1.1.1 EESSI:in siirtyminen vaiheittain
Sähköinen tietojen vaihto eli EESSI perustuu EU:n sosiaaliturva-asetuksen säännöksiin. Täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty sähköiseen tietojenvaihtoon sovellettavasta siirtymäkaudesta.
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen hallintotoimikunta on kuitenkin joutunut jatkamaan siirtymäaikaa useamman kerran, koska EESSI-järjestelmän rakentaminen on vaatinut arvioitua enemmän aikaa. EESSI:n siirtymäaika alkoi kesällä 2017 ja tavoitteena on ollut, että EESSI-järjestelmä otetaan käyttöön EU-maissa heinäkuussa 2019.
Hallintotoimikunnan kesäkuussa 2019 hyväksymän päätöksen E7 mukaan EESSI-järjestelmää siirrytään käyttämään BUC-kohtaisesti. Kun tietyssä BUC:ssa 80 % EU-maista on EESSI:n tuotannossa, muidenkin tulee kyseisen BUC:n osalta päästä tuotantoon seuraavan 6 kuukauden sisällä tai tulee muutoin löytää kansallinen tapa koordinoidusti lähettää ja vastaanottaa SED:ejä kyseisen BUC:n sisällä.
Käytännössä EU-maiden siirtyminen EESSI-järjestelmään tapahtuu vaiheittain. Koska kaikki EU-maat eivät liity samaan aikaan EESSI-järjestelmään, osa maista vaihtaa tietoja paperisia E-lomakkeita käyttäen vielä jonkin aikaa.
Suomessa siirrytään käyttämään EESSI-järjestelmää eläkesektorilla syksyllä 2020.
Jäsenvaltioilla on velvollisuus ilmoittaa komissiolle EESSI:in siirtymisestä. Toisen EU-maan laitoksen EESSI-valmiuden voi tarkistaa laitosten käyttöön tarkoitetusta eurooppalaisten sosiaaliturvalaitosten hakemiston CAI-näkymästä sekä Eläketurvakeskuksen tuottamasta excel-listauksesta, jossa ilmoitetaan EESSI-valmius laitoksittain ja BUC:eittain.
1.1.2 Hakemusprosessi aloitetaan paperilomakkeilla, jos kaikki osapuolet eivät ole EESSI:ssä
Jos jokin jäsenvaltioista, joka on osapuolena henkilön eläkehakemusprosessissa, ei ole vielä siirtynyt käyttämään EESSI:ä, hakemusprosessissa käytetään paperisia E-lomakkeita.
Vaikka Suomessa sovelletaan EESSI:n mukaista sähköistä tietojenvaihtoa, eläkehakemus ja kaikki siihen liittyvät asiakirjat lähetetään paperilomakkeilla, jos jokin hakemusprosessissa mukana olevista maista ei ole vielä siirtynyt EESSI:in kyseisen BUC:n osalta.
1.1.3 Siirtyminen EESSI-prosessiin
Paperilomakkeilla alkaneen eläkehakemusprosessin aikana pitää siirtyä käyttämään EESSI:n mukaista sähköistä tietojen vaihtoa, kun viimeinenkin mukana olevista osapuolista ilmoittaa siirtyvänsä EESSI:n käyttäjäksi.
1.1.3.1 Siirtymävaiheen tapauksiin käytettävä P_BUC_10
P_BUC_10 koskee vain eläkehakemusprosessia ja siihen liittyvää tietojen vaihtoa. Lisätietopyynnöt saatetaan loppuun paperiprosessin mukaisesti. Jos varsinainen hakemusprosessi on jo saatettu loppuun paperilla, ei lisätietojen lähettäminen enää muuta tapausta EESSI-prosessin mukaiseksi.
P_BUC_10 soveltuu tilanteisiin, joissa
- vähintään yksi tieto on vaihdettu paperilomakkeella jäsenvaltioiden välillä,
- vähintään yksi tietojen vaihto on odotettavissa eläkeprosessissa ja
- prosessissa mukana olevat laitokset siirtyvät EESSI:n käyttäjäksi.
Tässä BUC:ssa EESSI-asian omistaja on se osapuoli, joka on seuraavaksi lähettämässä tietoa. EESSI-asian omistaja voi olla yhteyslaitos tai joku muista osapuolista.
EESSI-asian vastapuolina ovat tässä BUC:ssa kaikki muut prosessissa mukana olevat osapuolet. Tässä BUC:ssa yhteyslaitos voi olla myös EESSI-asian vastapuolena.
BUC käynnistyy siten, että EESSI-asian omistaja lähettää P15000 SED:n kaikille muille prosessin osapuolille. P15000 SED:n lähettämisen jälkeen, kaikki osapuolet lähettävät asiakirjat sähköisinä SED:einä.
1.1.4 Siirtymävaiheen prosessi, kun yhteyslaitos on toisessa maassa
1.1.4.1 Toisen EU-maan laitos aloittaa P_BUC_10:n
- Oletuslaitoksina eurooppalaisessa sosiaaliturvalaitosten hakemistossa Suomen osalta ovat Kela ja Eläketurvakeskus, koska ulkomaan laitos ei välttämättä osaa liittää oikeaa työeläkelaitosta osapuoleksi.
- Jos P15000 on lähetetty Eläketurvakeskukselle, Eläketurvakeskus ohjaa EESSI-asian (forward case) oikealle eläkelaitokselle.
- Jos BUC on lähetetty vain Kelalle, Kela lisäyttää oikean eläkelaitoksen.
1.1.4.2 Työeläkelaitos tai Kela aloittaa P_BUC_10:n
- Työeläkelaitos tai Kela perustaa RINA:aan P_BUC_10:n ja lisää oikeat osapuolet (Kela, työeläkevakuuttaja ja toisten EU-maiden laitokset).
- Työeläkelaitos tai Kela lähettää ensin P15000 SED:n ja sen jälkeen oikeat liiketoimintasanomat.
Toisen EU-maan laitoksen valitseminen (P_BUC_10):
- Työeläkelaitos tai Kela valitsee paperikäsittelyssä mukana olleen laitoksen, jos sama laitos on toimivaltainen myös EESSI:ssä (P_BUC_10 ja paperikäsittelyssä oleva eläkeasia).
- Jos paperikäsittelyssä mukana ollut toisen EU-maan laitos ei ole toimivaltainen EESSI:ssä, oikea osapuoli ilmenee EESSI-valmius BUCeittain -taulukosta (vaatii kirjautumisen) tai CAI:sta.
Jos asia muuttuu EESSI-asiaksi sillä aikaa, kun työeläkelaitoksen paperilomakkeella lähettämä E210 tai P5000 odottavat Kelassa, Kela lähettää ne edelleen ulkomaille paperilla.
Tarkemmat tiedot
RINA 2019 -version P_BUC_10:ssä on toteutusvirhe, jonka mukaan vain P_BUC_10:n perustanut laitos voi muodostaa sanomat P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta), P4000 (Vakuutetun ilmoittama vakuutushistoria) ja P3000 (Maakohtaiset tiedot). Pohjoismaille ja Virolle on ilmoitettu, että P_BUC_10:ä käytetään virheestä huolimatta tämän ohjeistuksen mukaisesti. Yhteyslaitos lähettää tarvittaessa P7000 SED:n hakemuksen osapuolille P_BUC_06:lla (Eläketietoja koskeva ilmoitus). Virhe häviää, kun kaikki EESSI-maat ovat ottaneet RINA2020-version käyttöön (arviolta vuoden 2022 aikana).
1.1.5 Siirtymävaiheen prosessi, kun Eläketurvakeskus on yhteyslaitos
1.1.5.1 Eläketurvakeskus aloittaa P_BUC_10:n
Eläketurvakeskus aloittaa BUC:n esimerkiksi tilanteessa, jossa toisen EU-maan laitokselle tarvitsee lähettää lisätietoa hakemusprosessin kuluessa tai kiirehtiä toisen EU-maan vakuutuskausia tai päätöstä.
1.1.5.2 Työeläkelaitos aloittaa P_BUC_10:n
- Työeläkelaitos aloittaa BUC:n esimerkiksi tilanteessa, jossa toisen EU-maan laitokselle tulee lähettää seuraavaksi vakuutuskaudet (P5000) tai eläkepäätös (P6000).
Jos työeläkelaitos lähettää asiassa seuraavaksi vakuutuskaudet (P5000) tai päätöksen (P6000), riippuu tilanteesta perustaako BUC:in työeläkelaitos vai Eläketurvakeskus.
Kyseessä on P5000 sanoma tai työeläkelaitoksen omalla järjestelmällä tuotettu P6000-sanoma
- Työeläkelaitos muodostaa sanomat ilman EESSI-asian tunnistetta, jolloin Eläketurvakeskus saa niistä tiedon Arekin herätteenä.
- Eläketurvakeskus luo BUC:in RINA:ssa, tekee sanoman P15000 ja käy sen jälkeen lisäämässä työeläkelaitoksen sanomille tarvittavat tunnisteet Arekin EESSI-tunnisteen lisäys -käyttöliittymällä.
Kyseessä on P6000 sanoma, joka täytetään RINA:ssa
- Työeläkelaitos perustaa BUC:n RINA:ssa itse ja lisää ulkomaan laitokset hakemusrekisterin perusteella.
- Työeläkelaitos lähettää sanoman P15000 ja täyttää sen jälkeen P6000 sanoman tiedot ja lähettää sanoman.
1.1.5.3 Kela aloittaa P_BUC_10:n
- Kela aloittaa BUC:n esimerkiksi tilanteessa, jossa toisen EU-maan laitokselle tulee lähettää seuraavaksi asumiskaudet (P5000) tai Kelan eläkepäätös (P6000).
- Kela perustaa BUC:n RINA:ssa ja lähettää SED:n P15000 sekä tarvittavat liiketoimintasanomat.
- Jos lähetettävänä on eläkehakemusprosessin lopuksi kansaneläkepäätös, Kela voi lähettää sen Eläketurvakeskukselle paperilla ja Eläketurvakeskus ilmoittaa päätöstiedot toisten EU-maiden laitoksille paperilomakkeella E001, koska tässä vaiheessa ei ole enää tarkoituksenmukaista siirtyä EESSI:in.
1.1.5.4 Toisen EU-maan laitos aloittaa P_BUC_10:n
- Toisen EU-maan laitos aloittaa BUC:n esimerkiksi tilanteessa, jossa Suomeen tulee lähettää vakuutuskaudet (P5000) tai eläkepäätös (P6000).
- Toisen EU-maan laitos ei välttämättä osaa liittää asiaan kaikkia Suomen osapuolia.
- Todennäköisesti toisen EU-maan laitos avaa BUC:n Eläketurvakeskukselle, joka on yhteyslaitoksena lähettänyt hakemuksen. Eläketurvakeskus tarkistaa hakemuksen osapuolet ja tekee tarvittavat lisäytykset.
1.2.1 Mikä on BUC?
Liiketoiminnan käyttötapauskuvaukset (BUC, Business Use Case) sisältävät liiketoimintasääntöjä EU-maiden välillä hoidettavan sosiaaliturvaa koskevan asian hoitamiseksi. BUC:ja koskevissa EU-tasolla tehdyissä määrityksissä on kuvattu esimerkiksi
- mitä prosesseja ja sähköisiä asiakirjoja (SED) käyttötapaus sisältää
- missä järjestyksessä SED:ejä tulee lähettää
- kuka toimii lähettäjänä ja
- kuka toimii vastaanottajana.
