EU-eläkkeen määräytyminen

Syötä päivämäärä

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 9.3.2018 – toistaiseksiJulkaistu 9.3.2018
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty maininta siitä, että Kelalle ilmoitettavan eläkkeen määrässä otetaan huomioon se korotetun karttuman osuus, joka kohdistuu aikaan ennen 63 vuoden iän täyttämistä.

Eläke lasketaan kahdella tavalla

Jos eläkkeenhakija (perhe-eläkkeissä edunjättäjä) on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa, hänen eläkkeensä määritetään perusasetuksen mukaan kahdella tavalla laskemalla

  • kansallinen eläke (itsenäinen etuus) Suomen oman työeläkelainsäädännön mukaisena tai asetuksen mukaisena kansallisena eläkkeena
  • teoreettisen eläkkeen määrä ja pro rata -eläkkeen määrä.

Eläke lasketaan kansallisena ja pro rata -eläkkeenä, vaikka toisen EU-maan eläkettä ei vielä haeta.

Pro rata -eläkkeen perusteena olevassa teoreettisessa eläkkeessä karttuneen eläkkeen määrä ja korotetun karttuman osuus kerrotaan elinaikakertoimella. Tulevan ajan eläkeosaa ei kerrota elinaikakertoimella.

Kansallisen lainsäädännön mukaiset eläkkeet lasketaan erikseen Suomen kaikkien työeläkkeiden osalta. Pro rata -eläke lasketaan Suomen eläkejärjestelmistä yhtenä kokonaisuutena. Eläkkeiden yhteismäärää verrataan toisiinsa. Eläkkeenhakijalle myönnetään suurempi eläke.

Miten lisäeläketurva otetaan huomioon?

Yksityisen alan työeläkkeen osalta vertailussa on kansallisen lain mukainen eläke vain perusturvan osalta, koska pro rata -eläkekin on perusturvan mukainen. Lisäeläketurvan osuus lisätään vertailun jälkeen valittuun yksityisen alan kansalliseen tai pro rata -eläkkeeseen.

Julkisen alan työeläkkeen osalta myös teoreettisen eläkkeen laskennassa on soveltuvin osin otettava huomioon lisäeläketurvaan liittyvät säännökset.

Milloin kansallinen eläke on vähintään pro rata -eläkkeen suuruinen?

Kansallinen eläke on yleensä vähintään pro rata -eläke suuruinen, jos

  • muiden EU-maiden vakuutuskausia ei ole tarvittu tulevan ajan ansioiden määrittelyssä
  • eläkkeestä ei vähennetä LITA-etuuden määrää
  • henkilö ei ole työskennellyt toisessa EU-maassa korotettuun karttumaan oikeutetun ikäisenä
  • henkilö on työskennellyt toisessa EU-maassa enemmän kuin 12 kuukautta.

Milloin pro rata -laskennasta voi luopua?

EU-maat voivat luopua pro rata –laskennasta, jos

  • kansallisen lainsäädännön mukainen etuus (itsenäinen etuus) on aina vähintään yhtä suuri kuin pro rata -eläkkeen määrä. Tällaiset tapaukset esitetään perusasetuksen liitteessä VIII (osa I).
  • etuuden laskemiseksi ei ole merkitystä ajanjaksolla. Myös nämä tapaukset on esitetty liitteessä VIII (osa II). Yleensä tällä tarkoitetaan maksuperusteisia ja rahastoivia järjestelmiä.

Suomella ei ole mainintaa liitteessä VIII, joten pro rata -laskennasta ei ole mahdollista luopua, kun työeläkkeitä lasketaan EU-tilanteissa.

Tarkemmat tiedot

Vaikka perusasetuksessa kansallisen lainsäädännön mukaan määräytyvästä etuudesta on käytetty nimitystä itsenäinen etuus, työeläkejärjestelmässä käytetään edelleen termiä kansallinen eläke.

Asetuksen mukainen kansallinen eläke on eläke, jota laskettaessa sovelletaan Suomen työeläkelainsäädäntöä.

Asetuksen mukaista kansallista eläkettä laskettaessa otetaan huomioon perusasetuksen päällekkäisyyksien estämistä koskevat säännökset.

Kansallisessa eläkkeessä kansallisia päällekkäisyyden estäviä säännöksiä saa soveltaa tulevan ajan eläkkeen päällekkäisyyden estämiseksi. Kun tulevan ajan eläkkeen osa on ositettu Suomen vakuutuskausien suhteessa kaikkien EU-maiden vakuutuskausiin, on kysymyksessä asetuksen mukainen kansallinen eläke.

Perusasetuksen säännökset rajoittavat myös LITA-etuuksien vähetämistä koskevien kansallisten säännösten soveltamista. Näin ollen myös LITA-vähennetty kansallinen eläke voi olla asetuksen mukainen kansallinen eläke.

Puhdas kansallinen eläke on eläke, jota laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan Suomen kansallinen lainsäädäntö.

Pro rata -eläkkeen määrän laskemista varten lasketaan ensin teoreettisen eläkkeen määrä. Kaikki eri EU-maissa vakuutetut eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet otetaan huomioon ikään kuin kaikki työ olisi tehty Suomessa.

Pro rata -eläkkeen määrää laskettaessa teoreettinen eläke

  • jaetaan kaikilla laskennassa huomioon otettavilla EU-maiden vakuutuskausilla ja
  • kerrotaan Suomen vakuutuskausilla.

Eläke lasketaan pro rata -eläkkeenä silloinkin, kun henkilö ei vielä hae toisesta EU-maasta eläkettä tai kun toinen maa ei myönnä eläkettä.

Teoreettinen eläke:

\(\left( \frac{\text{Kaikkien EU-maiden vakuutuskaudet}}{\text{Suomen vakuutuskaudet}} \right) \times \text{Karttunut eläke} + \text{Tulevan ajan eläkeosa} + \text{Korotetun karttuman osuus}\)
Pro rata –eläke:

\(\left( \frac{\text{Suomen vakuutuskaudet}}{\text{Kaikkien EU-maiden vakuutuskaudet}} \right) \times \text{Teoreettinen eläke}\)

Etuuksien, tulojen, tosiseikkojen tai tapahtumien rinnastaminen

EU:n sosiaaliturva-asetukset edellyttävät etuuksien, tulojen, tosiseikkojen tai tapahtumien rinnastamista.

Rinnastamisella tarkoitetaan seuraavaa:

  • Jos sosiaaliturvaetuuksilla ja tuloilla on tiettyjä oikeusvaikutuksia yhden EU-maan lainsäädännön mukaan, toisen EU-maan lainsäädännön perusteella saadut vastaavat etuudet tai tulot otetaan säännöksiä sovellettaessa huomioon.
  • Jos tietyillä seikoilla ja tapahtumilla on oikeusvaikutuksia yhden EU-maan lainsäädännön mukaan, kyseisen EU-maan on otettava huomioon toisessa EU-maassa tapahtuneet samankaltaiset seikat tai tapahtumat ikään kuin ne olisivat tapahtuneet sen omalla alueella.

Työeläkkeiden kannalta tosiseikkojen ja tapahtumien rinnastamisella on merkitystä mm. määrättäessä henkilön oikeutta korotettuun karttumaan EU-eläkkeessä.

Tarkemmat tiedot

Perusasetuksen mukaista tulojen, tosiseikkojen tai tapahtumien rinnastamista ei kuitenkaan sovelleta, kun määritetään tulevan ajan ansioita teoreettista eläkettä varten. Suomella on perusasetuksen liitteessä XI (Erityissäännökset jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen soveltamiseksi) määräys, jonka mukaan pro rata -eläkkeen laskennassa Suomen työeläkelainsäädännön mukaisen tulevan ajan ansioiden laskemiseksi silloin, kun henkilö on työskennellyt palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana osan Suomen lainsäädännön mukaista tarkasteluaikaa toisessa jäsenvaltiossa ja hänelle on täyttynyt siihen perustuvia eläkevakuutuskausia, tulevan ajan ansioiden on katsottava vastaavan summaa, jonka henkilö on ansainnut tarkasteluaikana Suomessa ja joka jaetaan Suomessa tarkasteluaikana täyttyneiden vakuutuskuukausien lukumäärällä

Kelan tarvitsema pro rata- ja teoreettisen eläkkeen määrä

Kelan vanhuuseläkeikä on toistaiseksi 65 vuotta. Kela ottaa huomioon omaa eläkettä laskiessaan henkilön ansaitseman työeläkekarttuman lukuun ottamatta ennen 1.1.2017 yli 63-vuotiaana tehdystä työstä karttunutta eläkettä.

Kelalle ilmoitettava työeläke ei saa sisältää

  • alimman vanhuuseläkeiän jälkeen maksettavaa lykkäyskorotusta
  • vanhan lainsäädännön mukaista lykkäyskorotusta
  • osittaisen vanhuuseläkkeen varhennusvähennystä tai lykkäyskorotusta
  • VEKL:n mukaista karttumaa
  • työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotusta
  • kuntoutuskorotusta
  • lapsikorotusta
  • pohjaosan yhteensovituksen vuoksi maksettavaa korotusta (posa-korotusta). 

Suomen työskentelyyn perustuvat vakuutuskaudet määräytyvät vuosiansioiden perusteella. Suomen ja muiden EU-maiden vakuutuskaudet otetaan huomioon vanhuuseläkkeessä eläketapahtumavuoden loppuun, mutta osittaisessa vanhuuseläkkeessä eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun. Työkyvyttömyyseläkkeessä vakuutuskaudet otetaan huomioon eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun (eläkkeessä on tuleva aika) tai eläketapahtumavuoden loppuun (eläkkeessä ei ole tulevaa aikaa).

Yhella laskee EU-tilanteessa Kelan tarvitseman teoreettisen eläkkeen määrän.

Osittaisessa vanhuuseläkkeessä ja vanhuuseläkkeessä eläkelaitokset laskevat Kelan tarvitseman pro rata -eläkkeen määrän käsin tai omilla järjestelmillään. Kelan tarvitsemassa määrässä otetaan huomioon korotetun karttuman osuus, joka kohdistuu aikaan ennen 63 vuoden iän täyttämistä.

Työkyvyttömyyseläkkeessä, työuraeläkkeessä ja perhe-eläkkeessä Kela saa tarvitsemansa määrän Bertassa olevista tiedoista.

Tarkemmat tiedot

Perusasetuksen 883/2004 johtolauseessa (kohta 43) ja liitteessä XI on erityismääräys Suomen kansaneläkkeen laskemisesta ja tulojen huomioon ottamisesta. Erityismääräyksen perusteella Kela saa ottaa toisista EU-maista ansaitut työeläkkeet tulona huomioon kansaneläkkeessä vastaavalla tavalla kuin Suomen työeläkkeet. Näissä tilanteissa Kela ei tarvitse teoreettisen työeläkkeen määrää.

Kela tarvitsee teoreettisen eläkkeen määrän niissä tilanteissa, joissa sovelletaan aiemmin voimassa olleita sosiaaliturva-asetuksia 1408/71 ja 574/72. Kela tarvitsee teoreettisen eläkkeen määrän myös perhe-eläketapauksissa, joihin sovelletaan nykyisiä sosiaaliturva-asetuksia 883/2004 ja 987/2009.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 6.11.2018 – toistaiseksiJulkaistu 6.11.2018
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty korotetun karttuman huomioimista osittaisessa vanhuuseläkkeessä koskevaa kohtaa siten, että huomioon otetaan aika osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun asti.

Henkilöllä on oikeus eläkkeessään korotetun karttuman osuuteen, jos hän on työskennellyt työntekijänä tai yrittäjänä muussa EU-maassa sen ikäisenä, että hänellä olisi Suomessa työskennellessään oikeus korotettuun karttumaan.

EU:n sosiaaliturva-asetukset edellyttävät muiden EU-maiden

  • vakuutuskausien rinnastamista ja
  • tosiseikkojen ja tapahtumien rinnastamista.

Korotettuun karttumaan oikeuttava työskentely muussa EU-maassa

Kun lasketaan korotetun karttuman osuutta, rinnastetaan toisen EU-maan työskentelyyn perustuva vakuutusaika Suomessa työskentelyyn.

Rinnastamisessa otetaan huomioon seuraavaa:

  • Jos toisen EU-maan vakuutuskauden luonnetta (työskentely, lapsenhoitoaika, työttömyysaika jne.) ei saada selvitettyä, rinnastetaan toisen EU-maan eläkettä kartuttava vakuutusaika työskentelyyn.
  • Vapaaehtoisesti vakuutettu aika rinnastetaan työskentelyyn, jos vapaaehtoinen vakuutusaika perustuu henkilön omaan työskentelyyn.
  • Asumisaikaa ei rinnasteta työskentelyyn.

Tarkemmat tiedot

Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla tehtyä työtä koskeva siirtymäajan 1,7 % korotettu karttuma koskee kuitenkin vain Suomessa tehtyä työtä. Toisessa EU-maassa osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ ei oikeuta korotettuun karttumaan.

Ulkomaan työskentelyn perusteella muodostuvia korotetun karttuman jaksoja tarkastellaan vuositasolla. Korotettua karttumaa laskettaessa ulkomaan työskentelyjaksot otetaan huomioon vakuutuskausien päällekkäisyyksien karsinnan jälkeen.

Tarkemmat tiedot

Korotetun karttuman kausina otetaan huomioon työskentelyaika, joka ei ole päällekkäin

  • Suomen vakuutuskausien
  • Suomen eläkejakson
  • ulkomaan eläkejakson (31.12.2016 saakka) kanssa.

Korotetun karttuman aika huomioidaan näin ollen vain, jos samalle vuodelle ei ole Suomen vakuutusvuotta. Jos kyse on ajasta ennen 1.1.2005, huomioidaan korotetun karttuman aikana enintään se aika, joka jää vuodesta yli sen jälkeen kun Suomen vakuutusaika on otettu huomioon.

Toisen EU-maan työskentelyajan selvittäminen

Henkilön työskentelyaika toisessa EU-maassa korotettuun karttumaan oikeutetun ikäisenä selvitetään

  • eläkehakemusta ja
  • vakuutuskausitodistusta

koskevien E-lomakkeiden tai vastaavien SED:ien tietojen perusteella.

Myös toisen EU-maan eläkepäätöstä käytetään työskentelyaikojen selvittämisessä. Lisäksi hakijalta tai toisen EU-maan vakuutuslaitokselta voidaan pyytää lisäselvitystä työskentelystä toisessa EU-maassa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkkejä korotettuun karttumaan huomioon otettavista toisen maan vakuutuskausista:

Eläkettä haetaan Saksasta ja Suomesta 65 vuoden iässä. Jos Saksan eläkkeen laskennassa huomioon otettavia vakuutuskausia on vahvistettu 64 vuoden ikään saakka, korotettua karttumaa laskettaessa Saksan vakuutuskaudet rinnastetaan enintään siihen saakka kuin Saksa on ne vahvistanut.

Ruotsissa ja Suomessa eläkettä haetaan 65 vuoden iässä. Ruotsi ilmoittaa vakuutuskausitodistuksella kaudet sen vuoden loppuun, jonka verotus on Ruotsissa vahvistettu. Jos muun selvityksen perusteella nähdään, että henkilö on jatkanut työskentelyä, korotettua karttumaa laskettaessa Ruotsin vakuutuskaudet rinnastetaan työskentelyn päättymiseen saakka tai Ruotsin eläkkeen alkamiseen saakka, kuitenkin enintään Suomen eläketapahtumakuukauden loppuun saakka.

Myös Norja ilmoittaa vakuutuskausitodistuksella kaudet sen vuoden loppuun, jonka vuoden verotus on vahvistettu. Näin ollen korotettua karttumaa laskettaessa toimitaan kuten Ruotsin työskentelyn osalta.

Korotettua karttumaa ei lasketa, jos ilmenee, että henkilö ei ole työskennellyt lainkaan korotetun karttuman ajanjaksona. Jos ilmenee, että henkilö on juuri tuona aikana työskennellyt, korotettu karttuma tulee myönnettäväksi koko ajalta. Jos henkilö on työskennellyt vain osan vuotta, jolloin karttuma muuttuu, huomioon otetaan vain ne kuukaudet, joilta henkilöllä on oikeus korotettuun karttumaan.

Korotetun karttuman laskeminen suhteellisen osuuden perusteella

Joissain tilanteissa vakuutuskausitodistuksella on ilmoitettu korotettuun karttumaan oikeuttavien vuosien osalta vain tietyille vuosille kohdistuva desimaaliluku. Jos henkilön tarkka työskentelyaika toisessa EU-maassa korotettuun karttumaan oikeutetun ikäisenä ei selviä eläkehakemuksesta, vakuutuskausitodistukselta tai eläkkeenhakijan itsensä antamasta lisäselvityksestä, voidaan toisen EU-maan työskentely laskea suhteellisen osuuden perusteella.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki korotettuun karttumaan huomioon otettavista toisen maan vakuutuskausista suhteellisen osuuden perusteella:

Eläkettä haetaan Virosta ja Suomesta. Henkilö on täyttänyt 53 vuotta vuonna 2004. Henkilölle ilmoitetut Viron vakuutusvuodet ajalle 1999–2008 (10 vuotta) on 3,913. Tarkkaa Viron työskentelyaikaa ei ole tiedossa. Henkilöllä ei ole päällekkäisiä vakuutuskausia Suomessa Viron ilmoittamien vakuutusvuosien kanssa. Henkilöllä olisi Suomessa työskennellessään oikeus korotettuun karttumaan ajalla 1.1.2005–31.12.2008.

