1.1 P6000 SED:n rakenne
P6000 SED:n alussa (kohdissa 1-3) on asiaan liittyviä tunnistetietoja sekä tiedot eläkkeenhakijasta.
1.1.1 Tiedot päätöksestä (Kohta 4)
1.1.1.1 4.1.1. Eläkelaji
Vaihtoehtoina ovat:
- Vanhuus (Old-age)
- Työkyvyttömyys (Invalidity)
- Lesket ja muut edunsaajat (Survivors)
- Osatyökyvyttömyyseläke (Partial disability)
- Täysi työkyvyttömyyseläke (Full disability)
- Varhennettu vanhuuseläke (Early Old age)
Vaihtoehto 1 valitaan, kun henkilölle myönnetään vanhuuseläke.
Vaihtoehtoa 2 käytetään työuraeläkkeessä, koska työuraeläkkeeseen sovelletaan työkyvyttömyyseläkettä koskevia EU-säännöksiä.
Vaihtoehto 3 valitaan sekä leskeneläkkeessä että lapsen eläkkeessä.
Kun henkilölle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke (kuntoutustuki tai toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke), valitaan vaihtoehto 5 ja osatyökyvyttömyyseläketilanteessa 4.
Vaihtoehtoa 6 käytetään osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä.
4.1.2. Eläkkeen tarkempi määritelmä
Tässä ilmoitetaan, perustuuko eläke
- asumiseen
- työskentelyyn (kuten Suomen työeläke) tai
- onko kyseessä muu eläke (joka yksilöidään kohdassa 4.1.3.)
1.1.1.2 4.1.4. Päätöksen luonne
Vaihtoehtoina ovat:
- Myönnetty
- Hylätty
- Uusi laskelma / uudelleen laskeminen
- Väliaikainen tai ennakkomaksu
Kaikki nämä vaihtoedot voivat tulla kyseeseen työeläkkeissä. Vaihtoehtoa 3 voidaan käyttää, kun EU-eläkkeen määrä on muuttunut esimerkiksi oikaisun vuoksi tai eläkkeeseen on sovellettu EU-eläkkeen tarkistamista koskevia säännöksiä.
1.1.1.3 4.1.5. Eläke-etuuden myöntämisen perusteena oleva artikla
Tässä kohdassa ilmoitetaan, mitä EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 artiklaa on sovellettu.
Vaihtoehtoina ovat:
- 52 artiklan 1 kohdan a alakohta (itsenäinen etuus, eläke myönnetty kansallisena)
- 52 artiklan 1 kohdan b alakohta (eläke myönnetty pro rata -eläkkeenä)
- 57 artiklan 2 kohta (eläke myönnetty teoreettisena, koska toisessa/toisissa EU-maissa ei täyty vähintään vuoden vakuutuskausivaatimus)
- 57 artiklan 3 kohta (kaikissa EU-maissa, joissa henkilö on ollut vakuutettu, on vakuutusaikaa alle 1 vuosi ja eläke myönnetään viimeisestä maasta)
- 60 artiklan 2 kohta (erityissäännökset niiden EU-maiden osalta, joissa on virkamiesten erityisjärjestelmiä)
Työeläkkeissä voi näin ollen tulla kyseeseen vaihtoehdot 1-3.
Vaihtoehtoja 4 ja 5 ei käytetä työeläkkeissä.
1.1.1.4 4.1.6. Eläkeoikeuden alkamispäivä
Tähän täytetään eläkeoikeuden alkuperäinen alkamispäivä.
Kuntoutustuen jatkamista koskevissa päätöksissä tässä kohdassa ilmoitetaan se päivä, jolloin henkilölle alun perin myönnettiin kuntoutustuki.
1.1.1.5 4.1.7. Eläkkeen maksukausia koskevat tiedot
Kohdassa 4.1.7. on eri alakohtia, joita kaikkia ei täytetä.
Kohdan 4.1.7. tiedot voi toistaa, jos kysymys on tilanteessa, jossa eläkkeen maksutiedot muuttuvat (esimerkiksi tilanteessa, jossa osa eläkkeestä kertasuoritetaan ja osa maksetaan kuukausittain).
4.1.7.1. Maksetaan alkaen
Tähän ilmoitetaan eläkkeen maksamisen alkamispäivä.
Kuntoutustuen jatkamista koskevissa päätöksissä tässä kohdassa ilmoitetaan kyseisen kuntoutustukijakson alkamispäivä.
4.1.7.2. Maksetaan saakka
Jos eläke on määräaikainen, tässä ilmoitetaan eläkkeen päättymisajankohta.
Kuntoutustuen jatkamista koskevissa päätöksissä tässä kohdassa ilmoitetaan kuntoutustukijakson päättymisajankohta.
4.1.7.3. Eläkkeen määrä
Työeläkkeissä ilmoitetaan eläkkeen bruttomäärä (alakohta 4.1.7.3.1. Bruttomäärä). Nettomäärää (alakohta 4.1.7.3.2) ei ilmoiteta.
Määrä ilmoitetaan myöntövuoden indeksissä. Jos eläkkeen määrässä on tapahtunut huomattava muutos etuuskauden aikana, ilmoitetaan kaikki bruttomäärät erikseen toistamalla kohta.
4.1.7.4. Valuutta
Tässä ilmoitetaan eläkkeen maksuvaluutta (Euro).
4.1.7.5. Maksuväli
- Tilanteessa, jossa eläke tulee maksettavaksi kuukausittain, valitaan vaihtoehto 3 ”Kuukausittain” (12/vuosi)
- Kertasuoritustilanteessa valitaan vaihtoehdoksi 99 ”Muut”.
- Tällöin täytetään myös lisätietoa koskeva kohta 4.1.7.6. alakohta 4.1.6.6.1. Muu maksuväli. Tähän kirjoitetaan tilanteeseen sopiva lisätieto, esimerkiksi seuraavasti: ”The pension is paid as a lump sum of xxx €”.
1.1.1.6 4.1.8. Laitoksen suorittamien eläkemaksujen tosiasiallinen alkamispäivä
Tätä kohtaa ei täytetä.
1.1.1.7 4.1.9. Eläkkeeseen liittyvät lisät ja säännölliset lisämaksut
Kohdassa ilmoitetaan eläkkeeseen liittyvät muut lisät. Kohtaa ei työeläkejärjestelmässä täytetä.
1.1.1.8 4.1.10. Perustuu vapaaehtoisiin vakuutusmaksuihin
Tätä kohtaa ei täytetä.
1.1.1.9 4.1.11. Perustuu muun henkilön vakuutuskausiin
Tähän valitaan vastaukseksi ”Ei” kaikissa muissa eläkelajeissa, paitsi perhe-eläkkeessä valitaan ”Kyllä”.
1.1.1.10 4.1.12. Laskennallinen kausi
Jos eläkkeeseen sisältyy tuleva aika, tässä valitaan vastaukseksi ”Kyllä”. Jos eläkkeessä ei ole tulevaa aikaa, vastaukseksi valitaan ”Ei”.
1.1.1.11 4.1.13. Hylkäyssyyt
- Ei vakuutuskausia
- Vakuutuskausia alle 1 vuosi
- Odotusaika ei täyttynyt tai kelpoisuusvaatimus ei täytetty
- Osittaista vammaa tai työkyvyttömyyttä ei todettu
- Tulotaso ylittyy
- Eläkeikää ei vielä saavutettu
- Hakija toimittanut riittämättömät tiedot
- Puuttuva osallistuminen
99. Muut syyt
Suomen työeläkkeissä hylkäyssyinä voidaan käyttää vaihtoehtoja 1,3,4,6,7 ja 99.
Syyt 1 ja 3 liittyvät tilanteisiin, joissa henkilölle ei ole karttunut eläkettä työeläkelakien mukaan.
Syy 3 liittyy myös tilanteeseen, jossa työkyvyttömyyseläke hylätään siksi, että henkilön työkyvyttömyys ei ole kestänyt riittävää aikaa. Syytä 3 käytetään esimerkiksi myös tilanteissa, joissa työuraeläkkeen työuraa koskevat edellytykset eivät ole täyttyneet.
Syy 4 on hylkäyssyynä työkyvyttömyyseläkkeissä, joissa henkilöä ei ole voitu pitää työeläkelakien tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä.
Syy 6 on hylkäyssyynä tilanteessa, jossa henkilö ei ole vielä täyttänyt työeläkelakien mukaista vanhuuseläkeikää tai osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajaa.