BUC voi olla
- sektorikohtainen,
- hallinnollinen tai
- horisontaalinen.
Sektorikohtaisuus tarkoittaa sitä, että BUC koskee esimerkiksi eläkkeitä (P), sovellettavaa sosiaaliturvavalainsäädäntöä (A), perintää (R) tai perhe-etuuksia (F).
Hallinnolliset BUC:t liittyvät prosessin osapuolten väliseen sisäiseen toimintaan, esimerkiksi osapuolen lisäämiseen tai poistamiseen ja muistutuksiin.
Horisontaalisella BUC:lla tarkoitetaan kaikkien sektorien yhteisiä BUC:ja, esimerkiksi kuolintietojen välittäminen tai ilmoitus henkilön asuinpaikasta.
1.2.2 Eläkehakemuksia koskevat BUC:t
Eläkehakemuksia koskevat seuraavat BUC:t
- Vanhuuseläkehakemus P_BUC_01
- Perhe-eläkehakemus P_BUC_02
- Työkyvyttömyyseläkehakemus P_BUC_03.
1.2.2.1 Eläkehakemuksiin liittyvät P-SED:t
Eläkehakemusprosessissa käytetään seuraavia eläkesektorin P-SED:ejä:
- P2000 (Vanhuuseläkehakemus)
- P2100 (Perhe-eläkehakemus)
- P2200 (Työkyvyttömyyseläkehakemus)
- P3000X (Maakohtaiset tiedot)
- P4000 (Vakuutushistoriaa koskeva ilmoitus)
- P5000 (Vakuutus/asumiskaudet)
- P6000 (Eläkepäätös)
- P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta)
- P8000 (Lisätietopyyntö)
- P9000 (Vastaus lisätietopyyntöön)
- P10000 (Lisätietojen toimittaminen)
1.2.2.2 Aliprosessit
Sektorikohtaisissa BUC:eissa voi olla käytössä myös aliprosesseja. Aliprosesseissa käytetään
- horisontaalisia ali-BUC:ja,
- hallinnollisia aliprosesseja tai
- sektorin sisäisiä aliprosesseja.
Esimerkiksi eläkesektorin BUC voidaan siirtää toiselle toimijalle hallinnollisella tapauksen siirtoa koskevalla (Forward Case) aliprosessilla. Samoin eläkesektorin sisällä lisätietoliikenne voidaan hoitaa sisäisenä aliprosessina. Horisontaalisektorin BUC:t voivat olla sekä itsenäisiä BUC:ja että aliprosesseja.
Eläkehakemusprosessissa voidaan käyttää seuraavia horisonaalisia H-SED:ejä:
- H070 (Ilmoitus kuolemantapauksesta)
- H120 (Lääketieteellisä tietoa koskeva pyyntö)
- H121 (Lääketieteellistä tietoa koskeva ilmoitus/Vastaus lääketieteellistä tietoa koskevaan pyyntöön)
- H020 (Korvaushakemus – Hallinnollinen tarkastus/lääkärintarkastus)
- H021 (Vastaus korvaushakemukseen – Hallinnollinen tarkastus/lääkärintarkastus)
Eläkehakemusprosessissa voidaan käyttää seuraavia hallinnollisia X-SED:ejä:
- X005 (Osallistujan lisäyssanoma)
- X006 (Osallistujan poistosanoma)
- X007 (Uudelleenohjaussanoma)
- X008 (Mitätöintisanoma)
- X009 (Muistutussanoma)
- X010 (Vastaus muistutussanomaan)
- X050 (Liiketoimintapoikkeuksen ilmoitussanoma)
- X100 (Osallistujamuutos)
1.2.3 Eläkehakemus-BUC:ien lisäksi käytettävät muut P-BUC:t
Eläkehakemusta koskevien BUC:ien lisäksi eläkesektorilla käytetään seuraavia irrallisia BUC:ja:
Lastenhoitokausien pyytäminen P_BUC_04 sisältäen SED:t
- P1000 (Lastenhoitokausien pyytäminen) ja
- P1100 (Vastaus lastenhoitokausia koskevaan pyyntöön)
Tapauskohtainen eläketietopyyntö P_BUC_05 sisältäen SED:t
- P4000 (Vakuutushistoriaa koskeva ilmoitus)
- P5000 (Vakuutus/asumiskaudet)
- P6000 (Eläkepäätös)
- P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta)
- P8000 (Lisätietopyyntö)
- P9000 (Vastaus lisätietopyyntöön)
Eläketiedon ilmoittaminen P_BUC_06 sisältäen SED:t
- P5000 (Vakuutus/asumiskaudet)
- P6000 (Eläkepäätös)
- P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta)
- P10000 (Lisätietojen toimittaminen)
Muutos henkilöä koskevissa olosuhteissa P_BUC_09 sisältäen SED:n
- P14000 (Henkilön olosuhteiden muutos)
Siirtymäkauden tapaukset P_BUC_10 sisältäen SED:t
- P3000X (Maakohtaiset tiedot)
- P4000 (Vakuutushistoriaa koskeva ilmoitus)
- P5000 (Vakuutus/asumiskaudet)
- P6000 (Eläkepäätös)
- P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta)
- P8000 (Lisätietopyyntö)
- P9000 (Vastaus lisätietopyyntöön)
- P10000 (Lisätietojen toimittaminen)
- P15000 (Eläketapausten siirtyminen EESSI-järjestelmään)
EESSI-eläkehakemusprosessissa Suomen näkyvinä osapuolina ulkomaanlaitoksille ovat
- Kela
- Eläketurvakeskus ja
- eläkelaitos.
1.3.1 EESSI-asian omistaja ja vastapuoli
Jos eläkkeenhakija asuu toisessa EU-maassa, EESSI-eläkehakemusasian omistaja on toisen EU-maan laitos. Tällöin Suomessa EESSI-asian vastapuolina toimivat
- Kela
- eläkelaitos tai
- Eläketurvakeskus, jos hakijalla ei ole työhistoriaa Suomessa.
Jos eläkkeenhakija asuu Suomessa, EESSI-eläkehakemusasian omistaja on Eläketurvakeskus. Tällöin EESSI-asian vastapuolina ovat toisen EU-maan laitos/laitokset, Kela ja eläkelaitos.
1.3.2 Yhteyslaitos
Yhteyslaitoksella tarkoitetaan sitä laitosta, joka vastaa EU-eläkehakemuksen käsittelystä ja osallistuu hakemusta koskevaan tietojen vaihtoon eri EU-maiden välillä.
Yhteyslaitos on näin ollen EESSI-asian omistaja.
1.3.2.1 Yhteyslaitoksen määräytyminen
Yhteyslaitos on hakijan asuinmaan laitos, jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa. Jos hakija tai edunjättäjä ei ole ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa, yhteyslaitos on sen EU-maan laitos, jossa hakija tai edunjättäjä on viimeksi ollut vakuutettuna. Hakija voi asua myös EU:n ulkopuolisessa maassa.
Kun Suomessa vakuutettuna ollut henkilö asuu eläkettä hakiessaan muussa EU-maassa, jossa hän on myös ollut vakuutettuna, toimii tämän maan vakuutuslaitos yhteyslaitoksena eläkehakemusasiassa.
1.3.2.2 Yhteyslaitoksen tehtävät
Yhteyslaitoksen tehtävänä on
- toimittaa eläkehakemus ja muut eläkkeen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot kaikkiin niihin EU-maihin, joissa hakija tai perhe-eläkkeissä edunjättäjä on ollut vakuutettuna ja joista hakija hakee eläkettä
- antaa hakijalle hänen pyynnöstään tiedot, jotka liittyvät yhteisönäkökohtiin eläkeasian käsittelyssä
- pitää hakija ajan tasalla hänen eläkehakemuksensa käsittelyn etenemisestä ja
- toimittaa hakijalle yhteenveto eläkepäätöksistä sen jälkeen, kun kaikki eläkehakemusprosessissa mukana olevat laitokset ovat antaneet omat päätöksensä.
1.3.2.2.1 Yhteyslaitos Suomessa
Suomessa yhteyslaitoksena toimii Eläketurvakeskus.
Kun yhteyslaitos on Suomessa, Eläketurvakeskus on EESSI-asian omistaja. Eläketurvakeskus
- perustaa EESSI-asian
- lähettää eläkehakemussanoman (P2x00 SED) kaikkiin niihin maihin, joissa eläkkeenhakija on ilmoittanut olleensa vakuutettuna tai joissa edunjättäjän on ilmoitettu olleen vakuutettuna ja
- lähettää myös muita eläkehakemuksessa tarvittavia tietoja koskevia sanomia siten kuin työnjaosta on sovittu Eläketurvakeskuksen, eläkelaitosten ja Kelan kanssa.
1.3.2.2.2 Yhteyslaitos toisessa EU-maassa
Kun yhteyslaitos on toisessa EU-maassa, EESSI-asian omistaja on tämä toisen EU-maan laitos.
Toisen EU-maan yhteyslaitos lähettää eläkehakemussanoman (P2x00 SED) kaikkiin niihin maihin, joissa eläkkeenhakija on ilmoittanut olleensa vakuutettuna tai joissa edunjättäjän on ilmoitettu olleen vakuutettuna.
Toisten EU-maiden yhteyslaitokset on ohjeistettu lähettämään eläkehakemukset Suomessa sekä Kelalle että Eläketurvakeskukselle. Kela ja Eläketurvakeskus ovat molemmat oletuslaitoksia IR:ssä (eli eurooppalaisten sosiaaliturvalaitosten hakemistossa). Kelan yhteyspiste välittää toisen EU-maan omistaman eläkehakemuksen kaikille EESSI-asian vastapuolille Suomessa.
1.3.3 Teoreettinen laitos ja viimeinen eläkelaitos
Teoreettisella laitoksella tarkoitetaan Suomessa työeläkelaitosta, joka ratkaisee eläkehakemuksen ja laskee teoreettisen eläkkeen määrän.
- Jos hakemus kuuluu vilmamenettelyn piiriin, teoreettinen laitos määräytyy vilmasäännösten mukaan. Tällöin vilmalaitos antaa päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan kaikista vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeistä.
- Jos hakemus ei kuulu vilmamenettelyn piiriin, teoreettinen laitos määräytyy soveltuvin osin samoin kuin eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos. Tällöin teoreettinen laitos on se eläkelaitos, jossa hakijalla on vakuutettu eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana.
- Jos hakijalla ei ole Suomen työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita 2005 tai sen jälkeen, teoreettinen eläkelaitos on se eläkelaitos, jossa eläkkeenhakija oli Suomessa viimeksi vakuutettu. Kun teoreettista laitosta ei voi aina määrittää suoraan, eläkelaitokset voivat keskenään sopia, mikä laitos ottaa teoreettisen laitoksen tehtävät hoitaakseen.
Seurannaislaitos on Suomessa työeläkelaitos, joka ratkaisee teoreettisen laitoksen ohella eläkehakemuksen.
Jos hakijalla ei ole Suomessa työeläkevakuutettua työskentelyä ansaintarekisterissä tai jos hänen työskentelynsä on päättynyt ennen työeläkelakien voimaantuloa, Eläketurvakeskuksen valvontaosasto antaa hakemukseen hylkäävän päätöksen sekä julkisten että yksityisten alojen osalta.
