EU-eläkehakemuksen käsittely

Lääketieteellisen tiedon vaihtamiseen ja siihen liittyviin kustannuksiin on vahvistettu horisontaalisia BUC:ja.

Lääketieteellistä lisätietoa voidaan vaihtaa myös eläkehakemusta koskevaan BUC:iin liittyvien P8000 (Lisätietopyyntö) ja P9000 (Vastaus lisätietopyyntöön) SED:eillä.

Lääketieteellisen tiedon merkitseminen SED:iin

Kun lääketieteellistä tietoa lähetetään toiseen EU-maahan, tulee SED:iin merkitä se erityisellä tavalla. RINA:ssa lääketieteellinen liite merkitään lataamisen jälkeen asiakirjan nimen vieressä olevasta ikonista, joka muuttuu harmaasta vihreäksi. Lääketieteellisen tiedon merkitseminen SED:iin tulee tehdä riippumatta siitä, millä SED:llä tieto lähetetään.

P8000 SED Suomeen toisesta EU-maasta

Lähtökohtaisesti Eläketurvakeskus vastaa ulkomailta tuleviin tiedusteluihin, kun Eläketurvakeskus on yhteyslaitos.

Jos toinen EU-maa pyytää Suomesta lääketieteellistä tietoa P8000 SED:llä, joka on osoitettu sekä Eläketurvakeskukselle että eläkelaitokselle, sanomakopio välittyy vain Eläketurvakeskukselle. Eläketurvakeskus pyytää tarvittavat tiedot eläkelaitokselta EESSI:n ulkopuolella ja vastaa toiselle EU-maalle P9000 SED:llä.

Jos lääketieteellistä tietoa pyydetään suoraan eläkelaitokselta ja P8000 SED on osoitettu vain eläkelaitokselle, eläkelaitos vastaa toiselle EU-maalle P9000 SED:llä.

P8000 SED Suomesta toiseen EU-maahan

Jos Suomen eläkelaitos tarvitsee lääketieteellistä tietoa toisesta EU-maasta, eläkelaitos voi lähettää suoraan P8000 SED:n toiseen EU-maahan ja pyytää tarvitsemaansa tietoa suoraan toisen EU-maan laitokselta. Tällöin P8000 ei tule Eläketurvakeskukselle tiedoksi.

Lääketieteellisen tiedon pyytämistä ja siihen vastaamista koskeva horisontaalinen BUC

• H_BUC_08 Lääkärinlausuntoa koskeva pyyntö (Request for Medical Report). Alla olevassa taulukossa on lueteltu tähän BUC:iin liittyvät SED:t.

BUC aloitetaan H120 SED:llä, jonka lääketieteellistä tietoa pyytävän EESSI-asian omistaja lähettää. Vastauksena EESSI-asian vastapuoli lähettää H121 SED:n ja liittää lääketieteellisen tiedon SED:iin. BUC sisältää myös aliprosesseja.

Lääketieteellinen lisätieto voi olla EU:ssa yhteisesti määritelty yksityiskohtainen lääkärinlausunto (Detailed Medical Report) tai muu pyydetty lääketieteellinen selvitys. Suomessa käytetään edelleen ensisijassa kansallisia lääkärinlausuntoja ja yksityiskohtainen lääkärinlausunto lähetetään vain pyynnöstä.

Menettely, kun toisen EU-maan laitos pyytää lääkärinlausuntoa Suomesta H_BUC_08:lla

Lääkärinlausuntopyyntöä koskevan EESSI-asian omistaja toisessa EU-maassa voi lähettää pyynnön vain yhdelle laitokselle Suomessa.

Jos henkilö on ollut työeläkevakuutettu, työeläkejärjestelmä vastaa lausunnon hankkimisesta.

• Jos pyyntö on osoitettu eläkelaitokselle, eläkelaitos vastaa prosessista kokonaisuudestaan eli lääkärinlausunnon hankkimisesta ja sen lähettämisestä toiseen EU-maahan.
• Jos pyyntö on osoitettu Eläketurvakeskukselle, Eläketurvakeskus vastaa prosessista yhdessä eläkelaitoksen kanssa EESSI:n ulkopuolella ja Eläketurvakeskus lähettää lääkärinlausunnon toiseen EU-maahan.

Jos henkilö ei ole ollut työeläkevakuutettuna Suomessa, vastaa Kela lääkärinlausunnon hankkimisesta. Työeläkejärjestelmään tullut pyyntö uudelleen ohjataan Kelaan.

Kun itsenäinen H_BUC_08 on osoitettu Eläketurvakeskukselle, mutta henkilön eläkehakemus on jo ratkaistu, Eläketurvakeskus uudelleen ohjaa BUC:n eläkelaitokselle. Aliprosessia H_BUC_08 ei voi uudelleen ohjata.