Syytä 7 käytetään tilanteissa, joissa hakemuksen ratkaisemiseksi ei ole saatu riittäviä tietoja ja hakemus joudutaan siitä syystä hylkäämään.
Syytä 99 käytetään tilanteessa, jossa hylätään täysi työkyvyttömyyseläke ja annetaan ennakkopäätös osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Syytä 99 käytettäessä tulee tarkentaa tekstikentään (kohdassa 4.1.13.2.1) mitkä muut syyt ovat.
- Tällöin tarkentavaksi tiedoksi voi todeta seuraavaa: ”The claimant is not entitled to full disability pension. The claimant has received a preliminary ruling that he/she meets the preconditions for receiving a partial disability pension.”
Jos työkyvyttömyyseläkkeenhakija on kuollut sairauspäivärahakaudella ennen ensisijaisuusajan päättymistä, eläkettä ei ole ehditty myöntää, vaikka sitä on haettu. Jos eläkkeenhakijan osalta on tutkittu oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja katsottu, että häntä ei olisi voitu pitää työkyvyttömänä, P6000 SED:llä ilmoitetaan hylkysyy 4. Jos hakijan on katsottu olleen oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen, eläkepäätöksen luonne ilmoitetaan P6000 SED:n kohdassa 4.1.4. Myönnetty (01) sekä kohdassa 4.6. eläkeoikeuden alkamispäivä. Tällöin lisätieto-osiossa (Kohta 6.9. Muita tietoja) kerrotaan tilanteesta esimerkiksi seuraavasti: ”The claimant has died before the start of the pension right. The date of death is xx.xx.xxxx.”
Tarkemmat tiedot
1.1.1.12 4.1.14. Eläkkeen maksun osittainen keskeyttäminen
Tätä osuutta ei täytetä.
1.1.1.13 4.1.15. Lisätiedot
Tähän on mahdollista täyttää eläkepäätökseen liittyviä lisätietoja.
Kuntoutustuen jatkamista koskevissa päätöksissä tässä kohdassa ei tarvitse erikseen ilmoittaa sitä, että eläke on myönnetty määräajaksi, koska eläkkeen alkamis- ja päättymisajankohdat näkyvät kohdissa 4.1.7.1. ja 4.1.7.2.
1.1.2 Eläkkeestä tehtävät vähennykset (Kohta 5)
Tässä kohdassa ilmoitetaan tilanteet, joissa
- tuleva aika on ositettu tai
- ensisijainen etuus on vähennetty eläkkeestä.
1.1.2.1 5.1.1. Eläkkeeseen on tehty vähennys samanlaisen etuuden päällekkäisyyden vuoksi
Kun tuleva aika on ositettu, valitaan tässä kohdassa vaihtoehto 2 ”Etuus, joka määritellään laskennallisten kausien perusteella”.
1.1.2.2 5.1.2. Eläkkeeseen on tehty vähennys erilaisen etuuden tai tulon päällekkäisyyden vuoksi
Tässä kohdassa valitaan se ensisijainen etuus, joka on vähentänyt eläkettä. Työeläkeissä vaihtoehtoina ovat:
03. Työtapaturman tai ammattitaudin perusteella lyhytaikaisesti maksettavat rahaetuudet
12. Työtapaturma- tai ammattitautieläke
13. Eläketyyppinen etuus, jota maksetaan pakollisen liikennevakuutuksen perusteella (liikennevakuutuskorvaus)
15. Muu etuus (muut etuudet)
Vaihtoehto muu etuus valitaan, kun on kysymys potilasvahinkolain mukaisesta ensisijaisesta etuudesta. Tällöin tulee täyttää myös tarkentavaa tietoa kohtaan 5.1.3.1. ja todeta esimerkiksi seuraavasti ”Compensation or pension based on patient injury”.
1.1.2.3 5.1.4. Päällekkäisyyden rajoittamista koskeva artikla
Tässä kohdassa valitaan vaihtoehto 02 ”883/2004: 54 artiklan 2 kohdan b alakohta”, kun on kysymys tulevan ajan osittamisesta (tulevan ajan eläke myönnetään vähintään kahdesta EU-maasta).
Tässä kohdassa valitaan vaihtoehto 03 ”883/2004: 55 artikla”, jos kysymys on tilanteesta, jos vähintään kaksi EU-maata ottaa huomioon saman erilaisen etuuden vähentävänä.
Eläkelaitos vähentää koko LITA-etuuden Suomen työeläkkeestä, jos LITA-etuutta ei oteta vähentävänä etuutena huomioon toisessa EU-maassa. Tällöin ei valita mitään vaihtoehtoa tässä kohdassa, koska päällekkäisyyden rajoittamista koskeva artikla ei tule silloin sovellettavaksi.
1.1.2.4 5.1.5. Päällekkäisyyskausi
5.1.5.1. Päällekkäisyyssäännön alkamispäivä
Tähän täytetään päivämäärä, josta lähtien päällekkäisyyttä koskevaa säännöstä sovelletaan, esimerkiksi päivä, josta lähtien tuleva aika on ositettu tai LITA-etuus on vähennetty eläkkeestä.
5.1.5.2. Päällekkäisyyssäännön päättymispäivä
Tähän täytetään päällekkäisyyttä koskevan säännöksen soveltamisen päättymispäivä. Päättymispäivä täytetään esimerkiksi silloin, kun on kysymys määräaikaisesti maksettavasta eläkkeestä, johon on sovellettu päällekkäisyyden estämistä koskevaa säännöstä.
1.1.3 Päätöstä koskevat lisätiedot (Kohta 6)
1.1.3.1 6.1. A-tyypin etuudet
Suomen työeläke ei ole A-tyypin etuus, joten tässä kohdassa valitaan vaihtoehto 0 ”Ei”.
1.1.3.2 6.2. Eläkkeen maksun keskeyttäminen
Tämä kohta täytetään, kun eläkkeensaajalle annetaan päätös eläkkeen maksun keskeyttämisestä. Kohtaan täytetään mistä päivästä lähtien eläkkeen maksaminen on keskeytetty.
Eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä. Eläke voidaan keskeyttää esimerkiksi silloin, kun ulkomailla asuvan eläkkeensaajan elossaolosta ei saada varmistusta eikä eläkkeensaaja vastaa eläkelaitoksen lähettämään asuin- ja yhteystietoja koskevaan kyselyyn.
Tarkemmat tiedot
1.1.3.3 6.3. Eläkkeen maksun peruuttaminen
Jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläke on lakkautettu, tulee tässä kohdassa ilmoittaa, mistä päivästä lähtien eläkkeen maksu on peruutettu.
1.1.3.4 6.4. Päätöksenantopäivä (mainitaan päätöksessä).
Tähän tulee kirjoittaa päätöksenantopäivä, joka on todettu hakijalle annetussa päätöksessä.
1.1.3.5 6.5. Tarkistusoikeutta koskevat tiedot
6.5.1. Tarkistuksen määräajat
Tarkistuksen määräaikaa koskevaa kohtaa ei täytetä.
Eläkkeenhakija on saanut päätöksen yhteydessä muutoksenhakuosoituksen, jossa on ilmoitettu sovellettavat muutoksenhakukeinot ja muutoksenhaun määräajat. Näitä kansallista muutoksenhakua koskevia määräaikoja ei ilmoiteta tässä kohdassa muille EESSI-asian osapuolille.
Eläkkeensaajalla on oikeus vaatia päätöksen tarkistamista päätösten yhteenvedon jälkeen asetuksen 987/2009 artiklan 48.2 perusteella, jos eri maiden päätöksillä on saattanut olla kielteinen yhteisvaikutus hänen oikeuksiinsa. Suomessa tähän tarkistukseen sovelletaan päätöksen oikaisemista koskevia säännöksiä. Koska päätöksen oikaisemista voi vaatia uuden selvityksen perustella myös päätöksen tultua lainvoimaiseksi, tässä ei ilmoiteta määräaikaa.
Tarkemmat tiedot
6.5.2. Tarkistuspyyntö lähetetään
Vaatimus eläkepäätöksen tarkistamisesta (oikaisusta) yhteenvedon jälkeen osoitetaan päätöksen antaneelle eläkelaitokselle. Eläkelaitos tutkii, onko päätöksen tarkistamiselle täytäntöönpanoasetuksen mukaisia edellytyksiä ja ilmoittaa ratkaisustaan hakijalle kirjallisesti.
Kohdan 6.5.2. alakohdissa ilmoitetaan päätöksen antaneen eläkelaitoksen tunniste- ja yhteystiedot.
