisiin vastaavassa kansallisessa perintätilanteessa.
Rajat ylittävän perinnän säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin saataviin, jotka ovat syntyneet jo ennen nykyisten EU:n sosiaaliturva-asetusten voimaan tuloa (1.5.2010), jos muut ehdot saatavan perimiseksi täyttyvät. Niitä sovelletaan vastaavin ehdoin myös saataviin, jotka ovat syntyneet jo ennen maan liittymistä EU:iin.
Täytäntöönpanoasetuksen säännösten perusteella yhdessä EU-maassa täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat ja päätökset, jotka koskevat perusteetta maksettujen etuuksien takaisinperintää tai maksamattomien vakuutusmaksujen perintää, ovat täytäntöönpanokelpoisia myös toisessa jäsenvaltiossa. Tällöin noudatetaan tiettyjä menettelytapoja, joista tässä ohjeessa kerrotaan tarkemmin.
EU-asetusten perusteetta maksettujen etuuksien takaisinperintää sekä maksamattomien vakuutusmaksujen perintää koskevat säännökset perustuvat alun perin veroalalla sovellettaviin perintää koskeviin säännöksiin.
Aikaisemmin voimassa olleissa EU:n sosiaaliturva-asetuksissa 1408/71 ja 574/72 ei ollut säännöksiä rajat ylittävästä perinnästä.
Perintää ei estä se, että saatava on syntynyt aikaisemmin voimassa olleiden asetusten voimassaoloaikana.
Kuittaus ja regressimenettely ovat ensisijaisia keinoja
Täytäntöönpanoasetuksessa on säännökset perusteetta maksettujen etuuksien takaisinperinnästä toisen EU-maan takautuvasta (regressimenettely) tai maksussa olevasta (kuittaaminen) etuudesta. Nämä menettelyt ovat ensisijainen keino periä perusteetta maksetut etuudet.
Jos regressimenettely tai kuittaaminen eivät ole mahdollisia tai jos saatavaa ei kokonaisuudessaan saada perittyä näillä keinoilla, voidaan perusteetta maksetut etuudet periä täytäntöönpanoasetuksen mukaisella takaisinperintämenettelyllä.
Virka-avun muodot rajat ylittävässä perinnässä
Etuutta liikaa maksanut laitos tai laitos, jolla on maksamattomiin vakuutusmaksuihin liittyviä saatavia, voi pyytää toisen EU-maan laitokselta virka-apua saatavansa perinnässä.
Virka-apua on asetuksen nojalla annettava, jos toisen EU-maan laitos
- tarvitsee lisätietoja
- haluaa antaa asiakirjoja tiedoksi velalliselle tai
- haluaa käynnistää perintätoimet toisessa EU-maassa.
Virka-avun antamiselle on tiettyjä edellytyksiä, joista tarkemmin tässä ohjeessa.
Tiedonsaantipyyntö
Toiseen maahan lähetettävässä tiedonsaantipyynnössä on ilmoitettava
- luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi
- viimeisin tunnettu osoite
- muut merkitykselliset tiedot asianomaisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tunnistamiselle ja
- saatavan määrä ja laatu.
Pyynnön vastaanottaneen elimen on toimitettava pyynnön esittäneen elimen pyynnöstä kaikki sellaiset tiedot, joista voi olla pyynnön esittäneelle elimelle hyötyä saatavan perimisessä ja jotka pyynnön vastaanottanut elin voi oman lainsäädäntönsä mukaan hankkia. Tällainen tieto voi olla esimerkiksi ulosottorekisterin tieto, jonka perusteella voidaan selvittää, onko velallinen mahdollisesti todettu varattomaksi.
Pyynnön vastaanottaneen elimen ei tarvitse toimittaa toiseen EU-maahan tietoja
- joita se ei voisi saada haltuunsa periäkseen omassa maassaan syntyneitä samanlaisia saatavia
- jotka paljastaisivat kaupallisen, teollisen tai ammattisalaisuuden
- joiden paljastaminen saattaisi vaarantaa kyseisen maan turvallisuuden tai
- jotka ovat vastoin sen yleistä järjestystä.
Toisesta EU-maasta tullutta tiedonsaantipyyntöä ei kuitenkaan saa evätä ilman selvitystä siitä, mistä syystä epääminen johtuu.
Tiedoksisaantipyynnössä käytetään sähköisiä asiakirjoja R012 ja R014. Ennen sähköisten lasiakirjojen käyttöönottoa vaadittavat tiedot voidaan ilmoittaa vapaamuotoisesti tai edellä mainittujen asiakirjojen paperiversioilla.
Tiedoksiantopyyntö
Perintään liittyvät asiakirjat ja päätökset voidaan antaa tiedoksi perintävaateen kohteena olevalle eläkkeensaajalle tai työnantajalle toisen EU-maan pyynnön vastaanottaneen elimen välityksellä. Tiedoksianto tapahtuu pyynnön vastaanottaneen elimen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Toiseen maahan lähetettävässä tiedoksiantoa koskevassa pyynnössä on ilmoitettava
- nimi
- osoite
- muut tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot, joita pyynnön esittäneellä elimellä on käytössään vastaanottajasta
- tiedoksi annettavan asiakirjan tai päätöksen luonne ja aihe
- velallisen tunnistamiseen liittyvät merkitykselliset tiedot, kuten nimi ja osoite
- asiakirjassa tai päätöksessä tarkoitettu saatava ja
- mahdolliset muut hyödylliset tiedot.