  • Viron vuosille 1999–2008 ilmoittama desimaaliluku 3,913 muunnetaan ajaksi kertomalla se 12:lla, jolloin saadaan kuukausimäärä, jota Viron ilmoitus vastaa: 3,913 x 12 kk = 46,956 kk.
  • Jaetaan näin saatu kuukausimäärä 46,956 niin monelle vuodelle, kuin mille Viron ilmoittama luku kohdentuu: 46,956 kk / 10 vuotta = 4,6956 kk.
  • Kerrotaan näin saatu luku 4,6956 kk niin monella vuodella, kuin miltä Suomessa on korotetun karttuman aikaa ja pyöristetään saatu tulo ylöspäin täysiksi kuukausiksi: 4,6956 kk x 4 vuotta = 18,7824 kk.

Ylöspäin seuraavaan kokonaisyksikköön pyöristettynä henkilöllä on Virosta korotettuun karttumaan oikeuttavia kausia 19 kk.

Korotetun karttuman osuus vanhuus- ja työuraeläkkeessä

Toisen EU-maan rinnastettava työskentely otetaan huomioon enintään Suomen eläkkeen eläketapahtumakuukauden loppuun, kun korotusta lasketaan vanhuus- tai työuraeläkkeeseen. Jos työskentely on päättynyt ennen tätä ajankohtaa, työskentely otetaan huomioon työskentelyn päättymisajankohtaan saakka.

Korotusta ei lasketa siltä ajalta, jolta henkilö on saanut omaan työskentelyyn perustuvaa eläkettä Suomesta. Toisesta EU-maasta myönnetty työeläke estää korotetun karttuman osuuden 31.12.2016 saakka.

Tarkemmat tiedot

Osa-aikaeläke tai osittainen vanhuuseläke ei estä korkeampaa karttumaa.

Korotetun karttuman osuus osittaisessa vanhuuseläkkeessä

Toisen EU-maan rinnastettava työskentely otetaan huomioon enintään Suomen eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun saakka, kun korotettu karttuma lasketaan osittaiseen vanhuuseläkkeeseen.

Korotusta ei lasketa siltä ajalta, jolta henkilö on saanut omaan työskentelyyn perustuvaa eläkettä Suomesta. Toisesta EU-maasta myönnetty työeläke estää korotetun karttuman osuuden 31.12.2016 saakka.

Tarkemmat tiedot

Osa-aikaeläke ei estä korkeampaa karttumaa.

Korotetun karttuman osuus työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeessä

Toisen EU-maan rinnastettava työskentely otetaan huomioon enintään Suomen eläkkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun saakka, kun korotettu karttuma lasketaan työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeeseen. Jos Suomen eläkkeessä ei ole tulevaa aikaa, toisen EU-maan työskentely otetaan huomioon enintään Suomen eläketapahtumakuukauden loppuun.

Korotusta ei lasketa siltä ajalta, jolta henkilö on saanut omaan työskentelyyn perustuvaa eläkettä Suomesta. Toisesta EU-maasta myönnetty työeläke estää korotetun karttuman osuuden 31.12.2016 saakka.

Tarkemmat tiedot

Osa-aikaeläke tai osittainen vanhuuseläke ei estä korkeampaa karttumaa.

Korotetun karttuman ansioperuste

Jos henkilön työskentely Suomessa on tapahtunut ennen 1.1.2005, korotetun karttuman ansioperusteena on henkilön sen työsuhteen eläkepalkka, johon tuleva aika olisi liitetty, jos henkilö olisi tullut työkyvyttömäksi viimeisen Suomen työsuhteen päättyessä.

Jos henkilö on työskennellyt Suomessa 1.1.2005 jälkeen, korotetun karttuman ansioperuste määritellään henkilön Suomen 1.1.2005 alkaen ansaittujen vuosiansioiden perusteella. Suomen työansiot 1.1.2005 alkaen jaetaan Suomen kalenterikuukausilla. Tällöin vajaa vuosi on 12 kuukautta muilta vuosilta kuin vanhuuseläkkeen tai työuraeläkkeen eläketapahtumavuodelta. Korotetun karttuman ansioperustetta määriteltäessä vuosiansiot ja kuukaudet huomioidaan vanhuuseläkettä ja työuraeläkettä laskettaessa eläketapahtumakuukauden loppuun saakka. Työkyvyttömyyseläkettä ja osittaista vanhuuseläkettä laskettaessa ansiot ja kuukaudet otetaan huomioon eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun saakka.

Korotuksen laskeminen teoreettiseen eläkkeeseen

Korotetun karttuman osuus lasketaan teoreettiseen eläkkeeseen erillisenä lisänä. Tällöin teoreettisen eläkkeen perusteella laskettu pro rata -eläke voi olla suurempi kuin kansallinen eläke.

Lisää laskettaessa korotetun karttuman ansioperuste kerrotaan

  • korotettuun karttumaan oikeuttavilla kuukausien lukumäärällä ja
  • henkilön iän mukaisella 1,5 prosentin vuotuisen karttumisprosentin ylittävällä osalla.

Korotetun karttuman osuuteen teoreettisessa eläkkeessä tehdään

  • mahdollinen varhennusvähennys/lykkäyskorotus sekä
  • elinaikakertoimella tarkistaminen.

Korotetun karttuman osuus voi muodostua useammasta eri jaksosta.

Kun lasketaan korotetun karttuman osuutta, otetaan huomioon henkilön ne työskentelyjaksojen kuukaudet toisessa EU-maassa, miltä ajalta henkilön karttumisprosentti Suomessa olisi ylittänyt 1,5 prosenttia.

Tarkemmat tiedot

Korotetun karttuman osuus teoreettisessa eläkkeessä:
\(\text{Korotetun}\, \text{karttuman}\, \text{kk:t} \times \text{korotetun}\, \text{karttuman}\, \text{ansioperuste} \times \left( \frac{\text{iänmukainen karttuma% – 1,5%}}{12\, \text{kk}} \right) \times \text{elinaikakerroin}\)

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 8.12.2017 – toistaiseksiJulkaistu 8.12.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty tieto, että jos toisen EU-maan alle vuoden pituinen vakuutuskausi on päällekkäin Suomen työskentelyn perusteella muodostuneiden vuosivakuutuskausien kanssa, ei toisen EU-maan kautta voida myöntää teoreettisena.

EU-mailla on oikeus edellyttää eläkkeen saamiseksi, että eläkkeenhakijalla on ainakin yksi vähintään vuoden mittainen vakuutuskausi tässä maassa.

Jos henkilölle ei synny oikeutta eläkkeeseen toisessa EU-maassa alle vuoden pituisen vakuutusajan perusteella, voi tämä kausi oikeuttaa eläkkeeseen Suomessa.

EU-eläkkeen laskennassa huomioon otettavan ulkomaisen vakuutuskauden täytyy olla sellainen kausi, että se Suomessa täytettynä oikeuttaisi eläkkeeseen.

Vakuutuskausien huomioon ottamisessa sovelletaan Suomen työeläkelakien voimaantulon

  • aikarajoja
  • ikärajoja ja
  • vähimmäiskestoja.

Tarkemmat tiedot

Jos toisen EU-maan alle vuoden pituinen vakuutuskausi on päällekkäin Suomen työskentelyn perusteella muodostuneiden vuosivakuutuskausien kanssa, ei toisen EU-maan kautta voida myöntää teoreettisena.

Toisen EU-maan alle vuoden pituisen vakuutuskauden huomioon ottaminen teoreettisessa eläkkeessä

EU-eläkkeen laskennassa toisen EU-maan alle vuoden pituinen vakuutuskausi otetaan huomioon teoreettisen eläkkeen laskennassa.

Työskentely Suomessa ja yhdessä muussa EU-maassa

Suomen teoreettisen eläkkeen laskeva laitos myöntää eläkkeen myös toisen EU-maan alle vuoden vakuutuskaudesta, jos henkilö on työskennellyt Suomen lisäksi vain yhdessä EU-maassa ja hänellä on ollut työskentelyä tässä maassa alle vuoden. Tällöin eläke myönnetään teoreettisen eläkkeen suuruisena.

Työskentely useassa EU-maassa

Suomen teoreettisen eläkkeen laskeva laitos myöntää suhteellisen osan alle vuoden pituisista vakuutuskausista, jos hakija on työskennellyt useassa EU-maassa.

Teoreettisen eläkkeen vakuutuskausissa otetaan huomioon kaikki vakuutuskaudet, mutta pro rata -eläkkeen jakajassa vain Suomen ja sellaisen työskentelymaan vakuutuskaudet, jossa työskentely on kestänyt yli vuoden. Tällöin toisen EU-maan alle vuoden pituinen vakuutuskausi jakautuu niiden työskentelymaiden vakuutuskausien suhteessa, joista henkilöllä on vakuutusaikaa yli vuoden ajalta.

Tarkemmat tiedot

Monissa EU-maissa sosiaaliturvan piiriin pääsemiseksi edellytetään vähintään vuoden vakuutusaikaa. Eläkeoikeuden saamiseksi vaadittava odotusaika voi olla pidempikin kuin vuosi. Suomessa työeläkejärjestelmässä ei edellytetä vuoden odotusajan täyttymistä.

Esimerkiksi:

Henkilö on työskennellyt Saksassa 8 kuukautta, jonka perusteella siellä ei ole syntynyt eläkeoikeutta. Suomessa hän on työskennellyt 360 kuukautta. Suomen työeläke lasketaan ja myönnetään teoreettisen eläkkeen suuruisena 368 kuukauden perusteella. 

\(\frac{\text{Suomen vakuutuskaudet}\, 360\, \text{kuukautta} + \text{Saksan vakuutuskaudet}\, 8\, \text{kuukautta}}{\text{Suomen vakuutuskaudet}\, 360\, \text{kuukautta}}\)

Unionin tuomioistuimen ratkaisuja

Unionin tuomioistuimen ratkaisun Malfitano (76/82) mukaan alle vuoden vakuutuskaudet, jotka eivät oikeuta eläkkeeseen siinä maassa, jossa ne on ansaittu, lasketaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi siinä jäsenmaassa, jonka odotusaika on täyttynyt. Hakijan ei tarvitse olla eläketapahtumahetkellä vakuutettuna viimeksi mainitussa maassa.

Unionin tuomioistuimen ratkaisun Vermaut (55/81) mukaan työntekijältä ei saa periä vakuutusmaksua näistä alle vuoden pituisista kausista siinä maassa, jossa ne otetaan huomioon.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 13.5.2014 – toistaiseksiJulkaistu 13.5.2014

Lastenhoitokaudella täytäntöönpanoasetuksen mukaan tarkoitetaan kautta

  • joka hyvitetään jonkin jäsenvaltion eläkelainsäädännössä tai
  • jonka perusteella eläkkeeseen tulee lisäosa nimenomaan siitä syystä, että henkilö on hoitanut lasta.

Lastenhoitokauden ottaa huomioon eläkkeen määrässä se jäsenvaltio, jonka lainsäädäntöä lasta hoitamaan jääneeseen vanhempaan sovellettiin silloin, kun lastenhoitokausi kyseisen lapsen osalta alkoi, edellyttäen että

  • lasta hoitamaan jäänyt vanhempi asuu muussa kuin viimeisessä työskentelyvaltiossaan
  • lastenhoitokausia ei oteta huomioon asuinvaltion lainsäädännössä.

Näin menetellään riippumatta siitä, kertyvätkö lastenhoitokaudet lastenhoidon aikana vai myönnetäänkö ne taannehtivasti. Säännös ei sovellu, jos henkilö tulee vakuutetuksi työnteon perusteella asuinvaltiossa.

Oikeus lastenhoitokauteen

  • voi koskea molempia vanhempia ja
  • syntyy jokaisesta lapsesta erikseen.

Lastenhoitokausi otetaan huomioon 

  • määritettäessä henkilön oikeutta eläkkeeseeen
  • eläkkeen laskennassa (sekä kansallisessa laskennassa että pro rata -laskennassa).

Lastenhoitokautta koskevan säännöksen merkitys Suomen työeläkejärjestelmässä

Säännöksellä ei ole merkitystä Suomen työeläkkeen määräytymisen kannalta. Suomessa eläkettä karttuu äitiyspäivärahan ja vanhempainrahan perusteella. Jos Suomessa töissä ollut henkilö muuttaa toiseen EU-maahan äitiyspäiväraha- tai vanhempainrahakauden aikana, hän on edelleen Suomessa vakuutettu. Suomi ottaa huomioon kyseiset ajat työeläkettä kartuttavana. Tällöin ei siis ole tarvetta tutkia karttuisiko henkilön asuinmaassa eläkettä lastenhoitoajalta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkiksi maassa A eläkettä karttuu lastenhoitoajalta. Henkilö työskentelee maassa A työntekijänä. Hän saa lapsen ja aloittaa lapsenhoidon maassa A. Henkilö muuttaa maahan B ja jatkaa siellä lapsenhoitoa kotona. Maassa B lapsenhoidon perusteella ei kartu eläkettä. Näin ollen maan A tulee ottaa huomioon lapsenhoitoaika eläkettä kartuttavana sen maan lainsäädännön mukaisesti.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 13.4.2018 – toistaiseksiJulkaistu 13.4.2018
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty tieto siitä, että ulkomaan eläke ei estä VEKL:n mukaista karttumaa.

Eläkekarttuma eläkeaikaisesta työstä

Suomesta myönnetyn eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

31.12.2016 saakka myös ulkomaisen työeläkkeen aikana tehdystä työstä karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa. Eläkkeen aikana tehtyyn työhön sovelletaan kuitenkin iän mukaisia karttumia, jos

  • henkilön ulkomailta maksettavan työeläkkeen määrä on niin pieni, että eläke on alle alemman kertasuoritusrajan ja eläke olisi maksettu kertasuorituksena, jos se olisi myönnetty Suomesta
  • henkilö on saanut ulkomailta muuta kuin työeläkettä (esimerkiksi Ruotsin sopimuseläkkeen ja asumisperusteisen työkyvyttömyyseläkkeen aikainen karttuma on iän mukainen).

1.1.2017 lukien ulkomailta myönnetty työeläke ei estä siirtymäajan korotetun karttuman osuutta.

Ulkomailta myönnetty työeläke ei estä myöskään VEKL-mukaisen etuuden karttumista.

Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuneen osuuden lisääminen aiemmin myönnettyyn EU-eläkkeeseen

Eläkkeen aikana Suomessa tehdystä työstä karttunut eläke lisätään aiemmin myönnettyyn eläkkeeseen. 

Uutta EU-laskentaa ei tehdä silloin, kun esimerkiksi työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen laskemisessa olisi tarvittu toisen EU-maan vakuutuskausia (pro rata -eläke ja ositettu tuleva aika). Eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet eivät muutu. Uutta EU-laskentaa ei tehdä, koska kysymys ei EU:n sosiaaliturva-asetusten näkökulmasta ole eläkkeen uudelleen laskemisesta.

Tarkemmat tiedot

Kaikissa maissa pitkäkestoisen työkyvyttömyyden ajalta maksettavasta etuudesta ei käytetä termiä eläke. Esimerkiksi Ruotsissa Suomen työkyvyttömyyseläkettä vastaavan etuuden nimi on sairauskorvaus (sjukersättning). Sairauskorvaus on pitkäkestoinen etuus, joka voidaan myöntää, jos henkilön työkyvyttömyyden arvioidaan alentuneen pysyvästi. Näin ollen se voidaan rinnastaa työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen tehdystä työstä karttunut eläke on aina kansallista eläkettä. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen ei lasketa korotettua karttumaa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävässä työkyvyttömyyseläkkeessä EU-laskenta tehdään uudestaan. Teoreettisen eläkkeen laskennassa otetaan mukaan osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty 1.1.2017 voimaantullut muutos, jonka mukaan vanhuuseläkettä ei voida myöntää entisin perustein.

Mitä tarkoittaa työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen entisin perustein?

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen entisin perustein tarkoittaa, että uusi työkyvyttömyyseläke määrätään samoin perustein kuin ensiksi myönnetty työkyvyttömyyseläke. Eläkeaikaisia ja eläkejaksojen välissä olleita työsuhteita, virkasuhteita ja yrittäjätoimintaa ei oteta huomioon.

Ositetaanko tuleva aika, kun eläke myönnetään entisin perustein?

Tulevan ajan eläke voidaan osittaa, kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein. Tulevan ajan eläke voidaan osittaa, vaikka tulevan ajan eläkettä ei olisi ositettu, kun ensimmäinen työkyvyttömyyseläke myönnettiin. Osittamisen edellytyksenä on, että myös toinen maa myöntää eläkkeen, jossa on tulevan ajan eläkkeen osa.

Tulevan ajan eläkkeen osa voidaan osittaa, kun perhe-eläke myönnetään entisin perustein. Tulevan ajan eläke voidaan osittaa, vaikka aiemman työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan eläkkeen osaa ei olisi ositettu. Osittamisen edellytyksenä on, että myös toinen maa myöntää perhe-eläkkeen, jossa on otettu huomioon tuleva aika. Perhe-eläkkeeseen lisätään eläkkeen aikana ja eläkkeen päättymisen jälkeen tehdystä työstä karttunut eläke. EU-eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet eivät muutu.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty lainmuutos, jonka mukaan tulevan ajan eläkkeen osa tarkistetaan elinaikakertoimella vuodesta 2027 alkaen.

Mikä eläke tarkistetaan elinaikakertoimella?

Elinaikakertoimella tarkistetaan sekä kansallinen että pro rata-eläke.

Elinaikakertoimella tarkistetuista eläkkeistä valitaan suurempi.

Pro rata -eläkkeen tarkistaminen elinaikakertoimella

Pro rata -eläkkeen perusteena oleva teoreettinen eläke lasketaan

  • elinaikakertoimella kerrotusta kansallisesta eläkkeestä ja
  • elinaikakertoimella kerrotusta korotetun karttuman osuudesta.