6.6. Päätös on annettu asetuksen (EY) N:o 987/2009 48 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkistuksen perusteella
Tämä kohta täytetään, jos päätös on annettu eläkkeenhakijan tekemän päätöksen tarkistusvaatimuksen perusteella. Muussa tapauksessa kohta jätetään täyttämättä.
6.7. Eläkepäätöksen antavan laitoksen tiedot, jos SED:n lähettää muu laitos
Tilanteessa, jossa teoreettinen laitos lähettää P6000 SED:n seurannaislaitoksen puolesta, teoreettinen laitos täyttää tähän kohtaan seurannaislaitoksen tiedot.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläkkeenhakijalla on oikeus saada yhteenveto eri EU-maiden laitosten päätöksistä. Tämä yhteenveto annetaan hakijalle käyttäen esitettävää asiakirjaa (Portable Document) P1 (Yhteenveto eläkepäätöksistä).
Päätösten yhteenvedon tekee yhteyslaitos. Eläketurvakeskus antaa päätösten yhteenvedon eläkkeenhakijan pyynnöstä.
P7000 SED (Eläkepäätösten yhteenveto) sisältää samat tiedot kuin on eläkkeenhakijalle annetussa P1 asiakirjassa.
P7000 SED:llä ilmoitetaan eläkepäätösten yhteenvedon antamisesta EU-eläkehakemusprosessissa mukana olevien eri maiden laitoksille ja P7000 SED sisältää tiedot tapauksen omistajan ja kaikkien vastapuolten tekemistä myönteisistä tai kielteisistä eläkepäätöksistä. Eläketurvakeskus lähettää P7000 SED:n niissä tilanteissa, kun eläkkeenhakijalle on hänen pyynnöstään annettu asiakirja P1.
Eläkelaitokset voivat vastaanottaa toisen EU-maan yhteyslaitoksen lähettämiä P7000 SED:jä.
2.1 P7000 SED:n rakenne
SED:n P7000 (kohdissa 1-3) on asiaan liittyviä tunnistetietoja sekä tiedot eläkkeenhakijasta.
2.1.1 Myönnetty eläke / myönnetyt eläkkeet (Kohta 4)
Kohdassa ilmoitetaan mm. mistä eläkelajista on kysymys sekä päätöksen antaneen laitoksen tiedot. Kohdassa 4 on myös alakohdat, jossa yksilöidään myös eläkkeen alkamista ja maksamista koskevat tiedot.
Myönnetyn eläkkeen osalta yksilöidään alakohdassa 4.1.3. onko kyseessä
- kansallisen lainsäädännön mukana myönnetty eläke
- pro rata -eläke
- teoreettinen eläke tai
- onko eläke myönnetty virkamiehiä koskevien erityissäännösten mukaisesti (tämä kohta ei tule kyseeseen Suomen työeläkelainsäädännössä).
Alakohdassa 4.1.7. ilmoitetaan, jos eläkkeeseen on tehty vähennys seuraavista syistä:
- Etuus, joka ei ole riippuvainen vakuutus- tai asumiskausien kestosta: tässä viitataan asetuksen tarkoittamiin A-tyypin etuuksiin (ei koske Suomen työeläkkeitä)
- Laskennallisten kausien päällekkäisyys: tässä kohdassa ilmoitetaan, jos tuleva aika on ositettu
- Muu etuus tai tulo: tässä kohdassa ilmoitetaan, jos eläkkeeseen on tehty vähennys erilaisen etuuden tai tulon päällekkäisyyden vuoksi eli ensisijainen etuus on vähennetty eläkkeestä.
Alakohdassa 4.1.8. ilmoitetaan määräaika, jonka puitteissa on pyydettävä päätöksen tarkistamista eläkepäätösten yhteenvedon jälkeen asetuksen 987/2009 artiklan 48.2 perusteella. Kohdassa ilmoitetaan myös laitoksen yhteystiedot, jolle tarkistuspyyntö tulee osoittaa.
Eläkkeensaajalla on oikeus vaatia päätöksen tarkistamista päätösten yhteenvedon jälkeen asetuksen 987/2009 artiklan 48.2 perusteella, jos eri maiden päätöksillä on saattanut olla kielteinen yhteisvaikutus hänen oikeuksiinsa. Suomessa tähän tarkistukseen sovelletaan päätöksen oikaisemista koskevia säännöksiä. Koska päätöksen oikaisemista voi vaatia uuden selvityksen perustella myös päätöksen tultua lainvoimaiseksi, tässä ei ilmoiteta määräaikaa.
Tarkemmat tiedot
2.1.2 Hylätty eläke / hylätyt eläkkeet (Kohta 5)
Kohdassa ilmoitetaan mm. mistä eläkelajista on kysymys sekä päätöksen antaneen laitoksen tiedot sekä päätöksenantopäivä.
Alaohdassa 5.1.4. ilmoitetaan eläkkeen hylkäyssyyt.
Alakohdassa 5.1.5. määräaika, jonka puitteissa on pyydettävä päätöksen tarkistamista eläkepäätösten yhteenvedon jälkeen asetuksen 987/2009 artiklan 48.2 perusteella. Kohdassa ilmoitetaan myös laitoksen yhteystiedot, jolle tarkistuspyyntö tulee osoittaa.
Eläkkeensaajalla on oikeus vaatia päätöksen tarkistamista päätösten yhteenvedon jälkeen asetuksen 987/2009 artiklan 48.2 perusteella, jos eri maiden päätöksillä on saattanut olla kielteinen yhteisvaikutus hänen oikeuksiinsa. Suomessa tähän tarkistukseen sovelletaan päätöksen oikaisemista koskevia säännöksiä. Koska päätöksen oikaisemista voi vaatia uuden selvityksen perustella myös päätöksen tultua lainvoimaiseksi, tässä ei ilmoiteta määräaikaa.
Tarkemmat tiedot
2.1.3 Yhteenvedon lähettämispäivämäärä (Kohta 6)
Tässä kohdassa ilmoitetaan päivä, jolloin yhteenveto eläkepäätöksistä (P1) lähdetettiin hakijalle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tieto siitä, että UM-osasto saa hälytyksen teoreettisen eläkelaitoksen ja mahdollisen seurannaislaitoksen antamista EU-eläkepäätöksistä. Eläkelaitokset eivät enää lähetä päätöksiään UM-osastolle.
Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osasto (UP-osasto) on yhteyslaitos, kun eläkkeenhakija asuu Suomessa. Kun yhteyslaitos on Suomessa, teoreettinen työeläkelaitos ja mahdollinen seurannaislaitos lähettävät eläkepäätöksensä eläkkeenhakijalle. Kun päätös on annettu lopullisena, eläkkeenhakijalle lähetetään myös muutoksenhakuosoitus.
3.1 UP-osasto lähettää päätöstiedot muiden EU-maiden laitoksille
UP-osasto saa hälytyksen teoreettisen eläkelaitoksen ja mahdollisen seurannaislaitoksen antamista EU-eläkepäätöksistä. Eläkelaitokset eivät lähetä päätöksiään UP-osastolle. Eläkelaitos ei myöskään täytä lomaketta E 210.
Eläketurvakeskuksen UP-osasto yhteyslaitoksena toimittaa kaikki ulkomailta tulevat eläkepäätökset eläkehakemusprosessissa mukana olevien muiden maiden eläkelaitoksille.
Jos eläkehakemusprosessissa on useampia kuin kaksi EU-maata, täytäntöönpanoasetuksen mukaan jokaisen EU-maan eläkelaitoksen pitäisi toimittaa päätökset kaikille muille hakemusprosessissa mukana oleville eläkelaitoksille suoraan, eikä yhteyslaitoksen välityksellä. Siirtymäaikana, ennen kuin EU-maiden välillä siirrytään tietojen sähköiseen välittämiseen, Eläketurvakeskuksen UP-osasto (yhteyslaitos) toimittaa kuitenkin eläkepäätökset eläkehakemusprosessissa mukana olevien muiden EU-maiden eläkelaitoksiin. Menettelystä on sovittu Suomessa.
Tarkemmat tiedot
Kun UP-osasto saa hälytyksen Suomen työeläkelaitoksen antamasta eläkepäätöksestä, UP-osasto toimittaa päätöstiedot ulkomaisille eläkelaitoksille. Jos eläkettä on haettu ainoastaan Suomesta, eläkelaitoksen päätöstietoja ei välitetä muihin EU-maihin.