Tiedoksiannon jälkeen pyynnön vastaanottaneen elimen on viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäneelle elimelle
- mihin toimiin pyyntö on johtanut ja
- päivämäärä, milloin päätös tai asiakirja on annettu tiedoksi.
Tiedoksiannossa käytetään sähköisiä asiakirjoja R015 ja R016. Ennen sähköisten asiakirjojen käyttöönottoa vaadittavat tiedot voidaan ilmoittaa vapaamuotoisesti tai edellä mainittujen asiakirjojen paperiversioilla.
Perintäpyyntö
Edellytykset perintäpyynnön esittämiselle
EU-asetuksiin perustuvaa virka-apua voi pyytää toisesta EU-maasta vain, jos kaikki seuraavat ehdot toteutuvat:
- saatavaa ja/tai sen perimisen mahdollistavaa asiakirjaa ei ole riitautettu pyynnön esittäneen elimen jäsenvaltiossa
- pyynnön esittänyt elin on omassa jäsenvaltiossaan käyttänyt kaikki käytettävissä olevat kansalliset perintämenettelyt eikä saatavaa ole näillä toimenpiteillä saatu täysimääräisesti perittyä
- saatava ei ole vanhentunut pyynnön esittäneen elimen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan.
Jos saatava on riitautettu pyynnön esittäneen elimen maassa, voi pyynnön esittänyt laitos kuitenkin pyytää pyynnön vastaanottanutta elintä perimään riitautetun saatavan, jos se on mahdollista pyynnön esittäneen elimen kansallisen lainsäädännön mukaan. Riitautetun saatavan perintä tapahtuu niissä rajoissa, mitä pyynnön vastaanottaneen elimen maan kansallinen lainsäädäntö sallii.
Lisäedellytyksenä perintäpyynnön esittämiselle on, että
- saatavan suuruus on 350 euroa tai enemmän
- perintäasiakirjan päivämäärästä ei saa olla kulunut yli 5 vuotta.
Jos saatavan periminen aiheuttaisi velallisen tilanteen takia vakavia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia pyynnön vastaanottaneen elimen jäsenvaltiossa, voi pyynnön vastaanottanut elin kieltäytyä auttamasta. Avun antamisesta saa kuitenkin kieltäytyä vain jos perintä ei olisi mahdollista myöskään pyynnön vastaanottaneen elimen valtiossa samanlaisten saatavien perinnässä. Jos apua ei anneta, on perintäpyynnön esittäneelle ilmoitettava syy avun epäämiselle.
Käytännössä pyynnön esittänyt elin vastaa edellä mainittujen 5 ehdon täyttymisen tarkistamisesta ja ilmoittamisesta pyynnön vastaanottavalle elimelle. Tehtäessä perintäpyyntö siihen tarkoitetulla R017 sähköisellä asiakirjalla otetaan automaattisesti kantaa näihin kysymyksiin. Mikäli pyyntö on vapaamuotoinen, siinä on selvitettävä näiden ehtojen täyttyminen. Perintäpyyntöön vastataan sähköisellä asiakirjalla R018.
Perintäpyynnön sisältämät tiedot
Perintäpyynnöstä on käytävä ilmi
- asianomaisen luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai tämän omaisuutta hallussa pitävän kolmannen osapuolen nimi, osoite ja muut tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot
- pyynnön esittäneen elimen nimi, osoite ja muut tunnistamisen kannalta merkitykselliset tiedot
- viittaus saatavan perinnän mahdollistavaan asiakirjaan, joka on laadittu pyynnön esittäneen elimen maassa
- pyynnön esittäneen ja vastaanottaneen elimen valuutassa ilmoitettu saatavan laatu ja määrä
- päivämäärä, jolloin pyynnön esittänyt elin ja/tai pyynnön vastaanottanut elin on antanut asiakirjan tai päätöksen tiedoksi perintävaateen kohteena olevalle eläkkeensaajalle tai työnantajalle
- ajankohta, josta alkaen perintä voidaan suorittaa pyynnön esittäneen elimen EU-maan lainsäädännön mukaisesti
- ajanjakso, jonka kuluessa perintä voidaan suorittaa pyynnön esittäneen elimen EU-maan lainsäädännön mukaisesti ja
- muut merkitykselliset tiedot.
Saatava on ilmoitettava sekä pyynnön esittäneen elimen että vastaanottaneen elimen valuutassa. Saatavan määrässä on eriteltävä
- pääoma
- korko
- sakot
- hallinnolliset seuraamukset ja
- muut maksut ja kustannukset.
Lisäksi perintäpyynnössä tulee olla
- saatavan perintään liittyvät viralliset asiakirjat alkuperäisinä tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä ja
- pyynnön esittäneen elimen ilmoitus siitä, että kaikki edellä esitetyt ehdot vahvistetaan täytetyiksi.
Saatavan perinnän mahdollistavasta asiakirjasta voi esittää myös englanninkielisen käännöksen asian käsittelyn mahdolliseksi nopeuttamiseksi. Käännös ei kuitenkaan ole edellytys asian käsittelylle.