Tulevan ajan eläkkeen osaa ei tarkisteta elinaikakertoimella ennen vuotta 2027.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 6.11.2018 – toistaiseksiJulkaistu 6.11.2018
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty tieto siitä, että myös potilasvahinkolain mukainen etuus on erilainen etuus.

Päällekkäisten etuuksien käsitteet perusasetuksessa

Perusasetuksessa määritellään päällekkäiset samanlaiset ja erilaiset etuudet:

  • Päällekkäisiä samanlaisia etuuksia ovat kaikki samalle henkilölle täyttyneiden vakuutus- ja/tai asumiskausien perusteella lasketut tai myönnetyt päällekkäiset työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläke-etuudet.
  • Päällekkäisiä erilaisia etuuksia ovat ne päällekkäiset etuudet, jotka eivät ole edellä mainittuja samanlaisia etuuksia.

Perusasetuksen säännökset rajoittavat etuuksien päällekkäisyyttä estävien kansallisten säännösten soveltamista.

Suomen työeläkkeestä voidaan

  • vähentää LITA-etuus tietyin rajoituksin (erilainen etuus) ja
  • osittaa tulevan ajan eläkkeen osa, jos sekä Suomen että toisen EU-maan eläke sisältää tulevan ajan eläkkeen (samanlainen etuus).

Toisen EU-maan eläke tai muu etuus voidaan ottaa kansallista eläkettä määrättäessä vähentävänä huomioon vain, jos siitä on säännös kansalllisessa lainsäädännössä.

Tarkemmat tiedot

Unionin tuomioistuin on täsmentänyt käsitteiden sisältöä. Tapauksessa van Gastel (37/86) tuomioistuin toteaa etuuksien olevan samanlaisia kansallisen lainsäädännön ominaispiirteistä riippumatta silloin, kun niiden tarkoitus ja päämäärä, laskemisperusteet ja myöntämisperusteet vastaavat toisiaan.

Tapauksessa Stefanutti (197/85) tuomioistuin katsoi, että etuudet, jotka perustuvat eri henkilöiden työskentelykausiin, eivät ole samanlaisia etuuksia.

Erilaiset etuudet

LITA-etuudet ovat erilaisia suhteessa työeläkkeisiin. LITA-etuuksien määrä ei perustu työhistorian pituuteen. LITA-etuudet määräytyvät eri perusteiden mukaan kuin työeläke. LITA-etuuksien osalta EU-tilanteissa sovelletaan erilaisten etuuksien päällekkäisyyttä koskevia säännöksiä.

LITA-etuudet, jotka ovat ensisijaisia Suomen kansalliseen työeläkkeeseen nähden, on lueteltu TyEL:n 92 §:ssä. Myös sellainen potilasvahinkolain mukainen etuus, jonka vahinkotapahtuma on 1.1.2017 – 31.12.2020, on tällainen ensisijainen etuus, joka on erilainen suhteessa työeläkkeeseen.

Toisesta EU-maasta maksettavan LITA-etuutta vastaavan etuuden vähentämisestä on säännös Suomen kansallisessa lainsäädännössä.

Samanlaiset etuudet

Päällekkäisyyttä estäviä säännöksiä sovelletaan kansalliseen eläkkeeseen, jos eläkkeeseen sisältyy tulevan ajan eläkkeen osa.

Jos kahdesta tai useammasta EU-maasta maksettavat samanlaiset etuudet ovat päällekkäisiä, päällekkäisyyttä estäviä säännöksiä ei sovelleta pro rata -etuuteen.

Myös Suomen kansallisissa työeläkelaeissa on säännös tulevan ajan eläkkeen päällekkäisyyden estämisestä.

Tarkemmat tiedot

EU:n sosiaaliturva-asetukset mahdollistavat tulevan ajan päällekkäisyyden estämisen sopimalla siitä myös sosiaaliturvasopimuksessa. Edellytyksenä on, että tällainen sopimus on ilmoitettava perusasetuksen liitteessä IX.

Suomessa tällaiset sosiaaliturvasopimukset menettivät tulevan ajan eläkkeen osittamisen osalta merkityksensä, koska tulevan ajan osittaminen on mahdollista jo kansallisen lainsäädännön perusteella. Suomi oli ilmoittanut aiemmin voimassa olleen EU:n sosiaaliturva-asetuksen 1408/71 liitteeseen IV Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen, Suomen ja Saksan välisen sosiaaliturvasopimuksen sekä Suomen ja Luxemburgin välisen sosiaaliturvasopimuksen.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 19.12.2022 – toistaiseksiJulkaistu 19.12.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty Ruotsin LITA-etuuden ensisijaisuutta koskevaa kohtaa.

Eläkelaitos vähentää toisen EU-maan myöntämän LITA-etuutta vastaavan etuuden työeläkkeestä vain, jos se on ensisijainen myös etuutta maksavan EU-maan työeläkkeeseen nähden.

Eläkelaitos ei vähennä LITA-etuutta vastaavaa etuutta työeläkkeestä, jos se on toissijainen etuutta maksavan EU-maan työeläkkeeseen nähden.

Eläkelaitos ei vähennä työeläkkeestä vapaaehtoisiin vakuutuksiin perustuvia korvauksia.

Toisen EU-maan maksaman LITA-etuutta vastaavan etuuden vähentäminen eläkkeestä on selvitettävä tapauskohtaisesti.

Esimerkkejä:

  • Ruotsin työtapaturman perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus (yrkeskadelivsränta) on Ruotsin lainsäädännön mukaan ensisijainen etuus. Suomen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla maksettavat ansionmenetyskorvaukset rinnastetaan Ruotsin yrkesskadelivräntaan. Ne ovat siten ensisijaisia etuuksia ja vähentävät Ruotsin takuueläkettä (garantipension) sekä työskentelyyn perustuvaa vanhuuseläkettä (inkomstpension ja tilläggspension). Ne eivät kuitenkaan vähennä Ruotsin inkomstpensionstillägget-etuutta.
  • Suomen liikennevakuutuksen perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus rinnastetaan Ruotsin arbetsskadelivräntaan, joka on Ruotsin lainsäädännön mukaan toissijainen etuus.
  • Belgian tapaturmakassa (Fonds des Accidents du Travail) maksaa työtapaturmaeläkettä. Työtapaturmaeläkkeen määrää vähennetään, kun henkilölle myönnetään työeläke Suomesta. Belgian maksama etuus on siis toissijainen työeläkkeisiin nähden. Eläkelaitos ei siten vähennä Belgian maksamaa etuutta eläkkeestä.

 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 19.12.2022 – toistaiseksiJulkaistu 19.12.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on täsmennetty Ruotsin LITA-etuuden ensisijaisuutta koskevaa kohtaa.

LITA-etuuden vähentäminen Suomen työeläkkeestä EU-tilanteessa riippuu siitä, ottaako myös toinen EU-maa saman LITA-etuuden omaa työeläkettään vähentävänä huomioon.

LITA-etuus otetaan huomioon vain Suomen työeläkkeessä

Eläkelaitos vähentää koko LITA-etuuden Suomen työeläkkeestä, jos LITA-etuutta ei oteta vähentävänä etuutena huomioon toisessa EU-maassa.

Eläkelaitos vähentää LITA-etuuden työeläkkeestä suorana vähennyksenä. Suomen työeläke lasketaan kansallisena ja pro rata -eläkkeenä. Suuremmasta eläkkeestä vähennetään LITA-etuus.

Tarkemmat tiedot

Ruotsin työtapaturman perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus (yrkeskadelivsränta) on Ruotsin lainsäädännön mukaan ensisijainen etuus. Suomen työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla maksettavat ansionmenetyskorvaukset rinnastetaan Ruotsin yrkesskadelivräntaan ja ovat siten myös ensisijaisia etuuksia ja vähentävät Ruotsin takuueläkettä (garantipension) sekä työskentelyyn perustuvaa vanhuuseläkettä (inkomstpension ja tilläggspension). Ne eivät kuitenkaan vähennä Ruotsin inkomstpensionstillägget-etuutta.

Sen sijaan Suomen liikennevakuutuksen perusteella maksettava ansionmenetyskorvaus rinnastetaan Ruotsin arbetsskadelivräntaan, joka on Ruotsin lainsäädännön mukaan toissijainen etuus.

Jos esimerkiksi työeläke myönnetään Suomesta ja Ruotsista ja liikennevakuutuslain mukaista ansionmenetyskorvausta maksetaan Suomesta, koko LITA-etuus vähennetään Suomen työeläkkeestä, mutta ei vaikuta Ruotsin vanhuuseläkkeeseen. Näin ollen Suomen liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ei ole ensisijainen etuus suhteessa Ruotsin vanhuuseläkkeeseen.

LITA-etuus tai sitä vastaava ulkomainen etuus otetaan huomioon useassa jäsenvaltiossa

Sama LITA-etuus voidaan ottaa huomioon vähentävänä etuutena kahdessa tai useammassa EU-maassa.

Tällöin kansallisen eläkkeen laskennassa eläkelaitos jakaa LITA-etuuden määrän saman LITA-etuuden huomioon ottavien EU-maiden määrällä. Pro rata -eläkkeen laskennassa eläkelaitos ottaa LITA-etuuden huomioon vakuutuskausien suhteessa.

Työeläkettä voi pro rata -laskentasääntöjen vuoksi jäädä maksettavaksi, vaikka huomioon otettava LITA-etuus olisi suurempi kuin työeläke.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Saksa maksaa LITA-etuutta, jonka määrä on 1 200 euroa. Eläkkeenhakija on työskennellyt Suomessa 360 kuukautta ja Saksassa 500 kuukautta. Molemmissa maissa LITA-etuus vähentää kansallista eläkettä. Etuuden määrä jaetaan molemmissa maissa kansallisessa laskennassa 2:lla, jolloin huomioon otettavan LITA-etuuden määrä on 1 200/2 = 600 euroa.

Pro rata -laskennassa eläkelaitos ottaa LITA-etuuden huomioon vakuutuskausien suhteessa, jolloin huomioon otettavan LITA-etuuden määrä on 360/860 x 1 200 = 502,33 euroa.
 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 20.3.2018 – toistaiseksiJulkaistu 20.3.2018
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty tieto siitä, että osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen laskennassa käytetään alkuperäisiä vakuutuskausia.

Miten EU-vanhuuseläke lasketaan?

EU-vanhuuseläke lasketaan kahdella tavalla, jos hakija on työskennellyt ainakin kahdessa EU-maassa.

Vanhuuseläke lasketaan

  • kansallisena eläkkeenä ja
  • pro rata –eläkkeenä.

Näistä suurempi myönnetään. Pro rata -vanhuuseläke on yleensä yhtä suuri kuin kansallinen eläke.

Milloin pro rata -eläke on suurempi kuin kansallisen lain mukainen vanhuuseläke?

Pro rata -eläke on suurempi kuin kansallisen lain mukainen eläke

  • jos hakija on työskennellyt toisessa EU-maassa korotettuun karttumaan oikeuttavassa iässä tai
  • jos hakija ei täytä toisessa EU-maassa vuoden odotusaikaa ja tällainen vakuutuskausi oikeuttaisi eläkkeeseen Suomessa.

EU-vanhuuseläke työuraeläkkeen jälkeen

Työuraeläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke lasketaan sekä kansallisena eläkkeenä että EU-eläkkeenä.

EU-vanhuuseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläke on laskettu aina sekä kansallisena eläkkeenä että pro rata -eläkkeenä. Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke myönnetään joko kansallisena tai pro rata -eläkkeenä sen mukaan, kumpana osittainen vanhuuseläke on myönnetty.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke koostuu

  • osittaisen vanhuuseläkkeen osuudesta
  • säästöosuudesta
  • osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen tehdystä työstä karttuneesta eläkkeestä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen tehdystä työstä karttunut eläke on aina kansallista eläkettä. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke lisätään pro rata -eläkkeeseen. Korotettua karttumaa ei lasketa. Vanhuuseläkkeen määrää laskettaessa käytetään samoja vakuutuskausia kuin osittaisen vanhuuseläkkeen laskennassa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi

Kun osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, uutta EU-laskentaa ei tehdä.

Ulkomailta maksettava vanhuuseläke ei estä lykkäyskorotusta

Ulkomailta maksettavaa vanhuuseläkettä ei ole säännöksissä mainittu lykkäyskorotusta estävänä etuutena. Ulkomailta maksettava vanhuuseläke ei estä lykkäyskorotusta kansalliseen eläkkeeseen.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 8.2.2016 – toistaiseksiJulkaistu 8.2.2016
Muutokset edelliseen versioon

Ohjetta on päivitetty siten, että varhennettua vanhuuseläkettä ei yleensä enää ole mahdollista saada Suomen työeläkejärjestelmästä.

Miten varhennettu vanhuuseläke lasketaan EU-tilanteissa?

Varhennettu vanhuuseläke lasketaan kahdella tavalla, jos hakija on työskennellyt vähintään kahdessa EU-maassa.

Varhennusvähennys lasketaan

  • kansalliseen eläkkeeseen ja
  • pro rata –eläkkeeseen.

Näistä suurempi myönnetään.

Vuonna 1952 tai myöhemmin syntyneillä ei ole Suomen kansallisen työeläkelainsäädännön perusteella mahdollisuutta varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Varhennettuja vanhuuseläkkeitä ei poikkeustapauksia lukuun ottamatta enää myönnetä.

Tarkemmat tiedot

EU-eläkkeen laskennassa hakijan asuinmaalla ei ole merkitystä varhennusvähennyksen määräytymisessä. Varhennusvähennys lasketaan aina, jos vanhuuseläke myönnetään varhennettuna vanhuuseläkkeenä.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 8.2.2016 – toistaiseksiJulkaistu 8.2.2016
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.

Miten lykätty vanhuuseläke lasketaan EU-tilanteissa?

Lykätty vanhuuseläke lasketaan kahdella tavalla, jos hakija on työskennellyt vähintään kahdessa EU-maassa.

Lykkäyskorotus lasketaan

  • kansalliseen eläkkeeseen ja
  • pro rata –eläkkeeseen.

Näistä suurempi myönnetään.

Tarkemmat tiedot

EU-eläkkeen laskennassa hakijan asuinmaalla ei ole merkitystä lykkäyskorotuksen määräytymisessä. Lykkäyskorotus lasketaan aina, jos vanhuuseläke myönnetään lykättynä.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 2.1.2017

Miten osittainen vanhuuseläke lasketaan?

Osittaisen vanhuuseläkkeen perusteena on eläkkeen alkamista edeltäneen kalenterivuoden loppuun mennessä ansaittu eläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen perusteena olevaa eläkettä kutsutaan pohjaeläkkeeksi.

Osittainen vanhuuseläke on 25 tai 50 prosenttia pohjaeläkkeestä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen määrä

  • varhennetaan, jos osittainen vanhuuseläke alkaa ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alkua
  • lykätään, jos osittainen vanhuuseläke alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden jälkeen.

Osittainen vanhuuseläke muunnetaan elinaikakertoimella. Lisäksi osittaisesta vanhuuseläkkeestä vähennetään ensisijaiset etuudet.

Osittainen vanhuuseläke lasketaan EU-eläkkeenä

Osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläke lasketaan aina sekä kansallisena että pro rata-eläkkeenä. Suurempi valitaan.

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty osa-aikaeläkkeen lakkauttamisesta 1.1.2017 alkaen johtuvat muutokset.

Uusia osa-aikaeläkkeitä ei myönnetä 1.1.2017 jälkeen

Osa-aikaeläke poistuu Suomen eläkejärjestelmästä. 1.1.2017 jälkeen uusia osa-aikaeläkkeitä ei enää voi alkaa.

Osa-aikaeläke on EU-asetuksen tarkoittama varhaiseläke

EU:n sosiaaliturva-asetuksissa varhaiseläke-etuudella tarkoitetaan rahaetuutta, joka ei ole työttömyysetuus tai varhennettu vanhuusetuus.

Varhaiseläke myönnetään tietystä iästä lähtien työskentelyään

  • vähentäneelle 
  • lopettaneelle tai
  • keskeyttäneelle

työntekijälle siihen saakka, että tämä voi saada vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä. Varhaiseläke-etuuden saaminen ei saa edellyttää toimivaltaisen valtion työvoimaviranomaisen käytettävissä olemista.

Työeläkelakien mukainen osa-aikaeläke täyttää varhaiseläkkeen määritelmässä todetut edellytykset, koska

  • osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää tietyn iän täyttymistä ja työskentelyn vähentämistä
  • osa-aikaeläkettä voi saada ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä
  • osa-aikaeläkkeen edellytyksenä ei ole työvoimaviranomaisten käytettävissä oleminen.

Vakuutuskausien merkitys varhaiseläkkeessä

EU:n sosiaaliturva-asetus ei edellytä vakuutuskausien rinnastamista varhaiseläkkeessä

Jos varhaiseläkkeen saamiseksi edellytetään vakuutus-, työskentely- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausien täyttymistä, siihen ei EU:n sosiaaliturva-asetuksen perusteella sovelleta toisten EU-maiden vakuutuskausien yhteen laskemista koskevaa säännöstä.

Toisen EU-maan vakuutuskausien rinnastaminen kansallisen lainsäädännön perusteella

Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan osa-aikaeläkkeen edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon toisen jäsenvaltion vakuutus- ja työskentelykaudet. Vakuutuskausien rinnastaminen perustuu siis osa-aikaeläkkeessä vain kansalliseen lainsäädäntöön.