1.3.3.3 Teoreettisen laitoksen rooli EESSI-hakemusasiassa
Kun on kysymys eläkehakemuksesta, joka ei kuulu vilmamenettelyn piiriin, teoreettinen laitos jakaa seurannaislaitokselle sen tarvitsemat sanomat. Teoreettinen laitos myös tekee ja lähettää seurannaislaitoksen puolesta eläkepäätössanoman P6000 seurannaislaitoksen antaman päätöksen mukaisesti.
EU-eläkehakemuksen vireilletuloa koskevat säännökset ja niiden soveltamista koskevat periaatteet eivät muutu siirryttäessä käyttämään EESSI:ä. Lähtökohtana on myös sähköistä tietojen vaihtoa käytettäessä hakemuksen jättöpäivä, jonka perusteella hakemus tulee vireille.
1.4.1 EU-eläkehakemuksen vireilletulo kun hakija asuu Suomessa
Suomessa asuvan eläkkeenhakijan eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on jätetty
- työeläkelaitokseen
- työeläkelaitoksen palvelupisteeseen
- Kelan toimistoon tai
- Eläketurvakeskukseen.
Eläkkeen hakemispalvelun kautta lähetetty sähköinen hakemus tulee vireille silloin, kun hakija lähettää sähköisen hakemuksen.
Jos hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut työskentelystään tai asumisestaan jossakin EU-maassa, hakemuksen katsotaan tulleen vireille kyseisessä maassa, kun hakija
- ilmoittaa työskentelystään tai asumisestaan tässä maassa
- ilmoittaa hakevansa sieltä eläkettä.
Perhe-eläkkeen hakijan ei voida olettaa tietävän, missä kaikissa maissa edunjättäjä on ollut vakuutettuna. Perhe-eläkehakemus tulee pääsääntöisesti vireille samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
Eläkkeen alkaminen ja esimerkiksi se, myönnetäänkö eläkettä takautuvasti, määräytyy kunkin EU-maan kansallisen lainsäädännön perusteella.
1.4.1.1 Suomessa EU-eläkettä haetaan kansallisilla lomakkeilla
Suomessa toisen EU-maan eläkettä haetaan samoilla kansallisilla lomakkeilla, joilla haetaan Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä. Hakemuksella ilmoitetaan ne maat, joista eläkettä haetaan. Hakemuksen lisäksi täytetään ulkomailla työskentelyä ja asumista koskeva U-liite. U-liite täytetään perhe-eläkkeissä sekä hakijan että edunjättäjän osalta.
Hakemukseen liitetään U-liitteen lisäksi myös muut mahdolliset asiakirjat työskentelystä ulkomailla, kuten
- työtodistukset
- vakuuttamiseen liittyvät tositteet
- mahdollinen oikeaksi todistettu työkirja (esimerkiksi Viroa, Latviaa, Liettuaa, Kreikkaa, Bulgariaa ja Romaniaa varten).
Työkyvyttömyyseläkkeen osalta hakemukseen liitetään
- B-lääkärinlausunnot
- muut mahdolliset terveydentilaan ja kuntoutukseen liittyvät todistukset ja selvitykset.
1.4.2 EU-eläkehakemuksen vireilletulo kun hakija asuu ulkomailla
Hakemuksen vireilletuloajankohtana pidetään toisen maan ilmoittamaa hakemuksen jättöpäivää, joka on ilmoitettu kohdassa ”Hakemuksen jättöpäivä”.
Hakemuksen jättöpäivä on
- vanhuuseläkehakemusta koskevassa SED P2000:ssa kohdassa 9.1.
- perhe-eläkehakemusta koskevassa SED P2100:ssa kohdassa 11.1.
- työkyvyttömyyseläkehakemusta koskevassa SED P2200:ssa kohdassa 9.1.
Hakemuksen jättöpäivä on SED:llä pakollinen tieto, joten se on aina EESSI-hakemuksissa merkittynä.
1.4.2.1 Suomen vanhuuseläkkeen toivotun alkamisajan ilmoittaminen P2000 SED:llä
P2000 SED:n kohdassa 9.2. toisen EU-maan yhteyslaitos ilmoittaa eläkkeen maksamisen alkamispäivän kyseissä toisessa EU-maassa.
Toisen EU-maan yhteyslaitos ilmoittaa Suomen vanhuuseläkkeen toivotun alkamisajankohdan P2000 SED:n kohdassa 9.3. Tässä kohdassa on todettu, haluaako hakija hakea eläkettä eläkeoikeuden aikaisimmasta alkamispäivästä lähtien vai ei.
Jos kyseessä on eläkkeen alkamisajankohdan lykkääminen, tästä ilmoitetaan kohdassa 9.4.
1.4.3 Tilanteet, jossa hakemus jätetään muualle kuin asuinvaltioon tai sen maan laitokselle, jonka lainsäädäntöä viimeksi sovellettiin
Täytäntöönpanoasetuksen mukaan hakijan tulee toimittaa eläkehakemus
- asuinpaikkansa laitokselle tai
- sen EU-maan laitokselle, jonka lainsäädäntöä viimeksi sovellettiin.
Yhteyslaitos on hakijan asuinmaan laitos, jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa. Jos hakija tai edunjättäjä ei ole ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa, yhteyslaitos on sen EU-maan laitos, jossa hakija tai edunjättäjä on ollut viimeksi vakuutettuna.
Tarkemmat tiedot
Jos henkilöön ei minään ajankohtana ole sovellettu asuinpaikan laitoksen soveltamaa lainsäädäntöä, kyseisen laitoksen on toimitettava hakemus edelleen sen EU-maan laitokselle, jonka lainsäädäntöä viimeksi sovellettiin.
Perusasetus mahdollistaa sen, että eläkkeenhakija voi toimittaa eläkehakemuksen minkä tahansa EU-maan laitokselle. Tällöin hakemuksen vastaanottaneen laitoksen tulee toimittaa se viipymättä oikean EU-maan laitokselle.
Hakemus tulee vireille silloin, kun se on jätetty jonkin EU-maan laitokselle. Jos eläkkeenhakija on jättänyt hakemuksen kahteen EU-maahan, vireilletuloajankohta määräytyy ensiksi jätetyn hakemuksen ajankohdan mukaan.
1.4.3.1 Hakemuksen toimittaminen toimivaltaiselle laitokselle (H_BUC_06)
Hakemusten toimittamiseksi ja siirtämiseksi toimivaltaisella laitokselle on luotu horisontaaliprosessi EESSI:in ja tätä koskee H_BUC_06 (Hakemuksen siirto). Eläkehakemusten osalta tätä BUC:ia voidaan käyttää siirrettäessä eläkehakemus siihen EU-maahan, jossa yhteyslaitos sijaitsee tai maahan, jonka kansallisesta eläkehakemuksesta on kyse.
Se laitos, jonka tulee siirtää hakemus on tässä horisontaaliprosessissa EESSI-asian omistaja.
Prosessi etenee seuraavasti:
- EESSI-asian omistaja lähettää SED H065:n (Hakemuksen/asiakirjojen/tietojen toimittaminen) sen EU-maan laitokselle, jolle hakemus tulee siirtää. Vastaanottajia voi olla vain yksi.
- EESSI-asian vastapuoli lähettää SED H066:n (Vastaus hakemuksen/asiakirjojen/tietojen toimittamiseen) ja ilmoittaa päätöksensä siirrosta: hyväksyy, hylkää tai lähettää hakemuksen edelleen uudelle osapuolelle.
H_BUC_ 06:een liittyy myös aliprosesseja, joilla voi muun muassa ohjata EESSI-asian uudelle osapuolelle.
1.4.3.1.1 Suomessa asuva henkilö jättää hakemuksen toiseen EU-maahan
Jos hakemus tulee siirtää toisesta EU-maasta Suomeen, siirron voi tehdä H_BUC_06:ssa tai P_BUC_06:ssa. EESSI-asian omistaja on toisessa EU-maassa. Toisen maan laitos voi siirtää hakemuksen vain yhdelle laitokselle. EESSI-asian vastapuoli eli toisesta EU-maasta hakemuksen vastaanottava laitos Suomessa vastaa siitä, että hakemus siirretään oikealle laitokselle tai laitos käynnistää itse tarvittavan eläkkeen hakemisprosessin. Kyseessä voi olla kansallinen hakemus tai EU-hakemus, jolloin Eläketurvakeskus toimii yhteyslaitoksena.
1.4.3.1.2 Ulkomailla asuva henkilö jättää hakemuksen Suomeen
Jos hakemus tulee siirtää Suomesta toiseen EU-maahan, siirron voi tehdä H_BUC_06:ssa tai P_BUC_06:ssa. EESSI-asian omistaja on Suomessa. Hakemuksen vastaanottaja vastaa hakemuksen siirtämisestä toiseen EU-maahan. Eläkelaitos voi lähettää hakemuksen myös Eläketurvakeskukselle, jos on epäselvää, tulisiko Eläketurvakeskuksen toimia yhteyslaitoksena. Tällöin Eläketurvakeskus vastaa hakemuksen lähettämisestä edelleen toiseen EU-maahan. Eläketurvakeskus välittää tarvittaessa hakemuksen edelleen toiseen maahan näissä tilanteissa eläkesektorin tiedonannolla P_BUC_6:lla ja lisää hakijan täyttämän hakemuslomakkeen P10000 SED:in liitteeksi.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
1.5.1 Eläkehakemuksen voi peruuttaa erikseen kunkin maan osalta
Eläkehakemuksen peruuttaminen yhdessä maassa ei tarkoita sitä, että eläkehakemus peruutettaisiin samanaikaisesti kaikissa muissa EU-maissa. Eläkkeenhakija voi siis peruuttaa eläkehakemuksen erikseen kunkin maan osalta.
Eläkehakemuksen peruuttaminen ennen kuin eläkepäätös on lainvoimainen aiheuttaa sen, että oikeutta eläkkeen saamiseen ei lainkaan synny.
Suomen työeläkelait eivät sisällä säännöksiä eläkehakemuksen peruuttamisesta lukuun ottamatta mahdollisuutta peruuttaa osittainen vanhuuseläke 3 kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Soveltamiskäytännössä on kuitenkin pidetty mahdollisena peruuttaa hakemus ennen kuin sen perusteella annettu eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi eli ennen kuin päätöstä koskeva valitusaika on kulunut umpeen.
1.5.2 EU-eläkehakemus saatetaan haluta peruuttaa, jos Suomen eläkehakemus on hylätty
Jos Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty ja päätös on tullut lainvoimaiseksi, hakija saattaa pyytää toisen EU-maan eläkehakemuksen peruuttamista. Ulkomainen eläke vaikuttaa eläkkeenhakijan tilanteeseen Suomessa mm. siksi, että ulkomaan eläke on työttömyysetuuden estävä tai sitä vähentävä etuus.
1.5.3 Hakemuksen peruuttamisesta ilmoittaminen EESSI:ssä
Peruuttamisesta on ilmoitettava muihin eläkehakemusprosessissa mukana oleviin maihin. Tieto yhden maan eläkkeen peruuttamisesta ilmoitetaan kaikkiin niihin maihin, joihin eläkehakemus on toimitettu.