3.2 UP-osasto tekee päätösten yhteenvedon vain hakijan pyynnöstä
Kun kaikki eläkehakemusprosessissa mukana olevat Suomen eläkelaitokset ovat antaneet oman päätöksensä, ja kun toisten EU-maiden laitokset ovat toimittaneet eläkepäätöksensä UP-osastolle, UP-osasto tekee päätösten yhteenvedon vain hakijan pyynnöstä. Yleensä näissä tilanteissa hakija on sitä mieltä, että kahden tai useamman laitoksen päätöksellä on ollut kielteinen yhteisvaikutus hakijan eläkeoikeuksiin, minkä vuoksi hakija haluaa vaatia asianomaisia laitoksia tarkistamaan päätökset kunkin laitoksen kansallisessa lainsäädännössä säädetyssä määräajassa.
Päätösten yhteenveto annetaan hakijalle asianomaisen laitoksen käyttämällä kielellä (Suomessa suomeksi tai ruotsiksi), tai hakijan pyynnöstä millä tahansa EU:n virallisista kielistä.
UP-osasto toimittaa hakijan pyytämän yhteenvedon ilman päätöskopioita tiedoksi
- eläkkeenhakijalle
- kaikille päätöksen antaneille kotimaan ja EU-maiden laitoksille
- Kelalle, jos Kela on antanut asiassa oman päätöksensä.
Teoreettinen laitos toimittaa yhteenvedon tiedoksi mahdolliselle seurannaislaitokselle.
Yhteenveto ja kaikki prosessiin liittyvät asiakirjat jäävät Eläketurvakeskukseen arkistoitaviksi.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty Kelaan lähettävien E 210-lomakkeiden lukumäärä.
Yhteyslaitos on yleensä eläkkeenhakijan asuinmaan laitos. Kun yhteyslaitos on toisessa EU-maassa, sekä teoreettinen laitos että mahdollinen seurannaislaitos lähettävät eläkepäätöksen ja muutoksenhakuohjeen suoraan hakijalle. Kun päätös on annettu lopullisena, eläkkeenhakijalle lähetetään myös muutoksenhakuosoitus.
4.1 Tieto päätöksestä lomakkeella E 210 lähetetään muiden EU-maiden laitoksille Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen kautta
Toisten EU-maiden laitoksiin toimitetaan tieto työeläkelaitoksen päätöksestä lomakkeella E 210. Toisten EU-maiden laitoksiin ei toimiteta päätöksiä, vaan päätös lähetetään ainoastaan eläkkeenhakijalle itselleen.
Teoreettinen laitos ja mahdollinen seurannaislaitos toimittavat Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen oman E 210 -lomakkeensa.
Eläkelaitos lähettää Kelalle niin monta E 210 -lomaketta kuin eläkeprosessissa on ulkomaisia laitoksia. Kelan kansainvälisten asioiden keskus lähettää E 210-lomakkeet kaikkiin ulkomaisiin laitoksiin.
Vaikka eläkettä olisi haettu ainoastaan Suomesta, E 210 -lomakkeet lähetetään Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen kautta kaikkiin eläkeprosessissa mukana oleviin maihin.
Täytäntöönpanoasetusten säännösten mukaan päätöksiä ei enää välitetä lainkaan yhteyslaitoksen kautta muiden maiden laitoksiin. Siirtymäaikana, ennen kuin EU-maiden välillä siirrytään tietojen sähköiseen välittämiseen, Suomessa sovitun menettelyn mukaisesti Kela toimittaa päätökset ja E 210 -lomakkeet toisen EU-maan yhteyslaitokseen. Menettelystä on sovittu Suomessa.
Ruotsi ja Puola toimivat yhteyslaitoksina uuden täytäntöönpanoasetuksen mukaan, eivätkä toimita päätöksiä ja E 210 -lomakkeita kaikille hakemusprosessissa mukana oleville maille. Jos yhteyslaitos on Ruotsissa tai Puolassa, Kela toimittaa päätökset ja E 210 -lomakkeet kuhunkin hakemusprosessissa mukana olevaan maahan erikseen.
Tarkemmat tiedot
4.1.1 Mitä tietoja työeläkelaitos täyttää lomakkeelle E 210?
Työeläkelaitos täyttää lomakkeelle E 210 tiedon siitä,
- miten eläke on laskettu ja
- sisältääkö eläke tulevan ajan eläkeosan tai
- miksi eläkehakemus on hylätty.
Työeläkelaitos allekirjoittaa E 210 lomakkeen sähköisesti tai käsin.
E 210 -lomakkeelle ei täytetä muutoksenhakua koskevia tietoja, koska eläkkeenhakija on jo saanut muutoksenhakuosoituksen eläkepäätöksen liitteenä.
Jos henkilö on saamansa päätösten yhteenvedon perusteella sitä mieltä, että 2 tai useamman laitoksen päätöksellä on saattanut olla kielteinen yhteisvaikutus hänen oikeuksiinsa, henkilöllä on oikeus vaatia asianomaisia laitoksia tarkistamaan päätökset kunkin laitoksen kansallisessa lainsäädännössä säädetyssä määräajassa.
Täytäntöönpanoasetuksen mukaista päätöksen tarkistamista vastaa Suomen lainsäädännössä lainvoimaisen päätöksen oikaisu. Tämän vuoksi eläkelaitos poistaa lomakkeelta E 210 kohdasta 7 muutoksenhakua koskevan kohdan ja korjaa siihen ”Eläkepäätöksen oikaiseminen”. Liitos: Lomakkeen E 210 täyttöohje
Lomakkeen E 210 täyttöohje on eläkepäätöksen oikaisemista koskevia fraaseja myös ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Fraaseja voidaan käyttää silloin, kun yhteyslaitos on muussa EU-maassa.
Tarkemmat tiedot
Kun sovelletaan perusasetusta, eläkelaitos liittää lomakkeeseen E 210 saatteen, jossa kerrotaan, onko eläkepäätös
- perusasetuksen 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 mukainen vai
- vanhojen asetusten 1408/71 ja 574/72 mukainen.
4.1.2 Kuntoutustuen jatkopäätökset lähetetään ilman lomaketta E 210
Myös kuntoutustuen jatkopäätökset lähetetään muiden EU-maiden laitoksiin, mutta eläkelaitoksen ei tarvitse täyttää niistä lomaketta E 210. Eläkelaitos voi käyttää saatteena yleiseen tietojen vaihtoon käytettävää E 001 -lomaketta.
4.1.3 Uutta päätöstä ei anneta, jos hakemus on aiemmin hylätty eläkeoikeuden puuttumisen vuoksi tai eläke on jo maksussa
Eläketurvakeskuksen valvontaosasto tai eläkelaitos on aiemmin saattanut hylätä eläkehakemuksen sen vuoksi, että hakijalla ei ole ollut Suomessa eläkkeeseen oikeuttavia työsuhteita. Jos tämän jälkeen tulee uusi eläkehakemus (esimerkiksi vanhuuseläkehakemus tai työkyvyttömyyseläkkeen jatkohakemus), uutta päätöstä ei anneta. Uutta päätöstä ei anneta myöskään silloin, kun eläke on jo maksussa.
Eläkelaitos tai Eläketurvakeskuksen valvontaosasto ilmoittaa toiseen EU-maahan Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen kautta E 001 -lomakkeella, että uutta päätöstä ei anneta. E 001 -lomakkeeseen voidaan liittää selvyyden vuoksi kopio aikaisemmasta eläkepäätöksestä. Uutta P5000-lomaketta ei tilata, jos tiedot eivät ole muuttuneet vakuutuskausisovelluksessa olevaan P5000-lomakkeeseen nähden. E 001 -lomakkeella voidaan ilmoittaa, että aiemmin annettu P5000-lomake on edelleen voimassa.
Uusi päätös annetaan kuitenkin silloin, kun hakija on aiemman päätöksen jälkeen työskennellyt Suomessa ja työstä on karttunut uutta eläkettä. Tällöin eläkehakemuksen käsittelee kyseisen työskentelyn vakuuttanut eläkelaitos tai eläkettä maksava eläkelaitos.
Uusi päätös annetaan myös lesken tai lapsen eläkkeestä, joita haetaan ensimmäistä kertaa. Näissä tapauksissa hakijalla on oikeus saada päätös omassa hakemusasiassaan, vaikka edunjättäjä olisi saanut aiempaan eläkehakemukseensa hylkäävän päätöksen toisesta EU-maasta puuttuvien tai riittämättömien vakuutuskausien perusteella.