Menettely, kun Suomesta pyydetään lääketieteellistä lisätietoa toisesta EU-maasta H_BUC_08:lla

Kun EESSI-asian omistaja on Suomessa, lähtökohtana on, että kukin toimija pyytää itse tarvitsemansa lääkärinlausunnon tai muun selvityksen.

Lääketieteellisiä tietoja koskeva ilmoitus

• H_BUC_09 Lääketieteellisiä tietoja koskeva ilmoitus (Notification of Medical Information). Alla olevassa taulukossa on lueteltu tähä BUC:iin liittyvät SED:t. 

Lääketieteellisen tiedon voi lähettää toiseen jäsenvaltion ilman eri pyyntöä, jos se on tarpeellista. Tällöin BUC aloitetaan H121 SED:llä.

Lääketieteellisen selvityksen hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia koskeva BUC

• H_BUC_04 Hallinnollisen tarkastuksen tai lääkärintarkastuksen korvaaminen (Reimbursement of Administrative Check or Medical Examination). Alla olevassa taulukossa on lueteltu tähän BUC:iin liittyvät SED:t.

Uusia lääketieteellisiä tutkimuksia pyytävä laitos vastaa tutkimuskustannuksista. EU-säännösten mukaisesta kustannusten korvaamisesta on luovuttu Pohjoismaiden ja Ison-Britannian kesken.

Niissä tilanteissa, joissa toisen EU-maan laitos osoittaa lääketieteellistä lisäselvitystä koskevan pyynnön Eläketurvakeskukselle, Eläketurvakeskus täyttää kustannusten korvaamisen liittyvät SED:t eläkelaitoksen puolesta ja välittää toiselle EU-maalle eläkelaitoksen ilmoittamat maksutiedot. Eläketurvakeskus välittää myös toiselta maalta saamansa vastaukset eläkelaitokselle tiedoksi.

Jos toisen EU-maan laitos lähettää lääketieteellistä selvitystä koskevan pyynnön suoraa eläkelaitokselle, eläkelaitos huolehtii myös kustannusten korvaamista koskevien SED:ien lähettämisestä itse.

SED:n H020 kohdassa 1 ”Kokonaissaatava” tulee täyttää pakollisina tietoina seuraavat kohdat:

• 1.1.1. ja 1.1.2. Velkojalaitoksen tunnus ja nimi
• 1.2. Velkojalaitoksen antama koonnin viite
• 1.3. Laskujen kokonaismäärä
• 1.4.1. Määrä
• 1.4.2. Valuutta

Näiden lisäksi SED:iin tulisi täyttää Kohta 1.6. Pankkitilitiedot (IBAN ja BIC-SWIFT).

SED:n H020:lla osio 2 on otsikoitu ”2. Yksittäinen saatava”.

Tämän osion alla on henkilötiedot, jotka mielestämme on syytä antaa SEDillä.

Henkilötietojen lisäämisen jälkeen aktivoituvat 2-osion pakolliset tiedot, joita ovat:

• 2.2.1. Viitaten toimittamaanne lääkärintarkastusta koskevaan pyyntöön
• 2.2.1. Laatimispäivä
• 2.2.3. Velkojalaitoksen laskunumero
• 2.2.4.1. Määrä 
• 2.2.4.2. Valuutta

Kela hankkii lääketieteellisen selityksen, jos EESSI-asian osapuolina ovat vain Eläketurvakeskus ja Kela. Tällöin Kela huolehtii kustannusten korvaamista koskevien SED:ien lähettämisestä.

Kuntoutustuen jatkoa koskevat lääkärinlausunnot EESSI-prosessissa

Työkyvyttömyyseläkkeelle haetaan normaalisti jatkoa pelkällä lääkärinlausunnolla. Työkyvyttömyyseläkkeen jatkoa koskevat lääkärinlausunnot lähetetään myös EESSI:ssä toiseen EU-maahan.

Eläkelaitos toimittaa jatkolausunnot Eläketurvakeskukselle, joka tutkii henkilön kokonaistilanteen ja toimittaa lääkärinlausunnon ulkomaille seuraavissa tilanteissa:

• eläkkeenhakijalla on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä toisessa EU-maassa tai maksussa osa- tai täysi työkyvyttömyyseläke toisesta EU-maasta tai
• hakijan EU-maan työkyvyttömyyseläkehakemus on aiemmin hylätty.

Eläkehakemusta ei lähetetä toiseen EU-maahan, jos hakemus on hylätty toisessa maassa jollain seuraavista syistä:

• Ei vakuutettua, eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa
• Ei eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä tai muut juridiset edellytykset eivät täyty
• Työskentelyä alle 12 kk, ei eläkeoikeutta.

Hakemustietojen välittäminen Eläketurvakeskuksen UP-osastolle

Jos eläkehakemus on välittynyt Santran kautta teoreettiselle laitokselle ja Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle (UP-osasto), teoreettinen eläkelaitos lähettää UP-osastolle vain saamansa tai tekemänsä lisäselvitykset.