Itävalta, Italia, Saksa, Alankomaat ja Espanja antoivat uusien asetusten valmistelun aikana EU:n neuvostokäsittelyssä pöytäkirjatun julistuksen, jonka mukaisesti esimerkiksi eläkehakemuksen peruuttaminen jossakin toisessa EU-maassa ei saa johtaa niiden sosiaaliturva- tai toimeentulotukijärjestelmään kohdistuvaan lisäpainolastiin.
Jos eläkkeenhakija, joka on työskennellyt Itävallassa, Saksassa, Alankomaissa tai Espanjassa, haluaa peruuttaa jonkin muun EU-maan eläkettä koskevan hakemuksen, voi esimerkiksi Suomen eläkehakemuksen peruuttamisella olla vaikutuksia näistä maista myönnettäviin muihin etuuksiin, kuten toimeentulotukeen. Kysymyksessä on tällöin todennäköisesti kyseisissä maissa asuva eläkkeenhakija, jonka pitää ennen eläkehakemuksen peruuttamista selvittää asuinmaansa sosiaaliturvalaitoksesta peruuttamisen mahdollinen vaikutus muihin etuuksiin.
Tarkemmat tiedot
1.5.3.1 Tieto peruutuksesta P10000 SED:llä eläkehakemusta koskevan BUC:n sisällä
Kun eläkehakemus on lähetetty toisiin EU-maihin, hakemuksen peruuttaminen tapahtuu eläkehakemusta koskevan BUC: sisällä ja siinä käytetään SED:iä P10000 (Lisätietojen toimittaminen). SED:ssä on kohta 17, joka tulee täyttää ilmoitettaessa eläkehakemuksen peruuttamisesta. Kohtaan 17.1.1. tulee ilmoittaa kaikki ne maat, joiden osalta hakemus on peruutettu. Kohdassa 17.1.2. ilmoitetaan hakemuksen peruutuksen päivämäärä.
Jos eläkkeenhakija asuu Suomessa ja ilmoittaa peruuttavansa eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus lähettää ilmoituksen peruutuksesta eli P10000 SED:n kaikille niille osapuolille, jotka ovat olleet mukana eläkkeen hakemista koskevassa BUC:ssa. On tärkeää, että kaikki osapuolet sekä Suomessa ja toisissa EU-maissa saavat tiedon peruutuksesta. Vaikka tieto hakemuksen peruuttamisesta tulisi eläkelaitokselle, Eläketurvakeskus eläkehakemusta koskevan BUC:n omistajana lähettää tiedon peruutuksesta eri osapuolille.
Jos eläkkeenhakija ilmoittaa peruuttavansa Suomen eläkettä koskevan hakemuksen ja P10000 tulee toisesta EU-maasta, on tärkeää, että SED:n vastaanottaja huolehtii tiedon välittymisestä kaikille Suomen osapuolille.
2.1 Milloin eläkeoikeuden saa EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan?
EU:n sosiaaliturva-asetukset takaavat eläkkeiden maksamisen maasta toiseen, jos
- eläkkeenhakija on ollut vakuutettuna kahden tai useamman EU-maan sosiaaliturvajärjestelmässä ja
- hänelle on syntynyt myös eläkeoikeus kahdesta tai useammasta EU-maasta.
Tarvittaessa myös toisen EU-maan vakuutuskaudet voidaan lukea hyväksi eläkeoikeuden syntymiseksi.
2.2 Eläkettä haetaan lähtökohtaisesti asuinmaasta
Kun eläkkeenhakija on ollut vakuutettuna useamman EU-maan sosiaaliturvajärjestelmässä, hän jättää eläkehakemuksen ainoastaan yhden EU-maan sosiaaliturvalaitokseen, joka on yleensä hakijan asuinmaan sosiaaliturvalaitos. Tämä laitos toimittaa hakemuksen kaikkiin niihin EU-maihin, joista eläkkeenhakija hakee eläkettä.
Eläkkeet määräytyvät kunkin EU-maan kansallisen lainsäädännön perusteella. Useimmista EU-maista eläkettä voi saada vain sillä perusteella, että hakija tai edunjättäjä on ollut työssä kyseisessä maassa. Pohjoismaista ja Alankomaista eläkettä voi saada myös maassa asumisen perusteella.
Joissain maissa vakuutus voi perustua
- vapaaehtoisesti maksettuihin vakuutusmaksuihin
- puolison vakuutukseen
- entisen puolison vakuutukseen.
Esimerkiksi Sveitsistä, Iso-Britanniasta ja Saksasta vanhuuseläkkeen voi saada puolison tai entisen puolison vakuutuksen perusteella tai maksamalla vapaaehtoisesti vakuutusmaksuja. Itävallassa ja Saksassa avioerotilanteessa voidaan avioliiton aikana kertyneet eläkeoikeudet jakaa puolisoiden kesken.
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty linkki P5000 -SEDin lukuohjeeseen.
EU:n sosiaaliturva-asetukset edellyttävät, että tietojenvaihto jäsenmaiden välillä tapahtuu sähköisesti. Sähköistä tietojenvaihtoa varten rakennetaan EU-tason infraktuuriksi ns. EESSI-järjestelmä (Electronic Exchange of Social Security Information). EESSI-järjestelmää rakentaa Euroopan komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
3.1 Sähköistä tietojen vaihtoa koskeva siirtymäaika
Täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty sähköiseen tietojenvaihtoon sovellettavasta siirtymäkaudesta. Säännöksen lähtökohtana on ollut 24 kuukauden mittainen siirtymäaika asetusten voimaantulosta lukien (1.5.2010 – 30.4.2012).
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen hallintotoimikunta on kuitenkin joutunut jatkamaan siirtymäaikaa useamman kerran, koska EESSI-järjestelmän rakentaminen on myöhästynyt merkittävästi. Komission tavoitteena on tuotantovalmiin EESSI-järjestelmän hyväksyntä kesäkuun 2017 hallintotoimikunnan kokouksessa. Tällöin jäsenmaiden 24 kuukauden siirtymäaika päättyisi 2.7.2019. Kela rakentaa EESSI-järjestelmää varten tarvittavan Suomen yhteyspisteen (Access Point). Kelan arvion mukaan yhteyspiste valmistuu toukokuussa 2019, jolloin EESSI-järjestelmän käyttö Suomessa on aikaisintaan mahdollista.
3.1.1 Tietojen vaihdossa käytettävät lomakkeet siirtymäaikana
Siirtymäaikana on mahdollista käyttää paperisia versioita rakenteisista asiakirjoista, joista käytetään englanniksi nimitystä Structured Electronic Document (SED). SED:it on suunniteltu sähköistä tietojenvaihtoa varten.
Siirtymäaikana tietojenvaihto voi kuitenkin tapahtua E-lomakkeilla, jos
- ne tuotetaan sähköisellä sovelluksella.
- liikkuvan työntekijän uusien asetusten mukaiset oikeudet eivät vaarannu.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisiä E-lomakkeita voidaan käyttää, jos uusien asetusten säännökset eivät ole muuttuneet siten, että niistä aiheutuisi maiden välillä vaihdettaviin tietoihin merkittäviä muutoksia.
Siirtymäaikana jäsenvaltioiden laitosten on hyväksyttävä toisesta maasta tulevat lomakkeet, jotka voivat olla
- uuden muotoisia paperisia SED:ejä
- vanhoja E-lomakkeita.
Asetuksessa on myös määritelty joitain uusia tehtäviä, joiden hoitamiseen ei ole olemassa E-lomakkeita. Näitä tehtäviä voidaan siirtymäaikana hoitaa
- paperisilla SEDeillä
- yleiseen tietojen vaihtoon tarkoitetulla E001-lomakkeella
- vapaamuotoisemmilla yhteydenottomuodoilla, esimerkiksi kirjeellä.
Lomakkeiden käytöstä siirtymäaikana on annettu hallintotoimikunnan päätös E1. Päätöksen voimassaoloaikaa on jatkettu hallintotoimikunnan siirtymäajan jatkamista koskevan päätöksen yhteydessä.
3.1.2 Siirtymäaikana eläkesektorin käytössä olevat E-lomakkeet ja SEDit
SEDin viimeisimpään hyväksyttyyn versioon (v. 3.2) ja sen täyttöohjeeseen pääsee linkkiä painamalla.
Joillakin selaimilla (esim. IE, EDGE) taulukon SED-linkit eivät avaudu, koska kaikki selaimet eivät tue linkin kohteena olevien tiedostojen automaattista avautumista word-ohjelmaan. Tiedostot ovat vanhentuneessa word-muodossa. Jos dokumentti ei avaudu, dokumentti kannattaa tallentaa ennen avaamista (esimerkiksi hiiren kakkospainike linkin päällä ja ”Save target as”).
| Käyttötarkoitus | paperinen SED | E-lomake |
|---|---|---|
| Lastenhoitokaudet | P1000 (ohje) | – |
| Vanhuuseläkehakemus | P2000 (ohje) | E 202 |
| Perhe-eläkehakemus | P2100 (ohje) | E 203 |
| Työkyvyttömyyseläkehakemus | P2200 (ohje) | E 204 |
| Eläkehakemuksen maakohtaiset lisätiedot (31 erilaista kunkin maan tarpeiden mukaan, esimerkkinä Suomi)) | P3000 (ohje) | E 202, E 203 ja E 204-lomakkeiden lisäsivut |
| Tiedot vakuutetun vakuutushistoriasta | P4000 (ohje) | E 207 |
| Vakuutuskausitodistus | P5000 (ohje) | E 205 |
| Ilmoitus eläkepäätöksestä | P6000 (ohje) | E 210 |
| Päätösten yhteenveto | P1 asiakkaalle | E 211 |
| Lisätietopyyntö | P8000 (ohje) | E 001 kaikkiin näihin tarkoituksiin |
| Vastaus lisätietopyyntöön | P9000 (ohje) | |
| Lisätietojen toimittaminen | P10000 (ohje) | |
| Minimieläkkeitä koskevat määrätiedustelut ja -ilmoitukset | P11000 (ohje) | – |
| Henkilön olosuhteiden muutos | P14000 (ohje) | – |
| Lääkärinlausunto | Detailed Medical Report | E213 |
P5000 SEDeille on lisäksi lukuohje.
Uusia, asetuksen määrittelemiin tehtäviin liittyviä paperisia SED:ejä, joista ei ole olemassa edeltäviä E-lomakkeita, ovat
- etuuksien takaisinperintään (regressointi ja kuittaaminen) sekä
- etuuksien ja maksamattomien vakuutusmaksujen perintään liittyvät (recovery) R-SED:it (R 001 – R 036).
Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osasto (UP-osasto) hoitaa yhteydenpidon muihin maihin E-lomakkeilla. Työeläkejärjestelmän vakuutuskaudet ilmoitetaan paperisella P 5000 SED:llä.
Eläkelaitokset voivat ilmoittaa päätöstiedot edelleen lomakkeella E 210.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty yhteyslaitoksen tehtäviin liittyen maininta, että Eläketurvakeskuksen UM-osasto tekee yhteenvedon eläkepäätöksistä vain hakijan pyynnöstä.
Yhteyslaitoksella tarkoitetaan sitä laitosta, joka vastaa EU-eläkehakemuksen käsittelystä ja osallistuu hakemusta koskevaan tietojen vaihtoon eri EU-maiden välillä.