Osa-aikaeläke on kansallinen eläke

Osa-aikaeläke on kansallinen eläke. Osa-aikaeläkkeeseen ei sovelleta EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä eläkkeen laskennasta.  Osa-aikaeläke lasketaan ainoastaan kansallisena eläkkeenä. Pro rata -laskentaa ei tehdä.

 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 16.2.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on täsmennetty osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen laskemista koskevaa kohtaa.

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen määräytyy kansallisten säännösten mukaan.

Työkyvyttömyyttä määritettäessä on otettava huomioon kaikki asiakirjat, lääkärinlausunnot ja muut tiedot, jotka eläkelaitos on saanut muiden jäsenvaltioiden laitoksilta.

Tarkemmat tiedot

EU-maat voivat ilmoittaa asetuksen liitteessä VII sellaiset maat, joiden työkyvyttömyyden käsitteen ne hyväksyvät omaansa vastaavaksi. Suomi ei ole ilmoittanut liitteessä yhtään maata, joten Suomen työkyvyttömyyseläkeoikeus ratkaistaan aina kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen

Jos eläkkeenhakija on työskennellyt ainakin kahdessa EU-maassa, työkyvyttömyyseläke lasketaan kahdella tavalla:

  • puhtaan kansallisena tai asetuksen mukaisena kansallisena eläkkeenä
  • pro rata –eläkkeenä.

Näistä suurempi myönnetään.

Lisäksi laskennassa otetaan huomioon kaikki EU-eläkkeen määräytymiseen liittyvät ohjeet.

Tarkemmat tiedot

Työkyvyttömyysetuuksia koskevat lainsäädännöt jaetaan A- ja B-tyypin lainsäädäntöihin.

A-tyypin lainsäädännöllä tarkoitetaan lainsäädäntöä,

  • jossa työkyvyttömyysetuuksien määrä on riippumaton vakuutus- tai asumiskausien pituudesta  
  • jonka toimivaltainen jäsenvaltio on nimenomaisesti sisällyttänyt perusasetuksen liitteeseen VI.

Esimerkiksi Ruotsin ansioperusteinen työkyvyttömyyseläke, ansioperusteinen sairauskorvaus (inkomst relaterad sjukersättning), on A-tyypin etuus.

B-tyypin lainsäädännöllä tarkoitetaan lainsäädäntöä, jossa työkyvyttömyysetuuden määrä perustuu vakuutuskausiin.

Esimerkiksi Suomen työkyvyttömyyseläke on B-tyypin etuus.

Henkilön työkyvyttömyyseläkkeen laskentaan sovelletaan vanhuuseläkkeen laskentaa koskevia säännöksiä, jos

  • hän on ollut 2 tai useamman sellaisen jäsenvaltion lainsäädännön alainen,
  • ainakin yksi näistä jäsenvaltioiden lainsäädännöistä ei ole A-tyyppin lainsäädäntöä.

Koska Suomen työkyvyttömyyseläkkeen määrä perustuu vakuutuskausiin, EU-eläkkeen laskennassa sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusten vanhuuseläkkeen laskentaa koskevia säännöksiä.

Työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisestä EU-säännöin säädetään perusasetuksen 4 luvussa. Vanhuuseläkkeen määräytymisestä EU-säännöin säädetään perusasetuksen 5 luvussa. Suomen työeläkelainsäädännön mukaiseen EU-eläkkeeseen sovelletaan vanhuuseläkkeen laskentaa koskevia säännöksiä, koska Suomen työeläke on B-tyypin eläke.

EU-työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläke lasketaan kansallisena ja pro rata -eläkkeenä. Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävässä työkyvyttömyyseläkkeessä EU-laskenta tehdään uudestaan.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen työkyvyttömyyseläke lasketaan

  • kansallisena eläkkeenä
  • pro rata-eläkkeenä.

Näistä suurempi myönnetään. Teoreettisen eläkkeen laskennassa otetaan mukaan osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen ei lasketa korotettua karttumaa.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä EU-työkyvyttömyyseläke koostuu

  • säästöosuudesta (pohjaeläkkeen puuttuva ansaittu osa)
  • eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuneesta eläkkeestä
  • maksussa olevasta eläkkeestä (osittainen vanhuuseläke)
  • tulevan ajan eläkkeestä. 

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen laskettava kansallinen työkyvyttömyyseläke lasketaan kansallisen pohjaeläkkeen perusteella. Tällöin myös maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen määränä huomioidaan kansallisen osittaisen vanhuuseläkkeen määrä, vaikka maksussa oleva osittainen vanhuuseläke olisi myönnetty pro rata -eläkkeenä. Maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen määrä voi siis muuttua.

Tarkemmat tiedot

Jos pro rata –eläkkeenä myönnetyn osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke, kansallinen työkyvyttömyyseläke voi olla suurempi kuin pro rata –työkyvyttömyyseläke tilanteessa, jossa tulevaa aikaa ei ositeta. Osittainen vanhuuseläke on korotetun karttuman vuoksi voinut olla suurempi pro rata -eläkkeenä. Kun lasketaan työkyvyttömyyseläkettä, tuleva aika jakaantuu pro rata -eläkkeen laskennassa vakuutusajan suhteessa. Kansallinen eläke voi tämän vuoksi olla suurempi kuin pro rata -eläke.

Jos osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke pro rata -eläkkeenä, on pro rata -työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyvä osittaisen vanhuuseläkkeen osa myös pro rata -eläkkeen suuruinen.

Jos osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty työkyvyttömyyseläke päättyy, osittainen vanhuuseläke tulee uudelleen maksuun sen suuruisena kuin se oli aiemmin maksussa. Kansallisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen voi siis tulla maksuun aiemmin pro rata –eläkkeenä maksussa ollut osittainen vanhuuseläke.

EU-työkyvyttömyyseläkkeen ansiorajat lasketaan aina tulevan ajan ansiosta

Jos eläkkeenhakija on työskennellyt toisessa EU-maassa tulevan ajan tarkastelujakson aikana, käytetään EU-työkyvyttömyyseläkkeen ansiovertailussa tulevan ajan ansiota vakiintuneena keskiansiona. Tarkasteluajan ansiot Suomessa jaetaan tarkasteluaikaan kuuluvien Suomen kuukausien lukumäärällä. Tällöin vajaa vuosi on 12 kuukautta.

Tarkemmat tiedot

Kansallisessa vakiintuneessa soveltamiskäytännössä voi työkyvyttömyyseläkkeen ansiovertailussa käytettävä vakiintunut ansio  olla myös muu kuin tulevan ajan ansio, jos tulevan ajan ansio ei vastaa eläkkeenhakijan todellista vakiintunutta ansiotasoa. Jos eläkkeenhakija on työskennellyt toisessa EU-maassa, vakiintuneessa keskiansiossa rinnastetaan työskentely toisessa EU-maassa. Toisen EU-maan ansioita ei kuitenkaan rinnasteta, vaan työskentely toisessa EU-maassa huomioidaan tulevan ajan ansioiden jakajassa.

 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2022 – toistaiseksiJulkaistu 5.1.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty rahamäärät vuoden 2022 tasoon.

Tulevan ajan edellytys

Työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyy aina tulevan ajan eläkkeen osuus, jos tulevan ajan saamisen edellytys täyttyy (tulevan ajan eläke).

Tulevan ajan saamisen edellytys täyttyy, jos eläkkeenhakijalla on vähintään 20 571,69 euroa (vuoden 2024 tasossa) työansioita työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden 10 kalenterivuoden ajalta. Tarvittaessa otetaan huomioon työansiot muissa EU-maissa.

Työansiota ei selvitetä muista EU-maista, jos hakemusasiakirjojen perusteella nähdään, että työskentelyä on toisessa EU-maassa ollut ainakin yhdeltä vuodelta.

Epäselvissä tapauksissa työansioista pyydetään selvitys

  • eläkkeenhakijalta tai
  • toisen EU-maan vakuutuslaitokselta.

Tulevan ajan ansio EU-tilanteessa

Tulevan ajan ansio määräytyy pääsääntöisesti eläketapahtumavuotta edeltäneiden 5 viimeisen kalenterivuoden ansioiden perusteella. Tätä aikaa kutsutaan tarkasteluajaksi.

Tarkasteluaikana on oltava Suomen eläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita, jotta Suomen tulevan ajan eläke voitaisiin laskea. Tulevan ajan eläkkeen määrä on 0, jos tarkasteluaikana on vain

  • työansioita toisesta EU-maasta ja
  • mahdollisia Suomen sosiaalietuuksia.

Tuleva aika määräytyy erityissäännösten perusteella, jos kyseessä on

  • nuori henkilö tai
  • eläketapahtuma siirtymäaikana.

Tarkemmat tiedot

Tulevan ajan ansioon ei oteta mukaan palkattomia aikoja ajalta, jolta henkilö saa ulkomaan työeläkettä.

Kansallisen eläkkeen laskeminen

Kun lasketaan kansallista eläkettä, tarkasteluajan ansiot Suomessa jaetaan tarkasteluaikaan sisältyvien kuukausien (60) lukumäärällä. Jakaja on aina pääsääntöisesti 60, vaikka tarkasteluaikaan sisältyisi vuosia, jolloin henkilö on työskennellyt toisessa EU-maassa.

Jakaja määräytyy kansallisten sääntöjen mukaan, jos kyseessä on

  • nuori henkilö tai
  • siirtymäaika.

Teoreettisen ja pro rata –eläkkeen laskeminen

Tarkasteluajan ansiot Suomessa jaetaan tarkasteluaikaan kuuluvien Suomen kuukausien lukumäärällä, kun

  • lasketaan teoreettista ja pro rata –eläkettä ja
  • henkilöllä on tarkasteluaikana eläkettä kartuttavaa vakuutusaikaa toisessa EU-maassa.

Tällöin vajaa vuosi on 12 kuukautta.

Jos henkilöllä on 1 ansiokuukausi Suomessa vuoden aikana ja 11 kuukautta toisen EU-maan eläkettä kartuttavaa vakuutusaikaa, jakajassa Suomen kuukausina huomioidaan 12 kuukautta kyseiseltä vuodelta.

Kun henkilöllä on tarkasteluaikana eläkettä kartuttavaa vakuutusaikaa toisessa EU-maassa, toisen maan vakuutuskausien laatuun ei kiinnitetä huomiota. Esimerkiksi, jos toinen maa ilmoittaa varusmiespalveluajan eläkettä kartuttavana aikana, otetaan varusmiespalveluaika huomioon tarkasteluajassa, jos toinen maa on ilmoittanut jakson eläkettä kartuttavaksi ajaksi.

Tarkemmat tiedot

Suomella on tulevan ajan pro rata –laskennasta uuden asetuksen 883/2004 liitteessä XI Suomi liitemääräys. Vastaava liitemääräys on myös asetuksen 1408/71 liitteessä VI. Liite XI Suomi:

”Sovellettaessa tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa Suomen työeläkelainsäädännön mukaisen tulevan ajan ansioiden laskemiseksi silloin, kun henkilö on työskennellyt palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana osan Suomen lainsäädännön mukaista tarkasteluaikaa toisessa jäsenvaltiossa ja hänelle on täyttynyt siihen perustuvia eläkevakuutuskausia, tulevan ajan ansioiden on katsottava vastaavan summaa, jonka henkilö on ansainnut tarkasteluaikana Suomessa ja joka jaetaan Suomessa tarkasteluaikana täyttyneiden vakuutuskuukausien lukumäärällä.”

Tarkasteluaikaan voi sisältyä sellaisia vuosia, jolloin henkilöllä ei ole

  • Suomessa ansioita eikä
  • eläkettä kartuttavia vakuutuskausia toisessa EU-maassa.

Tällöin Suomen ansiot jaetaan tarkasteluaikaan kuuluvien Suomen kuukausien lukumäärällä. Saatuun määrään lisätään ne kuukaudet, joilla Suomen kuukaudet ja muiden EU-maiden eläkettä kartuttavat vakuutuskaudet alittavat 60 kuukautta.

Jakajana käytettävään Suomen kuukausien lukumäärään lisätään siis kuukaudet, jolloin henkilöllä ei ole lainkaan eläkettä kartuttavaa vakuutusaikaa missään EU-maassa. Myös tällöin vajaa vuosi on 12 kuukautta.

Myös teoreettista ja pro rata -eläkettä laskettaessa tulee ottaa huomioon se, onko kyse siirtymäkaudesta tai nuoresta.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 2.4.2024 – toistaiseksiJulkaistu 2.4.2024

Milloin tulevan ajan eläke ositetaan?

Tulevan ajan eläke ositetaan, jos tulevan ajan eläke myönnetään kahdesta tai useammasta EU-maasta.

Miten tulevan ajan eläke ositetaan kansallisessa eläkkeessä?

Tulevan ajan eläkkeen osittaminen tarkoittaa, että tulevan ajan eläkkeen määrä

  • jaetaan kaikkien tulevan ajan eläkkeen myöntävien EU-maiden eläkettä kartuttavilla vakuutuskausilla
  • kerrotaan Suomen vakuutuskausilla.

Asumiskausia muissa EU-maissa ei oteta huomioon.

Tulevan ajan eläke voidaan osittaa vain, jos tulevan ajan eläke myönnetään päällekkäiselle ajalle kahdesta tai useammasta EU-maasta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Tulevan ajan ositus, kun yhdessä maassa ei tulevaa aikaa

Eläkettä myönnetään Saksasta, Tanskasta ja Suomesta. Tulevan ajan eläkkeen osittamisessa otetaan huomioon vain Suomen ja Saksan vakuutuskaudet, koska Tanskan eläkkeessä ei ole tulevaa aikaa.

Esimerkki: Tulevan ajan ositus, kun yksi maa hylkää hakemuksen

Eläkettä haetaan Suomesta, Saksasta ja Norjasta. Suomi ja Norja myöntävät tulevan ajan eläkkeen, mutta Saksa hylkää hakemuksen. Tulevan ajan eläkkeen osittamisessa otetaan huomioon vain Suomen ja Norjan vakuutuskaudet, koska Saksa ei myönnä tulevan ajan eläkettä.

Miten tulevan ajan eläke ositetaan pro rata -eläkkeessä?

Teoreettisen eläkkeen ja sen perusteella laskettavan pro rata –eläkkeen laskennassa otetaan huomioon kaikkien EU-maiden vakuutuskaudet.

Pro rata -eläkkeen laskennassa tulevan ajan osuus ositetaan vakuutuskausien suhteessa samalla tavalla kuin kansallisen eläkkeen laskennassa.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 24.2.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.

Mitä ovat päällekkäiset samanlaiset etuudet?

Päällekkäisiä samanlaisia etuuksia ovat EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan kaikki samalle henkilölle täyttyneiden vakuutus- ja/tai asumiskausien perusteella lasketut tai myönnetyt päällekkäiset

  • työkyvyttömyys-
  • vanhuus-
  • perhe-eläke-etuudet.

Samanlaisiin etuuksiin ei pääsääntöisesti saa soveltaa päällekkäisyyttä estäviä säännöksiä. Päällekkäiseen tulevan ajan eläkkeen osuuteen päällekkäisyyttä estäviä säännöksiä voidaan soveltaa.

Tulevan ajan päällekkäisyyden estämisestä säädetään kansallisessa lainsäädännössä

Suomen kansallisessa lainsäädännössä on säännökset tulevan ajan päällekkäisyyden estämisestä. Tuleva aika myönnetään siinä suhteessa kuin Suomen työeläkelakien mukainen vakuutusaika on kaikkien tulevan ajan eläkkeen myöntävien EU-, ETA- ja sosiaaliturvasopimusmaiden vakuutusajasta.

Kansallisen perhe-eläkkeen perusteena olevan edunjättäjän eläkkeen tuleva aika ositetaan. Tulevan ajan osittaminen tarkoittaa, että tuleva aika jaetaan tulevan ajan eläkkeen myöntävien maiden kesken niiden vakuutuskausien suhteessa.

Tulevan ajan osittaminen ei vaikuta teoreettisen eläkkeen eikä pro rata -eläkkeen laskemiseen.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 13.5.2014 – toistaiseksiJulkaistu 13.5.2014

Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä sairausvakuutuslaissa tarkoitetun päivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Jos työntekijällä on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta, ulkomailta maksettava etuus otetaan huomioon samalla tavalla kuin sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, kuitenkin enintään sairausvakuutuslain mukaiseen enimmäissuoritusaikaan saakka. 

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2017

Työuraeläke lasketaan kansallisena eläkkeenä ja EU-eläkkeenä

Työuraeläkkeeseen sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen määräytymistä koskevia EU-säännöksiä. Työuraeläkkeessä ei kuitenkaan ole tulevaa aikaa, joten tulevan ajan ositusta koskevat säännöt eivät tule sovellettaviksi. Työuraeläke lasketaan kansallisena eläkkeenä ja EU-eläkkeenä. Näistä suurempi myönnetään.

Rasittuneisuutta ja  kuluneisuutta aiheuttava toisen EU-maan työskentely rinnastetaan

Työuraeläkkeen edellytyksenä on, että henkilön työura sisältää 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä. Toisessa EU-maassa tehty vastaava työ otetaan huomioon. Eläkkeenhakijan on toimitettava tarvittava selvitys siitä, onko toisen EU-maan työhistoria rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa.

Tarkemmat tiedot

Hallintotoimikunta on 16.12.2010 antanut päätöksen H6, joka koskee tiettyjä perusasetuksen mukaisten vakuutuskausien yhteenlaskemisessa sovellettavia periaatteita. Päätöksen mukaan kaikki vakuutuskaudet (sekä maksukaudet että kaudet, joiden katsotaan vastaavan vakuutuskausia) täyttävät vakuutuskauden määritelmän.