Jos hakemus ei ole jo välittynyt UP-osastolle, lähettää teoreettinen eläkelaitos UP-osastolle kaikki hakemusasiakirjat ja saadut lisäselvitykset ETK4000-lähetteen liitteinä heti hakemuksen käsittelyyn ottamisen yhteydessä. Välitettävät tiedot käyvät ilmi ETK4000-lähetteestä ja niistä toimitetaan sillä hetkellä käytettävissä olevat tiedot.

Teoreettinen eläkelaitos lähettää UP-osastolle seuraavat tiedot:

• hakemuslomake
• U-liite (perhe-eläkkeissä sekä edunjättäjän että hakijan)
• kaikki ulkomaista asumista ja työskentelyä koskevat asiakirjat
• B-lääkärinlausunnot ja muut terveydentilaa koskevat selvitykset
• kuntoutusasiakirjat
• LITA-tiedot ja -maksaja
• edunvalvontapäätös
• regressivaatimus (sosiaaliviranomainen, työttömyyskassa, muu vaatija)
• vakuutuskausien osalta ilmoitus siitä, että P5000 on valmis, tai että vanhat vakuutuskaudet ovat edelleen voimassa (milloin annettu), tai että P5000:ta ei ole voitu vielä pyytää (syy miksi ei ole pyydetty)
• hakijan tai edunjättäjän viimeinen työskentelypäivä, jos tiedossa
• jos hakemusta ei käsitellä Suomen työeläkkeen osalta, syy siihen
• ulkomaan eläkkeen toivottu alkamisajankohta, jos ei ilmene hakemukselta
• hakijan pankkitilitiedot, jos eivät ilmene hakemukselta
• hakijalta pyydetyt lisätiedot ja mihin mennessä lisätiedot on pyydetty toimittamaan
• muut asiaan vaikuttavat tiedot.

Lisätietojen pyytäminen

Eläkelaitos pyytää tarvitsemansa lisätiedot suoraan hakijalta. UP-osasto pyytää eläkehakemuksen ulkomaille toimittamista varten tarvitsemansa lisätiedot hakijalta, jos eläkelaitos ei ole ilmoittanut jo pyytäneensä tietoja. Hakija voi saada samaa asiaa koskevan tiedustelun sekä eläkelaitokselta että UP-osastolta.

Saadut lisäselvitykset on toimitettava muille hakemusta käsitteleville toimijoille. Eläkelaitos voi välittää saadut tiedot UP-osastolle vapaamuotoisesti. Jos tieto tulee välittää myös Kelalle, Kela on toivonut, että tietoja ei välitetä Kelaan sähköpostin liitetiedostona. Lisäselvitysten kiirehtiminen on ensisijaisesti tiedot pyytäneen laitoksen vastuulla. Myös muut toimijat voivat halutessaan kiirehtiä asiakasta.

Suomen vakuutuskausien pyytäminen

Eläkelaitos pyytää vakuutuskaudet (P5000) heti, kun eläkehakemuksen ratkaisu ja eläketapahtumapäivä ovat tiedossa.  UP-osasto saa hälytyksen valmistuneista vakuutuskausista suoraan vakuutuskausisovellukselta.

Ulkomaisten vakuutuskausien pyytäminen EU-laskentaa varten

Kun hakija/edunjättäjä on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa, on eläke laskettava aina sekä kansallisin että EU-säännöin. Vaikka hakija ei hakisikaan vielä ulkomaista eläkettä, teoreettinen laitos pyytää UP-osaston välityksellä vakuutuskaudet (E 205-lomakkeen tai P5000 SEDin) kaikista niistä EU-maista, joissa hakija on ilmoittanut työskennelleensä. Työeläkkeen pro rata -eläkkeen laskemiseksi pelkät työskentelykaudet riittävät.

Kun eläkettä ei (vielä) haeta ulkomailta, eläkehakemusta ei pitäisi virittää eläkehakemusrekisteriin EU-eläkehakemuksena. Teoreettinen laitos voi joutua tekemään virityksen EU-eläkehakemuksena esimerkiksi sen vuoksi, että laitos voi laskea eläkkeen EU-säännöin. Jos kysymyksessä ei ole EU-eläkehakemus, teoreettinen laitos ilmoittaa siitä

• Eläketurvakeskuksen UP-osastolle
• Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen
• tarvittaessa seurannaislaitokseen.

Eläkelaitoksen päätös

UP-osasto saa hälytyksen eläkelaitoksen antamasta EU-eläkepäätöksestä. Eläkelaitos ei lähetä päätöstään UP-osastolle.

Uusien tietojen välittäminen UP-osastolle

Aina kun eläkelaitokseen tulee aineistoa, jolla on vaikutusta eläkehakemuksen käsittelyyn tai ratkaisemiseen, aineisto on toimitettava välittömästi myös UP-osastolle, jos UP-osasto ei ole saanut tietoa suoraan Santran kautta. Tällaista aineistoa ovat mm.