4.1 Yhteyslaitoksen tehtävät
Suomessa yhteyslaitoksena toimii Eläketurvakeskus. Yhteyslaitokselle kuuluvat yhteydenpitotehtävät hoidetaan Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolla (UP-osasto).
Yhteyslaitoksen tehtävänä on
- toimittaa eläkehakemus ja muut eläkkeen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot kaikkiin niihin EU-maihin, joissa hakija tai perhe-eläkkeissä edunjättäjä on ollut vakuutettuna ja joista hakija hakee eläkettä
- antaa hakijalle hänen pyynnöstään tiedot, jotka liittyvät yhteisönäkökohtiin eläkeasian käsittelyssä
- pitää hakija ajan tasalla hänen eläkehakemuksensa käsittelyn etenemisestä
- toimittaa hakijalle yhteenveto eläkepäätöksistä sen jälkeen, kun kaikki eläkehakemusprosessissa mukana olevat laitokset ovat antaneet omat päätöksensä. UP-osasto antaa kuitenkin yhteenvedon eläkepäätöksistä vain hakijan pyynnöstä.
4.2 Yhteyslaitoksen määräytyminen
Yhteyslaitos on hakijan asuinmaan laitos, jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa. Jos hakija tai edunjättäjä ei ole ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa, yhteyslaitos on sen EU-maan laitos, jossa hakija tai edunjättäjä on viimeksi ollut vakuutettuna. Hakija voi asua myös EU:n ulkopuolisessa maassa.
Kun Suomessa vakuutettuna ollut henkilö asuu eläkettä hakiessaan muussa EU-maassa, jossa hän on myös ollut vakuutettuna, toimii tämän maan vakuutuslaitos yhteyslaitoksena eläkehakemusasiassa. Yhteydenpidon Suomesta ulkomaan yhteyslaitokseen hoitaa näissä tilanteissa Kelan kansainvälisten asioiden keskus.
4.2.1 Yhteyslaitoksen määräytymiseen liittyviä erityistilanteita
4.2.1.1 Hakija tai edunjättäjä ei ole ollut vakuutettuna asuinmaassaan
Jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna vain yhdessä EU-maassa, kysymyksessä ei ole EU-tilanne.
- Eläkkeenhakija asuu Virossa, jossa hän ei ole koskaan työskennellyt. Virossa ei voi olla asumisen perusteella vakuutettu. Kysymyksessä ei ole EU-tilanne, jos hakija ei ole ollut vakuutettuna missään muussa EU-maassa.
- Edunjättäjä on asunut Espanjassa eläkeläisenä, mutta hän ei ole koskaan ollut vakuutettuna Espanjassa. Jos edunjättäjä ei Suomen lisäksi ole ollut vakuutettuna muussa EU-maassa, kysymyksessä ei ole EU-tilanne.
4.2.1.2 Lähetetty työntekijä
Kun henkilö on työskennellyt toisessa EU-maassa Suomesta lähetettynä työntekijänä, hän on kuulunut Suomen lainsäädännön piiriin työkomennuksen ajan. Henkilö jää asuinmaan komennuksen jälkeen tähän toiseen EU-maahan ja hakee eläkettä Suomesta.
- Jos hän Suomen lisäksi on ollut vakuutettuna tässä toisessa EU-maassa, yhteyslaitos on asuinmaan laitos.
- Jos hän ei ole koskaan ollut asuinmaassaan vakuutettuna, yhteyslaitos on Eläketurvakeskus Suomessa (jossa hakija oli viimeksi ollut vakuutettuna komennuksensa ajan). Jos hakija ei Suomen lisäksi ole ollut vakuutettuna muussa EU-maassa, kysymyksessä ei ole EU-eläkehakemus vaan kansallinen eläkehakemus.
4.2.1.3 Merimies, joka on työskennellyt toisen EU-maan lipun alla olevalla aluksella
- Eläkkeen hakija on Suomessa asuva merimies, joka työskentelee toisen EU-maan lipun alla purjehtivalla laivalla ja hän on tässä toisessa EU-maassa vakuutettuna lippusäännön perusteella. Jos merimies on ollut asumisen tai työskentelyn perusteella jossakin vaiheessa vakuutettuna Suomessa, yhteyslaitos on Suomessa Eläketurvakeskus.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläkkeenhakijan on toimitettava eläkehakemus
- asuinmaansa sosiaaliturvalaitokselle tai
- sen EU-maan sosiaaliturvalaitokselle, jonka sosiaaliturvalainsäädäntöä häneen viimeksi sovellettiin.
Unionin tuomioistuin on kuitenkin katsonut, että eläkehakemuksen voi jättää minkä tahansa EU-maan laitokselle.
Ajankohtana, jona hakemus on jätetty jonkin EU-maan laitokselle
- eläkehakemus tulee vireille ja
- hakemusprosessi käynnistyy
kaikissa EU-maissa kunkin maan lainsäädännön mukaisesti myös silloin, kun yhden EU-maan laitos on toimittanut hakemuksen edelleen yhteyslaitokselle toiseen EU-maahan.
Unionin tuomioistuin on ratkaisussaan Camera (92/81) katsonut, että hakemuksen jättämisellä muuhun kuin käsittelevään laitokseen (nykyisin yhteyslaitos) on sama vaikutus kuin sen jättämisellä käsittelevään laitokseen (nykyinen yhteyslaitos). Vastaavasti unionin tuomioistuin on ratkaisussaan Picard (C-335/95) katsonut, että eläkehakemuksen voi jättää minkä tahansa jäsenvaltion laitokseen ja hakemuksen on katsottava tulleen vireille sinä päivänä, kun se jätettiin yhden jäsenvaltion laitokseen.
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tehty vähäisiä tarkennuksia.
6.1 Milloin EU-eläkehakemus tulee vireille?
Suomessa asuvan eläkkeenhakijan eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on jätetty
- työeläkelaitokseen
- työeläkelaitoksen palvelupisteeseen
- Kelan toimistoon tai
- Eläketurvakeskukseen.
Eläkkeen hakemispalvelun kautta lähetetty sähköinen hakemus tulee vireille silloin, kun hakija lähettää sähköisen hakemuksen.
Jos hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut työskentelystään tai asumisestaan jossakin EU-maassa, hakemuksen katsotaan tulleen vireille kyseisessä maassa, kun hakija
- ilmoittaa työskentelystään tai asumisestaan tässä maassa
- ilmoittaa hakevansa sieltä eläkettä.
Perhe-eläkkeen hakijan ei voida olettaa tietävän, missä kaikissa maissa edunjättäjä on ollut vakuutettuna. Perhe-eläkehakemus tulee pääsääntöisesti vireille samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
Eläkkeen alkaminen ja esimerkiksi se, myönnetäänkö eläkettä takautuvasti, määräytyy kunkin EU-maan kansallisen lainsäädännön perusteella.
6.2 Suomessa EU-eläkettä haetaan kansallisilla lomakkeilla
Suomessa toisen EU-maan eläkettä haetaan samoilla kansallisilla lomakkeilla, joilla haetaan Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä. Hakemuksella ilmoitetaan ne maat, joista eläkettä haetaan. Hakemuksen lisäksi täytetään ulkomailla työskentelyä ja asumista koskeva U-liite. U-liite täytetään perhe-eläkkeissä sekä hakijan että edunjättäjän osalta.
Hakemukseen liitetään U-liitteen lisäksi myös muut mahdolliset asiakirjat työskentelystä ulkomailla, kuten
- työtodistukset
- vakuuttamiseen liittyvät tositteet
- mahdollinen oikeaksi todistettu työkirja (esimerkiksi Viroa, Latviaa, Liettuaa, Kreikkaa, Bulgariaa ja Romaniaa varten).
Työkyvyttömyyseläkkeen osalta hakemukseen liitetään
- B-lääkärinlausunnot
- muut mahdolliset terveydentilaan ja kuntoutukseen liittyvät todistukset ja selvitykset.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu vireilletulopäivän tulkintaa ja selvittämistä koskevaa kohtaa.
7.1 Hakemuksen vireilletulopäivä on ensisijaisesti toisen maan ilmoittava hakemuksen jättöpäivä
Hakemuksen vireilletuloajankohtana pidetään ensisijaisesti toisen maan ilmoittamaa hakemuksen jättöpäivää, joka on ilmoitettu kohdassa ”hakemuksen jättöpäivä” lomakkeilla
- E 202
- E 203
- E 204.
Vastaava tietosisältö on myös SED:eissä
- P 2000
- P 2100
- P 2200.
Jos vireilletulopäivää ei ole ilmoitettu,
- teoreettinen laitos tiedustelee sitä Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen (KV-keskus) välityksellä toisen EU-maan yhteyslaitokselta
- käytetään E-lomakkeen tai paperisen SED:in allekirjoituspäivää, jos selvitystä vireilletulopäivästä ei saada
- käytetään päivämäärää, jolloin hakemus on saapunut Suomeen (viimesijainen vaihtoehto). Hakemuksen Kelaan saapumispäivä ilmenee OIWA:n indeksitiedoista.
7.2 Vireilletulopäivä määräytyy sen mukaan, milloin Suomen eläkettä on haettu
Jos hakemuksen jättöpäivän perusteella voidaan olettaa, että silloin ei vielä ole haettu Suomen eläkettä, teoreettinen laitos selvittää tarvittaessa Kelan KV-keskuksen välityksellä toisesta EU-maasta,
- milloin Suomen eläkettä koskeva hakemus on jätetty tai
- milloin hakija on ilmoittanut työskentelystään Suomessa.
Jos viivästys johtuu toisen EU-maan laitoksen viivästyksestä, hakemuksen on aina katsottava tulleen vireille samanaikaisesti toisen maan hakemuksen kanssa.
Jos hakemuksen viivästyminen johtuu siitä, ettei hakija ole ilmoittanut työskentelystään Suomessa tai hakenut eläkettä Suomesta, hakemus tulee vireille vasta siitä ajankohdasta, kun hän on ilmoittanut työskentelystään Suomessa tai hakenut Suomen eläkettä. Perhe-eläkehakemus, tulee pääsääntöisesti vireille samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.
Ruotsin Försäkringskassan voi aloittaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen (sjukersättning) käsittelyn viran puolesta, jos henkilö saa sairauspäivärahaa ja jos hänen katsotaan olevan työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvytön.
Ruotsin Försäkringskassan merkitsee E 204 -lomakkeeseen ”hakemuksen jättöpäiväksi” sen päivän, jolloin vakuutuskassan käsittelijä toteaa, että vakuutuskassalla on tarvittavat tiedot Ruotsin työkyvyttömyyseläkkeen (sjukersättning) myöntämiseksi. Tätä päivää käytetään Suomessa hakemuksen vireilletuloajankohtana.
Tarkemmat tiedot
7.3 Ulkomailla asuva henkilö voi jättää hakemuksen Suomeen
Hakemuksen voi jättää minkä tahansa EU-maan sosiaaliturvalaitokseen, joten esimerkiksi Ruotsissa asuvat saattavat jättää eläkehakemuksensa Suomeen.
Hakemuksen katsotaan tulleen vireille silloin, kun se on jätetty
- Eläketurvakeskukseen
- työeläkelaitokseen
- työeläkelaitoksen palvelupisteeseen
- Kelan toimistoon.