Kausien yhteenlaskemisperiaatteen mukaan toisen EU-maan ilmoittamat kaudet on laskettava yhteen kyseenalaistamatta niiden laatua. EU-maalla on kuitenkin toimivalta yhteenlaskemisperiaatetta sovellettuaan määrittää muut ehtonsa sosiaaliturvaetuuksien myöntämiselle edellyttäen, että näitä ehtoja sovelletaan ketään syrjimättä. Tässä on kysymys EU:n sosiaaliturva-asetuksen 5 artiklan mukaisesta seikkojen ja tapahtumien rinnastamisesta.

EU:n sosiaaliturva-asetuksen 5 artiklan mukaan edellytetään toisessa EU-maassa sattuneiden
 

  • etuuksien
  • tulojen
  • tosiseikkojen ja
  • tapahtumien

rinnastamista.

Myös kansallisessa työeläkelainsäädännössä on säännös EU- ja ETA-maassa sekä sosiaaliturvasopimusmaassa tehdyn työn rinnastamista Suomessa tehtyyn työhön, kun tutkitaan työskentelyedellytyksiä.

Jos työuraeläkkeenhakija asuu toisessa EU- tai ETA-maassa, työterveyshuollon lausuntoa ei voida edellyttää. Sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 täytäntöönpanosta annetun asetuksen 987/2009 artiklan 49 mukaan jäsenvaltion laitoksen on otettava huomioon

  • asiakirjat,
  • lääkärinlausunnot ja
  • hallinnolliset tiedot,

jotka se on saanut muilta jäsenvaltioilta ikään kuin ne olisi laadittu ensiksi mainitussa jäsenvaltiossa.

Ulkomaista selvitystä voidaan pitää työeläkelakien työuraeläkesäännöksissä tarkoitettuna muuna vastaavana selvityksenä.

Työuraeläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Osittaisen vanhuuseläkkeen pohjaeläke on laskettu aina sekä kansallisena eläkkeenä että pro rata -eläkkeenä. Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä työuraeläke myönnetään joko kansallisena tai pro rata -eläkkeenä sen mukaan, kumpana osittainen vanhuuseläke on myönnetty.

Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä työuraeläke koostuu

  • osittaisen vanhuuseläkkeen osuudesta
  • säästöosuudesta
  • osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen karttuneesta eläkkeestä.

Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja tämän jälkeen tehdystä työstä karttunut eläke on aina kansallista eläkettä. Korotettua karttumaa ei lasketa.

 

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 9.2.2016 – toistaiseksiJulkaistu 9.2.2016
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.

Milloin lasketaan EU-perhe-eläke?

EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä sovelletaan perhe-eläkkeisiin, jos edunjättäjä on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa. Edunsaajien asuinmaalla ei ole merkitystä.

Perhe-eläkkeen saamisen edellytykset määräytyvät kunkin maan kansallisen lainsäädännön perusteella. Kun perhe-eläkettä lasketaan, sovelletaan myös kansallisen perhe-eläkkeen määräytymisestä annettuja ohjeita.

Leski ja lapset edunsaajina

Lapseneläke ja leskeneläke määräytyvät EU:n sosiaaliturva-asetusten vanhuus- ja perhe-eläkkeitä koskevien säännösten mukaan. Lapseneläkkeet määräytyvät siis pääsääntöisesti samojen säännösten mukaan kuin leskeneläkkeet.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 4.5.2017 – toistaiseksiJulkaistu 4.5.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeessa on täsmennetty osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävää perhe-eläkettä koskevaa ohjeistusta.

Mikä on EU-perhe-eläkkeen peruste?

Perhe-eläkkeen peruste on eläke, jonka pohjalta perhe-eläke määrätään.

Perhe-eläke määrätään edunjättäjän kuollessaan saaman vanhuuseläkkeen, työuraeläkkeen, täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai laskennallisen eläkkeen perusteella.

Jos edunjättäjä oli eläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke.

Mikä on EU-perhe-eläkkeen peruste, kun edunjättäjä oli eläkkeellä?

Edunjättäjän oman eläkkeen eläkepäätös annettu ennen kuin EU:n sosiaaliturva-asetuksia ryhdyttiin soveltamaan

Jos edunjättäjän eläkepäätös on annettu ennen kuin EU:n sosiaaliturva-asetuksia ryhdyttiin soveltamaan Suomessa 1.1.1994, perhe-eläkkeen peruste määrätään siten kuin se olisi määrätty ennen mainittua ajankohtaa. Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kansallinen eläke.

Vastaavasti toimitaan myös muiden jäsenmaiden kohdalla. Perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kansallinen eläke, jos edunjättäjän eläkepäätös on annettu ennen kuin kyseinen maa on liittynyt EU:hun.

Perhe-eläkkeen peruste on EU-säännöin laskettu eläke, jos

  • edunjättäjä on pyytänyt tarkistamaan oman eläkkeensä asetusten mukaiseksi tai
  • leski pyytää edunjättäjän eläkkeen tarkistamista EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaiseksi, jolloin edunjättäjän eläke on laskettava uudelleen.

Edunjättäjä sai kuollessaan EU-säännöin laskettua eläkettä

Jos edunjättäjä saa kuollessaan EU-säännöin laskettua eläkettä, lesken- ja lapseneläke määrätään edunjättäjän saaman

  • kansallisen tai
  • pro rata -eläkkeen perusteella.

Perhe-eläkkeen kansallisen ja pro rata –eläkkeen edullisuusvertailua ei tehdä, jos leskeneläkettä ei vielä vähennetä.

Edunjättäjän eläkkeessä on ositettu tuleva aika

Tulevan ajan ositus poistetaan, jos

  • edunjättäjän eläkkeen tuleva aika on ositettu,
  • leskellä ei ole tulevan ajan sisältävää perhe-eläkeoikeutta toisesta EU-maasta.

Jos edunsaajana on myös leski, lasten oikeutta tulevan ajan perhe-eläkkeeseen toisesta EU-maasta ei selvitetä erikseen.

Jos perhe-eläkkeen hakijoina on pelkästään lapsia, on oikeus toisen EU-maan lasteneläkkeiden tulevaan aikaan tarkistettava.

Eläkelaitoksen ei omasta aloitteestaan tarvitse poistaa tulevan ajan ositusta, jos toisen maan eläkkeen maksaminen lopetetaan esimerkiksi alkueläkkeen jälkeen tai Suomen leskeneläkkeen vähentämistä vastaavien säännösten perusteella.

Jos leski hakee tulevan ajan osituksen poistamista esimerkiksi alkueläkkeen jälkeen, eläkelaitos poistaa tulevan ajan osituksen.

Edunjättäjän eläke on osittamaton, mutta toisen EU-maan myöntämässä perhe-eläkkeessä on tuleva aika

Suomen perhe-eläkkeen tuleva aika ositetaan, jos

  • edunjättäjän eläkkeen tulevaa aikaa ei ole ositettu
  • toinen EU-maa myöntää perhe-eläkkeen, jossa on tulevan ajan osuus.

Edunjättäjä on saanut työkyvyttömyyseläkettä muusta EU-maasta, mutta hakemus on hylätty Suomessa

Jos edunjättäjä ei saa työkyvyttömyyseläkettä Suomesta, perhe-eläkkeen perusteena on eläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos olisi tullut kuolinpäivänään työkyvyttömäksi.

Näin toimitaan myös silloin, jos edunjättäjä saa työkyvyttömyyseläkettä muusta EU-maasta, mutta hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on hylätty Suomessa.

Edunjättäjä on vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä

Kun edunjättäjä on vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena olevasta eläkkeestä poistetaan ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus.  Eläkettä, josta ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus on poistettu, kutsutaan pohjaluvuksi.

EU-perhe-eläkkeen laskennassa pohjaluku on yleensä edunjättäjän oman eläkkeen maksussa oleva määrä.

EU-perhe-eläkkeen laskennassa teoreettinen eläke rajataan edelleen enintään vuoden 2004 säännösten mukaisen yhteensovitusrajan suuruiseksi.

Pohjaluku EU-perhe-eläkkeen laskennassa, kun edunjättäjän vuoden 2004 säännösten mukainen eläke on vähintään yhteensovitusrajan suuruinen

Kun yhteensovitusraja on vaikuttanut edunjättäjän oman eläkkeen määrään, pohjalukua voidaan käyttää EU-perhe-eläkkeen perusteena myös tulevissa perhe-eläkkeen tarkistamistilanteissa. Pohjalukuun lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke.

Pohjaluku EU-perhe-eläkkeen laskennassa, kun edunjättäjän oma, vuoden 2004 säännösten mukainen eläke on pienempi kuin yhteensovitusraja

Kun edunjättäjän oma eläke on jäänyt alle yhteensovitusrajan, pohjalukua voidaan käyttää EU-eläkkeen perusteena edunsaajamuutoksista johtuvissa tarkistamistilanteissa. Pohjalukuun lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke.

EU-perhe-eläke lasketaan uudelleen, kun tehdään leskeneläkkeen vähentäminen. Myös kansallisen ja pro rata -eläkkeen edullisuusvertailu tehdään uudestaan.

Pohjaluku ja tulevan ajan ositus

Pohjalukua ei voi käyttää perusteena EU-perhe-eläkkeen määräämisessä silloin, kun edunjättäjän eläkkeessä tuleva aika on ositettu, mutta perhe-eläkkeen tulevaa aikaa sen sijaan ei voida osittaa. Perhe-eläkkeen perusteena on tällöin edunjättäjän kansallinen eläke, jonka tuleva aika on osittamaton.

Jos edunjättäjän eläkkeen tulevaa aikaa ei ole ositettu, mutta EU-perhe-eläkkeen tuleva aika voidaan osittaa, perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän kansallinen eläke, jonka tuleva aika on ositettu.

EU-perhe-eläkkeen peruste, kun edunjättäjän eläkkeen rinnalla on karttunut eläkettä

Perhe-eläkkeen perusteena olevaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeen rinnalla karttunut eläke. Lisäys tehdään ennen mahdollista leskeneläkkeen vähentämistä.

Mikä on EU-perhe-eläkkeen peruste, kun edunjättäjä ei ollut eläkkeellä?

Jos edunjättäjä ei kuollessaan saanut vanhuuseläkettä, työuraeläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä, perhe-eläkkeen perusteeksi lasketaan

  • eläke, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi kuolinpäivänään
  • vanhuuseläke, johon edunjättäjällä kuolinpäivänään olisi oikeus, jos edunjättäjä oli kuollessaan täyttänyt vanhuuseläkeiän.

Perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläke lasketaan EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaan ja verrataan kumpi kansallisesta ja pro rata –perhe-eläkkeestä on suurempi.

Tulevan ajan ositus

Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavan edunjättäjän eläkkeen tuleva aika ositetaan, jos toinen maa myöntää leskelle perhe-eläkkeen, joka sisältää tulevan ajan. Lapseneläkkeen osalta ei erikseen tutkita, sisältyykö siihen tuleva aika.

EU-perhe-eläkkeen myöntäminen osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Kun perhe-eläke myönnetään osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen, lasketaan perhe-eläkkeen peruste sekä kansallisena että pro rata -eläkkeenä. Suurempi valitaan perhe-eläkkeen perusteeksi. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke huomioidaan edunjättäjän teoreettisen eläkkeen laskennassa. Osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen ei lasketa korotettua karttumaa.

Jos osittainen vanhuuseläke on ollut edunjättäjän omana eläkkeenä maksussa pro rata -eläkkeen suuruisena ja perhe-eläkkeen perusteeksi valitaan kansallinen työkyvyttömyyseläke, on myös perhe-eläkkeen perusteeseen sisältyvä osittainen vanhuuseläke kansallisen osittaisen vanhuuseläkkeen suuruinen.

Tarkemmat tiedot

Jos pro rata -eläkkeenä myönnetyn edunjättäjän osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään perhe-eläke työkyvyttömyyseläkepohjaisena, kansallinen perhe-eläke voi olla suurempi kuin pro rata -eläke. Edunjättäjän osittainen vanhuuseläke on voinut olla suurempi pro rata -eläkkeenä. Kun lasketaan työkyvyttömyyseläkepohjaista perhe-eläkettä, tuleva aika jakaantuu pro rata -eläkkeen laskennassa vakuutusajan suhteessa. Kansallinen eläke voi tämän vuoksi olla suurempi kuin pro rata -eläke.

Edullisuusvertailu leskeneläkkeen vähentämisen yhteydessä

Leskeneläkkeen vähentämisen jälkeen verrataan kansallisen ja pro rata -perhe-eläkkeen määrää. Suurempi myönnetään.

 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2022 – toistaiseksiJulkaistu 1.1.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on täsmennetty perhe-eläkkeen uudelleenlaskemista koskevaa kohtaa.

Minkä maan lainsäädännön mukaan perhe-eläkeoikeus määräytyy?

Oikeus perhe-eläkkeeseen määräytyy sen maan lainsäädännön perusteella, jossa edunjättäjä on työskennellyt. Jos edunjättäjä on ollut vakuutettuna Suomessa, on lesken ja lasten täytettävä Suomen työeläkelakien mukaiset perhe-eläkeoikeuden edellytykset.

Lesken- ja lapseneläkkeen perusteena oleva eläke

Jos edunjättäjä on työskennellyt Suomen lisäksi muussa EU-maassa, perhe-eläkkeen perusteeksi laskettava edunjättäjän eläke lasketaan myös EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaisesti. Kansallisesti ja pro rata -eläkkeenä laskettuja eläkkeitä verrataan toisiinsa. Perhe-eläkkeen perusteeksi valitaan näistä suurempi.

Jos edunjättäjä oli kuollessaan EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaisella eläkkeellä, perhe-eläkkeen perusteena on edunjättäjän saama eläke. Eläke voi olla joko kansallinen tai pro rata -eläke. Kansallisen ja pro rata -eläkkeen edullisuusvertailua ei tehdä, jos leskeneläkkeen vähentämistä ei tule tehdä.

Kun lasketaan EU-perhe-eläkettä, sovelletaan myös mm. seuraavia kansallisen perhe-eläkkeen määräytymiseen liittyviä ohjeita:

  • Perhe-eläke voi olla enintään edunjättäjän eläkkeen suuruinen.
  • Täysi leskeneläke on puolet edunjättäjän eläkkeestä, kun edunsaajana on pelkästään leski ja lapsi.
  • Leskeneläkkeen määrä on sitä pienempi, mitä suurempi on lapseneläkkeen saajien lukumäärä.

Tulevan ajan ositus perhe-eläkkeessä

Perhe-eläkettä käsitellään yhtenä kokonaisuutena.

Jos leskelle myönnetään tulevan ajan sisältävä perhe-eläke muusta EU-maasta, ositetaan tuleva aika Suomen perhe-eläkkeessä.

Jos leskelle ei myönnetä perhe-eläkettä muusta EU-maasta, ei tulevaa aikaa ositeta lesken- eikä lapseneläkkeessä.

EU-perhe-eläkkeen laskentajärjestys

Jos leskeneläkkeen vähentämistä ei vielä tehdä, perhe-eläkkeen laskentajärjestys on seuraava:

  • lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukaan), jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä 
  • lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle ja lapsille
  • lasketaan edunjättäjän teoreettinen eläke
  • lasketaan pro rata –eläke leskelle ja lapsille
  • mahdollinen LITA-etuus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata -eläke).

Kun leskeneläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi, perhe-eläkkeen laskentajärjestys on seuraava:

  • lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukainen kansallinen)
  • lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle
  • tehdään leskeneläkkeen vähentäminen (myös suhteellinen vähentäminen)
  • lasketaan teoreettinen edunjättäjän eläke
  • lasketaan teoreettinen leskeneläke, johon tehdään leskeneläkkeen vähentäminen
  • lasketaan pro rata -leskeneläke
  • mahdollinen LITA-etuus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata).

Tarkemmat tiedot

Miten toimitaan silloin, kun perhe-eläke on alkanut ennen 1.5.2010 ja edunjättäjä on kuollut ennen 1.9.1999 tai on ollut vakuutettuna ns. BIRTY-maassa

Jos edunjättäjä on kuollut ennen 1.9.1999 tai ollut vakuutettuna sellaisen järjestelmän piirissä, josta myönnetään vain perhe-avustuksia tai orpojen lisä- ja erityisavustuksia, lapseneläkkeisiin sovelletaan asetuksen 1408/71 III osaston 8 luvun säännöksiä. Tällaisia etuuksia myöntäviä maita ovat Belgia, Irlanti, Ranska, Tanska, Yhdistyneet Kuningaskunnat sekä Malta.

Jos tällainen perhe-eläke on alkanut ennen perusasetuksen 883/2004 voimaantuloa 1.5.2010, lapseneläke on maksettu yleensä ensisijaisesti lapsen asuinmaasta teoreettisena eläkkeenä. Muusta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä, jossa edunjättäjä on voinut olla vakuutettu, on voinut tulla erotusetuutta maksettavaksi.

Jos lapseneläkkeeseen sovelletaan asetuksen 1408/71 III osaston 8 luvun säännöksiä, sovelletaan Eläketurvakeskuksen yleiskirjeissä A 29/97 ja A 20/99 olevia eläkkeen määräytymistä koskevia ohjeita.

Muutokset lesken ja lapsen eläkkeen määrässä

Edunsaajina olevien lasten lukumäärä vaikuttaa sekä leskeneläkkeen että lapseneläkkeen määrään. Jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, perhe-eläkkeen pohjana oleva edunjättäjän eläke jaetaan uudelleen edunsaajien kesken.

Perhe-eläkkeen perustetta ei lasketa uudelleen eikä edullisuusvertailua kansallisen ja pro rata -eläkkeen välillä tehdä ennen kuin tehdään leskeneläkkeen vähentäminen.