4.1.4 Vanhuuseläkehakemus ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää
Jos toisesta EU-maasta tulee vanhuuseläkehakemus, jolla eläkettä haetaan Suomesta ennen hakijan ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, eläkelaitos antaa vanhuuseläkkeestä hylkypäätöksen, koska eläkkeen saamisen edellytykset eivät ole vielä täyttyneet.
Jos hakija hakee vanhuuseläkettä ennen ikäluokkansa alinta vanhuuseläkeikää siten, että vanhuuseläkehakemus tulee hylättäväksi, tulee hakijalle tarjota osittaista vanhuuseläkettä.
Osittaista vanhuuseläkettä tarjotaan lähettämälle hakijalle kirje. Kirjeessä kerrotaan osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tehtävästä varhennusvähennyksestä ja osittaisen vanhuuseläkkeen vaikutuksista tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Jos hakija päättää ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen, voidaan eläke myöntää hakijan kirjallisen ilmoituksen perusteella.
Tarkemmat tiedot
4.2 Päätösten yhteenvedon perusteella voi vaatia päätöksen tarkistamista
Kun toisessa EU-maassa oleva yhteyslaitos on vastaanottanut kaikkien muiden eläkehakemusprosessissa mukana olevien laitosten päätökset, yhteyslaitos tekee päätösten yhteenvedon E 211 -lomakkeelle (tai P1-lomakkeelle).
Kun hakija on saanut päätösten yhteenvedon ja jos hakija on yhteenvedon perusteella sitä mieltä, että kahden tai useamman laitoksen päätöksellä on voinut olla kielteinen yhteisvaikutus hänen oikeuksiinsa, hakijalla on oikeus vaatia asianomaisia laitoksia tarkistamaan päätökset kunkin laitoksen kansallisessa lainsäädännössä säädetyssä määräajassa.
Toisen EU-maan yhteyslaitos lähettää kopiot kaikista ulkomaisista päätöksistä ja päätösten yhteenvedoista Kelalle, joka puolestaan toimittaa päätökset ja yhteenvedot edelleen Eläketurvakeskukselle ja teoreettiselle laitokselle. Eläketurvakeskus rekisteröi ulkomailta saapuneet päätökset ja yhteenvedot eläkepäätösrekisteriin.
Suomen eläkelaitos saa tiedon ulkomaan eläkelaitoksen päätöksestä viimeistään päätösten yhteenvedon yhteydessä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Kela voi pyytää teoreettista laitosta ilmoittamaan teoreettisen eläkkeen määrän, jos
- eläkepäätöksessä ei ole laskelmaa teoreettisesta eläkkeestä tai
- Kelalle ilmoitettavan teoreettisen eläkkeen määrä ei ole sama kuin työeläkepäätöksessä.
Eläkkeensaaja voi kirjallisesti pyytää muutoksenhakukelpoista päätöstä Kelalle ilmoitettavan teoreettisen eläkkeen määrästä. Eläkkeen perusteet on jo ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
Eläkkeensaaja voi kuitenkin hakea muutosta
- teoreettisen eläkkeen laskennassa käytettyihin vakuutuskausiin
- teoreettisen eläkkeen laskentaan.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on muutettu tieto siitä, että työeläkelaitos allekirjoittaa lomakkeen.
Eläkepäätöstiedot ilmoitetaan toisiin EU-maihin lomakkeella E 210.
Lomake perustuu aikaisemmin voimassa olleiden EU:n sosiaaliturva-asetusten 1408/71 ja 574/72 mukaiseen menettelyyn. Lomakkeen eri kohdissa viitataan näihin asetuksiin.
Nykyisten sosiaaliturva-asetusten 883/2004 (perusasetus) ja 987/2009 (täytäntöönpanoasetus) mukaiseen päätöstietojen menettelyyn on tarkoitus käyttää sähköistä asiakirjaa SED P 6000. Koska sähköiseen tietojen vaihtoon EU-maiden välillä ei ole vielä siirrytty, Suomessa käytetään edelleen lomaketta E 210. Lomakkeen täyttämisessä tulee ottaa huomioon perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen säännökset.
6.1 Mitä todetaan lomakkeen E 210 saatteessa?
Lomakkeen saatteessa todetaan, onko päätökseen sovellettu perusasetusta 883/2004 ja täytäntöönpanoasesetuta 987/2009 vai ennen 1.5.2010 voimassa olleita asetuksia 1408/71 ja 574/72.
Päätös on annettu
- asetusten 883/2004 ja 987/2009 mukaisena
- asetusten 1408/71 ja 574/72 mukaisena
Decision is issued
- according to Regulations 883/2004 and 987/2009
- according to Regulations 1408/71 and 574/72
Beslutet är fattat
- enligt förordingarna 883/2004 och 987/2009
- enligt förordingarna 1408/71 och 574/72
Der Beschluss wurde gefasst
- gemäß den Verordnungen 883/2004 und 987/2009
- gemäß den Verordnungen 1408/71 und 574/72
6.2 Miten lomake E 210 täytetään?
6.2.1 Ilmoitus eläkehakemusta koskevasta päätöksestä
Kohdassa valitaan, onko kyseessä vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä vai perhe-eläkettä koskeva päätös. Osittainen vanhuuseläke on hakemusprosessin näkökulmasta vanhuuseläke ja työuraeläke työkyvyttömyyseläke.
6.2.2 Kohdat 1-4
Tähän kohtaan täytetään henkilötiedot ja osoitteet.
6.2.3 Kohta 5 ”Hakemus hylätään”
Kohtaan täytetään sekä juridinen että lääketieteellinen hylkäämisperuste.
6.2.4 Mallifraaseja lomakkeeseen E 210
Yleisiä mallifraaseja
Ei ole työeläkkeeseen oikeuttavaa työsuhdetta
- har inte till arbetspension berättigande anställningar
- does not have any employment contracts which entitle to an earnings-related pension
- hat keine Arbeitsverhältnisse auf Grund von denen Ansprüche auf eine Beschäftigtenrente erworben wären
Ei ole oikeutta työeläkkeeseen, hakijalla on työsuhteita ainoastaan alle 23-vuotiaana/18-vuotiaana/17-vuotiaana
- har inte intjänat rätt till arbetspension, sökanden har endast anställningar som avslutats före 23/18/17 års ålder
- has not accrued earnings-related pension rights, the claimant has employment contracts only before the age of 23/18/17
- hat keine Ansprüche auf eine Beschäftigtenrente erworben, der Antragsteller hat Arbeitsverhältnisse nur vor dem Alter von 23/18/17 Jahren
Eläke haettu liian varhaisessa vaiheessa, eläkeikää ei ole täytetty
- har ansökt om pension för tidigt, har inte uppnått pensionsåldern
- pension applied for too early, has not reached retirement age
- Rente zu früh beantragt, hat das Rentenalter noch nicht erreicht
Työkyvyttömyyseläkkeeseen ja työuraeläkkeeseen liittyviä mallifraaseja
Ei ole työeläkelakien edellyttämällä tavalla työkyvytön
- är inte arbetsoförmögen enligt arbetspensionslagarna
- is not incapable of work according to the earnings-related pension acts
- ist nicht arbeitsunfähig gemäß den Beschäftigtenrentengesetzen
Hakemus eläkkeen muuttamiseksi täydeksi eläkkeeksi hylätään, jatkuu osatyökyvyttömyyseläkkeenä
- ansökan om full invalidpension avslagits, fortsätter som delpension
- the application for a full pension is rejected, continues as a partial disability pension
- der Antrag auf eine volle Rente wird abgelehnt, setzt als eine Teilinvalidenrente fort
Työskentelyaikavaatimus ei täyty
- esimerkkihylkäysfraasi tyreä varten
Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen liittyviä mallifraaseja
Saa muuta eläkkeen estävää etuutta
- esimerkkihylkäysfraasi ovea varten
Perhe-eläkeseen liittyviä mallifraaseja
Edunjättäjällä ei ole ollut työeläkkeeseen oikeuttavia työsuhteita/yrittäjätoimintaa
- förmånslåtaren har inte haft till arbetspension berättigande anställningar/företagarverksamhet
- the deceased has had no employment contracts / periods of self-employment which entitle to an earnings-related pension
- der Verstorbene hat keine Arbeitsverhältnisse / selbständige Erwerbstätigkeit gehabt, auf Grund von denen Ansprüche auf eine Beschäftigtenrente erworben wären
Hakijaa ei voida pitää eläketurvan ehtojen tarkoittamana edunsaajana
- pensionssökanden är inte en sådan förmånstagare som avses i arbetspensionslagarna
- the claimant cannot be considered as a beneficiary referred to in the criteria for pension entitlement
- der Antragsteller kann nicht als Begünstigter im Sinne der Rentengesetze betrachtet werden
Lasta ei voida pitää eläkelakien tarkoittamana edunsaajana
- barnet är inte en sådan förmånstagare som avses i arbetspensionslagarna
- the child cannot be considered as a beneficiary referred to in the pension acts
- das Kind kann nicht als Begünstigter im Sinne der Rentengesetze betrachtet werden
Lapsi on täyttänyt 18 vuotta
- barnet har fyllt 18 år
- the child has reached the age of 18
- das Kind hat das Alter von 18 Jahren erreicht
6.2.5 Kohta 6 ”Eläke myönnetään”
6.2.5.1 Kohta 6.1 ”Etuuden myöntämisen perusteena on: ”
Seuraavista vaihtoehdoista rastitetaan kulloinkin soveltuva kohta.