Jos perintäpyynnön esittämisen jälkeen pyynnön esittänyt elin saa uusia merkityksellisiä tietoja asiasta, tulee uudet tiedot viivytyksettä toimittaa pyynnön vastaanottaneelle elimelle. Tällainen tieto voi olla esimerkiksi se, että velallinen on maksanut velkansa suoraan velkojalle.
Perinnän mahdollistava asiakirja
Perintäpyyntöön tulee liittää virallinen tai oikeaksi todistettu jäljennös saatavan perinnän mahdollistavasta asiakirjasta, joka on laadittu perintäpyynnön esittäneen elimen jäsenvaltiossa. Tarvittaessa pyyntöön tulee liittää muut perintään tarvittavat alkuperäiset asiakirjat tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset.
Perinnän mahdollistava asiakirja on se asiakirja, jonka perusteella velkaa voidaan ryhtyä perimään. Vakuutusmaksujen osalta perinnän mahdollistava asiakirja voi olla vakuutussopimus ja esimerkiksi siihen liittyvä maksumuistutus.
Perusteetta maksettujen etuuksien osalta perinnän mahdollistavana asiakirjana voidaan pitää päätöstä, jolla perusteetta maksettua etuutta on yritetty periä takaisin etuudensaajalta ja tähän liittyviä muistutuksia.
Asiakirjan tunnustaminen
Lähtökohtaisesti perinnän mahdollistava asiakirja tunnustetaan toisessa EU-maassa ja sitä pidetään ilman eri toimenpiteitä pyynnön vastaanottavassa EU-maassa saatavan perinnän mahdollistavana asiakirjana.
Perinnän mahdollistava asiakirja voidaan kuitenkin tarvittaessa pyynnön vastaanottaneessa EU-maassa voimassa olevien säännösten mukaisesti
- hyväksyä
- tunnustaa
- täydentää asiakirjalla, joka mahdollistaa perinnän kyseisessä maassa tai
- korvata asiakirjalla, joka mahdollistaa perinnän kyseisessä maassa.
Asiakirjan hyväksyminen, tunnustaminen, täydentäminen tai korvaaminen tulisi saada päätökseen 3 kuukauden kuluessa perintäpyynnön vastaanottamisesta. Jos 3 kuukauden aikaraja ylittyy, täytyy pyynnön vastaanottaneen elimen ilmoittaa pyynnön esittäneelle elimelle syy viivästymiseen.
Maksujärjestelyt ja koron periminen
Saatavat peritään pyynnön vastaanottaneen EU-maan valuutassa. Tämän jälkeen pyynnön vastaanottanut elin toimittaa perimänsä summan lähtökohtaisesti täysimääräisenä pyynnön esittäneelle elimelle.
Pyynnön vastaanottanut elin voi myöntää velalliselle maksuaikaa tai sallia maksamisen erissä, jos se on mahdollista sen oman kansallisen lainsäädännön perusteella. Tämä edellyttää kuitenkin pyynnön esittäneen elimen kuulemista.
Pyynnön vastaanottaneen elimen ylimääräisen maksuajan perusteella mahdollisesti perimä korko toimitetaan pyynnön esittäneelle elimelle. Myös maksun viivästymisestä perittävä korko tilitetään pyynnön esittäneelle elimelle. Maksun viivästymisestä peritään korkoa pyynnön vastaanottaneen elimen maassa voimassaolevien lakien mukaisesti siitä päivästä lukien, kun pyynnön vastaanottanut elin on
- tunnustanut
- hyväksynyt tai
- täydentänyt
perinnän mahdollistavan asiakirjan.
Perintäpyynnön lähettämiseen asti korko määräytyy pyynnön esittäneen elimen EU-maan lakien mukaisesti.
Avunantoon liittyvät rajoitukset
Pyynnön vastaanottanut elin ei ole velvollinen avustamaan pyynnön esittänyttä elintä perinnässä, jos alkuperäinen tiedonsaanti-, tiedoksianto- tai perintäpyyntö koskee sellaista saatavaa, jota koskeva perintäasiakirja on laadittu yli 5 vuotta ennen pyynnön lähettämistä.
Jos saatava tai perintäasiakirja on riitautettu, 5 vuoden määräaika lasketaan hetkestä, jolloin pyynnön esittänyt maa vahvistaa, ettei saatavaa tai perinnän mahdollistavaa täytäntöönpanomääräystä voida enää riitauttaa.
Virka-avusta on mahdollista pidättäytyä myös, jos perittävä saatava on alle 350 euroa.
EU:ssa toimiva sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen hallintotoimikunta on päättänyt, että tätä rajamäärää pienempiä perintävaateita ei pyynnön vastaanottanut elin ole velvollinen avustamaan täytäntöönpanoasetuksen edellyttämällä tavalla.
Pyynnön vastaanottaneen elimen ei myöskään tarvitse avustaa pyynnön esittänyttä elintä perinnässä, jos perintä aiheuttaisi velalliselle pyynnön vastaanottaneessa EU-maassa vakavia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia. Tällä perusteella avunannosta kieltäytyminen on mahdollista vain, jos vastaava perintä ei pyynnön vastaanottaneessa maassa olisi mahdollista myöskään kansallisten saatavien perinnässä.