 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.7.2021 – toistaiseksiJulkaistu 1.7.2021
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on päivitetty tietojen pyytämistä koskevia menettelyjä EESSI-aikana.

Mitä tietoja leskeneläkkeen vähentämistä varten tarvitaan toisesta EU-maasta?

Leskeneläkkeen vähentämistä varten tarvitaan muusta EU-maasta:

• edunjättäjän vakuutuskaudet
• edunjättäjän työeläkkeen määrä
• lesken vakuutuskaudet
• lesken oman eläkkeen määrä tai eläkearvio toisessa maassa karttuneesta eläkkeestä.

Leskeneläkkeen vähentämistä varten tarvittavia tietoja voi olla tarkoituksenmukaista pyytää jo perhe-eläkehakemuksen ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Joistakin maista saattaa olla hankalaa saada tietoja, jos perhe-eläketapahtumasta on kulunut useita vuosia.

Leski asuu Suomessa

Kun leski asuu Suomessa, edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää eläkkeen vähentämisessä tarvittavat tiedot muista EU-maista.

EESSI-prosessia sovellettaessa lähtökohtana on, että eläkelaitos pyytää eläkkeen määrä- ja arviotiedot itse toisesta EU-maasta käyttämällä P_BUC_05:ta (Kertaluontoinen eläketietoa koskeva pyyntö) ja siinä SED:iä P8000.

Kun eläkelaitos tarvitsee lesken eläkkeen vähentämistä varten toisesta EU-maasta edunjättäjän tai lesken vakuutuskaudet sekä muut tiedot, on sovittu, että ne voidaan kaikki pyytää keskitetysti Eläketurvakeskuksen kautta myös sovellettaessa EESSI-prosessia.

Tiedot pyydetään Eläketurvakeskuksesta ensisijaisesti suojatulla sähköpostilla ([email protected]) tai lomakkeella (ETK 2210, ETK 2211). Eläketurvakeskus toimittaa pyynnön toiseen EU-maahan.

Teoreettinen laitos toimittaa jäljennökset tiedoista seurannaislaitokseen, jos kysymyksessä ei ole vilmatilanne.

Tiedot Pohjoismaista ja Virosta

Eläketurvakeskuksella on suojattu sähköpostiyhteys Ruotsin Försäkringskassanin ja Pensionsmyndighetenin, Norjan NAVin vanhuus- ja perhe-eläkepuolen, Tanskan Udbetalning Danmarkin ja Islannin Tryggingastofnunin kanssa. Suojattu yhteys on luotu myös Viron vanhuus- ja perhe-eläkkeitä käsittelevään vakuutuslaitokseen (Sotsiaalkindlustusamet).

Sähköpostipyynnön on oltava riittävän yksilöity. Sähköpostipyynnöstä pitää ilmetä:

  • lesken Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin tai Viron henkilötunnukset
  • edunjättäjän Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin tai Viron henkilötunnukset
  • edunjättäjän kuolinpäivä.

Kun toinen maa ilmoittaa pyydetyt tiedot, Eläketurvakeskus välittää tiedot edelleen tiedot pyytäneeseen eläkelaitokseen.

Tiedot Saksasta

Eläkelaitokset voivat itse selvittää leskeneläkkeen vähentämisessä tarvittavia tietoja Saksasta Deutsche Rentenversicherungin (DRV) tarjoaman sähköisen EOA-palvelun kautta. Eläketurvakeskus voi auttaa tietojen selvittämisessä. Palvelun avulla voi selvittää saksalaiset vakuutuskaudet sekä Saksasta eläkettä saavan henkilön eläkemäärätiedot.

Saksan EOA-palvelun ohje löytyy Työeläkelakipalvelusta: Rekisteripalvelut/Ulkomaiden palvelut/Saksan vakuutushistoria ja eläkemäärätiedot.

Leski ei asu Suomessa

Kun leski ei asu Suomessa, edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää tarvitsemansa lisätiedot EESSI-prosessissa käyttämällä P_BUC_05:ia (Kertaluontoinen eläketietoja koskeva pyyntö) ja siinä SED:iä P8000.

Tarkemmat tiedot

Jos tilanteeseen ei  vielä sovelleta EESSI-proseisssia, edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen välityksellä leskeneläkkeen vähentämisessä tarvittavat tiedot riittävän yksilöidysti tai tiedustelulomakkeella (ETK 2210, 2211). Eläkelaitos täyttää myös EU-lomakkeen E 001.
Kelan kansainvälisten asioiden keskuksella on käytössä samat suojatut sähköpostiyhteydet kuin Eläketurvakeskuksella. Kelan kansainvälisten asioiden keskus voi pyytää Pohjoismaita ja Viroa koskevat tiedot myös suojatulla sähköpostilla ([email protected]). Eläkelaitoksen tietopyynnön tulee olla sellaisessa muodossa, että Kela voi välittää sen suojatulla sähköpostilla suoraan Pohjoismaihin tai Viroon muokkaamatta tietopyyntöä.

Leski ei ole työskennellyt Suomessa

Edunjättäjän teoreettinen laitos pyytää muusta maasta arvion lesken oman eläkkeen määrästä käyttämällä P_BUC_05:ia EESSI-prosessissa, jos leski ei ole työskennellyt Suomessa. Teoreettinen laitos voi pyytää myös leskeä itseään hankkimaan muussa EU-maassa karttuneen lesken oman eläkkeen määrän.

Tarkemmat tiedot

Ruotsi lähettää vuosittain kaikille Ruotsissa eläkettä kartuttaneille henkilöille tiedotteen siellä karttuneesta eläkkeestä ns. ”Orange kuvert”. Tiedote lähetetään kaikille, joiden osoite on vakuutuskassan tiedossa.

Ulkomaan eläkkeen muuntaminen leskeneläkkeen vähentämisessä

Leskeneläkkeen vähentämistä varten pyydetyt edunjättäjän ja lesken omien eläkkeiden määrät muunnetaan euroiksi ennen vähennyksen laskemista.

Kun sovelletaan perusasetusta ja täytäntöönpanoasetusta valuuttojen vaihtokurssi kahden valuutan välillä on Euroopan keskuspankin julkaisema muuntokurssi.

Hallintotoimikunta on päätöksellään H3 vahvistanut päivän, jonka mukaan vaihtokurssi määritellään. Tarkemmin päätöksen sisältöä on selvitetty ohjeessa Valuutan muuntamista koskevat säännöt EU-tilanteissa.

H3-päätöksen pääsääntönä on, että muuntokurssina käytetään sitä Euroopan keskuspankin julkaisemaa kurssia, jona EU-maan laitos toteuttaa tietyn toimenpiteen. Kun laitoksen on kansallisen lainsäädännön mukaisesti otettava etuuden laskennassa huomioon yksi määrä, on käytettävä sitä muuntokurssia, joka on julkaistu sitä kuukautta, josta lähtien säännöstä on sovellettava, välittömästi edeltävän kuukauden 1. päivänä.

Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohdan perusteella määräytyy, minkä päivän muuntokurssia käytetään.

Esimerkki: Leskeneläkkeen vähentämisessä käytettävä muuntokurssi

Jos leskeneläkkeen vähentäminen alkueläkkeen jälkeen tulee tehtäväksi 1.3.2014 alkaen, käytetään valuutan muuntamiseen kurssia, joka on julkaistu tätä päivää välittömästi edeltävän kuukauden 1. päivänä eli 1.2.2014 julkaistua valuuttakurssia.

Päätöstä H3 on tarkennettu hallintotoimikunnan päätöksellä H7.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 19.2.2016 – toistaiseksiJulkaistu 19.2.2016
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeen tekstiasua on täsmennetty.

Perhe-eläke Ruotsin eläkejärjestemästä

Ruotsissa perhe-eläkettä (efterlevandepension) voidaan maksaa alle 65-vuotiaalle nais- ja miesleskelle alkueläkkeenä (omställningspension) ja jatkettuna alkueläkkeenä (förlängd omställningspension). Lapselle maksetaan lapseneläkettä (barnpension).

Naisleskille voidaan myös tietyin edellytyksin maksaa leskeneläkettä (änkepension), joka perustuu lainsäädäntöön ennen 1.1.1990.

Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneet lesket

Ruotsissa maksetaan alle 65-vuotiaalle mies- ja naisleskelle lesken alkueläkettä (omställningspension). Eläkettä maksetaan 12 kuukauden ajan.

Jos edunjättäjällä ja leskellä on eläketapahtumahetkellä yhteisiä alle 18-vuotiaita lapsia, eläkettä maksetaan aina sen kuukauden loppuun saakka, jonka aikana nuorin lapsi täyttää 12 vuotta. Jos nuorin lapsi on eläketapahtumahetkellä täyttänyt 12 vuotta, mutta ei vielä 18 vuotta, leski voi saada ns. jatkettua alkueläkettä vielä toiset 12 kuukautta (förlängd omställningspension).

Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneille naisleskille myönnetään ensisijaisesti alkueläke (omställningspenson), mutta heille voidaan tietyissä tilanteissa myöntää samanaikaisesti myös leskeneläke (änkepension). Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneen naislesken leskeneläke (änkepension) lasketaan edunjättäjän 31.12.1989 asti kertyneiden ATP-pisteiden perusteella.

Vuonna 1944 tai aikaisemmin syntyneet naislesket

Vuonna 1944 tai aikaisemmin syntyneille naisleskille maksetaan ensisijaisesti leskeneläkettä (änkepension), joka myönnetään aina toistaiseksi.

Tuleva aika perhe-eläkkeessä

Ruotsin perhe-eläkkeeseen voi liittyä tuleva aika. Tuleva aika voi liittyä joko työ- tai takuueläkkeeseen tai molempiin.

Työeläkejärjestelmän kannalta merkitystä on työeläkkeen tulevalla ajalla. Eläketurvakeskus rekisteröi tiedon työeläkkeen tulevasta ajasta. Tieto Ruotsin eläkkeen tulevasta ajasta tai sen puuttumisesta on merkittynä eläkepäätökseen, lomakkeelle E 210 tai E 205 SE lisälehdelle (”med antagande”, ”med framtida beräkning”, ”utan antagande”, ”beräknad med faktiska år”).

Jos leskelle myönnetään alkueläke (omställningspension), tulevan ajan edellytyksenä on, että edunjättäjälle on karttunut Ruotsissa eläkettä vähintään 3 vuotta 5 viimeisen vuoden aikana. Eläkettä on voinut karttua työansioiden perusteella tai esimerkiksi ansioperusteisen sairauskorvauksen perusteella. EU-vakuutuskaudet voivat korvata 2 vuotta karttuma-aikaa. Tulevan ajan eläke lasketaan eläkkeen perusteena olevan 3 vuoden vuositulon keskiarvona.

Änkepension ja tuleva aika

Vuonna 1944 ja sitä ennen syntyneen naisen leskeneläkkeen (änkepension) osalta tulevan ajan edellytyksenä on, että edunjättäjällä on eläkkeen perusteena olevia tuloja 2 vuonna eläketapahtumavuotta edeltäneen 4 vuoden aikana. Toisen näistä vuosista voi korvata EU-vakuutuskausilla.

Vuonna 1945 ja sen jälkeen syntyneellä naisleskellä ei voi olla tulevaa aikaa leskeneläkkeessä (änkepension), koska leskeneläke lasketaan edunjättäjän 31.12.1989 asti kertyneiden ATP-pisteiden  perusteella. 4 vuoden tarkastelujakso eläketapahtumahetkestä ei ulotu 31.12.1989 asti.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2022 – toistaiseksiJulkaistu 5.1.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty, että EU-virkamieseläkejärjestelmästä myönnettävä leskeneläke rinnastetaan EU-maan leskeneläkkeeseen leskeneläkkeen vähentämisessä. Ohjeeseen on päivitetty vuoden 2022 rahamäärät.

Miten leskeneläkettä vähennetään?

Leskeneläkkeen vähentämisellä tarkoitetaan lesken oman eläkkeen tai omien tulojen huomioimista leskeneläkkeen määrässä.

Leskeneläkkeen vähentäminen lasketaan seuraavasti:

  • Vähennyksen perusteen suuruinen määrä vähennetään lesken omasta työeläkkeestä.
  • Jos lesken oma eläke ylittää vähennyksen perusteen (ylite), puolet erotuksesta vähennetään leskeneläkkeestä.

Vähennyksen peruste

Vähennyksen peruste on 750,50 euroa (vuoden 2022 tasossa). Määrä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään 6 kuukauden alkueläkkeen jälkeen, on vähennyksen peruste perhe-eläkkeen alkamisvuoden mukainen. Vähennyksen peruste tarkistetaan tarvittaessa työeläkeindeksillä vähentämishetken tasoon.

Suhteellinen vähentäminen

Jos leskellä on oikeus saada useamman työeläkelain mukaista leskeneläkettä, tehdään suhteellinen leskeneläkkeen vähentäminen.

Kunkin työeläkelain mukaisesta leskeneläkkeestä vähennetään se osuus ylitteen puolikkaasta, mitä kyseisen työeläkelain mukainen leskeneläke on kaikista työeläkelakien mukaisista leskeneläkkeistä. Toisen EU-maan leskeneläke ja EU-virkamiesjärjestelmän leskeneläke rinnastetaan työeläkelakien mukaisiin leskeneläkkeisiin.

Ulkomaan osuutta ei oteta huomioon suhteellisessa vähentämisessä, jos

  • leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen toisesta EU-maasta tai
  • leski ei hae toisen EU-maan leskeneläkettä.

Ulkomaan osuus otetaan huomioon, jos leskellä on oikeus ainoastaan alkueläkkeen tyyppiseen eläkkeeseen (esim. Ruotsin omställningspension). Suhteellinen vähentäminen pysyy voimassa, vaikka alkueläkkeen maksaminen loppuu.

Ulkomaan osuus otetaan huomioon leskeneläkkeen suhteellisessa vähentämisessä, vaikka toisen EU-maan perhe-eläkettä ei jää maksettavaksi lesken omien tulojen vaikutuksen vuoksi. Leskellä on oikeus toisen EU-maan perhe-eläkkeeseen, vaikka eläkettä ei jääkään maksettavaksi.

Tarkemmat tiedot

Vakuutusoikeus on ratkaisussaan 10292/97 todennut, että leskeneläkkeen eläkesovituksesta johtuva vähennys (ylitteen puolikas) tulee jakaa Suomen ja Ruotsin laskennallisen leskeneläkkeen (puolet edunjättäjän Ruotsin eläkkeestä) suhteessa.

Leskeneläkkeen vähentäminen kansallisesta eläkkeestä

Jos EU-leskeneläke määrätään kansallisena eläkkeenä, leskeneläkettä vähentävä ylitteen puolikas jaetaan toisen EU-maan laskennallisen leskeneläkkeen ja Suomen leskeneläkkeiden suhteessa. Suomen leskeneläke otetaan huomioon joko asetuksen mukaisena kansallisena tai puhtaan kansallisena riippuen siitä, kumpaa määrää käytetään kansallisen ja pro rata – eläkkeen vertailussa.

Laskennallisena ulkomaan leskeneläkkeenä pidetään sitä osaa edunjättäjän toisen maan eläkkeestä, joka olisi lesken osuus Suomen lainsäädännön mukaan laskettuna.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Edunjättäjän toisen maan eläke on 100 euroa. Leski on yksin edunsaajana. Ylitteen puolikkaan jakamisessa huomioon otettava laskennallinen muun maan leskeneläkkeen määrä on 6/12 edunjättäjän eläkkeestä eli 50 euroa.

Suomen leskeneläke on 250 euroa ja toisen maan laskennallinen leskeneläke on 50 euroa. Ylitteen puolikas on 80 euroa. Suomen osuus ylitteen puolikkaasta on 250/300 x 80 = 66,67 euroa. Suomen vähennetty leskeneläke on 250 – 66,67 = 183,33 euroa kuukaudessa.

Jos edunjättäjä ei kuollessaan ollut eläkkeellä, ylitteen puolikkaan jakamisessa edunjättäjän ulkomaan laskennalliseksi työeläkkeeksi lasketaan teoreettinen eläke. Eläkkeestä vähennetään edunjättäjän asetuksen mukainen kansallinen tai puhtaan kansallinen eläke riippuen siitä, kumpaa määrää käytetään edunjättäjän eläkkeenä. Erotusta pidetään edunjättäjän ulkomaan eläkkeenä.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Edunjättäjä oli työskennellyt Suomessa 360 kuukautta (30 vuotta) ja Ruotsissa 120 kuukautta (10 vuotta). Edunjättäjän Suomen eläkkeen määrä on 700 euroa. Edunjättäjän laskennallisen eläkkeen määrä 480/360 x 700 euroa = 933,33 euroa. Näin saadusta laskennallisen eläkkeen määrästä vähennetään edunjättäjän Suomen eläkkeen määrä eli 933,33 euroa – 700 euroa = 233,33 euroa kuukaudessa. Erotusta pidetään edunjättäjän ulkomaan eläkkeen määränä ylitteen puolikkaan jakamisessa.

Jos edunjättäjä kuollessaan sai Suomesta osittaista vanhuuseläkettä, mutta ei vielä saanut työeläkettä ulkomailta, pyydetään edunjättäjän ulkomaan eläkkeestä ensisijaisesti eläkearvio.

Pro rata -eläke ja leskeneläkkeen vähentäminen

Kun lesken pro rata -eläkettä lasketaan, vähentäminen tehdään teoreettiseen leskeneläkkeeseen. Vähentämisen jälkeen eläkkeestä lasketaan pro rata -osuus. Tässä vaiheessa ei tehdä enää suhteellista vähentämistä, koska se on huomioitu jo vakuutuskausien suhteessa.