• sosiaaliviranomaisen tai työttömyyskassan regressivaatimus
• edunvalvojan määräys
• uusi lääkärinlausunto
• työkyvyn selvitykseen liittyvät asiakirjat.

Milloin on kyseessä ulkomaille toimitettava hakemus?

EU-hakemusprosessi aloitetaan yleensä aina, kun hakija on ilmoittanut hakevansa myös toisen EU-maan eläkettä.

Jos hakija ei hae ulkomaan eläkettä, vaikka hänellä vaikuttaisi olevan oikeus siihen, eläkelaitos voi

• olla yhteydessä hakijaan
• siirtää asian myös Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osaston (UP-osasto) selvitettäväksi.

Jos eläkelaitos päättää siirtää asian UP-osaston selvitettäväksi, eläkelaitos 

• lähettää hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan UP-osastolle 
• pyytää UP-osastoa olemaan yhteydessä hakijaan ulkomaan eläkkeen hakemisen osalta.

UP-osasto ei saa Santran välityksellä hakemuksia, joissa ulkomaista eläkettä ei hakemuslomakkeella olevan tiedon mukaan haeta.

Vaikka hakija on ilmoittanut hakevansa ulkomaista eläkettä, joissakin tilanteissa on kuitenkin tarpeen olla yhteydessä hakijaan ja pyytää häntä arvioimaan uudelleen, haluaako hän todella hakea ulkomaista eläkettä kyseisellä hakemuksella. Vanhuuseläkkeissä on joissakin tilanteissa syytä tarkistaa, mistä alkaen ulkomaan vanhuuseläkettä halutaan hakea.

Vaikka hakemusta ei lähtökohtaisesti tietyissä tilanteissa toimiteta ulkomaille, asiasta on oltava yhteydessä hakijaan. Hakemus toimitetaan kuitenkin ulkomaille aina silloin, jos hakija sitä nimenomaisesti vaatii.

Missä tilanteissa on syytä olla yhteydessä eläkkeenhakijaan?

• Hakija ei ole ollut vakuutettuna EU-maassa, jossa hän on ilmoittanut oleskelleensa (esimerkiksi maassa ei ole asumisperusteista järjestelmää tai oleskelu on ollut vain lyhytaikaista).
• Hakija on ollut toisessa EU-maassa Suomesta lähetettynä työntekijänä ja koko tämän työskentelyn ajan Suomessa työeläkevakuutettu.
• Hakija saa Suomesta osa-aikaeläkettä ja hakee eläkettä toisesta EU-maasta. Tällöin ulkomainen lakisääteinen työeläke estäisi osa-aikaeläkkeen saamisen.
• Hakijan eläkehakemus on aikaisemmin hylätty toisessa EU-maassa sen vuoksi, että työskentelyä toisessa maassa on ollut alle 12 kuukautta tai että hakija ei ole ollut vakuutettuna tässä maassa, ja/tai toisesta maasta on saatu niin sanottu nollavakuutuskausitodistus ja tämän jälkeen tulee uusi eläkehakemus tai lääkärinlausunto työkyvyttömyyseläkkeen jatkohakemuksena. Tällöin edellytetään myös, että vakuutetulla ei ole uusia vakuutuskausia kyseissä maassa.
• Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty ja toinen EU-maa on myöntänyt määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai hylännyt sen ja hakija toimittaa uuden lääkärinlausunnon valitusta varten.

Ulkomaisen vanhuuseläkkeen alkamisajankohtaan liittyvät tilanteet, joista on syytä olla yhteydessä hakijaan

• Jos hakija ei ole ilmoittanut hakemuksella, mistä alkaen hän hakee ulkomaista eläkettä, häneltä on aina tiedusteltava haluttu eläkkeen alkamisajankohta. Eläkehakemusta ei voi toimittaa ulkomaille ilman tietoa halutusta eläkkeen alkamisajasta.
• Eläkkeenhakija hakee ulkomaan vanhuuseläkettä aiemmasta ajankohdasta kuin Suomen työeläkettä ja eläkkeenhakija on saanut Suomesta sosiaalietuuksia. Ulkomainen vanhuuseläke saattaa estää Suomen sosiaalietuuksien, esimerkiksi työttömyysetuuksien saamisen.
• Eläkkeenhakija hakee vanhuuseläkettä toisesta EU-maasta ajankohdasta, josta hän ei sitä voi saada, koska hän ei ole täyttänyt kyseisen maan vanhuuseläkeikää. Hakijaa neuvotaan, mistä alkaen hän voi eläkettä hakea.
• Henkilö hakee ulkomaan vanhuuseläkettä liian aikaisessa vaiheessa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö hakee vanhuuseläkettä Suomesta ja ilmoittaa hakemuksella hakevansa ulkomaan eläkettä alkamaan esimerkiksi vasta kahden vuoden päästä. Hakijaa neuvotaan hakemaan ulkomaan eläkettä uudelleen noin 6-12 kuukautta ennen haluttua eläkkeen alkamisajankohtaa.