Jos hakemus on jätetty Suomeen, teoreettinen laitos pyytää E-lomakkeet (tai hakemus SEDit) Kelan KV-keskuksen välityksellä toisen EU-maan yhteyslaitoksesta. Lomakkeet on aina pyydettävä, jos U-liitteen tietojen perusteella arvioidaan, että eläkkeenhakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettu myös toisessa EU-maassa. Toiseen EU-maahan tulee ilmoittaa samalla hakemuksen vireilletulopäivä. Näin varmistutaan siitä, että Suomen eläkehakemukseen saadaan oikea vireilletuloajankohta.
Eläkkeenhakija on saattanut jättää eläkehakemuksen kahteen EU-maahan (esimerkiksi Suomeen ja Viroon). Vireilletuloajankohta määräytyy ensiksi jätetyn eläkehakemuksen vireilletuloajankohdan mukaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
2017 uudistukseen liittyen poistettu maininta ulkomaisen eläkkeen vaikutuksesta Suomen työeläkekarttumaan.
8.1 Eläkehakemuksen voi peruuttaa erikseen kunkin maan osalta
Eläkehakemuksen peruuttaminen yhdessä maassa ei tarkoita sitä, että eläkehakemus peruutettaisiin samanaikaisesti kaikissa muissa EU-maissa. Eläkkeenhakija voi siis peruuttaa eläkehakemuksen erikseen kunkin maan osalta.
Eläkehakemuksen peruuttaminen ennen kuin eläkepäätös on lainvoimainen aiheuttaa sen, että oikeutta eläkkeen saamiseen ei lainkaan synny.
Suomen työeläkelait eivät sisällä säännöksiä eläkehakemuksen peruuttamisesta lukuunottamatta mahdollisuutta peruuttaa osittainen vanhuuseläke 3 kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Soveltamiskäytännössä on kuitenkin pidetty mahdollisena peruuttaa hakemus ennen kuin sen perusteella annettu eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi eli ennen kuin päätöstä koskeva valitusaika on kulunut umpeen.
8.2 EU-eläkehakemus saatetaan haluta peruuttaa, jos Suomen eläkehakemus on hylätty
Jos Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty ja päätös on tullut lainvoimaiseksi, hakija saattaa pyytää toisen EU-maan eläkehakemuksen peruuttamista. Ulkomainen eläke vaikuttaa eläkkeenhakijan tilanteeseen Suomessa mm. seuraavissa tilanteissa:
- Ulkomaan eläke on osa-aikaeläkkeen estävä etuus.
- Ulkomaan eläke on työttömyysetuuden estävä tai sitä vähentävä etuus.
8.3 Hakemuksen peruuttamisesta ilmoitetaan toisiin EU-maihin
Peruuttamisesta on ilmoitettava muihin eläkehakemusprosessissa mukana oleviin maihin. Tieto yhden maan eläkkeen peruuttamisesta ilmoitetaan kaikkiin niihin maihin, joihin eläkehakemus on toimitettu.
Jos eläkkeenhakija ilmoittaa eläkehakemuksen peruuttamisesta eläkelaitokseen, tästä on ilmoitettava Eläketurvakeskuksen UP-osaston tai Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen välityksellä muihin eläkehakemusprosessissa mukana oleviin maihin.
Itävalta, Italia, Saksa, Alankomaat ja Espanja antoivat uusien asetusten valmistelun aikana EU:n neuvostokäsittelyssä pöytäkirjatun julistuksen, jonka mukaisesti esimerkiksi eläkehakemuksen peruuttaminen jossakin toisessa EU-maassa ei saa johtaa niiden sosiaaliturva- tai toimeentulotukijärjestelmään kohdistuvaan lisäpainolastiin.
Jos eläkkeenhakija, joka on työskennellyt Itävallassa, Saksassa, Alankomaissa tai Espanjassa, haluaa peruuttaa jonkin muun EU-maan eläkettä koskevan hakemuksen, voi esimerkiksi Suomen eläkehakemuksen peruuttamisella olla vaikutuksia näistä maista myönnettäviin muihin etuuksiin, kuten toimeentulotukeen. Kysymyksessä on tällöin todennäköisesti kyseisissä maissa asuva eläkkeenhakija, jonka pitää ennen eläkehakemuksen peruuttamista selvittää asuinmaansa sosiaaliturvalaitoksesta peruuttamisen mahdollinen vaikutus muihin etuuksiin.
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty 1.1.2020 voimaantullut yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen muutos. Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos määräytyy hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kuukauden työansioiden perusteella.
Teoreettisella laitoksella tarkoitetaan Suomessa työeläkelaitosta, joka ratkaisee eläkehakemuksen ja laskee teoreettisen eläkkeen määrän.
- Jos hakemus kuuluu vilmamenettelyn piiriin, teoreettinen laitos määräytyy vilmasäännösten mukaan. Tällöin vilmalaitos antaa päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan kaikista vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeistä.
Jos työntekijällä on vakuutettuja työansiota sekä yksityisen että julkisten alojen työeläkelakien mukaan, eläkehakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.
Jos tällöin työansiota on eniten vakuutettu yksityisen alan työeläkelakien mukaan, yksityisen eläkejärjestelmän sisäinen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään työansioiden perusteella. Yksityisen alan eläkejärjestelmän ratkaisevana eläkelaitoksena toimii se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.
Tarkemmat tiedot
- Jos hakemus ei kuulu vilmamenettelyn piiriin, teoreettinen laitos määräytyy soveltuvin osin samoin kuin eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos. Tällöin teoreettinen laitos on se eläkelaitos, jossa hakijalla on vakuutettu eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana.
- Jos hakijalla ei ole Suomen työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita 2005 tai sen jälkeen, teoreettinen eläkelaitos on se eläkelaitos, jossa eläkkeenhakija oli Suomessa viimeksi vakuutettu. Kun teoreettista laitosta ei voi aina määrittää suoraan, eläkelaitokset voivat keskenään sopia, mikä laitos ottaa teoreettisen laitoksen tehtävät hoitaakseen.
Seurannaislaitos on Suomessa työeläkelaitos, joka ratkaisee teoreettisen laitoksen ohella eläkehakemuksen.
Jos hakijalla ei ole Suomessa työeläkevakuutettua työskentelyä ansaintarekisterissä tai jos hänen työskentelynsä on päättynyt ennen työeläkelakien voimaantuloa, Eläketurvakeskus antaa hakemukseen hylkäävän päätöksen sekä julkisten että yksityisten alojen osalta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu varhennettua vanhuuseläkettä koskevat maininnat.
Suomessa asuvan vanhuuseläkkeen hakijan täytyy ilmoittaa eläkehakemuksella
- hakeeko hän vanhuuseläkettä toisesta EU-maasta
- mistä ajankohdasta alkaen hän hakee toisen EU-maan vanhuuseläkettä.
Jos eläkkeenhakija on ilmoittanut hakevansa toisen EU-maan vanhuuseläkettä, teoreettinen laitos virittää hakemuksen EU-hakemuksena. Yleensä vanhuuseläkettä kannattaa hakea toisesta EU-maasta 6 kuukautta tai enintään vuosi ennen kyseisen EU-maan vanhuuseläkeikää.
Jos eläkelaitos vastaanottaa pelkkää ulkomaan vanhuuseläkettä koskevan hakemuksen, toimittaa se hakemuksen Eläketurvakeskuksen UP-osastolle, jos hakemus ei ole ohjautunut sinne Santran kautta. Eläkelaitos ei tee viritystä Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin, vaan UP-osasto tekee virityksen.
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
2017 uudistukseen liittyen korjattu lykkäämisen vaikutukset Suomen työeläkkeeseen.
10.1.2.1 Mitä vanhuuseläkkeen lykkäämisellä tarkoitetaan?
EU-tilanteissa vanhuuseläkkeen lykkääminen tarkoittaa sitä, että eläkkeenhakija on jo täyttänyt eläkkeen saamisen edellytykset, mutta hän ei halua hakea eläkettä. Jos eläkkeenhakija ei ole vielä täyttänyt eläkkeen saamisen edellytyksiä, kysymyksessä ei ole vanhuuseläkkeen lykkääminen. Hakijan omalla vastuulla on selvittää, onko hän jo täyttänyt vanhuuseläkeiän siinä EU-maassa, jonka eläkkeen hakemista hän haluaa lykätä.
Eläkkeenhakijan on eläkehakemuksessaan todettava, että hän pyytää tietyn maan vanhuuseläkkeen lykkäämistä.
Jos eläkkeenhakija ilmoittaa, että hän ei vielä hae toisen maan eläkettä, tämä voi tarkoittaa myös sitä, että hakija haluaa lykätä vanhuuseläkkeen hakemista toisesta EU-maasta.
10.1.2.2 Lykkäämisen vaikutuksista on pyynnöstä ilmoitettava hakijalle
Jos eläkkeenhakija haluaa lykätä vanhuuseläkkeen alkamista jossain EU-maassa, on tämän EU-maan laitoksen ilmoitettava hakijalle tämän pyynnöstä lykkäämisen vaikutuksista.
Suomen vanhuuseläkettä lykkäävälle eläkkeenhakijalle on hänen pyynnöstään ilmoitettava, että
- lykkäysaika lasketaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta
- ansaittua eläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä kuukaudelta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
10.1.3.1 Missä iässä Ruotsin vanhuuseläkkeen saa?
Ruotsissa työeläkkeen vanhuuseläkeikä on joustava 61 ikävuodesta alkaen. Asumisperusteisen takuueläkkeen eläkeikä on 65 vuotta.
Vanhuuseläkettä ei voi saada takautuvasti, vaan se myönnetään yleensä
- aikaisintaan hakemiskuukauden alusta tai
- jos hakija eläkettä hakiessaan ei ole vielä täyttänyt 61 vuotta, sen kuukauden alusta, jona hän täyttää 61 vuotta.
Jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä, joka päättyy 65 vuoden iässä, ja hakee siihen suoraan jatkeeksi vanhuuseläkettä, eläke voidaan poikkeuksellisesti myöntää korkeintaan 3 kuukautta takautuvasti.
10.1.3.2 Mistä Ruotsin työeläke koostuu?
Työntekoon perustuva vanhuuseläke koostuu
- ansaintaeläkkeestä (inkomstpension IP)
- lisäeläkkeestä (tilläggspension TP)
- rahastoeläkkeestä (premiepension).
Rahastoeläkettä voi hakea samasta tai eri ajankohdasta kuin ansainta- ja lisäeläkettä. Jos asiasta ei ole mainintaa hakemuksella, Ruotsi olettaa, että Suomessa asuva eläkkeenhakija hakee kaikkia eläkkeen osia samanaikaisesti.
Jos eläkkeenhakijalla on oikeus rahastoeläkkeeseen, Ruotsi lähettää hakijalle lisälomakkeen täytettäväksi. Lomakkeella kysytään
- eläkkeen alkamisajankohtaa
- haluaako hakija pitää rahastoeläkevarojaan edelleen rahastoissa vai siirtää perinteiseen vakuutukseen ja
- haluaako hän liittää rahastoeläkkeeseen leskeneläketurvan.
10.1.3.3 Miten ja milloin Ruotsin takuueläkettä haetaan?
Takuueläke (garantipension) voi alkaa aikaisintaan sen kuukauden alusta, jona hakija täyttää 65 vuotta.