Perhe-eläkkeen laskentajärjestys, kun leskeneläkkeen vähentäminen tulee tehtäväksi

Leskeneläkettä vähennettäessä perhe-eläkkeen laskentajärjestys on seuraava:

• lasketaan edunjättäjän kansallinen eläke (puhtaan kansallinen tai asetuksen mukainen)
• lasketaan kansallinen perhe-eläke leskelle
• tehdään leskeneläkkeen vähentäminen (myös suhteellinen vähentäminen)
• lasketaan teoreettinen edunjättäjän eläke
• lasketaan teoreettinen leskeneläke, johon tehdään leskeneläkkeen vähentäminen
• lasketaan pro rata –leskeneläke
• LITA-etuus vähennetään siitä eläkkeestä, joka on suurempi (kansallinen tai pro rata –eläke).

Muiden kuin EU-maiden eläkkeiden huomioon ottaminen leskeneläkkeen vähentämisessä

Jos leski saa omaa eläkettä myös muusta kuin EU-maasta, otetaan tällainen eläke huomioon leskeneläkkeen vähentämisessä.

Kun kysymys on muusta kuin EU/ETA-maasta, Sveitsistä tai EU:n virkamiesjärjestelmästä maksettavan eläkkeen huomioimisesta perhe-eläkkeessä, leskeneläkkeen vähentämisessä ei kuitenkaan noudateta EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä. Tällöin leskeneläkettä pienentävä vähennys (puolet erotuksesta) vähennetään kokonaisuudessaan Suomen leskeneläkkeestä. Erotuksen puolikasta ei jaeta Suomen leskeneläkkeen ja sosiaaliturvasopimusmaan tai ei-sopimusmaan mahdollisesti maksaman leskeneläkkeen suhteessa ennen vähentämistä.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 23.3.2021 – toistaiseksiJulkaistu 23.3.2021
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty tieto siitä, että Viron Working Ability Allowance rinnastetaan työeläkkeisiin leskeneläkkeen vähennystä tehtäessä.

Mitkä eläkkeet huomioidaan leskeneläkkeen vähentämisessä?

Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon lesken omaan ansiotyöhön perustuvat työeläkkeet. Eläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin niitä maksettiin edunjättäjän kuolinhetkellä.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lapseneläkeoikeuden päättyessä, lesken omat eläkkeet otetaan huomioon sen suuruisina kuin ne ovat lapseneläkkeen päättymishetkellä.

Jos leski on vanhuuseläkkeellä, vanhuuseläkkeen lisäksi vähentämisessä otetaan huomioon ansaittu eläke siitä työstä, josta vanhuuseläkettä ei ole vielä myönnetty. Ansiot otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta tai lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta edeltävän vuoden loppuun asti.

Tarkemmat tiedot

Leskeä ei pidetä eläkkeellä olevana, jos leski vähentämisajankohtana on

  • osittaisella vanhuuseläkkeellä
  • osa-aikaeläkkeellä
  • uinuvalla maatalousyrittäjän erityiseläkkeellä.

Ulkomaan eläkkeet

Leskeneläkettä vähentävät myös ulkomailta maksettavat työeläkettä vastaavat etuudet ja Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella maksettavat etuudet.

Tarkemmat tiedot

Ruotsin sairauskorvaus (inkomstrelaterad sjukersättning) otetaan huomioon eläkkeen vähentämisessä Suomen työeläkettä vastaavana etuutena.

Virosta maksettava työkykyisyysetuus (Work Ability Allowance) ei lähtökohtaisesti ole työeläkkeisiin rinnastettava etuus. Leskeneläkkeen vähentämisessä on kuitenkin tulkittu, että WAA rinnastetaan työeläkkeisiin. Teoreettisen eläkkeen käyttäminen  saattaa joissakin tilanteissa vääristää lopputulosta verrattuna siihen, että laskennassa käytettäisiin lopullisen eläkkeen määrää. Koska WAA on useimmiten teoreettista eläkettä pienempi, on tulkinta leskelle edullinen.

Leski saa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä Suomesta, mutta ei saa vielä eläkettä ulkomailta

Jos leski saa työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä Suomesta, mutta toisen maan eläkehakemus on hylätty, otetaan leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon myös ulkomaan työskentelystä ansaittu eläke. Ulkomaan työskentelystä ansaittuna eläkkeenä otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä karttunut määrä.

Jos leskeneläkettä vähennetään vasta lapseneläkeoikeuden päättyessä, ansiot otetaan huomioon päättymisvuotta edeltävän vuoden loppuun asti.

Toisen maan eläkkeenä käytetään ensi sijassa eläkearvioita. Eläkearvio pyydetään siitä ansaitusta eläkkeestä, johon leski olisi oikeutettu vähentämisvuotta edeltävän vuoden lopussa. EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkistamista koskevat säännökset edellyttävät kuitenkin, että eläkkeen määrää on voitava muutostilanteissa tarkistaa. Leskeä on eläkepäätöksessä informoitava tarkistamismahdollisuudesta.

Tarkemmat tiedot

Kun leskeneläkkeen vähentäminen tehdään toisen maan eläkearvion perusteella, leskeä informoidaan eläkkeen tarkistusmahdollisuudesta päätöksen yhteydessä:

”Koska vähentämisessä on käytetty arvioitua ulkomaan työeläkettänne, teillä on mahdollisuus pyytää perhe-eläkkeenne tarkistamista siinä vaiheessa, kun teille myönnetään oma työeläke ulkomailta.”

Jos eläkearviota ei saada toisesta maasta, leskelle lasketaan laskennallinen eläke siten kuin laskettaisiin yleensä EU-eläkkeen teoreettinen eläke.

Leski saa vanhuuseläkettä Suomesta, mutta ei saa vielä eläkettä ulkomailta

Jos leski työskentelee tai on työskennellyt ulkomailla, mutta ei saa vielä tähän työskentelyyn perustuvaa vanhuuseläkettä ulkomailta, otetaan leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon myös ulkomaan työskentelystä ansaittu eläke sen suuruisena kuin eläke on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta (lapseneläkeoikeuden päättymisvuotta) edeltävän vuoden loppuun saakka.

Toisen maan eläkkeenä käytetään ensi sijassa eläkearviota eli pyydetään arvio siitä vanhuuseläkkeestä, johon leski olisi oikeutettu vähentämisvuotta edeltävän vuoden lopussa. Myös tällöin on leskeä eläkepäätöksessä informoitava tarkistamismahdollisuudesta muutostilanteissa.

Jos eläkearviota ei saada toisesta maasta, leskelle lasketaan laskennallinen eläke siten kuin laskettaisiin yleensä EU-eläkkeen teoreettinen eläke.

Leskellä on toisessa EU-maassa alle 12 kuukautta vakuutuskausia

Jos toisesta EU-maasta ei ole myönnetty leskelle omaa eläkettä sen vuoksi, että leski ei ole työskennellyt 12 kuukautta kyseisessä maassa, myönnetään Suomesta leskelle teoreettinen eläke. Suomesta myönnettävässä eläkkeessä on mukana alle 12 kuukauden työskentely toisessa EU-maassa. Tällöin vähentämisessä käytetään lesken omana eläkkeenä teoreettista eläkettä. 

Leski on osatyökyvyttömyyseläkkeellä

Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan lesken leskeneläkkeen vähentäminen voidaan tehdä joko laskennallisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen mukaisena tai hänen todellisten tulojensa perusteella. Jos toisesta EU-maasta on myönnetty osatyökyvyttömyysetuus esimerkiksi 1/2 – suuruisena, kerrotaan etuus kahdella. Jos työkyvyttömyysetuus on myönnetty 1/3 – suuruisena, kerrotaan etuus kolmella ja niin edelleen.

 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 29.1.2020 – toistaiseksiJulkaistu 29.1.2020
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty tieto, miten leskeneläkettä vähennetään, jos leskellä ei ole lainkaan ansioita Suomessa.

Leski ei ole vielä vanhuuseläkeiässä

Lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista työkyvyttömyyseläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos leski olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavasti työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai lapseneläkeoikeuden päättymispäivänä.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki

Suomessa työskentelevä leski on 57 -vuotias ja saa vanhuuseläkettä toisesta valtiosta. Koska leski ei ole täyttänyt Suomen työeläkelakien mukaista vanhuuseläkeikää, hänen Suomen työeläkkeenään pidetään laskennallista työkyvyttömyyseläkettä. Toisesta valtiosta maksettava eläke otetaan huomioon sen suuruisena, kuin sitä maksetaan.

Jos leski on ollut työssä ulkomailla, mutta leski ei vielä saa eläkettä työskentelystään, leskelle lasketaan ulkomailla tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa tehdyn työn osalta laskennallinen eläke. Lesken laskennallinen eläke lasketaan toisen EU-maan vakuutuskausien perusteella samoin kuin laskettaisiin EU-eläkkeen teoreettinen eläke.

Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon lesken oman ulkomaisen eläkkeen arvioitu määrä, jos leski ei ole työskennellyt Suomessa. Lesken omana eläkkeenä käytetään samaa euromäärää sekä teoreettisen että kansallisen leskeneläkkeen vähentämisessä.

Leski on vanhuuseläkeiässä, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä

Jos leski on edunjättäjän kuolinpäivänä täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkeiän, lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä vanhuuseläkettä, joka leskelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Jos leskeneläkkeen vähentäminen tehdään lapseneläkeoikeuden päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta, lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä vanhuuseläkettä, joka leskelle on karttunut lapseneläkeoikeuden päättymistä edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Vanhuuseläkeiällä tarkoitetaan

  • ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää
  • rekisteröidyn lisäturvan mukaista alennettua eläkeikää tai
  • julkisten alojen työeläkelakien mukaista alempaa eläkeikää.

Karttunut eläke tarkistetaan elinaikakertoimella.

Jos leski on työskennellyt ulkomailla, mutta leski ei saa vielä eläkettä ulkomailla työskentelystään, leskelle määritellään ulkomailla työskentelyn osalta lesken laskennallinen eläke.

Kun leskeneläkkeen vähentämisessä on käytetty lesken laskennallista vanhuuseläkettä, vähentäminen jää yleensä lopulliseksi.

Lesken laskennallinen vanhuuseläke eläkearvion perusteella

Toisen maan eläkkeenä käytetään ensi sijassa eläkearviota. Toisesta maasta pyydetään eläkearvio vanhuuseläkkeestä, johon leski olisi oikeutettu vähentämisvuotta edeltävän vuoden lopussa.

EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkistamista koskevat säännökset edellyttävät EU-tilanteissa, että eläkkeen määrää on voitava muutostilanteissa tarkistaa. Leskeä on eläkepäätöksessä informoitava tarkistamismahdollisuudesta.

Tarkemmat tiedot

Mallifraasi

Kun leskeneläkkeen vähentäminen tehdään toisen maan eläkearvion perusteella, leskeä informoidaan eläkkeen tarkistusmahdollisuudesta päätöksen yhteydessä:

”Koska vähentämisessä on käytetty arvioitua  ulkomaan työeläkettänne, teillä on mahdollisuus pyytää perhe-eläkkeenne tarkistamista siinä vaiheessa, kun teille myönnetään oma työeläke ulkomailta.”

Lesken laskennallinen vanhuuseläke teoreettisen eläkkeen perusteella

Jos eläkearviota ei saada toisesta maasta, leskelle lasketaan laskennallinen eläke. Laskennallinen eläke lasketaan samalla tavalla kuin teoreettinen eläke.

Lesken omana eläkkeenä käytetään samaa euromäärää sekä teoreettisen että kansallisen leskeneläkkeen vähentämisessä.

Tarkemmat tiedot

Jos leski ei ole lainkaan työskennellyt Suomessa, teoreettista eläkettä ei voi laskea. Näissä tilanteissa voitaisiin käyttää lesken laskennallisena eläkkeenä esimerkiksi 50 prosenttia eläketapahtumaa edeltäneiden viiden vuoden keskimääräisistä ansioista. Vanhuuseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on hiukan yli 50 prosenttia keskiansioista. Viiden vuoden tarkasteluaikaa vastaa vakiintuneen ansion tarkasteluaikaa.
 

Leski on osittaisella vanhuuseläkkeellä

Osittaisella vanhuuseläkkeellä olevaa leskeä ei pidetä eläkkeellä olevana

Jos osittaista vanhuuseläkettä saava leski on työskennellyt ulkomailla, mutta leski ei saa vielä eläkettä ulkomailla työskentelystään, leskelle määritellään ulkomailla työskentelyn osalta lesken laskennallinen eläke. Osittaisella vanhuuseläkkeellä olevan lesken ulkomaan eläkkeenä käytetään ensi sijassa eläkearviota. Jos eläkearviota ei saada toisesta maasta, leskelle lasketaan laskennallinen eläke samalla tavalla kuin teoreettinen eläke.

Kun osittaista vanhuuseläkettä saaneen lesken leskeneläkettä on vähennetty lesken laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella, jää vähentäminen yleensä lopulliseksi. Leskeä tulee päätöksen yhteydessä informoida eläkkeen tarkistusmahdollisuudesta siinä vaiheessa, kun leskelle myönnetään oma työeläke ulkomailta.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 24.2.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.

LITA-etuudet ovat erilaisia etuuksia suhteessa työeläkkeisiin

EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaan LITA-etuudet ovat erilaisia suhteessa työeläkkeisiin ja niiden osalta EU-tilanteissa sovelletaan erilaisten etuuksien päällekkäisyyttä koskevia säännöksiä. Eri lajin etuuden saa vähentää eläkkeestä. Jos kaksi tai useampi jäsenvaltio ottaa huomioon saman erilaisen etuuden vähentävänä, huomioon otettavan etuuden määrä jaetaan sen huomioon ottavien maiden määrällä.

Jotta toisen EU-maan eläke tai muu etuus voitaisiin vähentää eläkkeestä, on siitä oltava säännökset kansallisessa lainsäädännössä.

Suomen työeläkelakien mukaan eläkkeestä vähennetään ensisijaiset etuudet (LITA-etuudet). Ensisijaisena etuutena pidetään myös vastaavaa muusta valtiosta maksettavaa etuutta.

Toisen EU-maan LITA-etuus voidaan vähentää Suomen työeläkkeestä vain, jos LITA-etuus on ensisijainen sen maan työeläkkeeseen nähden.

LITA-etuuden vähentäminen ja laskentajärjestys

LITA-etuus vähennetään kansallisesta tai pro rata -eläkkeestä.  Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään ennen ensisijaisen etuuden vähentämistä. 

Suojamenettely, kun edunjättäjä on vuoden 2004 säännösten mukaisella vanhuuseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä

LITA-etuus vähennetään perhe-eläkkeestä pääsääntöisesti suorana vähennyksenä, vaikka perhe-eläkkeen perusteena olisikin vuoden 2004 säännösten mukaan määrätty eläke. Perhe-eläke lasketaan edunjättäjän kuollessaan saamasta vanhuuseläkkeestä tai täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä, josta on poistettu ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus. Eläkettä, josta ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus on poistettu, kutsutaan pohjaluvuksi.

 LITA-etuus vähennetään pohjaluvun perusteella lasketusta perhe-eläkkeestä suorana vähennyksenä.

Jos pohjaluku on pienempi kuin edunjättäjän eläkkeen yhteensovitusraja, perhe-eläke yhteensovitetaan vuoden 2004 säännösten mukaisesti.

VTJ-karttumasäännös EU-perhe-eläkkeessä

Ensisijaisten etuuksien vähentämistä työeläkkeestä lievennettiin kansallisessa lainsäädännössä 1.1.2013 alkaen siten, että ensisijaiset etuudet eivät enää vähennä ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuman jälkeisen työskentelyn perusteella karttunutta työeläkettä (VTJ-karttuma). Eläkkeenhakija saa vähintään ensisijaisen etuuden vahinkotapahtumaa seuraavan vuoden alusta alkaen työansioista karttuneen eläkkeen.

VTJ-karttumasäännöstä sovelletaan eläkkeisiin, jotka alkavat 1.1.2013 tai sen jälkeen. Jos LITA-vahinkotapahtuma on sattunut ennen vuotta 2004, LITA-etuutta ei vähennetä eläkkeestä.

Eläkkeestä vähennetään ensin LITA-etuus normaalisti suorana vähennyksenä. Jos LITA-vähennyksen jälkeen eläke on pienempi kuin VTJ-karttuma, eläkkeensaajalle maksetaan VTJ-karttuman suuruinen eläke.

EU-perhe-eläkkeen laskennassa tarkastelu tehdään LITA-vähennetyn perhe-eläkkeen ja VTJ-karttuman välillä viimeisimpänä laskennan vaiheena.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 1.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 24.2.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.

Mitä tarkoittaa leskeneläkkeen vähentäminen?

Leskeneläkkeen vähentämisellä tarkoitetaan lesken omien tulojen vaikutusta leskeneläkkeen määrään. Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon myös lesken ulkomailta saamat tai ulkomailla karttuneet työeläkkeet.

Leskeneläkkeen vähentäminen voi vaikuttaa sekä kansallisen että EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten mukaisesti lasketun eläkkeen määrään.

EU-tilanteissa

  • leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta,
  • vähentämisen peruste
  • vähentämisessä huomioon otettavat lesken tulot

määräytyvät samalla tavalla kuin kansallista leskeneläkettä vähennettäessä.

Milloin leskeneläkettä vähennetään?

Leskeneläkkeen vähentäminen voidaan tehdä

  • heti leskeneläkkeen alkaessa
  • edunjättäjän kuolemaa seuraavan seitsemännen kalenterikuukauden alusta
  • nuorimman vähennyksen estävän lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta
  • sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona viimeinen vähennyksen estävä lapsi on annettu adoptiolapseksi perheen ulkopuolelle tai lapsi on kuollut.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 24.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 24.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty maininta työuraeläkkeestä ja tieto siitä, että osittaisen vanhuuseläkkeen myöntäminen ei aiheuta leskeneläkkeen tarkistamista tai uutta vähentämistä..