Maakohtaisia poikkeuksia, joista on syytä olla yhteydessä hakijaan

• Jos hakija on ollut Norjassa tai Islannissa vain alle 16-vuotiaana tai Tanskassa vain alle 15-vuotiaana, hakemusta ei tarvitse toimittaa näihin maihin. Jos henkilö on ollut Ruotsissa vain alle 16-vuotiaana ja hän on täyttänyt 16 vuotta ennen vuotta 1999, hakemusta ei tarvitse toimittaa Ruotsiin.
• Hakija on oleskellut Espanjassa muuten kuin työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Koska Espanja ei myönnä eläkkeitä pelkän asumisen perusteella, hakemus välitetään Espanjaan vain, jos hakija katsoo olleensa työn perusteella vakuutettu ja pyytää hakemuksen välittämistä eteenpäin. Perhe-eläkehakemukset välitetään aina Espanjaan.
• Hakija on oleskellut Ranskassa muuten kuin työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Ranskan yhteyslaitos on vanhuus- ja perhe-eläkkeissä pyytänyt, ettei Eläketurvakeskus lähettäisi heille hakemuksia, joissa hakija hakee vanhuuseläkettä pelkän asumisen perusteella. Perhe-eläke- ja työkyvyttömyyseläkehakemukset toimitetaan aina Ranskaan.

Miten toimitaan, kun hakija peruuttaa ulkomaan eläkehakemuksensa?

Jos hakija peruuttaa hakemuksensa ulkomaan eläkkeen osalta, eläkelaitoksen tulee tarvittaessa välittää tieto

• UP-osastolle
• Kelan kansainvälisten asioiden keskukselle.
• seurannaislaitokseen.

Jos hakemusrekisterissä oleva EU-viritys tulee muuttaa kansalliseksi, eläkelaitos ilmoittaa asiasta UP-osastolle. UP-osasto on tarvittaessa yhteydessä rekisteripalveluosastolle EU-virityksen poistamisesta.

Toisen EU-maan laitos pyytää lääketieteellistä lisäselvitystä

Ulkomainen yhdyslaitos voi pyytää lääketieteellistä lisäselvitystä Suomessa asuvasta eläkkeenhakijasta. Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osasto (UP-osasto) välittää pyynnön teoreettiseen laitokseen, joka on yhteydessä hakijaan. Pyyntö välitetään teoreettiseen laitokseen, vaikka Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus olisi hylätty.

Tarkemmat tiedot

Jos lisäselvitystä pyydetään sellaisesta eläkkeenhakijasta, joka ei ole ollut Suomessa ollenkaan työeläkevakuutettuna, UP-osasto välittää pyynnön Kelaan.

Kun ulkomainen laitos pyytää lisäselvitystä Suomessa asuvasta henkilöstä, selvitys toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin kansallisessa soveltamiskäytännössä.

Teoreettinen laitos maksaa tutkimuskulut ja velkoo ne UP-osaston välityksellä ulkomaan laitokselta, jollei maiden välillä ole sovittu kustannusten korvaamisesta luopumisesta. Suomi on luopunut kustannusten korvaamisesta Pohjoismaiden ja Ison-Britannian kanssa. Pohjoismaiden ja Ison-Britannian tapauksissa kustannukset jäävät teoreettisen laitoksen vastattaviksi.

Lääketieteellistä selvitystä varten vahvistettu yksityiskohtainen lääkärinlausunto (Detailed Medical Report) ja sen käyttäminen

Suomi käyttää ensisijaisesti kansallista lääkärinlausuntolomaketta. Hallintotoimikunta on hyväksynyt yksityiskohtaisen lääkärinlausunnon (Detailed Medical Report), joka korvaa jatkossa E 213 -lomakkeen. Yksityiskohtainen lääkärinlausunto on monikielinen. Kielen saa valittua etusivulla olevasta alasvetovalikosta.

Yksityiskohtainen lääkärinlausunto lähetetään ulkomaille vain pyynnöstä. Jos ulkomaan laitos pyytää Suomea täyttämään yksityiskohtaisen lääkärinlausunnon, UP-osasto lähettää pyynnön yhteydessä teoreettiseen laitokseen sähköpostilla linkin yksityiskohtaiseen lääkärinlausuntoon. Teoreettisen laitoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaalle menevässä lääkärinlausuntopyynnössä on tiedot siitä, mitä tietoja ulkomaan laitos yksityiskohtaiseen lääkärinlausuntoon erityisesti haluaa. Täytetty yksityiskohtainen lääkärinlausunto toimitetaan UP-osastolle ulkomaiselle laitokselle lähetettäväksi. Yksityiskohtainen lääkärinlausunto on Eläketurvakeskuksen internet-sivujen lomakepankissa.

Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri voi täyttää yksityiskohtaisen lääkärinlausunnon asiakirjoissa olevien lääkärinlausuntojen perusteella, jos

• toinen EU-maa pyytää pelkästään yksityiskohtaista lääkärinlausuntoa eikä varsinaisia lisätutkimuksia ja
• asiakirjoissa on lomakkeen täyttämiseen riittävät tiedot.

Jos eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri ei voi täyttää yksityiskohtaista lääkärinlausuntoa asiakirjoissa olevien lääkärinlausuntojen perusteella, henkilön tulee hankkia yksityiskohtainen lääkärinlausunto hoitavalta lääkäriltä.

Vaikka ulkomaan laitos pyytää Suomea täyttämään E 213 -lomakkeen, täytetään ensisijaisesti yksityiskohtainen lääkärinlausunto.

Tarkemmat tiedot

Jos hakijan oleskelu toisessa EU-maassa on ollut lyhyt, teoreettinen laitos varmistaa Eläketurvakeskuksen UP-osaston välityksellä toisesta EU-maasta ennen yksityiskohtaisen lääkärinlausunnon täyttämistä, onko hakijalle syntynyt oikeutta eläkkeeseen kyseisestä maasta.

Hakemuksen lähettäminen ulkomaan laitokselle

UP-osasto lähettää hakemuksen perustiedot ulkomaille heti asian käsittelyyn ottamisen jälkeen, jos kaikki tässä vaiheessa tarvittavat tiedot ovat käytettävissä. Jos tarvitaan lisätietoja, UP-osasto pyytää ne itse ja välittää tarvittaessa saadut lisätiedot myös eläkelaitokselle ja Kelalle.

Ensimmäisessä vaiheessa UP-osasto lähettää ulkomaiselle yhdyslaitokselle ainakin

• hakemusta vastaavan lomakkeen E 202, E 203 tai E 204
• lomakkeen E 207
• mahdolliset lääkärinlausunnot (ei A-lääkärinlausuntoja).

Tässä yhteydessä lähetetään myös seuraavat tiedot, jos ne ovat valmiina: 

• työeläkejärjestelmän vakuutuskaudet P5000
• asumiskaudet E 205 FI
• Suomen eläkkeiden päätöstiedot.

Jos tiedot eivät ole ensimmäisessä vaiheessa valmiina, UP-osasto lähettää ne ulkomaiselle yhdyslaitokselle heti, kun

• ne on toimitettu UP-osastolle
• niiden valmistumisesta on saatu tieto.

UP-osasto voi harkintansa mukaan lähettää tiettyihin maihin hakemusasiakirjat myös yhtenä pakettina, jos se asian sujuvaksi hoitamiseksi katsotaan tarpeelliseksi.

Käsittelyn eteneminen, kun toisen EU-maan laitos on saanut hakemuksen

Kun toisen EU-maan laitos on vastaanottanut EU-eläkehakemuksen liitteineen Suomesta, se vahvistaa oman maansa vakuutuskaudet ja lähettää niistä tiedot lomakkeella E 205 tai SED:llä P5000 UP-osastolle. UP-osasto välittää tiedot toisen EU-maan vakuutuskausista edelleen teoreettiselle eläkelaitokselle ja Kelan kansainvälisten asioiden keskukselle eläkkeen laskemista varten. Tiedot toimitetaan sitä mukaa kuin ne saadaan.

Jokaisen EU-maan pitäisi toimittaa vakuutuskaudet kaikkiin eläkehakemusprosessissa mukana oleviin maihin. Tietoja ei enää toimiteta yhteyslaitoksen välityksellä. Ennen siirtymistä sähköiseen tietojen vaihtoon Eläketurvakeskuksen UP-osasto yhteyslaitoksena ilmoittaa toisten hakemusmenettelyssä mukana olevien EU-maiden vakuutuskausitiedot kaikkiin niihin maihin, joissa hakija on ollut vakuutettuna (esimerkiksi Ruotsin tiedot Portugaliin ja päinvastoin), jotta niiden laitokset voivat laskea eläkkeen määrän.

Eläkelaitokset tekevät lisätiedustelut ulkomaan laitokselle UP-osaston välityksellä. Eläkelaitos voi tehdä lisätiedustelun joko suojatulla sähköpostilla ([email protected]) tai lisätiedustelulomakkeella (ETK 2210, ETK 2211, ETK 2219).

Tarkemmat tiedot

UP-osastolle tulee lisäkyselyitä ulkomaisilta yhdyslaitoksilta. Jos UP-osasto ei pysty itse vastaamaan näihin lisätiedusteluihin, se välittää tiedustelun hakijalle itselleen vastattavaksi, ja joissain tapauksissa myös Kelalle tai työeläkelaitokselle. UP-osasto toimittaa vastauksen ulkomaiselle yhdyslaitokselle.