Jos pyynnön vastaanottanut elin kieltäytyy avustamasta pyynnön esittänyttä elintä, täytyy sen ilmoittaa syy kieltäytymiselleen.
Perintään liittyvät kulut
Pyynnön vastaanottanut elin perii asianomaiselta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä kaikki perinnästä sille koituneet kulut kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Pääsääntöisesti velallinen maksaa perintäkulut saatavan määrän lisäksi. Pyynnön vastaanottanut elin tilittää lähtökohtaisesti saatavan määrän täysimääräisenä pyynnön esittäneelle elimelle.
Maiden välisestä keskinäisestä avusta ei pääsääntöisesti peritä maksua. EU-maiden toimielinten on annettava toisilleen hallinnollista apua maksutta. Maksuttomuus koskee kuitenkin ainoastaan pyynnön vastaanottaneen elimen itse suorittamien toimien kustannuksia.
Kustannuksia koskevan ensisijaisuussäännön mukaisesti perintäkustannukset tulee selvittää ensin ja vasta sen jälkeen on selvitettävä pyynnön esittäneen elimen saatavat. Jos perintäpyynnön vastaanottanut elin ei voi periä perintäkustannuksia suoraan velalliselta kansallisen lainsäädännön vuoksi tai jos perityksi saatu määrä ei riitä kattamaan koko saatavaa (mukaan lukien perintäkustannukset), voidaan tällaiset kustannukset vähentää peritystä määrästä. Tällöin pyynnön vastaanottanut elin tilittää ainoastaan jäljelle jääneen summan.
Jos perintä kuitenkin tuottaa erityisiä vaikeuksia tai siitä aiheutuu erityisen suuri määrä kuluja, pyynnön esittänyt ja pyynnön vastaanottanut elin voivat sopia näihin tapauksiin liittyvistä erityisistä korvausjärjestelyistä. Erityisistä korvausjärjestelyistä olisi hyvä sopia etukäteen.
Jos peritty määrä ei riitä kattamaan edes perintäkustannuksia tai jos perintä oli tulokseton, mutta pyynnön vastaanottaneelle elimelle aiheutui silti muita kuin hallinnollista apua koskevia kustannuksia, tulee pyynnön esittäneen elimen korvata nämä kustannukset. Osapuolet voivat sopia myös erityisistä korvausjärjestelyistä tai korvauksesta luopumisesta.
Pyynnön esittäneen elimen maa on kuitenkin aina velvollinen korvaamaan pyynnön vastaanottaneelle EU-maalle kaikki sellaisten toimien kulut ja kustannukset, jotka
- saatavan oikeellisuuden tai
- pyynnön esittäneen elimen laatiman perinnän mahdollistavan asiakirjan pätevyyden
osalta ovat olleet perusteettomia.
Perintäkulujen korvaamista on käsitelty EU:n sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen hallintotoimikunnan päätöksessä R1.
Saatavan vanhentuminen
Saatavaan ja perintäasiakirjaan sovelletaan pyynnön esittäneen EU-maan lainsäädäntöä. Pyynnön vastaanottaneen elimen maassa tehtäviin perintätoimenpiteisiin sovelletaan pyynnön vastaanottaneen EU-maan lainsäädäntöä.
Vanhentumisen alkaminen lasketaan pyynnön vastaanottaneessa maassa siitä, kun perintäasiakirja tunnustettiin. Pyynnön vastaanottaneessa maassa suoritetut perintätoimenpiteet katkaisevat vanhentumisen pyynnön esittäneessä EU-maassa siten kuin jos ne olisi suoritettu pyynnön esittäneessä maassa.
Saatavan, perinnän mahdollistavan asiakirjan tai perintätoimenpiteiden riitauttaminen
Saatavan tai perinnän mahdollistavan asiakirjan riitauttaminen
Jos asianosainen riitauttaa perintämenettelyn aikana
- saatavan
- perinnän mahdollistavan asiakirjan
hänen on saatettava asia pyynnön esittäneen elimen EU-maan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi kyseisessä EU-maassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Pyynnön esittäneen elimen on ilmoitettava riitautuksesta viipymättä pyynnön vastaanottaneelle elimelle. Myös asianosainen voi ilmoittaa asiasta pyynnön vastaanottaneelle elimelle.
Kun pyynnön vastaanottanut elin on saanut ilmoituksen asiasta joko pyynnön esittäneeltä elimeltä tai asianosaiselta, sen on keskeytettävä perintämenettely, kunnes asianmukainen viranomainen tekee päätöksen asiassa.
Jos asianosainen riitauttaa Suomessa työeläkevakuutusmaksujen maksuunpanon tai liikaa maksetun eläkkeen takaisinperintää koskevan päätöksen, käsittelee valituksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Lautakunnan päätöksestä asianosainen voi valittaa vakuutusoikeuteen.
Riitauttamisesta huolimatta perintää voidaan jatkaa, jos pyynnön esittänyt elin tätä pyytää. Jatkaminen edellyttää kuitenkin, että se on mahdollista sekä pyynnön esittäneen elimen kansallisen lainsäädännön mukaan että pyynnön vastaanottaneen elimen kansallisen lainsäädännön mukaan.
Työntekijän eläkelain 136 §:n mukaan eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Lisäksi eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös voidaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.