Leskeneläkkeen vähentäminen lesken laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen

Leskeneläkkeen määrä tarkistetaan, jos leski saa laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella vähennettyä leskeneläkettä ja hänelle myönnetään vanhuuseläke, työuraeläke tai työkyvyttömyyseläke. Vähentäminen tehdään todellisen myönnetyn eläkkeen määrän perusteella. Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä.

Myös ulkomainen eläke voi olla sellainen uusi eläke, jonka perusteella vähentäminen tulee tehtäväksi uudelleen.

Kun ulkomaan eläke on leskeneläkkeen vähentämisessä otettu huomioon laskennallisena eläkkeenä, tehdään uusi vähentäminen, kun leskelle myönnetään oma eläke Suomesta. Ulkomaan eläkkeenä käytetään laskennallista ulkomaan osuutta aikanaan määritellystä lesken laskennallisesta ulkomaan eläkkeestä. Laskennallisesta ulkomaan eläkkeestä vähennetään lesken puhtaan kansallinen, laskennallinen oma eläke. Ulkomaan eläkkeen laskennallista osuutta käytetään aina uusissa leskeneläkkeen vähentämisissä siihen saakka kunnes saadaan tieto ulkomaan eläkkeestä. Laskennallinen ulkomaan osuus tarkistetaan työeläkeindeksillä.

Leskeneläkkeen vähentäminen tehdään siinä vaiheessa, kun leskelle myönnetään Suomesta työkyvyttömyyseläke. Leskeneläkkeen vähentämistä ei tehdä enää uudelleen siinä vaiheessa, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Jos tällöin myönnetään toisesta EU-maasta leskelle ensimmäistä kertaa eläke, esimerkiksi vanhuuseläke, vähentäminen tehdään uudelleen.

Jos leskelle ulkomailta myönnetty työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, uutta vähentämistä ei tehdä.

Tarkemmat tiedot

Jos leskelle on Ruotsista myönnetty sairauskorvaus (inkomstrelaterad sjukersättning ISA), jonka jälkeen hänelle myönnetään vanhuuseläke Ruotsista, uutta vähentämistä ei tehdä.

Leskeneläkkeen vähentäminen lesken laskennallisen vanhuuseläkkeen jälkeen

Vanhuuseläketilanteissa leskeneläkkeen vähentäminen tehdään vain kerran.

Vähentämistä ei tarvitse tehdä uudelleen, kun

  •  laskennallisena vanhuuseläkkeenä aiemmin huomioon otetusta työskentelystä myönnetään eläke
  •  leskelle ensimmäisen myönnetyn vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään uutta vanhuuseläkettä
  •  vanhuuseläkkeeseen lisätään myöhemmin vanhuuseläkeaikaisesta työskentelystä karttunut eläkkeen osa.

Kun leskeneläkkeen vähentäminen on aikanaan tehty joko kokonaan tai osittain lesken laskennallisen vanhuuseläkkeen perusteella, vähentämistä ei pääsääntöisesti tehdä enää uudelleen.

EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan eläke tulee automaattisesti tarkistaa, kun

  • eläkkeensaajalle myönnetään uusi eläke toisesta EU-maasta
  • muun EU-maan eläke muuttuu
  • muun EU-maan eläke lakkaa.

Leskelle tulisi ilmoittaa tarkistusmahdollisuudesta leskeneläkepäätöksellä, jos leskeneläkkeen vähentäminen on tehty eläkearvion perusteella.

Leskeneläkkeen vähentämistä ei tarkisteta, jos leskelle myönnetään osittainen vanhuuseläke

Jos leskelle myönnetään osittainen vanhuuseläke, ei leskeneläkkeen määrää tarkisteta eikä uutta vähentämistä tehdä.
 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 7.6.2022 – toistaiseksiJulkaistu 7.6.2022
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on täsmennetty menettelyjä ulkomailla tapahtuvaan työeläkekuntoutukseen. Lisäksi ohjeeseen on päivitetty, että kuntoutuskorotus voidaan tulkita rahaetuudeksi.

EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa ei ole kuntoutusta koskevia erityisiä säännöksiä.

Kuntoutusetuuksien katsotaan kuuluvan perusasetuksen jaottelussa III osaston 1 luvun sairausetuuksiin. Kuntoutuksen perusteella myönnettävät etuudet voivat olla joko rahaetuuksia tai luontoisetuuksia.

Rahaetuudet työeläkekuntoutuksessa

Rahaetuudet ovat kuntoutuksen vuoksi menetetyistä ansioista maksettuja korvauksia. Rahaetuuksia ovat kuntoutusraha, työkyvyttömyyseläke ja kuntoutuskorotus. Rahaetuudet voidaan maksaa myös ulkomaille.

Rahaetuudet maksetaan yleensä etuudensaajalle itselleen. Rahaetuudet myöntää ja maksaa toimivaltainen valtio.

Luontoisetuudet työeläkekuntoutuksessa

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat luontoisetuuksia. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus ja koulutus. Pääsääntö on, että luontoisetuudet myönnetään asuinmaasta toimivaltaisen valtion kustannuksella.

Rahaetuutta maksavan toimivaltaisen valtion laitoksen täytyy hyväksyä kuntoutuksen toimenpiteet. Rahaetuuksien maksamisen edellytyksenä on, että asuinvaltion kuntoutuksen toimenpiteet (luontoisetuudet) ovat sellaisia, joiden perusteella syntyisi oikeus rahaetuuteen toimivaltaisessa valtiossa.

Tarkemmat tiedot

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin on oikeus asuinmaan lainsäädännön mukaisesti. Jos toimenpiteen ajalta maksetaan rahaetuutta, rahaetuuden maksaa toimivaltainen valtio. 

Hallintotoiminkunnan päätöksen mukaan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat luontoisetuuksia (Hallintotoimikunnan päätös N:o 115/1982, 15. joulukuuta 1982).

Kuntoutuksen välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset

Myös kuntoutuksen välttämättömiä ja tarpeellisia kustannuksia korvataan, jos kuntoutuja ei saa näitä korvauksia asuinmaastaan. Kustannukset korvataan enintään sen suuruisina kuin niitä korvattaisiin Suomessa tapahtuvassa kuntoutuksessa.

Suomen työeläkekuntoutus

Työeläkekuntoutuksen etuudet ovat perusasetuksen tarkoittamia sairausetuuksia. Kuntoutusraha ja kuntoutusavustus ovat asetuksen III osaston 1 luvun mukaisia rahaetuuksia.

Suomessa vakuutetun henkilön oikeus työeläkekuntoutukseen määräytyy Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella. Ansiorajavaatimusta tutkittaessa huomioon otetaan ainoastaan Suomessa vakuutetusta työstä saadut ansiot. Työhistorian pituutta ja työelämään vakiintumista tutkittaessa rinnastetaan toisessa EU-maassa työskentely Suomen työskentelyyn.

Kuntoutusraha määrätään kansallisen lainsäädännön perusteella. Kuntoutusraha ei ole eläke-etuus, joten siihen ei sovelleta työkyvyttömyyseläkkeen kaltaista EU-laskentaa.

Työeläkekuntoutuksen rahaetuudet

Työeläkelaitoksen maksama kuntoutusraha ja kuntoutusavustus ovat rahaetuuksia. Myös työkyvyttömyyseläkkeeseen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutuskorotus voidaan katsoa rahaetuudeksi.

Jos Suomi on toimivaltainen valtio, kuntoutusraha ja työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kuntoutuskorotus maksetaan Suomesta myös EU- ja ETA-maihin. Suomen kuntoutusrahan ja kuntoutuskorotuksen maksaminen ulkomaille edellyttää, että eläkelaitos hyväksyy asuinmaan lainsäädännön mukaisen kuntoutuksen toimenpiteen. 

Työeläkekuntoutuksen luontoisetuudet

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet ovat perusasetuksen tarkoittamia luontoisetuuksia. Luontoisetuuksia annetaan yleensä asuin- tai oleskeluvaltion lainsäädännön mukaisesti ja toimivaltaisen laitoksen kustannuksella.

Työeläkekuntoutuksen rahaetuus Suomesta ja toimenpide toisessa maassa

Jos Suomi on toimivaltainen valtio ja henkilön asuu jossain toisessa EU- tai ETA-maassa, kuntoutuksen toimenpiteisiin on oikeus asuinmaan lainsäädännön mukaisesti. 

Tarkemmat tiedot

Jos hakijan asuinmaa on jokin muu EU- tai ETA-maa kuin Suomi ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa, menetellään seuraavasti:

  • Suomi toimivaltaisena maana maksaa rahaetuuden.
  • Hakijalla on oikeus kuntoutuksen toimenpiteeseen asuinmaan lainsäädännön mukaisesti.
  • Asuinmaan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteen tulee olla sellainen, jonka perusteella maksettaisiin kuntoutusrahaa Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella.

Ulkomailla tapahtuvassa työeläkekuntoutuksessa kuntoutusohjelma on laadittava siten, että kuntoutuksen sujuva eteneminen ei vaarannu tai kuntoutusohjelman toteutuminen ei pidenny ulkomailla tapahtuvan kuntoutuksen vuoksi. Kuntoutusohjelman keston tulisi olla samanlainen kuin vastaavassa Suomessa tapahtuvassa työeläkekuntoutuksessa. Kuntoutujan tulisi esittää jo kuntoutuksen suunnitteluvaiheessa suunnitelma siten, että suunnitelmassa on tuotu esille kuntoutusohjelmassa ulkomailla tapahtuvat toimenpiteet.

Suunnitelma voidaan laatia siten, että työeläkekuntoutus tapahtuu kokonaan ulkomailla tai osa kuntoutusohjelmasta toteutetaan ulkomailla. Kuntoutuja voi esittää suunnitelmaansa täsmennyksiä myös kuntoutusohjelman kestäessä, jos esimerkiksi opiskelun alkaessa ei vielä ole tietoa opiskelusta ulkomailla. 

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat kokonaan ulkomailla

Jos työeläkekuntoutus toteutetaan kokonaan ulkomailla, kuntoutujalla on oikeus kuntoutuksen toimenpiteisiin asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Eri maissa ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ja niiden kesto vaihtelevat. Eläkelaitos voi maksaa kuntoutusetuudet ulkomaille, jos kuntoutuksen toimenpiteet ovat sellaisia, joiden perusteella olisi oikeus toimenpiteeseen Suomessa. Kuntoutusetuutta toiseen maahan voidaan maksaa enintään niin kauan kuin vastaavan toimenpiteen ajalta maksettaisiin kuntoutusetuutta Suomessa.

Pohjoismaiden kanssa on tehty sopimukset kuntoutusyhteistyöstä. Eläkelaitoksen tulee olla yhteydessä toiseen Pohjoismaahan, jos kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat siellä. Esimerkiksi Ruotsissa ei yleensä tueta kovin pitkiä opintoja ammatillisena kuntoutuksena, jolloin opiskeluun liittyvät mahdolliset kuntoutuksen tukitoimenpiteet saattavat päättyä jo aiemmin kuin Suomessa.  Eläkelaitos voi kuitenkin maksaa kuntoutusetuuden Ruotsiin siltä ajalta, jonka tutkinnon suorittaminen olisi Suomessa kestänyt. Opiskeluun liittyviä normikorvauksia voidaan maksaa, jos kuntoutujalla ei ole oikeutta normikorvauksiin asuinmaasta.

Jos kuntoutus tapahtuu muualla EU:ssa kuin Pohjoismaissa, kuntoutujaa on tarvittaessa hyvä ohjata selvittämään asuinmaastaan kuntoutukseen liittyvän tuen mahdollisuudet.  Jos kuntoutuja esimerkiksi aloittaa työskentelyn kuntoutuksen aikana toisessa EU-maassa, hänet on ohjattava olemaan yhteydessä Eläketurvakeskukseen poikkeusluvan hakemista varten. Kuntoutuksen rahaetuuden maksamisen ajan kuntoutuja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ja sosiaaliturvamaksut tulee maksaa Suomeen.

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteistä osa tapahtuu ulkomailla

Työeläkekuntoutuksen suunnitelma voidaan laatia siten, että osa kuntoutuksen toimenpiteistä tapahtuu ulkomailla. Esimerkiksi opiskeluna tuettuun työeläkekuntoutukseen voi sisältyä opintosuorituksia ulkomailla tai ulkomailla tapahtuvaa työharjoittelua.

Esimerkki: Työeläkekuntoutujan opiskeluohjelmaan sisältyy opiskelua ulkomailla

  • Kuntoutuja esittää eläkelaitokselle kuntoutussuunnitelmansa muuttamisesta siten, että kuntoutuja suorittaa opintoja ulkomailla.
  • Kuntoutujan on esitettävä kuntoutuksen myöntäneelle eläkelaitokselle suunnitelma siitä, miten ulkomailla tapahtuvat opinnot vaikuttavat kuntoutusohjelmaan.
  • Kuntoutuja voi esimerkiksi yhteistyössä oppilaitoksensa kanssa laatia suunnitelman, josta käyvät ilmi ne tutkintoon kuuluvat opintosuoritukset, jotka tehdään ulkomailla.
  • Ulkomailla tapahtuvan opiskelun on oltava sellaista, että ulkomailla suoritettavat opinnot otetaan huomioon tutkinnon suorittamisessa ja ulkomailla tapahtuva opiskelu ei viivästytä tutkinnon valmistumista.
  • Eläkelaitos hyväksyy kuntoutussuunnitelman muutoksen ja seuraa opintojen etenemistä yhteistyössä kuntoutujan ja oppilaitoksen kanssa. Jos ulkomailla tapahtuva opiskelu kestää lukukauden tai pitempään, perusteltua on seurata opintojen etenemistä esimerkiksi kahdesti lukukauden aikana.

Työeläkekuntoutuksen toimenpiteet Suomessa, hakijan asuinmaa jokin muu maa

Jos Suomessa työskentelevän henkilön työeläkekuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat Suomessa, tapaus on kansallinen, vaikka henkilö asuu toisessa maassa.

EU- tai ETA-maan eläkettä saavan henkilön kuntoutus

Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt voivat saada työeläkekuntoutusta. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön kuntoutushakemus ei käynnistä EU-eläkkeen hakemista.

Kela yhteyspisteenä, kun toimivaltainen valtio ei ole Suomi

Kela toimii yhteistyöelimenä ja koordinoijana kuntoutusasioissa sellaisten Suomessa asuvien henkilöiden osalta, jotka työskentelevät jossakin EU- tai ETA-maassa.

Pohjoismaat

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus ja pohjoismaiset kuntoutussopimukset velvoittavat Pohjoismaat tekemään yhteistyötä, kun henkilö työskentelee ja asuu eri Pohjoismaissa ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa.

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen

SoveltamisohjeVoimassaoloaika 30.1.2017 – toistaiseksiJulkaistu 30.1.2017
Muutokset edelliseen versioon

Ohjeeseen on lisätty, että ulkomaan eläke ei estä kuntoutusrahaa.

Kuntoutusraha lasketaan kansallisten säännösten perusteella

Kuntoutusraha lasketaan aina kansallisten säännösten perusteella. Kuntoutusrahan määrä on kansallisten työeläkkeiden yhteismäärä korotettuna 33 prosentilla.

Kansallisesti lasketun eläkkeen tulevaa aikaa ei ositeta ja pro rata -eläkettä ei lasketa.

Kuntoutusrahan määräytyy sen kansallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella,  johon hakijalla olisi ollut oikeus, jos hän olisi tullut työkyvyttömäksi kuntoutuhakemuksen tullessa vireille. 

Tarkemmat tiedot

Vaikka Suomen työkyvyttömyyseläke hylättäisiin, toinen EU maa saattaa myöntää työkyvyttömyyseläkkeen. Tämä ei ole este Suomen työeläkekuntoutuksen myöntämiselle ja kuntoutusrahan maksamiselle. 

Vaikka eläkkeen myöntäjänä on sellainen maa, jonka eläkkeessä on tuleva aika, Suomen kuntoutusrahan tulevaa aikaa ei ositeta Kuntoutusraha ei ole eläke-etuus EU-asetuksen tarkoittamassa merkityksessä.

Ulkomaan eläke tai etuus ei estä kuntoutuksen myöntämistä eikä kuntoutusrahan maksua, jos kuntoutuksen myöntämisen edellytyksen täyttyvät. Ulkomaan eläke ei ole kuntoutusrahaa estävä etuus.

Tulevan ajan ositus puretaan, jos kuntoutusraha myönnetään kuntoutustuen jälkeen entisin perustein

Tulevan ajan ositus puretaan, jos

  • kuntoutusraha myönnetään kuntoutustuen päättymisen jälkeen entisin perustein
  • kuntoutustuessa oli ositettu tulevan ajan eläke.

Työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuskorotus

Kuntoutuskorotus lasketaan kansallisten työeläkkeiden yhteismäärään. Kuntoutuskorotuksen vuoksi ei käynnistetä EU-hakemuskierrosta.

Jos työeläke on laskettu teoreettisena eläkkeenä siksi, että eläkkeensaajalla on ollut toisessa EU-maassa työskentelyä alle 12 kuukautta, kuntoutuskorotus lasketaan teoreettiseen eläkkeeseen.

Jos toinen EU-maa myöntää tulevan ajan eläkkeen, Suomen tulevan ajan eläke voidaan osittaa siten kuin työkyvyttömyyseläkkeissä.

 

Asiakirjaversiot voimassaoloajan mukaan lajiteltuna

Voimassaolo: alkaen – päättyen