Ulkomainen eläkepäätös ja Suomen työeläkkeen tarkistaminen

Kun UP-osasto vastaanottaa ulkomaisen eläkepäätöksen, UP-osasto

• rekisteröi ulkomaisen eläkepäätöksen Eläketurvakeskuksen eläkerekisteriin ja
• välittää ulkomaisen eläkepäätöksen tiedoksi teoreettiselle laitokselle ja Kelalle.

Kun teoreettinen laitos on saanut toisen EU-maan vakuutuskaudet ja päätöksen, se tarkistaa onko niillä vaikutusta Suomen työeläkepäätökseen. Jos tarkistuspäätös tulee annettavaksi, se toimitetaan toiseen maahan UP-osaston välityksellä.

Täytäntöönpanoasetuksen 987/2009 artiklan 48 mukaan yhteyslaitos lähettää hakijalle ja muille asianomaisille laitoksille yhteenvedon päätöksistä saatuaan tiedon kaikista päätöksistä. Eläketurvakeskuksen UP-osasto tekee yhteenvedon päätöksistä kuitenkin vain hakijan pyynnöstä. 

Eläkehakemus tulee Suomeen toisen EU-maan yhteyslaitoksesta

Kun Suomessa vakuutettuna ollut henkilö asuu toisessa EU-maassa, tämän maan vakuutuslaitos toimii yhteyslaitoksena eläkehakemusasiassa. Yhteydenpidon Suomesta ulkomaan yhteyslaitokseen hoitaa työeläkelaitosten puolesta Kelan kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus).

Kun eläkkeenhakija täyttää asuinmaansa eläkehakemuksen, hän ilmoittaa myös omasta tai edunjättäjän työskentelystä tai asumisesta Suomessa. Asuinmaan yhteyslaitos lähettää Kelan KV-keskukseen

• hakemusta vastaavan lomakkeen E 202, E 203 tai E 204
• vakuutuskausitodistuksen E 205 
• hakijan tai edunjättäjän ulkomaan vakuutushistoriaa koskevan lomakkeen E 207 tai vastaavat SED:it ja
• mahdolliset lääkärinlausunnot ja mahdolliset muut asiakirjat.

Toimenpiteet, kun hakemus jätetään Suomeen

Jos toisessa EU-maassa asuva hakija jättää hakemuksen työeläkelaitokselle, työeläkelaitos pyytää Kelan KV-keskuksen välityksellä asuinmaan laitokselta lomakkeet E 202/203/E204, E205 ja E207 (tai vastaavat SED:it). Pyynnössä tulee ilmoittaa, milloin hakemus on Suomessa jätetty. Kansallinen eläkehakemuslomake ja ulkomailta saatavat E-lomakkeet jaetaan aina käsiteltäväksi sekä työ- että kansaneläkkeen osalta riippumatta siitä, mitä eläkkeitä hakija on kansallisella lomakkeella rastittanut hakevansa.

Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen toimenpiteet

Kun ulkomailta tulee E-lomakkeen tai SEDin mukainen eläkehakemus, Kelan KV-keskus tarkistaa hakemuksen ja

• pyytää tarvittaessa suomalaisen henkilötunnuksen maistraatista.
• lähettää hakemusasiakirjat työeläkejärjestelmään, jonka koneellinen päättely ohjaa hakemuksen teoreettiselle eläkelaitokselle. Jos koneellinen päättely epäonnistuu, siirtyy asia Eläketurvakeskuksen rekisteripalvelut-osaston Palveluyksikön selvitettäväksi.
• lähettää ulkomaisen eläkepäätöksen työeläkelaitokselle sekä erikseen päätöksestä kopion Eläketurvakeskukselle, joka rekisteröi sen Berttaan.
• lähettää Suomen vakuutuskausitodistukset ulkomaan yhteyslaitokselle (työskentely- ja asumiskausitodistukset).
• jakaa myöhemmin tulleet ulkomaiset vakuutuskausitodistukset teoreettiseen laitokseen.
• lähettää Suomen eläkepäätökset, myös työeläkkeen osalta, ulkomaan yhteyslaitokselle (lähtökohtaisesti kaikki päätökset samanaikaisesti). Jos ulkomainen yhteyslaitos on esittänyt vaateen takautuvasta eläkkeestä, toimittaa Kelan kansainvälisten asioiden keskus työeläkepäätöksen ulkomaille heti, jotta yhteyslaitoksella on mahdollisuus esittää tarkka vaateensa 2 kuukauden kuluessa.