Jos hakijalla on 65 vuotta täyttäessään työntekoon perustuva vanhuuseläke jo maksussa, Ruotsi ottaa viran puolesta kantaa takuueläkeoikeuteen ja antaa asiasta päätöksen. Erillistä hakemusta ei silloin tarvitse tehdä. Muussa tapauksessa Ruotsi ratkaisee hakemuksen perusteella samanaikaisesti oikeuden
- työskentelyyn perustuvaan vanhuuseläkkeeseen
- takuueläkkeeseen.
Jos eläkkeenhakijalla on oikeus työeläkkeeseen, hän ei voi hakea pelkkää takuueläkettä.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on muutettu vain Ruotsia koskevia ohjeita yleisiksi, kaikkia EU/ETA-maita koskeviksi ohjeiksi. Lisätty maininta, että Kela lähettää ulkomailta tulevan E202-lomakkeen käsiteltäväksi työeläkelaitokselle myös silloin, kun työeläke on aiemmin hylätty syyllä ”ei eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä”. Työeläkelaitos tutkii, onko henkilölle karttunut työeläkeoikeutta hylkäävän päätöksen jälkeen.
10.1.4.1 Suomen työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi
Suomessa työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi, kun työkyvyttömyyseläkkeen saaja täyttää vanhuuseläkeikänsä. Vanhuuseläkkeestä ei anneta erillistä päätöstä.
Jos eläkkeensaaja on työkyvyttömyyseläkkeen aikana työskennellyt Suomessa, on eläkkeensaajalla eläkeaikaisen työskentelyn perusteella oikeus vanhuuseläkkeeseen. Eläkeaikaisen työskentelyn perusteella karttunutta eläkettä on haettava. Asiasta annetaan valituskelpoinen päätös.
10.1.4.2 Vanhuuseläkettä ulkomailta pitää hakea
Ulkomainen työkyvyttömyyseläke ei välttämättä muutu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Kun Suomessa asuva työkyvyttömyyseläkkeen saaja hakee vanhuuseläkettä ulkomailta, hänen on täytettävä Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus. Suomen kansallisen vanhuuseläkehakemuksen voi jättää
- Kelan toimistoon
- työeläkelaitokseen
- työeläkejärjestelmän palveluspisteeseen.
Vanhuuseläkehakemus toimitetaan suoraan Eläketurvakeskuksen UP-osastolle, joka välittää hakemuksen ulkomaille.
Jos Suomesta annetaan vanhuuseläkepäätös työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuneen eläkkeen perusteella, ulkomaille toimitetaan myös
- uusi päätös
- lomake P 5000.
10.1.4.2.1 Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeistä vanhuuseläkettä koskevan ulkomailta tulleen hakemuksen käsittely
Jos ulkomailta tulee Suomeen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeistä vanhuuseläkettä koskeva hakemus E 202-lomakkeella, Kelan kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus) välittää sen työeläkelaitokselle.
Uusi päätös annetaan
Jos Suomesta annetaan vanhuuseläkepäätös työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuneen eläkkeen perusteella, ulkomaille toimitetaan uusi päätös ja lomake P 5000.
Uutta päätöstä ei anneta
Jos uutta päätöstä ei anneta, työeläkelaitos ilmoittaa ulkomaiselle laitokselle Kelan KV-keskuksen välityksellä lomakkeella E 001
- maksussa olevan työeläkkeen määrän ja
- tiedon, että työkyvyttömyyseläke muuttuu tai on muuttunut automaattiseksi vanhuuseläkkeeksi.
EU-viritys Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteristä mitätöidään.
Jos Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on aiemmin hylätty syyllä ”ei eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä”, Kelan KV-keskus välittää E202 -lomakkeella tulleen eläkehakemuksen työeläkelaitokselle käsiteltäväksi, jotta se voi tutkia onko henkilö kartuttanut työeläkettä Suomessa hylkäävän päätöksen jälkeen.
10.1.4.3 Toimintatavat Ruotsin kanssa
Ruotsista työkyvyttömyyseläkkeen (sjukersättning) jälkeistä vanhuuseläkettä on haettava silloin kun eläkkeensaaja ei asu Ruotsissa. Tällöin Ruotsi myöntää vanhuuseläkkeen takautuvasti enintään hakemusta edeltävän 3 kuukauden ajalta.
Kun Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, Pensionsmyndigheten toimittaa Kelan KV-keskukselle E 202 -lomakkeen tai E 001 -lomakkeen.
Kelan KV-keskus ei pääsääntöisesti toimita E 001 -lomaketta eläkelaitokseen. Kelan KV-keskus ilmoittaa kirjeellä Ruotsiin maksussa olevien työeläkkeiden määrät ja mahdollisen kansaneläkkeen määrän.
Kelan KV-keskus pyytää Ruotsista E 202, E 205 ja E 207 -lomakkeet tai vastaavat SED:it ja toimittaa ne teoreettiseen laitokseen jos
- Suomen työkyvyttömyyseläke on myönnetty kertasuorituksena ennen 1.1.2006
- Suomen työkyvyttömyyseläkeoikeus on tutkimatta tai
- Suomessa on uutta eläkettä kartuttavaa työskentelyä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Suomessa asuvan eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkehakemus toimitetaan lähtökohtaisesti niihin maihin, joista hakija hakee eläkettä.
10.2.1.1 Miten toimitaan, jos ulkomaan eläkettä haetaan myöhemmin kuin Suomen eläkettä?
Jos eläkkeenhakija ei hae ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä samanaikaisesti Suomen eläkkeen kanssa, vaan hän hakee ulkomailta eläkettä vasta myöhemmin, eläkelaitos toimittaa eläkehakemuksen Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle (UP-osasto) toiseen maahan toimitettavaksi, jos UP-osasto ei ole saanut hakemusta Santran kautta. Eläkelaitos ei tee viritystä Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin, vaan UP-osasto tekee virityksen.
10.2.1.2 Hakijan työ- ja toimintakyvystä toimitettavat selvitykset
Ruotsi, Norja ja moni muu maa tarvitsee työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisua varten hakijan työ- ja toimintakyvystä tiedon siitä
- miten toimintakyky on alentunut
- miten sitä on tutkittu ja hoidettu
- mitä on tehty esimerkiksi soveltuvamman työn järjestämiseksi.
Työeläkelaitosten tulee liittää hakemuspakettiin kaikki näihin asioihin, myös kuntoutukseen, liittyvät asiakirjat. Tieto siitä, onko kuntoutus Suomen eläkkeen kannalta tarkoituksenmukaista ei ole ratkaisevaa. Toinen maa tarvitsee tiedot omaa työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuaan varten.
UP-osasto toimittaa Ruotsiin hakemuksen mukana kopion myös kansallisesta eläkehakemuslomakkeesta.
Norja tarvitsee työkyvyttömyyseläkkeen laskentaa varten tiedon siitä, sisältyykö Suomen työeläkkeeseen tuleva aika vai ei.
10.2.2.1 Miten kuntoutustuen jatkamista haetaan Suomessa?
Suomessa kuntoutustuen jatkohakemukseksi riittää yleensä pelkkä lääkärinlausunto. Jos kuntoutustuen jatkamista ei haeta kuntoutustuen päättyessä vaan vasta myöhemmin, mutta kuitenkin vuoden kuluessa kuntoutustuen päättymisestä, hakemukseksi saattaa eläkelaitoksen harkinnan mukaan riittää pelkkä lääkärinlausunto.
Tarvittaessa eläkelaitos voi pyytää hakijalta lisätietoja lomakkeella ”Selvitys työkyvystä kuntoutustukea varten”
10.2.2.2 Milloin kuntoutustuen jatkamista koskeva hakemus toimitetaan toiseen EU-maahan?
Kuntoutustuen jatkamista koskeva hakemus toimitetaan toiseen EU-maahan, jos eläkkeenhakija on ensimmäisen hakemuksensa yhteydessä hakenut työkyvyttömyyseläkettä myös muista EU-maista.
Jos eläkkeenhakija ei ensimmäisen hakemuksensa yhteydessä ole halunnut, että hakemus toimitetaan muihin EU-maihin, ei myöskään kuntoutustuen jatkamista koskevaa hakemusta toimiteta EU-maihin, jollei eläkkeenhakija tätä erityisesti pyydä.
Eläkelaitos toimittaa kuntoutustuen jatkohakemukseksi tarkoitetun lääkärinlausunnon Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle (UP-osasto), joka toimittaa lääkärinlausunnon (lomakkeen E 001 tai SED:in P 10000 liitteenä) toiseen EU-maahan, jos ulkomaan päätöstä alkuperäiseen hakemukseen ei ole vielä saatu.
- Jos UP-osasto on saanut Suomen jatkopäätöksen, se toimittaa myös Suomen jatkopäätöksen toiseen EU-maahan.
- Jos UP-osasto ei ole vielä saanut Suomen jatkopäätöstä, Suomen jatkopäätös toimitetaan myöhemmin toiseen EU-maahan.
Toinen EU-maa voi tarvittaessa pyytää täyttämään
- E 204 -lomakkeen
- P 2200 SED:in.
Jos UP-osasto on jo saanut ulkomaan päätöksen edellisen hakemuksen perusteella, uudet lääkärinlausunnot muodostavat osan uutta hakemusta. Tällöin UP-osasto toimittaa toiseen EU-maahan
- uuden E 204 -lomakkeen tai
- P 2200 SED:in ja
- uudet lääkärinlausunnot ja
- päätökset.
10.2.2.2.1 Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on aiemmin hylätty
Teoreettisen laitoksen on selvitettävä hakijalta, haluaako hän, että asiakirjat toimitetaan toiseen EU-maahan, jos
- Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty
- toinen EU-maa on myöntänyt määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai hylännyt sen
- hakija toimittaa uuden lääkärinlausunnon valitusta varten.
Hakijalta olisi selvyyden vuoksi tarkistettava, onko uusi lääkärinlausunto tarkoitettu vain Suomen valitusta koskevaksi lisäselvitykseksi vai haluaako hakija, että se toimitetaan myös toiseen EU-maahan. Jos hakija haluaa lääkärinlausunnon toimitettavaksi toiseen EU-maahan, tulee yhteydenotosta hakijaan mainita ETK4000-lähetteellä, kun lääkärinlausunto lähetetään Eläketurvakeskuksen UP-osastolle. UP-osasto voi tarvittaessa olla yhteydessä hakijaan.
10.2.3.1 Eläkkeenhakija hakee osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä
Eläkkeenhakija voi hakea osatyökyvyttömyyseläkkeestä ensin ennakkopäätöksen.
Ennakkopäätöshakemus viritetään EU-eläkehakemukseksi Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin. Teoreettinen laitos ei toimita hakemusasiakirjoja tai ETK4000-lähetettä Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle (UP-osasto).
Kun eläkkeenhakija ilmoittaa ottavansa osatyökyvyttömyyseläkkeen, eläkelaitos
- antaa lopullisen maksupäätöksen eläkkeenhakijalle
- lähettää hakemusasiakirjat tai ETK4000-lähetteen UP-osastolle.
Jos eläkelaitos hylkää ennakkopäätöshakemuksen, on eläkkeenhakijalle päätöksen yhteydessä tiedotettava, ettei työkyvyttömyyseläkehakemusta toimiteta toiseen EU-maahan. Hakemus toimitetaan kuitenkin toiseen EU-maahan, jos eläkkeenhakija haluaa.