Asetus 1408/71, artikla 46.1.a.i (vastaa asetuksen 883/2004 artiklaa 52.1.a)
Eläke on myönnetty puhtaasti kansallisena tai asetuksen mukaisena kansallisena eläkkeenä (ottaen huomioon asetuksen yhteensovittamista koskevat säännökset). Tällöin eläkkeessä voi olla täysi tuleva aika tai ositettu tuleva aika tai eläke on myönnetty ilman tulevaa aikaa.
Tähän kohtaan voi kirjoittaa esimerkiksi seuraavasti:
Eläkkeessä on täysi tuleva aika
- pensionen är beviljad med full antagendetid
- the pension includes full projected pensionable service
- in der Rente ist volle Zurechnungszeit inbegriffen
Tuleva aika on ositettu Suomen ja muiden EU-maiden vakuutuskausien suhteessa
- antagandetiden har proportionerats i förhållande till försäkringsperioderna i Finland och i de övriga EU-länderna
- projected pensionable service has been proportioned in relation to the insurance periods in Finland and the other EU countries
- die Zurechnungszeit ist gemäß der Versicherungszeiten in Finnland und in den anderen EU-Ländern proportioniert worden
Asetus 1408/71, artikla 46.1.a.ii (vastaa asetuksen 883/2004 artiklaa 52.1.b. ii)
Eläke on myönnetty pro rata -eläkkeenä. Pro rata -eläke on suurempi kuin puhtaasti kansallinen tai asetuksen mukainen kansallinen eläke. Suomessa tähän merkitään mm., jos eläkkeeseen tulee laskettavaksi korotettu karttuma, jolloin pro rata –eläke on suurempi kuin kansallisesti laskettu eläke.
Asetus 1408/71 artikla 46.2
Eläke on myönnetty pro rata -eläkkeenä, koska toisen EU/ETA-maan työskentelykausia tarvitaan eläkeoikeutta varten.
Suomen työeläkepäätöksissä ei täytetä tätä kohtaa.
Asetus 1408/71 artikla 51a.2
Virkamiesten erityisjärjestelmää koskeva laskenta.
Suomen työeläkepäätöksissä ei täytetä tätä kohtaa.
6.2.5.2 Kohta 6.2 ” Etuuksien päällekkäisyyden estämistä koskevaa säännöstöä sovellettiin”
Tämä kohta täytetään yhteensovitustilanteissa.
Yhteensovitussäännöksiä on sovellettu
pvm.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .alkaen ottaen huomioon
”samanlainen etuus”
Kohta rastitetaan, kun eläkkeet on yhteensovitettu tulevan ajan (= samanlainen etuus) päällekkäisyyden estämiseksi.
Tässä kohdassa todetaan: Eläkkeessä on tuleva aika
- pensionen är beviljad med antagandetid
- the pension includes projected pensionable service
- in der Rente ist Zurechnungszeit inbegriffen
”erilainen etuus”
Kohta rastitetaan, kun eläkkeet on yhteensovitettu LITA-korvauksen kanssa, joka on ensisijainen Suomen lisäksi jossakin toisessa EU/ETA-maassa.
Tähän kohtaan kirjoitetaan, mistä korvauksesta on kysymys: Esimerkiksi tapaturmavakuutuskorvaus tai liikennevakuutuskorvaus
- ersättning från olycksfallsförsäkringen eller från trafikförsäkringen
- compensation from workers compensation insurance or motor liability insurance
- Schadenersatz aus der Unfallversicherung oder der Verkehrsversicherung
”muut tulonlähteet”
—- ”ammatin tai liikkeen harjoittaminen”
—- ”muu (ilmoitettava kyseinen tulo)”
Suomen työeläkepäätöksissä ei täytetä tätä kohtaa.
6.2.5.3 Kohta 6.3 ” Päällekkäisyyden estämistä koskevan säännöksen vaikutusta rajoitti niiiden säännösten soveltaminen, jotka sisältyvät”
Asetus 1408/71, artikla 46.a.3.d
Suomen työeläkepäätöksissä ei täytetä tätä kohtaa.
Asetus 1408/71, artikla 46.c (vastaa asetuksen 883/2004 artiklaa 55)
Jos Suomen lisäksi toinenkin EU/ETA-maa ottaa yhteensovituksessa huomioon esim. tapaturmakorvauksen, korvausta ei yhteensoviteta täysimääräisenä, vaan ositettuna maiden kesken. Jos näin on oletettu päätöstä tehtäessä, kohta rastitetaan.
Kohta ”erilaisen etuuden”: Tähän täytetään esim. tapaturmavakuutuskorvaus, joka on otettu huomioon Suomessa.
Seuraavia kohtia ei täytetä työeläkepuolella:
- ”muut tulonlähteet”
- ”ammatin tai liikkeen harjoittaminen tai työtehtävät virkamiehenä
- ”muu (ilmoitettava täsmällisesti)”
- ”asetuksen N:o 574/72 7 artiklan 1 kohtaan”
6.2.5.4 Kohta 6.4 ” Kuukausimaksujen lukumäärä vuosittain”
Suomessa rastitetaan aina annetuista vaihtohdoista 12 kk.
Tähän kohtaan voi kirjoittaa tapauksesta riippuen myös tiedon siitä, jos eläke on maksettu kertasuorituksena
- pensionen har utbetalats som engångsbelopp
- the pension has been paid as a lump sum
- die Rente ist als ein einmaliger Betrag gezahlt worden
Tähän kohtaan voi myös kirjoittaa tiedon, jos hakijalle on myönnetty osittainen vanhuuseläke
- x % av den intjänade pensionen har beviljats som partiell förtida ålderspension
- the applicant has been granted x % of their accrued pension as a partial old-age pension
- als vorgezogene Altersteilrente wurden x % der erdienten Rentenansprüche bewilligt
6.2.5.5 Kohta 6.5 ”Alkaen”
Tähän kohtaan täytetään eläkkeen alkamis- ja muuttumisajankohdat (ei kuitenkaan pelkkiä indeksikorotuksia).
6.2.5.6 Kohta 6.6 ”Määrä kuukaudessa”
Määrä, jota käytetään asetuksen 1408/71 (tai 883/2004) mukaista yhteensovitusta tehtäessä.
Tähän kohtaan täytetään Suomen työeläkkeen bruttomäärä.
6.2.5.7 Kohta 6.7 ”Määrä, joka on myönnetty vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella…”
Tässä kohdassa mainitaan TyEL:n 150 §:n mukaisen vapaaehtoisen TyEL-eläkkeen määrä.
Kohta täytetään vain, jos käsittelevä laitos on pyytänyt tätä määrää.
6.2.5.8 Kohta 6.8 ” Määrä kuukaudessa ennen verojen ym. vähentämistä…”
Tähän kohtaan täytetään Suomen työeläkkeen määrä (bruttomäärä/kk) asetuksen mukaisen yhteensovituksen jälkeen.
6.2.5.9 Kohta 6.9 ” Kuukausittain maksettava määrä (verojen vähentämisen ym. jälkeen maksettava määrä).”
Nettomäärä/kk. Tätä kohtaa ei täytetä.
6.2.5.10 Kohta 6.10 ”Ruotsalaisten laitosten täytettävä”
Kohtaa ei täytetä Suomessa.