Jos hakemus on puutteellinen, Kelan KV-keskus

• tekee ulkomaille lisätiedustelun lisätiedustelulomakkeella, suojatulla sähköpostilla tai faksilla.
• liittää kopion lisätiedustelusta myös teoreettiselle laitokselle lähetettäviin asiakirjoihin, jotta teoreettinen laitos tietää, mitä lisätietoja Kela on pyytänyt ulkomailta.
• välittää myös hakemuksen käsittelyn yhteydessä tehtävät lisätiedustelut ulkomaille työeläkelaitosten puolesta.
• välittää myös hakemuksen käsittelyn aikana ulkomailta tulevat päätökset ja mahdolliset muut tiedot työeläkelaitoksille.
• pyytää hakijan IBAN-tilinumeron, ellei sitä ole ulkomailta tulleessa hakemuksessa. Jos asiakkaalta saadaan IBAN-tilinumero, se välitetään myös työeläkelaitokseen, jos eläkepäätöstä ei vielä ole annettu.

Lisätiedustelulomakkeella pyydetään, että ulkomaan yhteyslaitos palauttaa lomakkeen täytettynä Kelalle (Eläketurvakeskuksen palautusosoite yliviivataan). Kelan KV-keskus toimittaa ulkomailta palautuvan lomakkeen tai sen kopion välittömästi teoreettiseen laitokseen.

Kun Suomessa vakuutettuna ollut henkilö asuu toisessa EU-maassa, teoreettinen laitos saa eläkehakemuslomakkeen Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen (KV-keskus) välityksellä.

Teoreettinen laitos

• virittää hakemuksen EU-asiana Eläketurvakeskuksen hakemusrekisteriin
• tilaa työskentelyyn perustuvat vakuutuskaudet vakuutuskausisovelluksella
• jakaa tarvittaessa Kelan KV-keskuksesta saamansa E-hakemuksen tai SED-hakemuksen liitteineen edelleen seurannaislaitoksille
• lähettää E 210 -lomakkeen Kelan KV-keskukselle. 

Seurannaislaitokset lähettävät oman lomakkeensa E 210 suoraan Kelan KV-keskukselle toiseen EU-maahan toimitettavaksi.

Lisäselvitykset

Jos teoreettinen laitos tarvitsee eläkeasian käsittelyssä Kelan pyytämiä lisätietoja, se jää odottamaan niiden saapumista.

Jos teoreettinen laitos tarvitsee muita lisätietoja kuin mitä Kelan KV-keskus on jo pyytänyt, teoreettinen laitos täyttää lomakkeen E 001 ja/tai lisätiedustelulomakkeen, johon teoreettinen laitos merkitsee tarvitsemansa lisätiedot. Teoreettinen laitos lähettää lomakkeet KV-keskukseen, joka toimittaa ne ulkomaille.

Lisäkyselyt voi lähettää myös sähköpostilla ([email protected]) Kelan KV-keskukseen välitettäviksi seuraaviin laitoksiin:

• Ruotsi: Försäkringskassan
• Ruotsi: Pensionsmyndigheten
• Viro: Sotsiaalkindlustusamet
• Viro: Töötukassa
• Norja: NAV (jos koskee vanhuuseläkettä tai perhe-eläkettä, ei työkyvyttömyysetuutta)
• Tanska: Udbetalning Danmark (ei ATP)
• Islanti: Tryggingastofnun

Kelan KV-keskus välittää lisätietopyynnöt toisiin maihin sellaisina kuin ne on saatu työeläkelaitokselta.

Menettely lisätutkimusten pyytämiseksi

Kun eläkkeenhakija asuu ulkomailla, eläkelaitos voi pyytää Kelan kansainvälisten asioiden keskuksen (KV-keskus) välityksellä hakijan oleskelu- tai asuinpaikan laitosta teettämään uuden lääkärintarkastuksen. Toisen EU-maan laitos toimittaa tutkimuksen sen soveltamassa lainsäädännössä säädetyn menettelyn mukaisesti.

Teoreettinen laitos ilmoittaa E 001-lomakkeella ja/tai lisätiedustelulomakkeella Kelan KV-keskuksen välityksellä ulkomaan yhteyslaitokselle, millaista tutkimusta se pyytää tehtäväksi.

Kelan KV-keskus välittää tutkimuspyynnön toisen maan yhteyslaitokselle, joka on yhteydessä hakijaan. Pyyntö on toimitettava aina toisen EU-maan yhteyslaitokselle. Pyyntöä ei toimiteta suoraan hakijalle.

Tarkemmat tiedot

Lisätutkimuksista johtuvat kustannukset

Uusia tutkimuksia pyytävä laitos vastaa tutkimuskustannuksista. EU-säännösten mukaisista kustannnusten korvaamisesta on kuitenkin luovuttu Pohjoismaiden ja Iso-Britannian kesken. Sen sijaan esimerkiksi Saksa voi periä kustannukset normaalisti Suomen työeläkelaitoksen pyytämistä lääketieteellisistä tutkimuksista.