Teoreettinen laitos ilmoittaa Eläketurvakeskuksen UP-osastolle ja tarvittaessa myös seurannaislaitokseen, ettei kysymyksessä ole EU-hakemus, jos
- hakemusta ei toimiteta toiseen EU-maahan ja
- Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin on tehty EU-viritys tai
- UP-osasto on saanut hakemuksen Santran kautta.
10.2.3.2 Eläkkeenhakija hakee täyttä työkyvyttömyyseläkettä, mutta eläkelaitos antaa eläkkeenhakijalle ennakkopäätöksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä
Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva eläkehakemus hylätään, eläkelaitos antaa eläkkeenhakijalle edellytysten täyttyessä ennakkopäätöksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä.
UP-osasto toimittaa ulkomaille
- täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen heti
- tiedon mahdollisen osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä myöhemmin.
10.3.1 Kuntoutuksen hakeminen ei käynnistä EU-hakemusprosessia
EU-tilanteessa kuntoutusetuutena maksettavaa kuntoutusrahaa ei pidetä eläkkeenä, koska kuntoutusrahan hakijaa ei pidetä työkyvyttömänä. Kuntoutuksen hakeminen ei käynnistä EU-hakemusprosessia.
Jos eläkelaitos ryhtyy kuntouttamaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevaa henkilöä, kuntoutuskorotus lasketaan siihen työeläkkeeseen, jota hakija saa Suomesta. Pelkän kuntoutuskorotuksen vuoksi ei käynnistetä EU-hakemusprosessia.
10.3.2 Jos kuntoutustukea on haettu toisesta EU-maasta, toimitetaan kuntoutusta koskevat lisäselvitykset toisiin EU-maihin
Jos toiseen maahan toimitetun kuntoutustukihakemuksen jälkeen myönnetään kuntoutusraha tai kuntoutustuki, johon lisätään kuntoutuskorotus, eläkelaitos lähettää Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle (UP-osasto)
- kuntoutusraha- tai kuntoutustukipäätöksen
- lääkärinlausunnon
- muut kuntoutusselvitykset.
UP-osasto lähettää tiedot toisiin EU-maihin.
Jos eläkkeenhakija haluaa hakea työkyvyttömyyseläkettä toisesta EU-maasta, EU-hakemusprosessi käynnistyy myös, kun:
- Suomen eläkelaitos on hylkäämässä hakijan työkyvyttömyyseläkehakemuksen, mutta katsoo että hakijalla voisi olla oikeus työeläkekuntoutukseen
- toisessa EU-maassa työskennellyt henkilö hakee kuntoutusrahakauden jälkeen työkyvyttömyyseläkettä.
Muutokset edelliseen versioon
2017 uudistukseen liittyen huomioitu, että uusia osa-aikaeläkkeitä ei enää myönnetä.
10.4.1 Osa-aikaeläke on kansallinen eläke
Osa-aikaeläkkeeseen ei sovelleta
- täytäntöönpanoasetuksen eläkehakemusprosessia koskevia säännöksiä
- EU-eläkkeen määräytymistä koskevia säännöksiä.
10.4.2 Ulkomainen eläke ja työskentely ulkomailla voivat vaikuttaa osa-aikaeläkkeeseen
Ulkomaan työskentelyllä voi kuitenkin olla vaikutusta
- osa-aikaeläkeoikeuteen
- osa-aikaeläkkeen määrään.
Jos henkilö saa työskentelyyn perustuvaa lakisääteistä eläkettä toisesta EU-maasta, se yleensä estää oikeuden Suomen osa-aikaeläkkeeseen. Jos osa-aikaeläkettä saava henkilö hakee eläkettä toisesta EU-maasta, eläkelaitos on yhteydessä hakijaan ja selvittää ulkomaisen eläkkeen vaikutukset osa-aikaeläkeoikeuteen.
Ulkomaisen vanhuuseläkkeen alkamisajankohdan voi yleensä määrittää siten, ettei toisen maan vanhuuseläkettä tule maksettavaksi samalle ajalle kuin Suomen osa-aikaeläke.
Työkyvyttömyyseläkettä haettaessa Ruotsi hyväksyy hakijan kirjallisen toivomuksen eläkkeen alkamisajan siirtämisestä. Toivomus on esitettävä ennen eläkepäätöksen antamista. Muut maat eivät yleensä ota huomioon toivomusta työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajan siirtämisestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Suomessa asuvan eläkkeenhakijan perhe-eläkehakemus toimitetaan lähtökohtaisesti maihin, joista hakija hakee eläkettä.
Eläkelaitos toimittaa eläkehakemuksen Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle (UP-osasto) toiseen maahan toimitettavaksi, jos
- eläkkeenhakija ei ole hakenut ulkomaan perhe-eläkettä samanaikaisesti Suomen eläkkeen kanssa
- hän myöhemmin hakee ulkomaan perhe-eläkettä.
Eläkelaitos ei toimita eläkehakemusta UP-osastolle, jos UP-osasto on saanut hakemuksen Santran kautta.
Eläkelaitos ei tee viritystä Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin. UP-osasto tekee virityksen.
Eläkkeenhakija voi jättää perhe-eläkehakemuksen asuinvaltionsa vakuutuslaitokseen, vaikka edunjättäjä ei olisikaan ollut vakuutettu hakijan asuinmaassa.
10.6.1 Työuraeläke on EU-säännösten mukainen työkyvyttömyyseläke
Työuraeläke on EU-säännösten mukainen työkyvyttömyyseläke.
Työuraeläkkeeseen sovelletaan säännöksiä
- EU-eläkkeen määräytymisestä
- EU-eläkkeen hakemusmenettelystä.
10.6.1.1 EU-maissa työskentely otetaan huomioon 38 vuoden työskentelyedellytyksessä
Työuraeläkkeen 38 vuoden työskentelyedellytystä varten otetaan huomioon myös EU-maissa tehty työ. Hakijan vastuulla on toimittaa selvitys ulkomaan työskentelystä ja siitä, onko kyseessä ollut työuraeläkkeen edellyttämä raskas työ. Jos henkilö ei ole hakenut ulkomaan eläkettä, voi eläkelaitos pyytää työskentelyn keston vahvistamista varten toisen maan vakuutuskausitodistuksen.
10.6.2 Työuraeläkkeen hakeminen
10.6.2.1 Työuraeläkettä varten on oma eläkehakemus
Työuraeläkettä varten on oma eläkehakemus, jolla voi hakea samanaikaisesti myös ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä. Jos henkilö on jo täyttänyt toisen EU-maan vanhuuseläkeiän, ulkomaisen vanhuuseläkkeen hakemista varten tulee täyttää erillinen vanhuuseläkehakemus. Jos henkilö haluaa hakea Kelan työkyvyttömyyseläkettä, sitä varten tulee täyttää erillinen työkyvyttömyyseläkehakemus.
10.6.2.2 Työuraeläkkeen hakijan työkyvyttömyyseläkeoikeus tutkitaan
Työuraeläkkeen käsittelyssä tutkitaan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos hakijalla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, eläkelaitos tiedustelee hakijalta haluaako hän työuraeläkkeen sijasta työkyvyttömyyseläkkeen. Tällä ei ole vaikutusta ulkomailta haettavaan eläkkeeseen, sillä ulkomailta on haettu joko työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Hakemusrekisteriin ei tarvitse virittää työkyvyttömyyseläkehakemusta, sillä eläkerekisteriin rekisteröity työkyvyttömyyseläkepäätös päättää hakemusrekisterissä olevan työuraeläkevirityksen.
10.6.2.3 E202 tai E204 -lomakkeilla on mainittava, että hakee Suomen työuraeläkettä
Ulkomailta tulevalla E202 tai E204 -lomakkeella tai sen liitteillä pitää mainita, että Suomesta haetaan työuraeläkettä. Jos mainintaa ei ole, eläkelaitos käsittelee hakemuksen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkehakemuksena. Oikeutta työuraeläkkeeseen ei tutkita.
Ulkomailla asuvilta työuraeläkkeen hakijoilta tutkitaan työkyvyttömyyseläkeoikeus samoin kuin Suomessa asuvilta. Jos henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, eläkelaitos on yhteydessä hakijaan, jollei hakemus ole tullut työkyvyttömyyseläketta varten tarkoitetulla lomakkeella E204.
Lomakkeilla E202 ja E204 ei pääsääntöisesti ole riittäviä tietoja työuraeläkehakemuksen ratkaisemista varten. Eläkelaitos pyytää tarvittavan lisäselvityksen suoraan hakijalta. Hakija täyttää kansallisen eläkehakemuksen tai toimittaa vastaavat tiedot muuten.
10.7.1 Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen sovelletaan yleensä vanhuuseläkettä koskevia ohjeita
Osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisen osalta toimitaan EU-tilanteissa lähtökohtaisesti samoin kuin vanhuuseläkkeen osalta toimitaan.
Ulkomainen eläke ei estä osittaisen vanhuuseläkkeen myöntämistä tai maksamista. Ulkomaisen eläkkeen saaminen ei myöskään estä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen liittyvää lykkäyskorotusta tai 1,7 %:n korotettua karttumaa.
Ulkomainen eläke oli osa-aikaeläkkeen estävä eläke. Jos ulkomaiset eläkkeet olivat yhteensä alle alemman kertasuoritusrajan suuruiset, ne eivät kuitenkaan estäneet osa-aikaeläkettä.
Tarkemmat tiedot
10.7.2 Osittaisen vanhuuseläkkeen hakemuksella voi hakea ulkomaan vanhuuseläkettä
Osittaista vanhuuseläkettä koskevalla hakemuksella voi hakea myös ulkomaan vanhuuseläkettä. Hakijan oletetaan hakevan ulkomailta täyttä vanhuuseläkettä, jos hakemuksella ei nimenomaan muuta mainita. Jos henkilö haluaa hakea Kelan eläkettä, sitä varten tulee täyttää erillinen vanhuuseläkehakemus.
Toisen EU-maan yhteyslaitokselta tulevalla E202-lomakkeella tai sen liitteillä tulee olla nimenomainen maininta osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisesta. Jos mainintaa ei ole, hakijan oletetaan hakevan täyttä vanhuuseläkettä.
10.7.3 Eläkelaitoksella on neuvontavelvollisuus osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisesta ja sen vaikutuksesta
Eläkkeenhakijalle tulee tarjota osittaista vanhuuseläkettä, jos eläkkeenhakija hakee vanhuuseläkettä ennen alinta vanhuuseläkeikäänsä niin, että vanhuuseläkehakemus tulisi hylätä. Hallinto-oikeudellisen neuvontavelvollisuuden voitaneen ajatella velvoittavan eläkelaitoksia antamaan asiakkailleen tietoa vaihtoehtoisista eläkeratkaisuista. Eläkelaitos lähettää hakijalle kirjeen, jossa se kertoo mahdollisuudesta hakea osittaista vanhuuseläkettä. Kirjeessä kerrotaan osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tehtävästä varhennusvähennyksestä ja sen vaikutuksista tulevaan vanhuuseläkkeseen. Jos hakija päättää ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen, se voidaan myöntää hakijan kirjallisen ilmoituksen perusteella. Ennen alinta vanhuuseläkeikää haetusta vanhuuseläkkeestä tulisi antaa hylkäyspäätös myös silloin, kun eläkkeenhakija päätyy samassa yhteydessä hakemaan osittaista vanhuuseläkettä.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty Suomen vanhuuseläkkeen alkamispäivää koskeva ilmoittamiskohta P2000 SED:llä.