6.2.6 Kohta 7 ”Muutoksenhaku ja määräaika”
Tämän kohdan otsikko teksti ”muutoksenhaku ja määräaika” tulee korvata otsikolla ”Eläkepäätöksen oikaiseminen”
- Rättelse av pensionsbeslutet
- Rectification of a pension decision
- Korrektur des Rentenbeschlusses
Kohtaan ”Noudatettava menettely” kirjoitetaan: ”Eläkepäätöksen oikaisua koskeva vaatimus toimitetaan kirjallisesti eläkepäätöksen antaneeseen työeläkelaitokseen Suomessa”
- ”Yrkande om rättelse av pensionsbeslutet ska göras skriftligt hos den arbetspensionsanstalt i Finland som gett pensionsbeslutet”
- ”A demand for rectification of a pension decision is to be submitted in writing to the pension provider in Finland that issued the pension decision”
- ”Ein Antrag auf Korrektur des Rentenbeschlusses ist schriftlich bei der finnischen Erwerbsrentenanstalt einzureichen, die den Rentenbeschluss gefasst hat”
Kohtaan määräaika laitetaan viiva.
6.2.7 Kohta 8 ” Laitos, jota asia koskee”
Tämän kohdan täyttää päätöksen antanut työeläkelaitos sähköisesti tai käsin.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen tehty teknisiä muutoksia. Lisätty tieto, missä ohjeessa on kerrottu tarkemmin kolmannen maan kansalaisista.
EU:n sosiaaliturva-asetuksella 883/2004 (perusasetus), joka tuli voimaan 1.5.2010, on pääsääntöisesti kumottu EU:n sosiaaliturva-asetus 1408/71.
Perusasetuksessa on siirtymäsäännöksiä niistä tilanteista, joissa tätä 1.5.2010 voimaan tullutta perusasetusta ei kuitenkaan sovelleta. Perusasetukseen on otettu tällaisia siirtymäsäännöksiä, jotta henkilön sosiaaliturvaan ei tulisi yllättäviä muutoksia uusien säännösten johdosta. Siirtymäsäännöksillä on siis tarkoitus suojata EU:ssa liikkuvia henkilöitä.
7.1 Yleistä EU:n sosiaaliturva-asetuksen siirtymäsäännöksistä
EU:n sosiaaliturva-asetuksen perusteella ei synny oikeuksia sen soveltamisen alkamispäivää edeltävältä ajalta. Esimerkiksi eläketapahtuma on voinut sattua ennen asetusten soveltamisen alkamispäivää, mutta oikeus eläkkeeseen syntyy vasta asetusten voimaan tultua.
Kun määritetään oikeutta etuuksiin, huomioon otetaan
- kaikki vakuutuskaudet ja työskentelykaudet
- itsenäisen ammatinharjoittamisen kaudet
- asumiskaudet, jotka EU-maan lainsäädännön mukaan ovat täyttyneet ennen sosiaaliturva-asetuksen voimaantuloa.
Lähtökohtana on, että oikeus etuuteen on saavutettu sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 mukaisesti, vaikka etuus liittyy tapahtumaan, joka sattui ennen asetuksen soveltamisen alkamispäivää.
7.2 Perusasetuksen siirtymäsäännöksistä
Perusasetuksessa on säännökset siitä, että henkilöön voidaan tietyin edellytyksin soveltaa edelleen asetuksen 1408/71 mukaan määräytyvää lainsäädäntöä enintään 10 vuoden ajan. Näin ollen, jos henkilöön sovelletaan perusasetuksen 883/2004 mukaan jonkin muun kuin sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jota henkilöön sovelletaan asetuksen 1408/71 mukaan, henkilöön sovelletaan edelleen tätä vanhaa lainsäädäntöä niin kauan kuin henkilön tilanne säilyy muuttumattomana.
7.2.1 Perusasetuksen sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevat siirtymäsäännökset
Perusasetuksessa 883/2004 on tapahtunut seuraavia muutoksia:
- 1.5.2010, uusi asetus 883/2004 asetuksen 1408/71 tilalle
- 1.1.2011, asetusta 883/2004 ryhdyttiin soveltamaan kolmansien maiden kansalaisiin eräin poikkeuksin
- 1.4.2012, Sveitsi ryhtyi soveltamaan asetusta 883/2004
- 1.6.2012, ETA-maat ryhtyivät soveltamaan asetusta 883/2004
- 28.6.2012, asetusta 883/2004 muutettiin
- 2.2.2013, ETA-maat ryhtyivät soveltamaan 28.6.2012 muuttunutta asetusta 883/2004
- 1.1.2015 Sveitsi ryhtyi soveltamaan 28.6.2012 muuttunutta asetusta 883/2004.
Jos henkilön työskentely on alkanut ennen perusasetuksen voimaantuloa, tulee selvittää, vaikuttavatko siirtymäsäännökset sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön määräytymiseen.
Perusasetuksen sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevat siirtymäsäännökset tulevat sovellettavaksi, jos
- vakuuttamismaa vaihtuisi uusien säännösten perusteella
- henkilön tilanne on muuttumaton eikä
- henkilö halua, että uusia säännöksiä sovelletaan.
Lähtökohtana on siis vanhojen säännösten noudattaminen niin kauan kuin henkilön aikaisempi tilanne pysyy muuttumattomana, enintään kuitenkin 10 vuotta.
Henkilö voi itse pyytää, että perusasetuksen 883/2004 säännöksiä sovelletaan:
- Jos pyyntö on tehty 3 kuukauden kuluessa EU-asetuksen muuttumisesta, sovelletaan uusia säännöksiä muutoksen alkamispäivästä lukien.
- Jos pyyntö esitetään 3 kuukauden määräajan päätyttyä, henkilöön sovelletaan uusia säännöksiä pyynnön esittämistä seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien.
Pyyntö tehdään sen maan toimivaltaiselle laitokselle, jonka lainsäädäntö uusien säännösten perusteella tulee sovellettavaksi. Suomessa tämä toimivaltainen laitos on Eläketurvakeskus.
Vain henkilö itse voi vaatia, että muuttuneita säännöksiä sovelletaan. Työnantajan pyynnöstä ei muuttuneita säännöksiä voida soveltaa.
Jos sekä vanhan asetuksen että uuden perusasetuksen säännösten mukaan työskentelyyn sovelletaan saman maan lainsäädäntöä, saa henkilö A1-todistuksen uuden perusasetuksen sääntöjen mukaan. Näissä tilanteissa siirtymäsäännöillä ei siis ole merkitystä.
7.2.2 Työskentely EU-maissa
7.2.2.1 Ennen 1.5.2010 alkanut työskentely
Jos henkilön työskentely EU-maissa on alkanut ennen 1.5.2010, henkilön sosiaaliturva määräytyy asetuksen 1408/71 määräysten mukaan seuraavat 10 vuotta, jos henkilön tilanne pysyy muuttumattomana.
Perusasetuksessa muuttuivat tiettyjä henkilöryhmiä koskevat säännökset. Siirtymäsäännöksillä on siten merkitystä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Kuljetusyritysten henkilökunta (rekkakuskit ja lentohenkilökunta). Kuljetusyritysten henkilökuntaa koskevaa omaa säännöstä ei ole 1.5.2010 – 27.6.2012 välisenä aikana.
- Valintaoikeus (E103) edustustojen palveluksissa oleville ja EY:n avustavalle henkilökunnalle. Valintaoikeus poistui 1.5.2010 alkaen.
- Työskentely tavallisesti useassa eri EU-maassa yhden työnantajan palveluksessa niin, ettei huomattavaa osaa tehdä asuinmaassa. Aikana ennen 1.5.2010 riitti, että asuinmaassa työskenneltiin edes vähäisessä määrin, jotta asuinmaan lainsäädäntöä sovellettiin.
- Työskentely työntekijänä yhdessä maassa ja yrittäjänä toisessa. Sosiaaliturva saattoi tietyissä tilanteissa jakaantua kahteen eri maahan johtuen asetuksen 1408/71 liitemääräyksestä.
Asetuksen 1408/71 vakuuttamista koskevia määräyksiä voidaan soveltaa siirtymäsäännön perusteella enintään 30.4.2020 saakka.
Esimerkkejä: Siirtymäsäännös 1.5.2010
Henkilö asuu Virossa ja työskentelee rekkakuskina suomalaiselle työnantajalle. Henkilö ajaa useissa eri Euroopan maissa ja asuinmaassaan Virossa henkilö tekee 25 % työstään. Työskentely on alkanut 1.1.2010 eikä tilanne ole muuttunut.