Jos asian riitauttaminen päättyy myönteisesti velallisen kannalta, pyynnön esittäneen elimen on
- korvattava peritty summa kokonaisuudessaan
- maksettava kaikki ne korvaukset, jotka kuuluvat maksettaviksi pyynnön vastaanottaneen maan lainsäädännön mukaisesti.
Jos asian ratkaiseva elin katsoo, että saatava on oikein määrätty, on päätös perinnän mahdollistava asiakirja ja saatavan perintää jatketaan kyseisen päätöksen perusteella.
Perintätoimenpiteiden riitauttaminen
Perintätoimenpiteiden riitauttaminen on saatettava pyynnön vastaanottaneen maan toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi siten kuin pyynnön vastaanottaneen elimen kansallisessa lainsäädännössä säädetään.
Saatavan turvaamistoimenpiteet
Jos pyynnön esittänyt elin perustellusti pyytää, pyynnön vastaanottanut elin voi toteuttaa turvaamistoimenpiteitä saatavan perimisen varmistamiseksi. Tämä edellyttää, että kyseiset toimenpiteet ovat mahdollisia pyynnön vastaanottaneen EU-maan lainsäädännön mukaan.
Jos velallinen on riitauttanut saatavan tai perintäasiakirjan, pyynnön vastaanottanut elin voi, saatuaan riitauttamisesta tiedon, toteuttaa turvaamistoimenpiteitä perinnän varmistamiseksi. Turvaamistoimenpiteitä voidaan tehdä, jos kansallinen lainsäädäntö ne mahdollistaa.
Turvaamistoimenpiteiden osalta sovelletaan soveltuvin osin perintäpyyntöä, perinnän mahdollistavaa asiakirjaa ja riitauttamista ja avunantoon liittyviä rajoituksia koskevia säännöksiä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Rajat ylittävän perinnän sääntelyssä käytetään seuraavia termejä:
- saatava
- pyynnön esittänyt elin
- pyynnön vastaanottanut elin
- nimetty laitos.
Saatava
Saatavalla tarkoitetaan
- maksamattomia vakuutusmaksuja
- perusteetta maksettuja tai annettuja etuuksia
- maksuja ja kustannuksia, jotka kuuluvat saatavaan siinä EU-maassa, josta perintää koskeva virka-apupyyntö esitetään.
Vakuutusmaksuihin ja etuuksiin liittyviä muita maksuja ja kustannuksia ovat muun muassa
- korot
- sakot
- hallinnolliset seuraamukset.
Pyynnön esittänyt elin
Siitä EU-maan sosiaalivakuutuslaitoksesta, joka esittää saatavaa koskevan
- tietojensaantia
- tiedoksiantoa
- perintää
koskevan pyynnön toiselle EU-maalle, käytetään nimitystä pyynnön esittävä elin.
Työeläkejärjestelmässä pyynnön esittäviä elimiä voivat olla kaikki ne työeläkelaitokset, jotka lähettävät tietojensaantia, tiedoksiantoa tai perintää koskevan pyynnön toiseen EU-maahan.
Pyynnön vastaanottanut elin
Pyynnön vastaanottanut elin on se laitos, joka on vastaanottanut saatavaa koskevan
- tietojensaantipyynnön
- tiedoksiantopyynnön
- perintäpyynnön
toisesta EU-maasta.
Jos Suomeen toisesta EU-maasta tullut pyyntö koskee maksamattomia vakuutusmaksuja, on pyynnön vastaanottava elin Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksessa asiaa hoidetaan ulkomaanpalvelujen osastolla.
Jos Suomeen ulkomailta tullut pyyntö koskee perusteetta maksettuja työeläkkeitä, ovat pyynnön vastaanottavia elimiä kaikki työeläkelaitokset tai tietyissä tapauksissa Eläketurvakeskus.
Nimetty laitos
Toisiin maihin lähetettävät pyynnöt on yleensä esitettävä nimettyjen laitosten kautta.
Eläketurvakeskus on nimetty laitos silloin kun toisesta EU-maasta tulee maksamattomia vakuutusmaksuja koskeva pyyntö.
Työeläkelaitos voi pyytää virka-apua liikaa maksamansa eläkkeen takaisinperimiseksi toisesta EU-maasta. Tämä edellyttää, että liikamaksua täysimääräisenä ei ole saatu perittyä takaisin muilla keinoin.
Jos eläkelaitos on maksanut liikaa eläkettä, sen tulee ensi sijassa pyrkiä perimään perusteetta maksettu eläke regressoimalla mahdollisen ulkomaisen eläkkeen takautuvista eristä tai kuittaamalla Suomessa maksussa olevista vastaisista eristä.
Jos regressointi ei tule kysymykseen, eikä kuitattavaa eläkettä Suomessa ole maksussa, kuittausta voi hakea toisen EU-maan maksussa olevasta eläkkeestä. Mikäli kuittauskaan ei johda saatavan maksamiseen kokonaisuudessaan, eläkelaitoksen tulisi käyttää kaikki käytössä olevat Suomen kansalliset perintätoimet loppuun. Jos velkaa ei saada perittyä kokonaisuudessaan, sen perimiseen voi käyttää EU-asetusten mukaista rajat ylittävää perintää.
Suomen työeläkelaitos pyytää virka-apua eläkkeen takaisinperintään toisesta EU-maasta
Jos työeläkelaitos on maksanut perusteetta eläkettä eikä eläkettä ole saatu
- regressoitua toisen EU-maan takautuvasta eläkkeestä
- kuitattua Suomen tai toisen EU-maan eläkkeestä
- kansallisin perintäkeinoin perittyä
eläkelaitos voi pyytää virka-apua eläkkeen liikamaksun takaisinperimiseksi. Näissä tilanteissa virka-apua pyydetään siitä EU-maasta, jossa velallinen asuu. Käytännössä etuuden liikamaksun takaisinperintä tarkoittaa ulosottotoimien käynnistämistä.
Työeläkelaitos voi
- pyytää toisesta EU-maasta lisätietoja asianosaisesta luonnollisesta henkilöstä
- pyytää perintäasiakirjan tiedoksiantoa velalliselle toisessa EU-maassa
- aloittaa perintätoimenpiteet toisessa maassa kyseisen maan hallinnollisella avulla.
Pyynnön esittäminen ja sisältö
Eläkelaitos lähettää takaisinperintävaateen suoraan toisen maan nimettyyn laitokseen tai asianomaista etuutta maksavaan laitokseen. Perintäpyynnöstä, tiedonsaantipyynnöstä tai tiedoksiantopyynnöstä on käytävä ilmi täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät asiat.
Virka-apupyynnön edellytykset
Lähtökohtaisesti saatava, jota perintävaade koskee,
- ei saa olla alle 350 euroa
- ei saa olla vanhentunut.
Pyyntö tulee esittää viimeistään 5 vuoden kuluessa perintäasiakirjan päivämäärästä.
Jos saatava tai asiakirja on riitautettu, määräaika lasketaan siitä alkaen, kun pyynnön esittänyt elin vahvistaa, että saatavaa tai saatavan perinnän mahdollistavaa asiakirjaa ei voi enää riitauttaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa muun muassa toimivaltaisen viranomaisen lainvoimaista päätöstä, jolla riitautettu asia on ratkaistu.
Pyynnön muoto
Sähköiset perintäasioita varten tehdyt lomakkeet eivät vielä ole käytössä, mutta on mahdollista käyttää sähköisiä lomakkeita vastaavia paperilomakkeita. Näitä sähköisiä asiakirjoja on mahdollista ja toivottavaa käyttää, koska niiden avulla varmistetaan, että pyyntö sisältää kaikki asetuksen edellyttämät tiedot.
Perusteetta maksettujen etuuksien perintään ei ole olemassa vahvistettuja lomakkeita. Periaatteessa pyyntöihin voi käyttää E001-lomaketta. Koska kyseisessä lomakkeessa ei ole riittävästi tilaa pidempään informaatioon, on suositeltavaa tehdä pyyntö muulla tavoin.
Tietojenvaihdossa ei edellytetä sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana käyttämään paperisia versioita sähköisistä asiakirjoista. Avunantopyyntö on mahdollista esittää myös vapaamuotoisena kirjeenä. Tällöin tulee kuitenkin varmistua siitä, että pyyntö sisältää kaikki täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät tiedot.
Lisää pyynnöissä käytettävistä lomakkeista ohjeessa Rajat ylittävään perintään sovellettavat säännökset.
Perintäpyynnön vastaanottava elin toisessa EU-maassa
Perintäpyyntö tulee lähtökohtaisesti lähettää toisen EU-maan nimetylle laitokselle, jos sellainen on määritelty. Sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana ei toistaiseksi ole käytössä täydellistä listaa eri maiden nimetyistä laitoksista perintäasioiden osalta. Toisten EU-maiden nimettyjen laitosten yhteystietoja voi tarvittaessa tiedustella Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osastolta.
Jos toisen EU-maan nimetty laitos ei ole tiedossa, pyynnön voi lähettää suoraan velalliselle eläkettä maksavalle ulkomaan laitokselle. Joissain maissa ei ole yhtä nimettyä laitosta, vaan useat sosiaaliturvalaitokset ovat toimivaltaisia laitoksia rajat ylittävissä perintäasioissa. On myös maita, joiden nimetyksi laitokseksi on määritelty maan ulosottoviranomainen (esimerkiksi Ruotsissa Kronofogden). Näissä tapauksissa perintäpyynnöt lähetetään suoraan kyseiselle ulosottoviranomaiselle. Eläketurvakeskus selvittää tarvittaessa toimivaltaisen tahon.
Saatavan tilittäminen
Pyynnön vastaanottanut elin käynnistää perintätoimenpiteet ja tilittää perityn määrän pyynnön esittäneelle suomalaiselle työeläkelaitokselle lähtökohtaisesti pyydetyn määrän mukaisena.
Toisen EU-maan sosiaalivakuutuslaitos pyytää virka-apua eläkkeen takaisinperintään Suomesta
Myös toisen EU-maan sosiaaliturvalaitos voi pyytää virka-apua Suomesta sen perusteetta maksamien etuuksien takaisinperimiseksi. Eläkkeiden osalta virka-avusta Suomessa vastaa se velallisen eläkelaitos, josta tällä on eläkettä maksussa. Jos velallisella ei ole Suomesta eläkettä maksussa, virka-apua antaa Eläketurvakeskus.