- Aikana ennen 1.5.2010 henkilöön sovelletaan asetuksen 1408/71 artiklan 14.2.a nojalla työnantajan kotipaikan Suomen lainsäädäntöä.
- 1.5.2010 alkaen asetuksen 883/2004 artiklan 13.1.a nojalla henkilöön tulisi soveltaa asuinmaan Viron lainsäädäntöä.
- Koska tilanne on pysynyt muuttumattomana, sovelletaan edelleen työnantajan kotipaikan Suomen lainsäädäntöä, jollei henkilö itse vaadi, että Viron lainsäädäntöä sovelletaan.
Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee täällä yrittäjänä. Lisäksi henkilö työskentelee Ruotsin lipun alla olevalla aluksella työsuhteessa ruotsalaiseen varustamoon. Työskentely molemmissa maissa on alkanut ennen 1.5.2010 ja tilanne on pysynyt muuttumattomana.
- Aikana ennen 1.5.2010 henkilön sosiaaliturva jakaantui sekä Suomeen että Ruotsiin asetuksen 1408/71 artiklan 14c.b nojalla, koska Suomella oli yrittäjiä koskeva liitemääräys.
- Perusasetuksen 883/2004 artiklan 13.3 mukaan henkilön tulisi kuulua ainoastaan työsuhdemaansa Ruotsin sosiaaliturvaan.
- Koska tilanne on pysynyt muuttumattomana, voi henkilön sosiaaliturva olla jakaantunut myös 1.5.2010 jälkeen, jollei henkilö itse vaadi, että sovelletaan vain Ruotsin lainsäädäntöä.
Tarkemmat tiedot
7.2.2.2 Ennen 28.6.2012 alkanut työskentely
28.6.2012 alkaen muuttuivat perusasetuksen 883/2004 seuraavat vakuuttamista koskevat määräykset:
- Työskentely työntekijänä useassa eri EU-maassa. Vakuuttaminen voi muuttua niillä työntekijöillä, jotka eivät tee huomattavaa osaa työstään asuinmaassaan ja joilla on työnantajia asuinmaassaan ja yhdessä muussa EU-maassa.
- Lentohenkilökunta. Kotiasemasääntö tuli entisten useassa maassa työskentelevien henkilöiden säännösten tilalle.
- Toiminta jossakin maassa on pienimuotoista. Määräys pienimuotoisen toiminnan jättämisestä huomiotta muuttui.
Jos näiden ryhmien kohdalla sovellettava lainsäädäntö muuttuisi 28.6.2012, sovelletaan aikaisempia määräyksiä seuraavat 10 vuotta edellyttäen, että tilanne pysyy muuttumattomana.
Tämän siirtymäsäännön perusteella perusasetuksen 883/2004 määräyksiä ajalta 1.5.2010 – 27.6.2012 voidaan soveltaa enintään 27.6.2022 saakka.
Esimerkkejä: Siirtymäsäännös 28.6.2012
Henkilö on aloittanut työskentelyn 1.1.2012 Suomessa suomalaiselle työnantajalle ja Virossa virolaiselle työnantajalle. Henkilö asuu Suomessa, mutta ei tee huomattavaa osaa työstään Suomessa. Henkilön tilanne on pysynyt muuttumattomana.
- Aikana ennen 28.6.2012 henkilöön sovelletaan henkilön asuinmaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä artiklan 13.1.a nojalla, koska henkilöllä on useita työnantajia.
- 28.6.2012 muuttuneen artiklan 13.1.b.iii mukaan henkilöön tulisi soveltaa henkilön ulkomaisen työnantajansa kotipaikan eli Viron lainsäädäntöä.
- Koska tilanne on pysynyt muuttumattomana, sovelletaan henkilöön edelleen asuinmaan Suomen lainsäädäntöä, jollei henkilö itse vaadi, että sovelletaan Viron lainsäädäntöä.
Henkilö työskentelee lentäjänä irlantilaiselle työnantajalle 1.1.2012 alkaen ja lentää useissa eri EU-maissa. Henkilö asuu Suomessa, mutta ei tee huomattavaa osaa työstään Suomessa. Henkilön kotiasema on Suomessa. Henkilön tilanne on pysynyt muuttumattomana.
- Aikana ennen 28.6.2012 henkilöön sovelletaan työnantajan kotipaikan Irlannin lainsäädäntöä artiklan 13.1.b nojalla, koska henkilö ei tee huomattavaa osaa työstään asuinmaassaan.
- 28.6.2012 voimaan tulleiden muutosten johdosta henkilöön sovelletaan artiklan 11.5. perusteella kotiasemamaan Suomen lainsäädäntöä.
- Koska tilanne on pysynyt muuttumattomana, sovelletaan henkilöön edelleen työnantajan kotipaikan Irlannin lainsäädäntöä, jollei henkilö itse vaadi, että sovelletaan Suomen lainsäädäntöä.
Tarkemmat tiedot
7.2.3 Työskentely ETA-maissa
ETA-maat ryhtyivät soveltamaan perusasetusta 883/2004 1.6.2012 lukien.
Ennen tätä ajankohtaa alkaneeseen työskentelyyn sovelletaan asetuksen 1408/71 määräyksiä myös 1.6.2012 jälkeen, jos henkilön tilanne on pysynyt muuttumattomana. Asetusta 1408/71 voidaan soveltaa ETA-maissa työskentelevään 10 vuotta eli enintään 31.5.2022 saakka.
ETA-maat eivät tulleet mukaan perusasetuksen 883/2004 muutoksiin vielä 28.6.2012 vaan ryhtyivät soveltamaan kyseisiä muutoksia vasta 2.2.2013 lähtien. Siirtymäsäännön perusteella perusasetuksen 883/2004 määräyksiä ajalta 1.5.2010 – 27.6.2012 voidaan soveltaa ETA-maissa työskentelevään enintään 1.2.2023 saakka.
7.2.4 Työskentely Sveitsissä
Sveitsi ryhtyi soveltamaan perusasetusta 883/2004 1.4.2012 lukien.
Ennen tätä ajankohtaa alkaneeseen työskentelyyn sovelletaan asetuksen 1408/71 määräyksiä, jos henkilön tilanne on pysynyt muuttumattomana. Asetusta 1408/71 voidaan soveltaa Sveitsissä työskentelevään 10 vuotta eli enintään 31.3.2022 saakka.
Sveitsi ei ryhtynyt soveltamaan perusasetuksen 883/2004 muutoksia vielä 28.6.2012, vaan vasta 1.1.2015 lähtien. Siirtymäsäännön perusteella perusasetuksen 883/2004 määräyksiä ajalta 1.5.2010 – 27.6.2012 voidaan soveltaa Sveitsissä työskentelevään enintään 31.12.2024 saakka.
7.2.5 Kolmannen maan kansalaiset
Perusasetus ei koskenut kolmansien maiden kansalaisia 1.5.2010 alkaen. Perusasetus laajeni koskemaan kolmannen maan kansalaisia vasta 1.1.2011 alkaen.
Ennen 1.1.2011 kolmansien maiden kansalaisten vakuuttaminen ratkaistiin asetuksen 1408/71 määräysten mukaan.
Jos tällaisen henkilön kohdalla sovelletaan siirtymäsäännöstä, sitä voidaan soveltaa enintään 31.12.2020 saakka.
Katso kolmannen maan kansalaisista ohje EU-asetuksen henkilöllisestä soveltamisalasta.
7.3 Mikä on muuttumaton tilanne?
Siirtymäsäännösten soveltamisen edellytys on, että henkilön tilanne on pysynyt muuttumattomana.
Tilanteen muuttumattomuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Jos mailla on eri näkemys siitä, onko tilanne muuttumaton vai ei, tulee maiden Käytännön oppaan mukaan pyrkiä löytämään asiaan yhdessä ratkaisu.
Tilanteen muuttumisena pidetään
- uutta työsuhdetta, jolloin työnantaja vaihtuu
- työsuhteen päättymistä
- asuinpaikan muuttumista maasta toiseen.
Muuttumaton tilanne on esimerkiksi seuraavissa tilanteissa
- sovellettavaa lainsäädäntöä koskevan todistuksen (E101/A1) voimassaolo päättyy
- lentohenkilökuntaan kuuluvan henkilön pelkkä kotiasema vaihtuu.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tarkentava tieto, miten P6000 SED:llä ilmoitetaan tilanteesta, jossa työkyvyttömyyseläkkeenhakija on kuollut sairauspäivärahakaudella ennen ensisijaisuusajan päättymistä.