Perintäpyynnön tutkiminen
Toisen EU-maan tulee lähettää eläkkeen liikamaksun perintäpyyntö velallisen eläkelaitokselle Suomessa. Jos velallisella ei Suomessa ole eläkelaitosta, vastaa perintäpyynnön eteenpäin viemisestä ulosottoviranomaisille Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksessa perintäpyyntöjen käsittely hoidetaan ulkomaanpalvelujen osastolla.
Jos ulkomailta tulee rajat ylittävä eläkkeen liikamaksun perintäpyyntö, tulee ensin tutkia, täyttääkö pyyntö täytäntöönpanoasetuksen virka-apuun velvoittavat ehdot ja sisältääkö se kaikki asetuksen edellyttämät tiedot.
Perintäpyynnöstä tarkistetaan muun muassa, että
- perittävä velka on suuruudeltaan yli 350 euroa
- perinnän mahdollistava asiakirja ei ole yli 5 vuotta vanha.
Alle 350 euron perintävaateiden osalta pyynnön vastaanottanut elin ei ole velvollinen antamaan täytäntöönpanoasetuksen edellyttämää apua.
Tarkemmin perintäpyynnön edellytyksistä ohjeessa Rajat ylittävään perintään sovellettavat säännökset.
Perintätoimet
Jos saatavan perintäpyyntö täyttää virka-avun ehdot, eläkelaitos käsittelee pyyntöä siten, kuin se perisi takaisin omaa perusteetta maksettua eläkettään kansallisen lainsäädäntömme perusteella. Jos laitoksen omat perintätoimet eivät johda saatavan perimiseen kokonaisuudessaan, perintävaade tulee toimittaa Suomen ulosottoviranomaiselle ulosottotoimien aloittamista varten.
Pyynnön esittäneelle laitokselle on ilmoitettava, mihin toimiin on ryhdytty saatavan perimiseksi. Jos perintätoimiin ei ole mahdollista ryhtyä, syy on ilmoitettava pyynnön esittäneelle elimelle.
Saatavan perimiseksi on myös mahdollista myöntää velalliselle maksuaikaa. Tästä tulee sopia erikseen pyynnön esittäneen laitoksen kanssa.
Kun perinnän lopputulos on selvillä, siitä informoidaan perintäpyynnön esittänyttä toisen EU-maan laitosta. Jos saatava on saatu perittyä kokonaan tai osittain, peritty summa tulee asetuksen mukaisesti tilittää kokonaisuudessaan pyynnön esittäneelle elimelle.
Jos työeläkelaitos ei ole saanut työeläkevakuutusmaksuja luonnolliselta henkilöltä tai yritykseltä, joka on ollut Suomen työeläkelakien mukaan vakuuttamisvelvollinen Suomessa, on rajat ylittävissä tilanteissa mahdollista pyytää toisen EU-maan laitokselta virka-apua työeläkevakuutusmaksuvelkojen perimiseksi. Näissä tilanteissa velallinen (yritys tai yksityishenkilö) asuu toisessa EU-maassa, jolloin Suomen perintätoimia ei voida tehokkaasti kohdistaa häneen.
Virka-avun pyytäminen edellyttää, että työeläkevakuutusmaksuja ei ole saatu perittyä muilla keinoin. Kansalliset perintämenettelyt on tullut käydä läpi, eivätkä toteutetut toimenpiteet ole johtaneet saatavan perimiseen täysimääräisenä.
Vastaavasti toisesta EU-maasta voidaan pyytää apua maksamattomien vakuutusmaksujen perintään velalliselta Suomessa.
Suomen eläkelaitos pyytää virka-apua maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen perintään toisesta EU-maasta
Suomen työeläkelaitos voi pyytää virka-apua toisesta EU-maasta luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön maksamattomien työeläkevakuutusmaksujen perimiseksi. Tällöin virka-avusta vastaa sen EU-maan nimetty laitos, jossa velallinen asuu.
Pyynnön esittäminen ja sisältö
Eläkelaitos lähettää pyynnön suoraan toisen maan nimettyyn laitokseen tai asianomaista etuutta maksavaan laitokseen. Perintäpyynnöstä, tiedonsaantipyynnöstä tai tiedoksiantopyynnöstä on käytävä ilmi täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät asiat.
Virka-apupyynnön edellytykset
Lähtökohtaisesti perintävaateen tulee olla yli 350 euroa ja se ei saa perustua yli 5 vuotta vanhaan perintäasiakirjaan.Viiden vuoden raja lasketaan siitä hetkestä, jolloin saatavan perinnän mahdollistava asiakirja laadittiin pyynnön esittäneen elimen maassa.
Saatava ei saa olla vanhentunut pyynnön esittävän maan lainsäädännön mukaan.
Jos saatava tai asiakirja on riitautettu, määräaika lasketaan siitä alkaen, kun pyynnön esittänyt elin vahvistaa, että saatavaa tai saatavan perinnän mahdollistavaa asiakirjaa ei voi enää riitauttaa.
Pyynnön muoto
Maksamattomien vakuutusmaksujen perintään ei ole olemassa vahvistettuja lomakkeita. Periaatteessa pyyntöihin voi käyttää yleiseen tietojenvälitykseen käytettävää E001-lomaketta. Koska kyseisessä lomakkeessa ei ole riittävästi tilaa pidempään informaatioon, on suositeltavaa tehdä pyyntö muulla tavoin.
Sähköiset perintäasioita varten tehdyt asiakirjat eivät vielä ole käytössä, mutta on mahdollista käyttää sähköisiä asiakirjoja vastaavia paperiversioita. Näitä asiakirjoja on mahdollista ja toivottavaa käyttää, koska niiden avulla varmistetaan, että pyyntö sisältää kaikki asetuksen edellyttämät tiedot.
Tietojenvaihdossa ei edellytetä sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana käyttämään paperisia versioita sähköisistä asiakirjoista. Avunantopyyntö on mahdollista esittää myös vapaamuotoisena kirjeenä. Tällöin tulee kuitenkin varmistua siitä, että pyyntö sisältää kaikki täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät tiedot.
Perintäpyynnön vastaanottava elin toisessa EU-maassa
Perintäpyyntö tulee lähtökohtaisesti lähettää toisen EU-maan nimetylle laitokselle, mikäli sellainen on määritelty. Sähköisen tietojenvaihdon siirtymäaikana ei toistaiseksi ole käytössä täydellistä listaa eri maiden nimetyistä laitoksista perintäasioiden osalta. Toisten EU-maiden nimettyjen laitosten yhteystietoja voi tarvittaessa tiedustella Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osastolta.
Jos toisen EU-maan nimetty laitos ei ole tiedossa, pyynnön voi lähettää suoraan velalliselle eläkettä maksavalle ulkomaan laitokselle.
Joissain maissa on useita toimivaltaisia laitoksia rajat ylittävissä perintäasioissa. On myös maita, joiden nimetyksi laitokseksi on määritelty maan ulosottoviranomainen (esimerkiksi Ruotsissa Kronofogden). Näissä tapauksissa perintäpyynnöt lähetetään suoraan kyseiselle ulosottoviranomaiselle. Eläketurvakeskus selvittää tarvittaessa toimivaltaisen tahon.
Toisen EU-maan sosiaalivakuutuslaitos pyytää virka-apua maksamattomien vakuutusmaksujen perintään Suomesta
Jos toisesta EU-maasta tulee maksamattomia vakuutusmaksuja koskeva pyyntö, Eläketurvakeskus on Suomessa nimetty laitos. Eläketurvakeskus käsittelee toisista EU-maista tulevat pyynnöt ja toimittaa ne Suomen ulosottoviranomaiselle perinnän aloittamiseksi.
Perintäpyynnön tutkiminen
Toisen EU-maan tulee lähettää vakuutusmaksujen perintäpyyntö Eläketurvakeskukselle. Eläketurvakeskuksessa perintäpyyntöjen käsittely hoidetaan ulkomaanpalvelujen osastolla.
Kun rajat ylittävä perintäpyyntö tulee Eläketurvakeskukseen, pyynnön osalta tulee ensin tutkia, että se täyttää täytäntöönpanoasetuksen virka-apuun velvoittavat ehdot ja sisältää kaikki täytäntöönpanoasetuksen edellyttämät tiedot.
Perintäpyynnöstä tarkistetaan muun muassa, että
- velka on suuruudeltaan yli 350 euroa
- ettei perintäasiakirja ole yli 5 vuotta vanha.
Alle 350 euron perintävaateiden osalta ei pyynnön vastaanottanut elin ole velvollinen antamaan täytäntöönpanoasetuksen edellyttämää apua.
Virka-apua ei myöskään tarvitse antaa, jos saatavan periminen aiheuttaisi velallisen tilanteen takia vakavia taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia Suomessa.
Perinnän mahdollistavan asiakirjan tulee olla laadittu korkeintaan 5 vuotta ennen perintäpyynnön vastaanottamista Suomessa.
Perintätoimet
Jos saatavan perintäpyyntö täyttää virka-avun ehdot, Eläketurvakeskus välittää perintäpyynnön Suomen ulosottoviranomaiselle jatkokäsittelyä varten. Velallista ja velkojaa informoidaan siitä, että saatavan perintä on siirretty ulosottoon.
Kun ulosottoviranomaisilta saadaan tieto perinnän lopputuloksesta, siitä informoidaan toisen EU-maan laitosta. Pääsääntöisesti ulosottoviranomainen lähettää asiasta tiedon suoraan pyynnön esittäneelle elimelle. Jos saatavaa on saatu perittyä, se tilitetään toisen EU-maan laitokselle vähennettynä ulosottotoimista perittävällä tilitysmaksulla (1,45 % peritystä määrästä, enimmillään kuitenkin 500€). Ulosoton tilitysmaksu on Suomen lainsäädännön mukaan maksu, jota ei voida periä velalliselta, vaan siitä vastaa velkoja.
Jos saatavaa ei saada perityksi velalliselta velallisen varattomuuden tai muun esteen vuoksi tai ulosottohakemus rauetetaan, hakijalta peritään ulosottoasian palautuksen yhteydessä käsittelymaksu (10 € 1.7.2013 lähtien). Lähtökohtaisesti velkojan tulisi maksaa tämä käsittelymaksu.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen otsikoiden muotoiluja ja liitoksia on päivitetty.